Uuden akvaarion tarpeet?!

Taisin tältä osin olla väärässä, hyvinhän täällä vastaanotetaan näemmä kun kyselee ihan aidon tietämättömänä ja vastauksia muualta löytämättömänä. Kiitos tervetulotoivotuksista myös, jospa tämä valtaisa akvaariomaailma aukenisi minullekin, vaikka vähän meinaa jo pyörryttää, mitä noita hyviä aquaweb ja -hoito-sivuja selailin tuntikausia. Vetivät kummasti syvyyksiinsä pitkäksi toviksi :)

Joten kiitos viitseliäistä linkittämisistä ja tietopaketista. Ja ylimääräiset ablodit noista kasvilinkeistä, sillä hortonomia ne kiehtoivat valtavasti ja saattaapa olla että tästä akvaariosta tulee myöhemmin pelkkä kasviakvaario tai sitten tuliliskoille se oma koti.. Sen verran pulpahti harrastuneisuus pintaan noita sivuja selatessa.

Akvaariopaketti on siis jo valmiina, ja tuo fluorisoiva putkivalo oli siinä jo mukana, joten mitä ilmeisemmin sekin on ihan kelpo valo? Taustakuvakin siis jo on, mutta vinkit niistäkin olivat tarpeen, sillä vaihtaminen tulee varmaan vielä eteen ennen pitkää..

Apuja, mitä vielä oikeastaan kaipaisin, olisivat kalojen valintaa koskevia?? Netistä löytyy ristiriitaista tietoa, eri ihmiset ovat todellakin eri mieltä erilaisine kokemuksineen, ja moni täälläkin epäilee akvaariokauppiaita rahanahneiksi ja sitä kautta epäpäteviksi..

Eli jos veden kovuus ja ph saadaan sopiviksi, ja lämpötila pidetään tarpeellisen korkeahkona, niin sopisiko moiseen akvaarioon esimerkiksi taistelukalakoiras? Mutta mitä seuraksi? Ja pärjäisikö sellaisessa akvaariossa myös omena-/kierteissarvikotilot? Ja jos näyttää siltä, ettei tuo ole taistelukalan tuleva koti, niin mitä esimerkiksi suosittelisitte? Tietääkö joku sopiiko keltakääpiöahvenien kera muut kalat?

Tämä kalatietous täällä tuntuneekin aiheuttavan eniten nokkapokkaa, mutta toivotaan että pelkillä naarmuilla selvitään kun otetaan laastaripaketti lähettyville :)

Pikku nainen kirjoitti:

Taisin tältä osin olla väärässä, hyvinhän täällä vastaanotetaan näemmä kun kyselee ihan aidon tietämättömänä ja vastauksia muualta löytämättömänä. Kiitos tervetulotoivotuksista myös, jospa tämä valtaisa akvaariomaailma aukenisi minullekin, vaikka vähän meinaa jo pyörryttää, mitä noita hyviä aquaweb ja -hoito-sivuja selailin tuntikausia. Vetivät kummasti syvyyksiinsä pitkäksi toviksi :)

Joten kiitos viitseliäistä linkittämisistä ja tietopaketista. Ja ylimääräiset ablodit noista kasvilinkeistä, sillä hortonomia ne kiehtoivat valtavasti ja saattaapa olla että tästä akvaariosta tulee myöhemmin pelkkä kasviakvaario tai sitten tuliliskoille se oma koti.. Sen verran pulpahti harrastuneisuus pintaan noita sivuja selatessa.

Akvaariopaketti on siis jo valmiina, ja tuo fluorisoiva putkivalo oli siinä jo mukana, joten mitä ilmeisemmin sekin on ihan kelpo valo? Taustakuvakin siis jo on, mutta vinkit niistäkin olivat tarpeen, sillä vaihtaminen tulee varmaan vielä eteen ennen pitkää..

Apuja, mitä vielä oikeastaan kaipaisin, olisivat kalojen valintaa koskevia?? Netistä löytyy ristiriitaista tietoa, eri ihmiset ovat todellakin eri mieltä erilaisine kokemuksineen, ja moni täälläkin epäilee akvaariokauppiaita rahanahneiksi ja sitä kautta epäpäteviksi..

Eli jos veden kovuus ja ph saadaan sopiviksi, ja lämpötila pidetään tarpeellisen korkeahkona, niin sopisiko moiseen akvaarioon esimerkiksi taistelukalakoiras? Mutta mitä seuraksi? Ja pärjäisikö sellaisessa akvaariossa myös omena-/kierteissarvikotilot? Ja jos näyttää siltä, ettei tuo ole taistelukalan tuleva koti, niin mitä esimerkiksi suosittelisitte? Tietääkö joku sopiiko keltakääpiöahvenien kera muut kalat?

Tämä kalatietous täällä tuntuneekin aiheuttavan eniten nokkapokkaa, mutta toivotaan että pelkillä naarmuilla selvitään kun otetaan laastaripaketti lähettyville :)

Lue lisää

Allashan on ulkomittojen mukaan 90-litrainen, joten sinne käy hyvin taistokoiras ja jonnilainen parvikala, lisäksi pohjakalaa, jos tahtoo. Jotkin kääpiöahvenetkin sopivat akvaarioosi hyvin. Mielipiteitä kalaston koosta ja soveltuvuudesta akvaarioon on niin monta kuin akvaaristiakin, enkä väitä että kalastoni olisi ainoa oikea vaihtoehto, vaan ehdotus mitä se voisi olla, omien kokemusteni ja vanhemmilta harrastajilta kuulemani ja uusimpien tietojen(Markku Varjon Akvaariokalat-kirja) perusteella. :)

Tässä pari ehdotelmaa;
Hapan eli pH alle 7, pehmeä vesi, lämpötila n. 27 astetta;
-Taistokoiras
-n. 20 kpl ruso- tai hohtokiilakylkiä, tai sinineontetroja, mustaneontetroja, hehkutetroja, rubiiinitetroja tai vaikkapa intiaaninsulkia
tai vähintään 30 kpl minirasboraa tai hehkurasboraa.
-Leviä nyppimään mehiläissukarapuja tai kirsikkasukarapuja
-Hienoon hiekkaan parvi piikkisilmiä

pH alle 7, pehmeä vesi, lämpötila n. 26 astetta;
-Hunajarihmakaloja haaremi(1k 2n) tai parvi koru- tai timanttirihmakaloja.
-Väriin sointuvia rusokiilakylkiä tai vaikkapa hehkutetroja iso parvi.
-2-3 katinkultamonnia tai/ja
-Hienoon hiekkaan vähintään 10 parvi kääpiö- tai nuolimonnisia

pH alle n. 7, pehmeä vesi, lämpötila 26 astetta;
-Haaremi tai pariskunta perhoskirjoahvenia
-Parvi kääpiö- tai marmoritapparakaloja tai jotakin pinnan tuntumassa uiskentelevaa parvikalaa.
-Levää imuttelemaan nuolimonneja parvellinen
-Piikkisilmiä(Jos runsaasti piiloja, eteti ahvenet anna selkään näille)
-Piikkisten tilalle nuolimonnisia tai kääpiömonnisia(sillä varauksella että ahvenet ajelevat niitä, jolloin jommastakummasta lajista pitäisi luopua).
-Sukarapuja(Voivat joutua syödyksi, mutta isosta populaatiosta riittää syötävääkin).

Muita pieniä ahvenia ovat;
keltakääpiöahven, lippukirjoahven, ruostekirjoahven, mutta niitä en välttämättä yhdistäis taistelukalan kanssa(Menee kyllä vesiarvojen ja lämpötilan kanssa yhteen). Tietysti kokeilla voi, mutta riskinsä on, jompikumpi laji voi joutua höykytyksen kohteeksi tai sitten ei. Näistä ei tiedä kun kaikki ovat omia yksilöitään.

Omenakotilot vaativat mieluusti kovempaa ja emäksisempää vettä(Jotta kuori pysyy kovana). Varjon kirja suosittelee; pH 6,5-8, dH >5, lämpötila 18-28. Ei kannata yhdistää "nyppivien" kalojen kanssa samaan.

-Rihma- kirjoitti:

Allashan on ulkomittojen mukaan 90-litrainen, joten sinne käy hyvin taistokoiras ja jonnilainen parvikala, lisäksi pohjakalaa, jos tahtoo. Jotkin kääpiöahvenetkin sopivat akvaarioosi hyvin. Mielipiteitä kalaston koosta ja soveltuvuudesta akvaarioon on niin monta kuin akvaaristiakin, enkä väitä että kalastoni olisi ainoa oikea vaihtoehto, vaan ehdotus mitä se voisi olla, omien kokemusteni ja vanhemmilta harrastajilta kuulemani ja uusimpien tietojen(Markku Varjon Akvaariokalat-kirja) perusteella. :)

Tässä pari ehdotelmaa;
Hapan eli pH alle 7, pehmeä vesi, lämpötila n. 27 astetta;
-Taistokoiras
-n. 20 kpl ruso- tai hohtokiilakylkiä, tai sinineontetroja, mustaneontetroja, hehkutetroja, rubiiinitetroja tai vaikkapa intiaaninsulkia
tai vähintään 30 kpl minirasboraa tai hehkurasboraa.
-Leviä nyppimään mehiläissukarapuja tai kirsikkasukarapuja
-Hienoon hiekkaan parvi piikkisilmiä

pH alle 7, pehmeä vesi, lämpötila n. 26 astetta;
-Hunajarihmakaloja haaremi(1k 2n) tai parvi koru- tai timanttirihmakaloja.
-Väriin sointuvia rusokiilakylkiä tai vaikkapa hehkutetroja iso parvi.
-2-3 katinkultamonnia tai/ja
-Hienoon hiekkaan vähintään 10 parvi kääpiö- tai nuolimonnisia

pH alle n. 7, pehmeä vesi, lämpötila 26 astetta;
-Haaremi tai pariskunta perhoskirjoahvenia
-Parvi kääpiö- tai marmoritapparakaloja tai jotakin pinnan tuntumassa uiskentelevaa parvikalaa.
-Levää imuttelemaan nuolimonneja parvellinen
-Piikkisilmiä(Jos runsaasti piiloja, eteti ahvenet anna selkään näille)
-Piikkisten tilalle nuolimonnisia tai kääpiömonnisia(sillä varauksella että ahvenet ajelevat niitä, jolloin jommastakummasta lajista pitäisi luopua).
-Sukarapuja(Voivat joutua syödyksi, mutta isosta populaatiosta riittää syötävääkin).

Muita pieniä ahvenia ovat;
keltakääpiöahven, lippukirjoahven, ruostekirjoahven, mutta niitä en välttämättä yhdistäis taistelukalan kanssa(Menee kyllä vesiarvojen ja lämpötilan kanssa yhteen). Tietysti kokeilla voi, mutta riskinsä on, jompikumpi laji voi joutua höykytyksen kohteeksi tai sitten ei. Näistä ei tiedä kun kaikki ovat omia yksilöitään.

Omenakotilot vaativat mieluusti kovempaa ja emäksisempää vettä(Jotta kuori pysyy kovana). Varjon kirja suosittelee; pH 6,5-8, dH >5, lämpötila 18-28. Ei kannata yhdistää "nyppivien" kalojen kanssa samaan.

Lue lisää

Kiitos paljon, hämmästyin itsekin tietoja etsiskellessäni tarkemmin, miten usean lajin kanssa taistelukala saattaisi kuitenkin tulla toimeen, kun ennakkotiedot ovat olleet suurinpiirtein sitä luokkaa, että kaikki syödään jotka eivät ehdi ensin..

Nuo ehdotuksesi tosiaan olivat oikein herätteleviä.

Taisto akvaarioni asukkina on tosiaan kummitellut mielessä jo pitkään, mutta lukiessani huomasin että minimikokoinen haaremi ei taida aivan akvaariooni mahtua, joten pitänee varmaan malttaa mielensä vielä tämän pienemmän akvaarion kanssa ja hankkia vain se koiras. Sillä ainakin olen kuullut, ettei koiraan kanssa voi asuttaa samaan akvaarioon vähempää kuin kolmea naarasta, ja nämä uiskentelemaan n. sataan litraan..!?
Lisäksi luin jostain, että miljoonakalat saattavat tulla taistoakvaariossa syödyksi, sinäkään kun et niitä tuolla maininnut erityisemmin?
Ja ymmärsin myös, että partis pitäisi asuttaa pienestä pitäen suurenpaan akvaarioon, ettei se jää taskukokoon..?
No, joka tapauksessa asukkaita vasta miettiessä taidan marssia vielä Biltemaan hiekkaostoksille, kun tuo sora ei näemmä enää nykyisin olekaan hyvä vaihtoehto. Varsinkaan pohjamutustelijoille, ja jospa kasvitkin jäisivät pohjaan. Jääköön odottamaan niitä tuliliskoja se.

Ja nyt osaan haudata tuon omenakotiloajatuksen. En vain oikein löytänyt niistä ja niiden elinolosuhteista tarkkaa tietoa, vaikka kerran jostain kyllä luin että liian pehmeä vesi pehmittää myös kuoren.. taisi olla niissä sinun linkeissäsi..

Kiitos kaikille palautteesta, sekä ehdotuksista ja vaivan näöstä linkkien etsimisen eteen. Oli mukavaa huomata tulleensa huomioon otetuksi, vaikka tällaisia ihmettelyjä tänne satelee varmaan sata päivässä :)

Pikku nainen kirjoitti:

Kiitos paljon, hämmästyin itsekin tietoja etsiskellessäni tarkemmin, miten usean lajin kanssa taistelukala saattaisi kuitenkin tulla toimeen, kun ennakkotiedot ovat olleet suurinpiirtein sitä luokkaa, että kaikki syödään jotka eivät ehdi ensin..

Nuo ehdotuksesi tosiaan olivat oikein herätteleviä.

Taisto akvaarioni asukkina on tosiaan kummitellut mielessä jo pitkään, mutta lukiessani huomasin että minimikokoinen haaremi ei taida aivan akvaariooni mahtua, joten pitänee varmaan malttaa mielensä vielä tämän pienemmän akvaarion kanssa ja hankkia vain se koiras. Sillä ainakin olen kuullut, ettei koiraan kanssa voi asuttaa samaan akvaarioon vähempää kuin kolmea naarasta, ja nämä uiskentelemaan n. sataan litraan..!?
Lisäksi luin jostain, että miljoonakalat saattavat tulla taistoakvaariossa syödyksi, sinäkään kun et niitä tuolla maininnut erityisemmin?
Ja ymmärsin myös, että partis pitäisi asuttaa pienestä pitäen suurenpaan akvaarioon, ettei se jää taskukokoon..?
No, joka tapauksessa asukkaita vasta miettiessä taidan marssia vielä Biltemaan hiekkaostoksille, kun tuo sora ei näemmä enää nykyisin olekaan hyvä vaihtoehto. Varsinkaan pohjamutustelijoille, ja jospa kasvitkin jäisivät pohjaan. Jääköön odottamaan niitä tuliliskoja se.

Ja nyt osaan haudata tuon omenakotiloajatuksen. En vain oikein löytänyt niistä ja niiden elinolosuhteista tarkkaa tietoa, vaikka kerran jostain kyllä luin että liian pehmeä vesi pehmittää myös kuoren.. taisi olla niissä sinun linkeissäsi..

Kiitos kaikille palautteesta, sekä ehdotuksista ja vaivan näöstä linkkien etsimisen eteen. Oli mukavaa huomata tulleensa huomioon otetuksi, vaikka tällaisia ihmettelyjä tänne satelee varmaan sata päivässä :)

Lue lisää

Kirjoituksistasi huomaa että sinua kiinnostaa tosissaan akvaarioharrastus, hienoa saada yksi sellainen taasen joukkoomme. :)

Taistokoiras sietää varsin värikästäkin kalaseuraa, kunhan sen lämpötilasta(Lämmin vesi) pidetään huolta, eikä seuraan laiteta liehueväisiä, vilkkaita häiriköitä tai "nyppiviä" lajeja. Taistohaaremin allassuositus on yli 100-litraa, koska koiras on melkoisen kiivas lemmiskelijä, yhtä narttua sille ei kannata antaa, sillä koiras stressaa yhden lähestulkoon hengiltä, useampaan naaraaseen taiston innostus jakautuu paremmin. Naaraat viihtyvät keskenään vaihtelevasti, joskus tyttöparvi menee hyvin, joskus taas parvesta voi löytyä kaikkia kiusaava yksilö.

Jalostetut millikset ja taistokoiras ei välttämättä tule toimeen keskenään, sillä taisto voi luulla milliskoiraita kilpailijakseen ja se tietää milliksen raatelua.
Partamonnit tykkäis isommasta kun 100-litraa, koska voivat kasvaa jopa 15 senttiseksi! :)
Omenakotiloista;
http://koti.kapsi.fi/~skare/akvaario/omenakotilo.html

-Rihma- kirjoitti:

Kirjoituksistasi huomaa että sinua kiinnostaa tosissaan akvaarioharrastus, hienoa saada yksi sellainen taasen joukkoomme. :)

Taistokoiras sietää varsin värikästäkin kalaseuraa, kunhan sen lämpötilasta(Lämmin vesi) pidetään huolta, eikä seuraan laiteta liehueväisiä, vilkkaita häiriköitä tai "nyppiviä" lajeja. Taistohaaremin allassuositus on yli 100-litraa, koska koiras on melkoisen kiivas lemmiskelijä, yhtä narttua sille ei kannata antaa, sillä koiras stressaa yhden lähestulkoon hengiltä, useampaan naaraaseen taiston innostus jakautuu paremmin. Naaraat viihtyvät keskenään vaihtelevasti, joskus tyttöparvi menee hyvin, joskus taas parvesta voi löytyä kaikkia kiusaava yksilö.

Jalostetut millikset ja taistokoiras ei välttämättä tule toimeen keskenään, sillä taisto voi luulla milliskoiraita kilpailijakseen ja se tietää milliksen raatelua.
Partamonnit tykkäis isommasta kun 100-litraa, koska voivat kasvaa jopa 15 senttiseksi! :)
Omenakotiloista;
http://koti.kapsi.fi/~skare/akvaario/omenakotilo.html

Lue lisää

Itseasiassa kyllä kiinnostaa, nyt kun yli kolmen vuoden odotus palkitaan, eli pääsimme muuttamaan pysyvään, miellyttävään asuntoon, kun muuttokuormien väserrys on jo ilman akvaariotakin aika rankka laji.. Joten kiitos vain, taisitte saada jälleen yhden kalaharrastuskoukkuun jääneen seuraanne.

Ja tietysti käytän sumelematta hyödyksi ihmisen tietotaidon, joka jaksaa vastata aloittelijan innokkaantyperiin pulmakulmiin levän sitkeydellä :)

Juuri noin arvelin taistojen kanssa olevankin, joten olen pikku hiljaa toistaiseksi haudannut taistohaaveeni ja maltan odotella sen kanssa isomman altaan kuntoon saantia ainakin.. Sen sijaan alan kallistua tetrojen ja millisten parven kannalle, sekä miettiä vielä pohjapuuhailijoiksi kansoitusta myös. Tiedän partiksien kasvavan ja vieläpä aika nopeasti, mutta tiedustelinkin lähinnä, tietäisikö kukaan onko pienemmästä altaasta alkuun pikkumonnin kasvulle haittaa? Eli riittääkö esimerkiksi 5-7cm kokoisena kasvuvaiheessa siirto isompaan altaaseen? Sittenpä myös kalojen valinnan voisi lähteä siitä, mikä teinipartiksen kanssa samaan akvaarioon haluaa sovussa. Se isompi akvaario, n. ~ 200litraa kun odottaa tarpeineen vintillä. Ja se todella on tarkoitus ottaa käyttöön. Ei sitä muuten olisi kuuttasataa kilometriä ajelutettu. Ja tänään on tarkoitus laittaa tämä pienenpi 'käyntiin'..

Kiitos muuten pohjahiekkavinkistä (!), näyttääkin paremmalta kuin sora, mutta on taatusti miljoona kertaa parempaa myös käytössä, sekä kaloille että altaan siivoojalle. Tahtovat vain katsoa naista Bilteman rakennusosastolla edelleen vähän kieroon.. :)

Pikku nainen kirjoitti:

Itseasiassa kyllä kiinnostaa, nyt kun yli kolmen vuoden odotus palkitaan, eli pääsimme muuttamaan pysyvään, miellyttävään asuntoon, kun muuttokuormien väserrys on jo ilman akvaariotakin aika rankka laji.. Joten kiitos vain, taisitte saada jälleen yhden kalaharrastuskoukkuun jääneen seuraanne.

Ja tietysti käytän sumelematta hyödyksi ihmisen tietotaidon, joka jaksaa vastata aloittelijan innokkaantyperiin pulmakulmiin levän sitkeydellä :)

Juuri noin arvelin taistojen kanssa olevankin, joten olen pikku hiljaa toistaiseksi haudannut taistohaaveeni ja maltan odotella sen kanssa isomman altaan kuntoon saantia ainakin.. Sen sijaan alan kallistua tetrojen ja millisten parven kannalle, sekä miettiä vielä pohjapuuhailijoiksi kansoitusta myös. Tiedän partiksien kasvavan ja vieläpä aika nopeasti, mutta tiedustelinkin lähinnä, tietäisikö kukaan onko pienemmästä altaasta alkuun pikkumonnin kasvulle haittaa? Eli riittääkö esimerkiksi 5-7cm kokoisena kasvuvaiheessa siirto isompaan altaaseen? Sittenpä myös kalojen valinnan voisi lähteä siitä, mikä teinipartiksen kanssa samaan akvaarioon haluaa sovussa. Se isompi akvaario, n. ~ 200litraa kun odottaa tarpeineen vintillä. Ja se todella on tarkoitus ottaa käyttöön. Ei sitä muuten olisi kuuttasataa kilometriä ajelutettu. Ja tänään on tarkoitus laittaa tämä pienenpi 'käyntiin'..

Kiitos muuten pohjahiekkavinkistä (!), näyttääkin paremmalta kuin sora, mutta on taatusti miljoona kertaa parempaa myös käytössä, sekä kaloille että altaan siivoojalle. Tahtovat vain katsoa naista Bilteman rakennusosastolla edelleen vähän kieroon.. :)

Lue lisää

Partiksen voit ottaa altaaseen, jos se pääsee sitten myöhemmin isompaan ja 200-litrainen kuullostaa melko täydelliselle asuintilalle. Väliaikaisestihan(!) kaloja voi pitää pienemmässä kuin mitä allaskokosuositukset sanoo. Ja pienenä poikasena partis kannattaa ostaa(Kannattaa tutkistella akvaariopalstoja, siellä niitä jaetaan ilmaiseksikin, liiallisen lisääntymisen seuraksena), että siitä saa enemmän iloa ja hyötyä irti.

Jos mietit yhdistettäväksi milliksiä ja tetroja, ota huomioon miljoonakalojen alkuperä. Esim. Kaukoidästä tuodut jalostetut millikset vaativat kovahkoa ja emäksisempää vettä, jopa suolanlisäystä veteensä! Tuskin siis päjäävät kauaa suomalaisissa pehmeissä ja happamissa vesissä.
Kannattaakin valita sellainen laji kuin hohtomiljoonakala, "Endlerin miljooonakala" Poecilia wingei, se menee meidänkin vedessä hyvin.
Varjon kirjassa on tällaiset suositukset;
pH6,5-8 dH

No helpointa on päätellä siitä mitä näkee ja tuntee, varsinkin kun saa eteensä paljon tekstiä perusteluitta..

Miksi simpukankuoret eivät sovi akvaarioon? Päästävätkö veteen esim. kalkkia vai? Tätäkö ei tapahdu esimerkiksi elävien omena-/kierteissarvikotiloiden kanssa?

Ymmärsinkin tuon jo akvaarion kypsyttämisestä, ajat vain tuntuvat vaihtelevan eri lähteiden mukaan vajaasta viikosta lähes pariin kuukauteen. Onko noin?

Vanha akvaario on kyllä vettä pitävä, onhan siihen uusittu silikonit terraariokäytön jäljiltä. Enemmän itseäni kiinnosti/huoletti se että ovatko laitteistot tuolta ajalta riittävät ja ajan tasalla, sekä osaisiko taitamaton ensialkaja noita käsitellä..? Saati kukaan muukaan..

Ihan pimeään nurkkaan tuota akvaariota tuskin saa kukaan, ellei asu aivan ikkunattomassa bunkkerissa, mutta tällä hetkellä se on varjoisimmalla seinällä, tukevan massiivipuupöydän päällä. Tämä pöytä kai mahdollistaisi sen, että esimerkiksi seiniä tapetoitaessa pöytä voitaisiin siirtää kauemmaksi seinästä ja taas seinän viereen kun toimenpide on saatu tehtyä. Akvaario toki pitäisi suojata, mutta muuten tapetoinnista ei koidu esimerkiksi myrkyllisiä kaasuja tai tuoksuja, saati muita sivutuotteita.

Ja kiitos erityisesti näistä kasveja koskevista tiedoista, tuo nimittäin kiehtoisi kovasti, ihan kokeilumielessä. Varsinkin kun suurta osaa tuohon sopivista kasveista jo on itselläkin ihan ruukkukasveina.

Tällähetkellä tämän isompaan ei haluttu vielä alkaa, mutta odottamassahan se jo ullakolla olisi.. Kenties tästä akvaariosta voi sitten vähintään osan asukkaista kotiuttaa siihen?
Kyselinkin jo tuolla aiemmin mahdollisista kalaehdokkaista. Olisiko sinulla (hyviä) ehdotuksia?

Lukemistoa on tosiaan viimeaikoina yritetty etsiä ja kaikenlainen pienakvaarioihin liittyvä pureskeltu, mikä vain on löydetty. Tieto vain ei tahdo tarttua lukemalla niin hyvin kuin kokemuksen kautta, sillä jonkun kokemaahan se tietokin pakosta on..

Oikeassa taidat olla, näyttää siltä että ainakin tuohon kasvipuoleen hurahdin seuraavaksi.. ;)

Pikku nainen kirjoitti:

No helpointa on päätellä siitä mitä näkee ja tuntee, varsinkin kun saa eteensä paljon tekstiä perusteluitta..

Miksi simpukankuoret eivät sovi akvaarioon? Päästävätkö veteen esim. kalkkia vai? Tätäkö ei tapahdu esimerkiksi elävien omena-/kierteissarvikotiloiden kanssa?

Ymmärsinkin tuon jo akvaarion kypsyttämisestä, ajat vain tuntuvat vaihtelevan eri lähteiden mukaan vajaasta viikosta lähes pariin kuukauteen. Onko noin?

Vanha akvaario on kyllä vettä pitävä, onhan siihen uusittu silikonit terraariokäytön jäljiltä. Enemmän itseäni kiinnosti/huoletti se että ovatko laitteistot tuolta ajalta riittävät ja ajan tasalla, sekä osaisiko taitamaton ensialkaja noita käsitellä..? Saati kukaan muukaan..

Ihan pimeään nurkkaan tuota akvaariota tuskin saa kukaan, ellei asu aivan ikkunattomassa bunkkerissa, mutta tällä hetkellä se on varjoisimmalla seinällä, tukevan massiivipuupöydän päällä. Tämä pöytä kai mahdollistaisi sen, että esimerkiksi seiniä tapetoitaessa pöytä voitaisiin siirtää kauemmaksi seinästä ja taas seinän viereen kun toimenpide on saatu tehtyä. Akvaario toki pitäisi suojata, mutta muuten tapetoinnista ei koidu esimerkiksi myrkyllisiä kaasuja tai tuoksuja, saati muita sivutuotteita.

Ja kiitos erityisesti näistä kasveja koskevista tiedoista, tuo nimittäin kiehtoisi kovasti, ihan kokeilumielessä. Varsinkin kun suurta osaa tuohon sopivista kasveista jo on itselläkin ihan ruukkukasveina.

Tällähetkellä tämän isompaan ei haluttu vielä alkaa, mutta odottamassahan se jo ullakolla olisi.. Kenties tästä akvaariosta voi sitten vähintään osan asukkaista kotiuttaa siihen?
Kyselinkin jo tuolla aiemmin mahdollisista kalaehdokkaista. Olisiko sinulla (hyviä) ehdotuksia?

Lukemistoa on tosiaan viimeaikoina yritetty etsiä ja kaikenlainen pienakvaarioihin liittyvä pureskeltu, mikä vain on löydetty. Tieto vain ei tahdo tarttua lukemalla niin hyvin kuin kokemuksen kautta, sillä jonkun kokemaahan se tietokin pakosta on..

Oikeassa taidat olla, näyttää siltä että ainakin tuohon kasvipuoleen hurahdin seuraavaksi.. ;)

Lue lisää

Simpukan kuorista akvaariossa;
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=41&t=11352&start=0&st=0&sk=t&sd=a
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?p=3383255&highlight=&sid=3cb8a8db26dfba708cbae2df42f95440

Akvaarion kypsytyksestä paljon kysymyksiä ja vastauksia("Kypsytysajat" vaihtelevat ympin ja kypsytysvalmisteiden mukaan);
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=41&t=67551

Pikku nainen kirjoitti:

No helpointa on päätellä siitä mitä näkee ja tuntee, varsinkin kun saa eteensä paljon tekstiä perusteluitta..

Miksi simpukankuoret eivät sovi akvaarioon? Päästävätkö veteen esim. kalkkia vai? Tätäkö ei tapahdu esimerkiksi elävien omena-/kierteissarvikotiloiden kanssa?

Ymmärsinkin tuon jo akvaarion kypsyttämisestä, ajat vain tuntuvat vaihtelevan eri lähteiden mukaan vajaasta viikosta lähes pariin kuukauteen. Onko noin?

Vanha akvaario on kyllä vettä pitävä, onhan siihen uusittu silikonit terraariokäytön jäljiltä. Enemmän itseäni kiinnosti/huoletti se että ovatko laitteistot tuolta ajalta riittävät ja ajan tasalla, sekä osaisiko taitamaton ensialkaja noita käsitellä..? Saati kukaan muukaan..

Ihan pimeään nurkkaan tuota akvaariota tuskin saa kukaan, ellei asu aivan ikkunattomassa bunkkerissa, mutta tällä hetkellä se on varjoisimmalla seinällä, tukevan massiivipuupöydän päällä. Tämä pöytä kai mahdollistaisi sen, että esimerkiksi seiniä tapetoitaessa pöytä voitaisiin siirtää kauemmaksi seinästä ja taas seinän viereen kun toimenpide on saatu tehtyä. Akvaario toki pitäisi suojata, mutta muuten tapetoinnista ei koidu esimerkiksi myrkyllisiä kaasuja tai tuoksuja, saati muita sivutuotteita.

Ja kiitos erityisesti näistä kasveja koskevista tiedoista, tuo nimittäin kiehtoisi kovasti, ihan kokeilumielessä. Varsinkin kun suurta osaa tuohon sopivista kasveista jo on itselläkin ihan ruukkukasveina.

Tällähetkellä tämän isompaan ei haluttu vielä alkaa, mutta odottamassahan se jo ullakolla olisi.. Kenties tästä akvaariosta voi sitten vähintään osan asukkaista kotiuttaa siihen?
Kyselinkin jo tuolla aiemmin mahdollisista kalaehdokkaista. Olisiko sinulla (hyviä) ehdotuksia?

Lukemistoa on tosiaan viimeaikoina yritetty etsiä ja kaikenlainen pienakvaarioihin liittyvä pureskeltu, mikä vain on löydetty. Tieto vain ei tahdo tarttua lukemalla niin hyvin kuin kokemuksen kautta, sillä jonkun kokemaahan se tietokin pakosta on..

Oikeassa taidat olla, näyttää siltä että ainakin tuohon kasvipuoleen hurahdin seuraavaksi.. ;)

Lue lisää

Vesiarvoista ja niiden mittauksista;
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=41&t=91117

Vesiarvojen muokkauksesta, jos on tarvis;
http://koti.kapsi.fi/~skare/akvaario/vesi.html