Paljonko pakollinen ruotsinopetus kaikilla koulutusasteilla maksaa yhteensä tässä maassa?
RKPltä luulisi löytyvän ainakin pohjaluku.
Tai sitten Ruotsista voisi löytyä arvio, paljonko pakollinen suomenopetus/kaksikielisyys tulisi maksamaan Ruotsin valtiolle, koska he osaavat sanoa, että se tulee heille liian kalliiksi.
Please, kertokaa lukuja, te jotka tiedätte.
Kysyn vakavissani.
RKPltä luulisi löytyvän ainakin pohjaluku.
Tai sitten Ruotsista voisi löytyä arvio, paljonko pakollinen suomenopetus/kaksikielisyys tulisi maksamaan Ruotsin valtiolle, koska he osaavat sanoa, että se tulee heille liian kalliiksi.
Please, kertokaa lukuja, te jotka tiedätte.
Kysyn vakavissani.
Vastaukset 15
Vanhimmat
valinnaisen tai vapaaehtoisenkin ruotsin opetus.
Mutta jos ruotsi olisi valinnainen, on oltava myös muita valinnaisia aineita, ja ne maksaisivat jokainen sen saman summan lisää.
Edelleen kysyn mikä rahasumma menee ruotsin opettamiseen eri koulutusasteilla?
"Paljonko pakollinen ruotsinopetus kaikilla koulutusasteilla maksaa yhteensä tässä maassa?"
Liitän tähän ionin parin vuoden takaisen laskelman.
Peruskoulun oppilasta kohden kustannus vuositasolla vuonna 2005 oli 5596 euroa. Peruskoululaisia oli 630360.
Siispä kokonaisuus maksoi 630.360x 5596 euroa =eli noin 3,5 miljardia.
Lukion oppilasta kohden kustannus vuositasolla oli 5077 euroa. Lukiolaisia oli 116869 oppilasta. Siispä kokonaisuus maksoi 116869x 5077 euroa =eli noin 593 miljoonaa euroa.
Peruskoulujen ja lukioiden käyttökustannukset olivat yhteensä 3,5 miljardia + 0,593 miljardia eli noin 4,1 miljardia sopivasti pyöristäen. Summa sisältää kaiken opetuksen ja muut koulun ylläpidon kustannukset kyydityksineen, ruokailuineen jne. Tästä voimme selvittää toisen kotimaisen kielen kustannukset (mukana ovat myös ruotsinkieliset oppilaat eli heidän osaltaan lasketaan pakkosuomen hintaa).
Perusopetuksen tuntijaon oppilaan vähimmäistuntimäärä on 222 vuosiviikkotuntia (vuosiviikkotunti on 38 oppituntia). Ns. B-kielen (siis sen pakkoruotsinkin) opetuksen vähimmäismäärä on 6 vuosiviikkotuntia. Tuo 6 vuosiviikkotuntia muodostaa kokonaisvähimmäismäärästä noin 2,7 %. Siis peruskoulussa opetuksesta vähimmillään pakkoruotsiin kului noin 95 miljoonaa euroa.
Lukio-opetuksessa pakkotoinenkotimainen edustaa suurempaa osuutta kuin peruskoulussa. Lukion tuntijaon mukaan on opiskelijan suoritettava kaiken kaikkiaan 75 kurssia. Tästä B-kielen osuus on minimissään 5 kurssia ja syventävine kursseineen 7 kurssia eli noin taas pyöristäen 9 %. Lukion 593 miljoonan euron kuluista uppoaa pakkokieleen noin 53 miljoonaa euroa.
Ruotsin (ja suomen) kustannukset yleissivistävässä koulutuksessa olivat vuonna 2005 siis noin 150 miljoonaa euroa yleissivistävän koulutuksen reilun 4000 miljoonan potista.
Lisäksi pyydän summaa pakollisen ruotsinopetuksen kuluista ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkea-asteella.
"Lisäksi pyydän summaa pakollisen ruotsinopetuksen kuluista ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkea-asteella."
Ne summat ovat pienempiä koska ruotsin osuus niin ammatillisista perustutkinnoista kuin korkeakoulututkinnoistakin on melko vähäinen. Ammatillisen perustutkinnon 120 opintoviikosta on pakollisen ruotsin osuus tyypillisesti 1 opintoviikko eli 0,83 %. Tosin ruotsinkielisissä ammattitutkinnoissa pakollisten suomen opintojen osuus on kaksinkertainen eli 2 opintoviikkoa. Jos opiskelijan äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi, opinnot voidaan järjestää toisin.
Ruotsin kielen tapaiset yleisaineet ovat ammatillisten perustutkintojen halvinta koulutusta koska niiden opiskeluun ei tarvita kalliita erikoisluokkia, työkoneita tms., mutta sen huomioonottaminen laskelmassa olisi melko vaikeaa.
Ammatillisen koulutuksen yksikköhinta oli 8 268,27 euroa vuonna 2006. Yksikköhinnat vaihtelevat aloittain, kalleinta on luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus, joka maksaa 12 459,07 opiskelijaa kohti vuodessa. Halvinta puolestaan liiketalouden koulutus, kustannus 5 757,02 euroa.
Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä oli 256 872 henkeä vuonna 2006.
256872 opiskelijaa x 8268 euroa = sopivasti pyöristäen n 2,1 miljardia euroa, josta ruotsin kielen opetuksen osuus 17,5 miljoonaa euroa, jos emme ota huomioon sitä, että yleisaineiden opetus on edullisempaa kuin ammattiaineiden.
Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksen kustannukset ovat n 7500 euroa opiskelijaa kohden vuodessa. En löytänyt (viitsinyt etsiä) tarkkaa lukua, mutta ei varmaan tuosta kovin paljon heitä. Yliopisto-opiskelijoita oli 176 555 (v 2006) ja ammattikorkeakouluopiskelijoita samana vuonna 132 560. Ruotsin osuus AMK- ja yliopistotutkinnoista on kai usemmiten n 2 opintoviikkoa (en ole vielä saanut tuntumaa näihin opintopisteisiin) tutkinnon laajuuden ollessa 160-180 opintoviikkoa eli hieman pyöristäen 1,1 %.
309115 opiskelijaa x 7500 euroa = n 2,3 miljardia, mistä ruotsin kielen osuus n 25,5 miljoonaa euroa.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että samalla tavalla laskettuna esim uskonnon/elämänkatsomustiedon opetukseen käytetään peruskoulussa 11 vuosiviikkotuntia (n 5% kaikesta opetuksesta) ja lukiossa 3 pakollista + 2 syventävää kurssia (6,6 % koko lukion oppimäärästä).
Lukiossa uskonnon/et:n opetukseen menee siis noin 40 miljoonaa euroa ja perusopetuksessa 175 miljoonaa euroa eli yleissivistävän koulutuksen osuus on 215 miljoonaa euroa vuodessa.
Sinulta näyttää tulevan nuo pohjaluvut niin helposti, joten pyydän vielä lukuja per opiskelija.
Esim paljonko ammattiin valmistautunut nuori maksaa ruotsin opinnoista?
Ja vastaavasti korkeakoulutettu?
"Sinulta näyttää tulevan nuo pohjaluvut niin helposti, joten pyydän vielä lukuja per opiskelija."
Älähän nyt, onhan sulla laskin koneessasi ja luvut ovat tuossa valmiina.
Uskonnonopetuksesta saa vapautuksen jos ei kuulu kirkkoon. Eli on jokaisen meidän oma valinta, haluammeko uskonnonopetusta vai emme
Voisitko nyt please kuitenkin lasken ne luvut per opiskelija. Minulla ei ole laskinta.
"Voisitko nyt please kuitenkin lasken ne luvut per opiskelija. Minulla ei ole laskinta."
Sinulla on tietokone. Jos käytät windowsia niin sieltä ohjelmavalikosta löytynee 'apuohjelmat'. Siellä se laskin luuraa :)
"Uskonnonopetuksesta saa vapautuksen jos ei kuulu kirkkoon."
Silloin on osallistuttava tunnustuksellisen uskonnon sijaan elämänkatsomustiedon opetukseen.
Tarkoitukseni oli kuitenkin osoittaa enemmänkin summien suuruusluokkaa.
Lisäksi hän on koulukiusattu.
"Kirjoittanut: heikki_tala 11.9.2007 klo 09.10
Virallinen kaksikielisyys ja suomenruotsalaisten yletön paapominen ja ylläpito näyttää maksavan n. 20 % Suomen bruttokansantulosta, joka on noin 160 miljardia euroa."
Ja sitten vielä valtakunnalliset keintotekoisen kaksikielisyyden kulut päälle tekee useita kymmeniä miljardeja vuosittain.
Tähtitieteellisen kallista!!!!!!