tästähän pitäisi saada aikaan aika monisävyinen keskustelu?
Riippuvuudelle voi tehdä jotain ja sitä voi vähentää. Päihdelinkin testit kannustavat "hyvä, olet pystynyt kovalla työllä vähentämään riippuvuuttasi."
Alkoholismi on aina mukana. "Alkoholisti tai alkoholiongelmainen on sekä henkisesti, että fyysisesti alkoholista riippuvainen. Riippuvuus aiheuttaa joko kausittaista tai jatkuvaa juomista, alkoholismi on sairaus joka ei parane. Alkoholismista voi toipua, ei parantua, mutta riippuvuudesta voi päästä eroon!?
kommentteja!
Riippuvuudelle voi tehdä jotain ja sitä voi vähentää. Päihdelinkin testit kannustavat "hyvä, olet pystynyt kovalla työllä vähentämään riippuvuuttasi."
Alkoholismi on aina mukana. "Alkoholisti tai alkoholiongelmainen on sekä henkisesti, että fyysisesti alkoholista riippuvainen. Riippuvuus aiheuttaa joko kausittaista tai jatkuvaa juomista, alkoholismi on sairaus joka ei parane. Alkoholismista voi toipua, ei parantua, mutta riippuvuudesta voi päästä eroon!?
kommentteja!
Vastaukset 16
Vanhimmat
kummasta on minun kohdalla kysymys?
Minulle noiden käsitteiden ero ei ole mitenkään selvä. Itseasiassa, olen siinä käsityksessä, että alkoholismi on synonyymi alkoholi riippuvuudelle.
Voisiko joku selventää minulle asiaa?
Alkoholismi on alkoholiriippuvuutta.
Niitä ei voi erottaa kahdeksi ikäänkuin toisistaan riippumattomaksi tekijäksi.
Alkoholismista ts. alkoholiriippuvuudesta voi toipua juomattomuudella, jolloin juomishimo/pakko laantuu, mutta pitkälle edenneenä siitä ei parannuta koskaan, sillä alttius riippuvuuteen säilyy lauetakseen täysillä juomisen uudelleen aloittamisella.
määrittele milloin riippuvuus on alkoholismia!?
Kun kontrolli alkoholin käytössä on menetty.
Eli juomisen alettua se jatkuu humalahakuisena.
Sanot, että kaikkihan noin juovat.
Kai melkein kaikki, mutta ero kulkee siinä, että alkoholiriippuvainen jatkaa juomistaan niin kauan kuin viinaa ja rahaa riittää, ja lopettaminen on vaikeaa.
Se, jolla riippuvuutta ei ole, lopettaa juomisensa vaivatta milloin vain päätöksellään, eikä mitään himoa jatkamiseen ole.
kerran viikossa säännöllisesti kolmenkymmenen vuoden ajan kännäilevä ei ole alkoholisti vaan kohtalaisen riippuvuuden omaava henkilö. Sairas?
Minä join kerran viikossa ja kunnolla. Lopun viikon kärsin krapulasta.
Juuri se, että kerran viikossa pakonomainen känni ei useimpien mielestä ole alkoholismia, vaikeutti minun tulemistani tietoiseksi ongelmastani.
Oli hirveän helppo selitellä itselleen, että eihän tämä mitään - varsinkin kun join aina kapakassa, en koskaan kotona.
Minulle on vahvistunut sittemmin se käsitys, että minäkuva, oma identiteetti, on ratkaiseva raitistumisessa.
Niin kauan kuin ei miellä olevansa alkoholisti, juomiselle ei tarvitse tehdä mitään.
Sitten kun mieltää, että juo liikaa, rupeaa kuivajuomaan.
Sitten kun tajuaa olevansa alkoholisti, haluaa raitistua.
Siten kun on aidosti raitis, tajuaa että kukaan ei TARVITSE alkoholia, ja lakkaa suremasta sitä, ettei voi sitä käyttää.
...en ole alkoholisti vaan pelkkä juoppo.
Minulle ei ole nimittäin mikään ongelma päättää, että "tänään juon 12 olutta", ja se pitää.
Se mikä tässä on huvittavaa, niin satun vaan tinttaamaan joka päivä. 12 olutta on maksimi, että selviää aamuksi, kun pitää mennä töihin, ja tämä pitää ajoittaa siten, että menee viimeistään kymmeneltä illalla nukkumaan.
"Se, jolla riippuvuutta ei ole, lopettaa juomisensa vaivatta milloin vain päätöksellään, eikä mitään himoa jatkamiseen ole."
Sinä kertomasi mukaan kuitenkin jatkat joka päivä.
Et ainakaan janoosi.
Todista itsellesi, että et ole alkoholiriippuvainen/juoppo
(jotka ovat arkikielessä synonyymeja), ja lopeta jokapäiväinen juominen esim kuukaudeksi, niin saat arviointipohjaa, jyrääkö sinulla ilmiselvästi oleva riippuvuus tahtosi vai ei?
Tottakai mä tiedän olevani alkkis. Kunhan tuossa runoilin joutavia ;)
Minun arkikielessäni juopolla ja alkoholistilla on selkeä ero. Juoppo juo koska haluaa juoda, ja alkoholisti juo koska on pakko.
Minusta tuntuu että olen tämän juomiseni takia jo tullut varttihulluksi. Tosin on siinä muitakin kuin juominen.
Minulla ei taida olla enää mitään tehtävissä, koska olen menettänyt täysin kiinnostuksen ns. normaalia elämää kohtaan.
Voisin heittää esimerkin, että jos sinulle sanottaisiin että elämänlaatusi paranee huomattavasti, jos luovut entisestä elämästäsi ja alat harrastaa kääpiöhomopornoa päivittäin.
Kuulostaako houkuttelevalta?
Samaa minä sanon raitistumisesta.
Itsessänikin tunnistettavissa, että alkaa pilkun viilaajaksi ja kovin tosikoksi. Ainakin meikäläisellä pikkuhiljaa pipo kutistuu, ja pitäisi mestaroida aivan joka asiassa.
Mieleen väkisin palautuu Rossin kirjoitukset juwanet:issä kuivasta huikasta.
Liekö se vaihe meikällä käynnissä?
Tarkkana pitää olla.
Kiitoksia että kerroit tuon termin. Googletin ja luin "kuiva huikka" jutun. Itseasiassa minusta tuntuu että tuo on vähän karkeasti määritelty mutta erittäin oikeassa. Itsetutkiskeluni on itseasiassa jalostanut kyseistä ajatusta paljon pitemmälle, ja nyt tiedän sille nimen, eli "kuiva huikka".
Jep, minulla asia menee niin, että kun selviän, tuntuu kuin olisin kännissä ja kun juon, tuntuu kuin olisin selvinpäin.
Juurikin kysymys siitä että elimistö on sopeuttanut itsensä toimimaan pienessä pöhnässä ja ei osaa toimia enää normaalisti ilman alkoholia. Nolla promillea siis on elimistölleni poikkeustila johon se reagoi mitä ihmeellisimmillä tavoilla ja olo ei taatusti ole hyvä.
Jälleen haluan sanoa sinulle, että tässä se on koko juttu.
"Isi, on ihana elää", sanoi poikani yhtenä päivänä ääni ennakkoluulotonta vakaumusta täynnä. Paljon olen nähnyt mutta kyllä sydän oli iloinen.
Minunkin korvieni välissä on onnellinen lapsi. Vaikka siellä piti olla vain pahoinpidelty, nöyryytetty, petetty, itselleen ankara ja kohtuuttomat vaatimukset sekä itselle että muille asettava pelokas ihmisraunio.
Totta kai peruskysymys on kaiken jälkeen, miksi ylipäänsä kukaan joisi. Mutta bisnes ei pidä tuosta ajatuksesta.
Hoidan itseäni, muita autan jos minusta apua on.
Alkoholi on niinkun pillu.
Kun sitä on kerran saanut niin haluaa aina lisää.
Alkoholismin ongelma siis on se, että tietää miltä tuntuu olla kännissä.
Jos joku fiksu hypnoositohtori olisi niin fiksu että osaisi poistaa mielestä kaikki alkoholikokemukset, niin olisi aika helppoa raitistua.
Sain kerran pillua eikä ikinä enää haluta lisää.
"alkoholismi" on epätieteellinen nimitys sairaudelle, jonka lääketieteellinen nimi on alkoholiriippuvuusoireyhtymä. Eli alkoholismi on aina myös riippuvuus.
Päihdelinkin ymmärrys alkoholismista on samaa tasoa kuin tämän hankkeen toimijoiden:
http://www.voimapiiri.fi/