Nyt tämä Brunila on suivaantunut MTK:lle, että markkinataloudessa ei toimita niin kuin MTK toimii. Siis milläköhän lihaksilla Brunila opettaa kenellekkään markkinataloutta. Hän on itse hankkinut kannuksensa johtajana valtion omistamassa pankissa ja nyt metsäteollisuudessa. johon hän on hyväksynyt valtion verotustustoimet alalle. Molemmissa hän on saanut nauttia valtion suosiollista avustusta, sillä eihän hänen työpaikoillaan ole koskaan ollut mitään tekemistä aidon markkinatalouden kanssa, ei ole ollut eikä ole nytkään. Valtio tukee metsäteollisuuden alaa mittavin verohelpotuksin, jotta nämä "innovoijat" nyt saisivat helpotusta raaka-ainepulaansa. Toivottavasti kaikki uuteen Aalto yliopistoon valitut hallituksen jäsenet eivät ole yhtä sosialistisista lähtökohdista peräisin.
Aito markkinatalous ei huutele kansallistalkoiden perään. Talkoilla ei ole mitään tekemistä markkinatalouden kanssa, talkoot on hyväntahtoisuutta. Mulla olis tossa muuten projekti, saiskos 5 miljoonaa talkoolaista.
Aito markkinatalous ei huutele kansallistalkoiden perään. Talkoilla ei ole mitään tekemistä markkinatalouden kanssa, talkoot on hyväntahtoisuutta. Mulla olis tossa muuten projekti, saiskos 5 miljoonaa talkoolaista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
talkoo korvauksella, mutta siitähän ei saanut puhua (Vanhanen).
Kuuluvatko ökyrikkaiden maatalousmiljonäärien tai tehtaiden omistajien maataloustukiaiset markkinatalouteen? Miksi ei tuetä pien- ja keskisuuria tiloja, jotta voisivat erikoistua ja kannattaisivat paremmin - eikö se kuuluisi paremminkin markkinatalouteen?
Maataloustukiaiset, jotka ovat Suomessa 2 miljardia euroa eli Euroopan suurimmat, eivät kuulu markkinatalouteen. Ruotsin maataloustuki on 1,2 miljardia euroa jolla ruotsalaiset maataloustuottajat tulevat toimeen - toisin kuin suomalaiset, joille 2 miljardia euroa vuodessa ei riitä. Tukimuotoja on 200 erilaista. Viimeisin lienee "eläinten puhtaanapitotuki". Sanomattakin lienee selvää, että eläimet pitää pitää puhtaina terveydellisistä syistäkin ilman puhtaanapitotukea.
Suomessa 500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR.
Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä.
Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä. Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu.
Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR. Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR.
En syö enää suomalaista ruokaa.
Ulkomailta saadaan edullisia elintarvikkeita, hedelmä ja vihanneksia - auringossa kasvanutta. Etelässä hedelmät ja vihannekset kasvavat auringon lämmössä ja luonnon valossa. Tarvitaan vähemmän kallista energiaa, joka lisää "kasvihuoneilmiötä" maapallolla.
Ulkomainen ruoka on paitsi paremman makuista myös halvempaa, esim. vehnäjauhot leipoutuvat paremmin ja ovat puolta halvempia.
Suosittelen erityisesti hollantilaisia vihanneksia - ovat todella hyviä.