Nyt on Eki viikon verran päntännyt kaikki mahdolliset helposti löytyvät(kirjasto,net)purjehdus kirjat/lehti artikkelit noista pikku purkkareista perhe käyttöön,kts. aiemmat kirjoitukset. Toki siellä kirjoittelin valintani olevan guy 22, mutta nyt olen kuitenkin kääntynyt helmsman 23:een. Lähinnä esteettisistä tekijöistä johtuen. On minusta kauniimpi ja vähemmän "jollamaisen" näköinen, että sepä siitä:)
On vaan ruvennut mietityttämään kannattaako hommata purkkaria heti omaksi, vai hankkia kokemusta alkuun jotain muuta tietä? Olen jo sieluni silmin nähnyt tunarointini ensimmäisillä reissuilla, esim satamiin tultaessa/lähtiessä.
Tuntuu että on niin pirusti kaikenmoista trimmaamista ja säätelyä, ennen kuin on edes rannasta irti, saati saimaalla. Saattaa ehkä tuntua tältä, kun noissa kirjoissa kehoitetaan ottamaan sen "miljoona" asiaa huomioon ennen kuin homma edes jotenkin toimii.
Jotenkin vaan harmittas jos homma vaatii jatkuvaa "pulaamista" vai oisko se nyt vaan ennakko pelkoa, tosin sitä ei ollut ennen parempaa tietoa ja tietohan tunnetusti lisää tuskaa.
Tarkoitan tässä nyt lähinnä esim. maston oikean kaarevuuden hakemista vanttien oikealla kireydellä yms. Voisin kuvitella että näissä virittelelyissähän se kesä sitten menikin. Toki olen mielestäni nopea ja halukas uutta oppimaan, mutta silti.
Harvoin toivoo olevansa väärässä, mutta nyt sellainen toivomus itää...
Kiitoksia hyvistä kommenteista, joita sain jo aiemmin!
On vaan ruvennut mietityttämään kannattaako hommata purkkaria heti omaksi, vai hankkia kokemusta alkuun jotain muuta tietä? Olen jo sieluni silmin nähnyt tunarointini ensimmäisillä reissuilla, esim satamiin tultaessa/lähtiessä.
Tuntuu että on niin pirusti kaikenmoista trimmaamista ja säätelyä, ennen kuin on edes rannasta irti, saati saimaalla. Saattaa ehkä tuntua tältä, kun noissa kirjoissa kehoitetaan ottamaan sen "miljoona" asiaa huomioon ennen kuin homma edes jotenkin toimii.
Jotenkin vaan harmittas jos homma vaatii jatkuvaa "pulaamista" vai oisko se nyt vaan ennakko pelkoa, tosin sitä ei ollut ennen parempaa tietoa ja tietohan tunnetusti lisää tuskaa.
Tarkoitan tässä nyt lähinnä esim. maston oikean kaarevuuden hakemista vanttien oikealla kireydellä yms. Voisin kuvitella että näissä virittelelyissähän se kesä sitten menikin. Toki olen mielestäni nopea ja halukas uutta oppimaan, mutta silti.
Harvoin toivoo olevansa väärässä, mutta nyt sellainen toivomus itää...
Kiitoksia hyvistä kommenteista, joita sain jo aiemmin!
Vastaukset 18
Vanhimmat
HUH HUH!!
Jos vaan pelkästään luet niitä opuksia niin et varmasti uskalla koskaan mennä merelle. On vaan niin että purjehduksen oppii pelkästään purjehtimalla. Ne kaiken maailman kirjat ja artikkelit antaa aivan liian vaikean kuvan itse merellä olosta ja purjehtimisesta. Jos olet vielä ostamassa Helmsman 23( jota kyllä suosittelen enemmin kuin Guyta, monesta eri syystä) niin ei sen säädöt ja purjeiden trimmaukset ole niin vaikeita ettei niitä jo ensimmäisen kolmen merelläolon päivän jälkeen oppisi. Muuten venevalintaan: Suosittelen lämpimästi sitä Helmsmania...on nimittäin kohtuu hyvä ja helppo purjehtia ja veneenä suht nopeakin! Ei muuta kuin veneen ostoon ja odottelemaan ensikevättä ja jäiden lähtöä.
T: Vahinko jiippi
Näinhän se monesti on että simppelimpikin homma pitää turhan paljon teoriaa ja itsestään selvyyksiä sisällään, varsinkin kun se on puettu kirjalliseen asuun.
Joku purjehdusvideo voisi olla ihan hyvä katella, vaan eipä ole vielä löytynyt.
Kannattaa osallistua pory:n järjestämälle purjehtijakurssille, niitä luulisi löytyvän Saimaaltakin. Pari viikonloppua kestävä kurssi on ehdottoman tehokas, siinä käydään läpi kaikki perusasiat ja sen jälkeen on ihan helppo lähteä omalla veneellä vesille. Varsinkin jos olet muuten liikkunut veneellä ja navigointi yms on tuttua. Veneen käsittelyn perustaidot oppii nopeasti eikä hintakaan ainakaan veneen hankinnan rinnalla päätä huimaa.
En henkilökohtaisesti pidä niitä kursseja missäään arvossa. Ne on taas niitä seurojen rahastuskeinoja. Köyhiltä vain viedään viimeisetkin rahat. Käytä ne rahat ennemminkin veneen kunnostamiseen ja tavittaviin varusteisiin. Video vastaa ihan hyvin sitä kurssi. Kirjastoissa on ainakin ennen ollut videoita.
Et ole itse tainnut henkilökohtaisesti käydä kyseistä kurssia. Niille meistä, jotka eivät ole syntyneet purjehtijoiksi, se kyllä on mielestäni ihan käypä homma. Hintataso on pääkaupunkiseudun ulkopuolella täysin kohtuullinen - tosin saattaahan samalla rahalla saada muutaman purkin pohjamaalia.
Eki,
Meillä on ensimmäistä 'kesää' purjeveneellä enää vaille kuukausi edessä. Takana on 5 kuukautta, joihin on mahtunut mm. 750 mailia retkeilyä alle 20 litralla löpöä, kolmen viikon purjehdusloma, kolmet kisat, kaksi kevyttä kölikosketusta luonnonsatamaa lähestyttäessä ja lukuisia muita pikku hämminkejä.
Oma aikaisempi kokemukseni oli optareista ja pari kertaa kesässä avovenellä ajelemisesta, minkä tueksi kävin saaristolaivurikurssin ja luin opuksia kuten sinäkin. Miehistönä on vielä noviisimpi vaimo ja leikki-ikäinen poika.
Sanoisin että vaativinta on ollut veneen ylläpitoon liittyvien asioiden opetteleminen, käytetystä veneestä kun löytyy aina juttuja, joita pitää fiksailla pitkin kautta. Itse purjehtiminen rantautumisineen on sujunut ihan turvallisesti ja hienosti, vaikka välillä on tietenkin jännittänyt.
Hanki vene, liity seuraan ja juttele muiden purjetijoiden kanssa niin saat käytännön neuvoja ja jopa ilmaisen 'pikakurssin'. Veden äärellä ihmiset ovat keskimäärin paljon mukavampia kuin täällä webissä ja myös luonnonsatamissa tapaat paljon avuliaita ihmisiä.
Ensimmäinen kausi on varmasti välillä stressaavaa, mutta 'pulaaminen' opettaa, eikä kaiken tarvitse olla täydellistä alusta alkaen.
Onnea matkaan!
Vaikka purjehdus onkin hyvin monimutkainen kokonaisuus ei kaikkea tarvitse koskaan oppia. Maailman huiputkaan ei aina tiedä, mikä olisi paras mastotrimmi, joten et ole yksin.
Veneen saaminen kohtuulliseen purjehduskuntoon ei vaadi vielä paljoa. Pyydä joku hiukan kokeneempi (vaikka edellinen omistaja) avuksesi yhdeksi illaksi, niin homma on kunnossa. Jos haluat saada veneesi kisakuntoon tai muuten vain "täydelliseksi", vaatinee se parin vuoden kokeiluja eri säädöillä. Jos et ole näin pedantti, vantteihin ei ole tarvetta koskea kesän aikana.
Jos olo tuntuu epävarmalta, pyydä joku osaavampi gastiksi pariksi kerraksi, niin satamamanööverit alkaa olla hanskassa. Kovassa, pahasti satamaan osuvassa, tuulessa on sitten jo puolet suomalaisista purjehtijoista pulassa. Veneitään pelkäävät tai muuten avuliaat rannassa olijat ovat kyllä vastassa, jos keli on paha. Parhaiten oppii tekemällä. Kijoista on apua vasta sitten, kun on itse ollut yrittämässä, muuten ei voi ymmärtää oppeja.
Erilaisia satamamanöövereitä on useissa kirjoissa ja lehdissä kuvattu. Erilaisia tilanteita on kuitenkin kymmeniä ja jokaisesta voi selvitä monella eri tavalla aivan hyvin. Turha niitä on kaikkia ulkoa opetella. Tärkeintä on ymmärtää miten tuuli vaikuttaa veneeseen, miten se kääntyy ja mitä pystyt moottorilla tekemään. Näitä voit harjoitella lähestymällä vaikkapa jotain poijua tai viittaa eri suunnilta. Kun homma sujuu, voitkin mennä hyvin satamaan. Jos mukana on pari gastia, noin pientä venettä hallitsee hyvin (muista veneistä tukea ottamalla) ahtaissakin paikoissa, kunhan vauhti on kohtuullinen. Tärkeää on valmistautua hyvin: tarpeeksi lepuuttajia paikoillaan, purjeet viikattuna (muuten tuuli tarttuu), tarpeeksi pitkät köydet paikoillaan ja paikka valmiiksi katsottuna.
Kun löydät mieleisesi veneen sovi myyjän kanssa, että käytte yhdessä merellä. Myyjä näyttää perusasiat (moottori, purjeet, purjeiden jalustus ja reivaus, yms.) Veneet ovat hieman erillaisia ja opuksista tuskin löytyy ohjeita juuri valitsemaasi venetyyppiin. Samalla tulee vene koepurjehdittua ja testattua. Naivigoida ilmeisesti osaat koska moottorivenekokemusta on. Navigoinnin osaaminen on tärkeintä lähdettäessä merelle.
ei kannata suuresti vaivata päätän purjehdusasioilla vaan tuu ens keväänä purjehtimaan Saimaalle. Seuraa sivuja www.sykarlo.com , siellä ilmoittelen kursseista ja muista purjehdusreissuista, taatusti opit! Ja ehkä saat uusia virikkeitä veneen hankintaan .... siis neuvoja .
Kiitoksia vaan hyvistä vinkeistä! Eipä varmaan hullumpi homma olisi tuo purjehduskurssi. Pitää vaan seurata sivuja ja katsella milloin järjestellään. Missähän hinnoissa(noin) tuollaiset kurssit yleensä on?
Purjehduskursseista saat lisätietoja seuraavalta sivulta http://www.purjehduksenopettajat-pory.fi/
Ensinnäkin kurssit järjestetään Yöveden Purjehduskoulun alaisuudessa ja lähtöpaikka on Ristiina. Hinnat ovat parinsadan euron paikkeilla, riippuen siitä kuinka monta päivää kurssi kestää. Hintoihin kuuluu veneessä tapahtuvat ruokailut, materiaalit, suorituskirja ja mun paatissa myös hyvät purjehdusasut, hanskat jne. Heti Aitienpäivän jälkeen on ekat kurssit, iltapurjehdukset yms.
Kuulostaa ihan kohtuulliselta jos parin sadan huitteilla. Ottelen ajankohdan lähestyessä varmasti yhteyttä.
-Kiitos!
Tuli vaan mieleen, että mites jos ko. kurssin ajankohdaksi sattuukin ihan "pläkä" kelit? Silloinhan on aika mahdotonta päästä samalla tavalla juonesta kiinni, kun vene ei purjeilla liiku.
Joo ainahan sellainen mahdollisuus on mutta karlo kulkeen jo 1-2 m/s ihan hyvää vauhtia ja toisaaltaan silloin on vaikeampi oppia säätämään purjeita yms mutta niinhän on, että kevyellä tuulella on huomattavsti vaikeampi purjehtia kuin keski tai suht kovalla tuulella. Mutta purjehdukseen kuuluu paljon muutakin kuin pelkka purjeiden "asettelu", joten kyllä oppia saa siitäkin huolimatta. Palataan ...
Itse ostin viime keväänä ensimmäisen purteni (27 jalkainen) ja aikaisempi kokemus oli ainoastaan soutuveneestä. Talven aikana kävin saaristolaivuri ja rannikkolaivuri kurssit, missä oppi hyvin perus asiat navigoinnista ja mernkulun säännöt. Ensimmäiselle purjehdukselle otin jo kokeneen purjehtian matkaan mukaan, siten sain hyvän opin ja omalla veneelläni, sitten oli seuraavalla kerralla mukava lähteä yksin kun vene oli jo tuttu. Aluksi vain hiukan valitsin helppoja tuulia oli mukavampi opetella. Satamiin tulot ja lähdöt alkuun on vähän hankalia, jos on vähän tuulisempaa, mutta jos tuuli on heikko on tulo ja lähtö suht helppoa. Sinänsä purjehtiminen on suht yksinkertaista,kun ei välttämättä hae maximaalisia nopeuksia tai purjehdi kovissa myrskyissä, mutta kilpailu lajina varmasti vaikea. Minullakin on kesän jäljiltä takana muutama sata merimailia voin todeta että suht hyvin on mennyt,vaikka ei varmastikkaan kaikki oppikirjojen mukaan. Lisäksi yllättävää oli kuinka auttavaista ja ystävällistä muu purkkari porukka oli.
Ostin myöskin keväällä ensimmäisen veneeni (29 jalkaa), ekalla kerralla oli myöskin kokeneempi kaveri mukana ja yleensä joku muu käsi. Pidempiä yksinpurjehduksia en ole tehnyt vasta kuin viitisen kappaletta nyt syksyllä. Yksin rantautumiset on hiukka hankalia, varsinkin jos on kova tuuli. Etukäteen suunnittelu auttaa.
Kävin myöskin Saaristo- ja Rannikkokurssit ja varsinkin saaristosta on ollut hyötyä. Yksin purjehtiminen on erittäin mukavaa, kun ei ole kukaan narisemassa turhista. Spinnuun en tosin ole vielä yksin koskenut.