salaiset tunteeni sinulle silloin kerran. Selvästikään et tunne samalla tavoin, koska en saanut mitään vastakaikua. Joskus jotain olen tulkinnut, mutta ovat tainneet mennä metsään nekin tulkinnat. Emme kai sitten enää näe, ehkä joskus, mutta muusta on turha haaveilla, vai mitä?
Sori vaan, nainen
että kerroin....
101054
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
ikävä kyllä,haaveeksi jää kaikki.
Tartteeko tota edes vielä kysyä.
Ei tarvitse kysyä tietenkään enää mitään. Ethän todellakaan ole kiinnostunut. :(
huomasin miten se suhun vaikutti :(
Jos nyt olisit hän, kerron tämän.
Olen niin paljon siipeeni saanut, etten ihan vähästä usko, jonkun puheita, konkreettista toimintaa odotan, tunnetta olevani toivottu, rakastettu, ainoa.
Siipeensä on voinut toinenkin saada jollain tapaa.Ja jos et reagoi toisen viestiin,saattaa hänkin luovuttaa.
ilmaisit itsesi väärällä tavalla?
tapaamisellemme, tutustumiselle, ei ollut mitenkään otollinen. Emme olleet tasa-arvoisessa asetelmassa, tiedät.
Se, taas kun yritit kertoa tunteistasi ei ajankohtana ollut hyvä, etenkin kun se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, yhtään ennalta arvaamatta.
En haluaisi lyödä haaveiltasi siipiä poikki, mutta tosi on sekin, että elämä kulkee eteenpäin.
liikoja,että muka haaveilisin..En todellakaan haaveile mistään vaan elän elämää päivä kerrallaaan,hauskasti,rennosti niinku tähänki asti.Kieltämättä sen voin kertoa,että jokin aika sitten ehkä halusin tutustua häneen paremmin,mutta tapoin sen ajatuksenkin kun juttujen perusteella ei ole oikeen sopivaa seuraa mulle.Hän on juuri sellainen luonteeltaan,että en voi sietää sen tapaisia ?
tiedän sen kyllä, mutta olisimmeko joskus muulloin olleet, ja mikä se tasa-arvokaan on? Ehkä emme ole koskaan, jos oikein aletaan pilkkua viilaamaan.
Elämä kulkee eteenpäin ja muistotkin himmenevät... ehkä osuu kohdalle toinen tapaus, jonka isken omakseni. Kutsun sut sitten vaikka meille kahville.