Tulin vesiltä ja lueskelin joutessani palstan uusinta huuhaa-antia. Kysyjä X sanoo neuvotelleensa itselleen ilman ay-liikettä 15 vuoden ajan vuosittain 10-15 % palkankorotuksen. Tuon ansiosta hän ilmoittaakin vuosipalkakseen 110 000 euroa.
Paperikoneenhoitajan vuosipalkka oli viitisentoista vuotta sitten noin 180 000 markkaa. Jos otamme sen lähtökohdaksi ja lisäämme siihen 10 %,seuraavan vuoden palkka on 198 000 markkaa,sitä seuraavan vuoden 217 000 markkaa jne. Viidentoista vuoden kuluttua palkka on 681 000 markkaa eli n. 113 000 euroa.
Jos jaamme äksän vuosiansion säännöllisen työajan tunneilla,tässä tapauksessa keskeytyvän kolmivuorotyön vuositunneilla 1611,niin äksän tuntipalkka on yksinkertaisen laskun jälkeen n. 70 euroa tunti.
Sanoisin,että se on kohtuullinen tuntipalkka kovasta työstä ja siihen meidän tulisi pyrkiä.
Asia ei tietysti ole noin yksinkertainen. Palkka muodostuu osista. Palkkaan voi sisältyä perusosa,tätä työkohtaista palkkaa käytetään pohjana eräissä suorituspalkoissa. Palkkaan voi sisältyä henkilökohtaisia lisiä,aikapalkkaosia,erillisiä lisiä,poikkeuksellisen haitan ja hankaluuden lisiä,vuoro-ja sunnuntailisiä jne. Vuosipalkka voi sisältää bonuksia,henkilöstörahastoista maksettuja osuuksia,tulospalkkioita,tuotantopalkkioita. Vuosipalkka voi sisältää ateriaedun,asuntoedun,autoedun jne.Ne ovat palkkaa.Keskituntiansion käyttö lisää sitä.
Näkemättä äksän palkkalaskelmaa on vaikea hahmottaa hänen todellista tuntipalkkaansa.
Äksä osaa kuitenkin laskea - vähän. Eikö näytäkin lähes oikealta ja tue äksän väittämää,kun paperikoneenhoitajan 90 luvun alun palkkaan,180 000 markkaan, lisätään vuosittain 10% ja päädytään vuoden 2008 tasoon 680 000 markkaa/113 000 euroa.
Tässä kohtaa herää tietysti kysymys,millä palkalla äksä tuli aikoinaan työelämään? Yleensä tullaan oppilaan palkalla ja alimpaan palkkaryhmään. Periaatteessa on mahdollista saavuttaa viidessä vuodessa paperikoneenhoitajan pätevyys,todennäköistä se ei ole. Siis miten kauan äksä on ollut työelämässä mukana? Viisitoista vuottako,kaksikymmentäkö vaiko vieläkin enemmän?
Kun äksä on hankkinut itselleen ilman ammattiydistysliikkeen apua vuosittaisen palkankorotuksensa,niin onko hän kieltäytynyt ammattiyhdistysliikkeen neuvottelemista korotuksista? Ellei ole,niin miten se käy sitten yksiin laskutoimituksen kanssa? Näet äksän neuvottelema 10-15 % ja ammattiyhdistysliikkeen hankkimat korotukset tekisivät yhteensä pirun paljon enemmän kuin 113 000 euroa vuodessa.
Miten äksä suhtautuu ay-liikkeen neuvottelemiin vapaisiin? Tuleeko äksä työlistaan merkittynä vapaapäivänä töihin? Neuvotteleeko äksä joka kerta itselleen korkeanpaikan lisän kiivetessään korkealle,kuuman työn lisän tehdessään kuumia töitä,päivärahan ja kilometrikorvauksen ollessaan komennustöissä,hälytysrahan tehdessään hätätyötä,kinkkurahat jouluksi. Kun äksä nyt on ollut työelämässä mukana jo kauan,niin voisiko äksä kertoa missä kohtaa työhistoriaansa hän neuvotteli itselleen 6 kuukauden irtisanomisajan?
Kun äksä neuvotteli irtisanomisajastaan,tapahtuiko se hänen omalla ajallaan vaiko työnantajan ajalla?
Lokakuussa voimaanastuvissa sopimuskorotuksissa on pääsääntöisesti mukana sopimispykälä. Jos korotuksesta sovitaan paikallisesti tietyin reunaehdoin,korotus on esimerkiksi Metallissa 1,6 %. Ellei sovita,korotus on 1 %. Aikookohan äksä neuvotella itselleen 1,6 vaiko 1 prosentin korotuksen? Niksihän on nyt siinä,että työnantaja tahtoo lisätä paikallista sopimista ja sen kautta ikäänkuin vaikuttaa korotuksen jakamiseen. Työnantajan pyrkimys on tasata palkkoja ottamalla ylemmistä palkkaryhmistä pois ja lisätä niitä alempiin,maksattaa alempien palkkojen tasokorotus toisilla työntekijöillä. Mistä prosentista äksä siis neuvottelee? Neuvotteleeko äksä nyt itseltään pois?
Systeemi sinänsä on oikein,palkkahaitarin kaventaminen, mutta sopimisen mielekkyys käy kyseenalaiseksi. Nyt näet Metalliliitto teki prosenttisopimuksen ja sitä koetetaan sitten paikallisesti sorvailla tasapuolisemmaksi. Pakkorako.Puuttuu johdonmukaisuus mutta sehän ei tietysti haittaa äksää järjestäytymättömänä työntekijänä ja vapaamatkustajana.
Äksän palkka on saavutettu rehellisin keinoin,nimittäin noin helevetin huono valehtelija ei voi sitä epärehellisin keinoin saavuttaa.
Kuten sanoin,tulin juuri vesiltä. Jos äksäkin olisi ollut vesillä kaloja narraamassa,niin hän olisi todennäköisesti istunut rantakivellä ja kertonut salakoille,että Oslo on Kreikan pääkaupunki ja Helinä-keiju ihan oikeasti olemassa.
Paperikoneenhoitajan vuosipalkka oli viitisentoista vuotta sitten noin 180 000 markkaa. Jos otamme sen lähtökohdaksi ja lisäämme siihen 10 %,seuraavan vuoden palkka on 198 000 markkaa,sitä seuraavan vuoden 217 000 markkaa jne. Viidentoista vuoden kuluttua palkka on 681 000 markkaa eli n. 113 000 euroa.
Jos jaamme äksän vuosiansion säännöllisen työajan tunneilla,tässä tapauksessa keskeytyvän kolmivuorotyön vuositunneilla 1611,niin äksän tuntipalkka on yksinkertaisen laskun jälkeen n. 70 euroa tunti.
Sanoisin,että se on kohtuullinen tuntipalkka kovasta työstä ja siihen meidän tulisi pyrkiä.
Asia ei tietysti ole noin yksinkertainen. Palkka muodostuu osista. Palkkaan voi sisältyä perusosa,tätä työkohtaista palkkaa käytetään pohjana eräissä suorituspalkoissa. Palkkaan voi sisältyä henkilökohtaisia lisiä,aikapalkkaosia,erillisiä lisiä,poikkeuksellisen haitan ja hankaluuden lisiä,vuoro-ja sunnuntailisiä jne. Vuosipalkka voi sisältää bonuksia,henkilöstörahastoista maksettuja osuuksia,tulospalkkioita,tuotantopalkkioita. Vuosipalkka voi sisältää ateriaedun,asuntoedun,autoedun jne.Ne ovat palkkaa.Keskituntiansion käyttö lisää sitä.
Näkemättä äksän palkkalaskelmaa on vaikea hahmottaa hänen todellista tuntipalkkaansa.
Äksä osaa kuitenkin laskea - vähän. Eikö näytäkin lähes oikealta ja tue äksän väittämää,kun paperikoneenhoitajan 90 luvun alun palkkaan,180 000 markkaan, lisätään vuosittain 10% ja päädytään vuoden 2008 tasoon 680 000 markkaa/113 000 euroa.
Tässä kohtaa herää tietysti kysymys,millä palkalla äksä tuli aikoinaan työelämään? Yleensä tullaan oppilaan palkalla ja alimpaan palkkaryhmään. Periaatteessa on mahdollista saavuttaa viidessä vuodessa paperikoneenhoitajan pätevyys,todennäköistä se ei ole. Siis miten kauan äksä on ollut työelämässä mukana? Viisitoista vuottako,kaksikymmentäkö vaiko vieläkin enemmän?
Kun äksä on hankkinut itselleen ilman ammattiydistysliikkeen apua vuosittaisen palkankorotuksensa,niin onko hän kieltäytynyt ammattiyhdistysliikkeen neuvottelemista korotuksista? Ellei ole,niin miten se käy sitten yksiin laskutoimituksen kanssa? Näet äksän neuvottelema 10-15 % ja ammattiyhdistysliikkeen hankkimat korotukset tekisivät yhteensä pirun paljon enemmän kuin 113 000 euroa vuodessa.
Miten äksä suhtautuu ay-liikkeen neuvottelemiin vapaisiin? Tuleeko äksä työlistaan merkittynä vapaapäivänä töihin? Neuvotteleeko äksä joka kerta itselleen korkeanpaikan lisän kiivetessään korkealle,kuuman työn lisän tehdessään kuumia töitä,päivärahan ja kilometrikorvauksen ollessaan komennustöissä,hälytysrahan tehdessään hätätyötä,kinkkurahat jouluksi. Kun äksä nyt on ollut työelämässä mukana jo kauan,niin voisiko äksä kertoa missä kohtaa työhistoriaansa hän neuvotteli itselleen 6 kuukauden irtisanomisajan?
Kun äksä neuvotteli irtisanomisajastaan,tapahtuiko se hänen omalla ajallaan vaiko työnantajan ajalla?
Lokakuussa voimaanastuvissa sopimuskorotuksissa on pääsääntöisesti mukana sopimispykälä. Jos korotuksesta sovitaan paikallisesti tietyin reunaehdoin,korotus on esimerkiksi Metallissa 1,6 %. Ellei sovita,korotus on 1 %. Aikookohan äksä neuvotella itselleen 1,6 vaiko 1 prosentin korotuksen? Niksihän on nyt siinä,että työnantaja tahtoo lisätä paikallista sopimista ja sen kautta ikäänkuin vaikuttaa korotuksen jakamiseen. Työnantajan pyrkimys on tasata palkkoja ottamalla ylemmistä palkkaryhmistä pois ja lisätä niitä alempiin,maksattaa alempien palkkojen tasokorotus toisilla työntekijöillä. Mistä prosentista äksä siis neuvottelee? Neuvotteleeko äksä nyt itseltään pois?
Systeemi sinänsä on oikein,palkkahaitarin kaventaminen, mutta sopimisen mielekkyys käy kyseenalaiseksi. Nyt näet Metalliliitto teki prosenttisopimuksen ja sitä koetetaan sitten paikallisesti sorvailla tasapuolisemmaksi. Pakkorako.Puuttuu johdonmukaisuus mutta sehän ei tietysti haittaa äksää järjestäytymättömänä työntekijänä ja vapaamatkustajana.
Äksän palkka on saavutettu rehellisin keinoin,nimittäin noin helevetin huono valehtelija ei voi sitä epärehellisin keinoin saavuttaa.
Kuten sanoin,tulin juuri vesiltä. Jos äksäkin olisi ollut vesillä kaloja narraamassa,niin hän olisi todennäköisesti istunut rantakivellä ja kertonut salakoille,että Oslo on Kreikan pääkaupunki ja Helinä-keiju ihan oikeasti olemassa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"En tosin kuulunut mihinkään ammattiliittoon lyhyttä nuoruuden erehdystä lukuun ottamatta ja silti pärjäsin."
Ilman ay-liikkeen tukea nimmari Työeläkeläinenkin kehuu pärjänneensä. Kysyä voi syystä, ottiko hän vastaan kaikki palkankorotukset ja työehdot, jotka ay-liike tappeli?
...koko keskusteluhan lähti siitä liikkeelle että arvon lajitoverisi väitti kapitalistin maksamaa palkkaa murusiksi ja AY-liikkeen tasitelemaa osuutta jumalaisen suureksi.
Minä osoitin että työläinen itse taistelee suuremmat palkankorotukset itselleen kuin mitä AY-liike tekee. Siksi juuri nämä AY-liikkeen saavutukset ovat murusia omien saavutusteni osalta. Tätä sinä et pystynyt kumoamaan. Ja miksi kumoaisit koska se on totuus!
Otit lisäksi ns. etuisuudet alkaen autoedusta. Voisin lisätä listaan tulospalkkiojärjestelmät, optiojärjestelmät, ilmainen terveydenhoito, liikuntasetelit muutamia asioita mainitakseni. Nämäkin asiat ovat KAPITALISTIN MINULLE TARJOAMIA joista en suinkaan kieltäydy. Katsos AY-liikkeen pari prosenttia on aika pieni murunen kun sitä vertaa esimerkiksi kahdenkymmenen donan optiopakettiin JONKA KAPITALISTI ANTAA TYÖLÄISELLE.
Viestin loppupuolella aloit halkomaan pilkkuja prosentin kymmenesosilla. Kyllähän nekin minulle kelpaavat. Ja myöskin AY-liikken neuvottelemat vapaat - (kyllä kuulun liittoon ja maksan jäsenmaksuni). Katsos minä kun en ole koskaan kieltäytynyt tarjotusta rahasta. Kaikki korotukset kelpaavat. Kaikki (lailliset) keinot ovat sallittuja. Eikös partakallenkin oppien mukaan työläisen pidä ottaa kapitalistilta kaikki mitä irti lähtee, hä?
Mutta viestini ydin on tässä: AY-liike yksinään pystyy neuvottelemaan minulle murusia. Omilla toimillani pystyn tienaamaan näiden murusten päälle merkittävästi suurempia potteja kuin AY-liikkeen muruset.
Katsos wäinäseni. Minä olen pystynyt ottamaan kapitalistilta enemmän kuin mitä pelkkä AY-liike on pystynyt taistelemaan.
Kommunistit näkevät kapitalistissa vastakkainasettelun ja ikuisen taistelun kohteen. Minä näen kapitalistissa mahdollisuuden ottaa omani pois. Kommunisteille kapitalisti on vihollinen. Minulle kapitalisti on lypsylehmä.
Kommunistien opeilla kapitalistilta irtoaa murusia, koska kapitalisti ei halua rahoittaa vihollistaan. Minun opeillani kapitalisti näkee minussa kumppanin jota tulee taloudellisesti kannustaa ja sitouttaa.
Sinulle jää kotiläksyksi miettiä onko minun tapani tehokkaampi kuin kommunistien. Tulosten valossa mitattuna Kysyjä X:ssä on enemmän sosialistia kuin palstan punakaartissa. Onhan kysyjä X onnistunut poistamaan omaa riistoaan enemmän kuin kommarit osaavat uneksiakaan!
ilman olemassa olevaa ay-liikettä ja sen potentiaalista joukkovoimaa ei Kysyjä X olisi saanut neuvoteltua itselleen edes vessapaperia orjatyöpaikkansa riu'un viereen... yksittäinen työläinen ei voi mitään taistella, kyllä siinä on potentiaalinen joukkovoima takana vaikka kyseinen työläinen ei may-liikkeeseen kuulukaan...
Kuulehan. Elä sinä vain siinä harhaluulossasi ettei työläinen voi itse parantaa hyvinvointiasi. Jatka vaan samaa rataa ja tyydy AY-liikkeen muruihin. Muista soittaa joukollasi poskea työnantajalle ja työnnä kapuloita kapitalistin rattaisiin aina kun voit. Huomaat että kapitalisti ei sinulle anna mitään tappelematta - vai oletko jo tuossa tilanteessa.
Meitä fiksuja työläisiä on jo paljon. Teemme töitä yrityksen hyvinvoinnin hyväksi sillä vain hyvinvoiva yritys pystyy palkitsemaan työntekijöitään. Yritys ei ole ilman työntekijöitään mitään - kyllä kapitalisti sen tietää. Kapitalisti haluaa pitää kiinni hyvistä työntekijöistään. Hyvät työntekijät tekevät yritykselle tuloksen. Mitä isompi kakku tulee - sitä enemmän siinä on jaettavaa.
Katsos: Kommunistit pyrkivät eroon riistosta. Kommunistien ideaalimaailmassa jaettavaa kakkua ei synny, joten ei ole riistoakaan. Kommunisteille ei ole tärkeää suuri tilipussi vaan pieni kakku. Kommunisteille tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus on sitä kun kaikki saavat ei mitään.
Fiksut työläiset tekevät kapitalistin kanssa mahdollisimman suuren kakun. Siitä riittää jaettavaa kaikille. Kysyjä X:llekin 10-15% extraa joka vuosi. Fiksut työläiset eivät laske riistoa. Fiksuille työläisille tärkeää on paksu tilipussi täynnä sileitä euroja.
Ja mikä on olennaisinta: fiksut työläiset kuuluvat myös AY-liikkeeseen. He toki saavat AY-liikkeenkin neuvottelemat muruset. kaikki kelpaa. Mutta fiksu työläinen ei tyydy tähän. Fiksu työläinen haluaa kapitalistilta lisää. Ja se onnistuu vain omin voimin.
Kyllä työnantajan perseennuolijoita on ollut kautta aikain.Et sinä todellakaan ole se ensimmäinen.
Pitkällä tähtäimellä työnantajan perseennuoleminen on tosi kivikkoinen tie.En suosittele työnantajan perseennuolemista kenellekkään.
Ay-liike on aikoinaan perustettu sitä varten että työntekijän ei tarvitse nuolla työnantajan persettä.
Ay-liike toimii aina työntekijän edunvalvojana.
Myös työnantaja on hyväksynyt tämän kyseisen systeemin.
Moneksihan meistä on - ihmisistä. En tiedä onko sinun työpaikallasi kommunisteja. Jos on,olet kaiketi muodostanut mielipiteesi kommunisteista heistä saamasi mielikuvan mukaan. Voin hyvin kuvitella yritysilmapiirin,jossa työskentelette. Se ei voi olla hyvä jos ne komut edustavat toista äärilaitaa ja sinä sitä toista. Työnantajan lienee helppo hajottaa ja hallita.
Kaikki kommunisteiksi itseään nimittävät eivät toimi kaikkialla samoin. Työpaikat ja niissä vallitsevat suhteet ovat erilaisia. Ei kommunistienkaan tarvitse joka paikassa riidellä,hyviä ja asiallisia neuvottelusuhteita noudatetaan valtaosassa yrityksiä. Ei neuvotteluja ole enää vuosikymmeniin tarvinnut aloittaa nyrkkiä pöytään lyömällä.
Takavuosien neuvottelujen suurin pulma oli pitkän linjan työnjohtajien ja keskijohdon kouluttamattomuus henkilösuhteiden hoitamisessa.
Sama pulma oli työntekijäpuolella. Törmäyskurssille jouduttiin useimmin henkilökohtaisten seikkojen takia.Ne kemiat kun eivät aina sovi. Meilläkin oli henkilöstöjohtajana mies,joka istui lähinnä kullatulla tunkiolla. Hänet oli laitettu postilleen pois tuotantoa sotkemasta. Hän koki neuvottelutilanteen henkilökohtaiseksi kilpailuksi,pienimmänkin myönnytyksen itselleen tappioksi. Hänen tapansa hoitaa työsuhteita ei ollut edes firman etu mutta ylin johto oli valmis maksamaan muurista itsensä ja henkilöstön välissä. Onneksi tänään on toisin.
Toki minäkin olen ollut vittumainen ja kommunisti mikä porvarin kielenkäytössä tarkoittaa vittumainen kommunisti. Pidin kanttina,että minulle yksi mies valehteli päin silmiä vain yhden kerran. Se on hyvä raja. Sitä samaa rajaa pitävät suomalaiset yritysjohtajat neuvotellessaan ruotsalaisten kanssa. Ruotsalaiset kun eivät millään usko,että suomalaista vedätetään ainoastaan yhden kerran.
Minulla ei ole harhaluuloja työläisen hyvinvoinnin parantamisesta. Metallin PARAKE-sopimus tuli ensimmäisen kerran työehtosopimukseen keväällä 1977. Parake sopi kohtuullisen hyvin työpaikoille,jotka olivat uusia ja henkilöstö nuorta. Vanhojen työpaikkojen pulma muodostui siitä,että työehtosopimus sisälsi käsitteen työkohtaisuuslisä.Sopimus määritti sen koon 0-10% mutta käytännössä työkohtaisuuslisää oli kaikki se palkka,joka jäi peruspalkan ja palkkaryhmän osoittaman lisän väliin. Joillakin työkohtaisuuslisä voi olla neljättäkymmentä prosenttia. Heitä olivat juuri kysyjä X ja Tex, mutta myös ne ihmiset,joille olimme onnistuneet neuvottelemaan yleistä käytäntöä korkeamman palkkaryhmän ja palkan. Yleisimmin peruste oli olosuhteet,koetuotanto tms. mutta vaikkapa meidän nosturinkuljettajamme kuuluivat palkkaryhmään 4 kun metallissa työnantaja määritti heidät pääsääntöisesti ryhmään 3. Parake muutti käytännön,vuosien mittaan sopimuskorotukset söivät työkohtaisuuslisän. Me olimme huolissamme näistä ihmisistä ja pyrimme tasaamaan talokohtaisin sopimuksin menetyksiä. Me emme olleet huolissamme sinun ja Texin kaltaisista ihmisistä,te osaatte kyllä plokata etunne tilanteessa kuin tilanteessa. Valitettavaa on,että monesti se tapahtuu toisten kustannuksella. Parake-sopimuksen sisällä tuo toisten kustannuksella eläminen tapahtui näin. Sopimus sisälsi palkan henkilökohtaisen lisän,sitä voitiin maksaa 0-15 prosenttia,myöhemmän sopimuksen mukaan2-17 prosenttia. Henkilökohtaiset lisät työntekijäryhmässä tasoitettiin sopimuksen mukaan keskimäärään,eli maksettu lisä kokonaisuudessaan oli 7,5 prosenttia. Lisän jakoivat lähimmät esimiehet. Tässä kohtaa henkilösuhteet alkoivat vaikuttaa. Samaa työtä tekevistä,ahkerista ja säännöllisistä työntekijöistä jotkut saivat täyden 15 %, jotkut 0 %.Näinkin saavutettiin sopimuksen edellyttämä keskimäärä. Ymmärrätkö että meilläkin oli kysyjä äksiä,jotka jälkeenpäin voivat ihan oikeasti olla sitä mieltä,että he ovat itse neuvotelleet itselleen 10-15 prosentin palkankorotuksen. Jotkut toiset ovat sitä mieltä,että se maksettiin heille kuuluvasta osasta pärstäkertoimen mukaan.
Tämän keskustelun alemmassa viestissä mainitaan ns. perseennuoleminen,sellaistakin on nähty. Paljonkin on nähty. Minun HE-KO prosenttini on alkua lukuunottamatta ollut keskimäärän yläpuolella ja en tietääkseni ole lipaissut kertaakaan.Joillakin voi olla toisin.
Sinulla on jostakin ihmeellisestä syystä käsitys,että komujen mielestä sopimuksen yli menevät palkat ovat pahasta. Miksihän? Laki,sopimukset ja säännöstö määrittävät työsuhteen alimmat ehdot. Niiden ylihän tässä pyritään koko ajan. Mikä ristiriita teillä porvareilla on korvienne välissä,kun hyväksytte yksittäisen työntekijän oman edun ajamisen mutta ette hyväksy sitä ryhmänä. Sinä sanot kuuluvasi ammattiyhdistysliikkeeseen,käytännössä se tarkoittaa sitä,että tarvitset sopimisellesi perälaudan.Hyvä että myönnät. Nämä Loimaan kassan miehet eivät myönnä edes sitä.
Mikään ei ole niin ovela,kuin ovela porvari. Etenkin yrittäjäporvari. Maassa on yleistymässä käytäntö,jossa yrityksen myyntitilanteessa sovitaan entiselle omistajalle vuoden mittainen,korkapalkkainen työsuhde. Käytännössä se on osa myyntihintaa mutta maksetaan palkkana.Vuoden palkka on siis vähennetty myyntihinnasta. Palkkatyöntekijä,entinen omistajayrittäjä,liittyy Loimaan kassaan ja vähimmäisajan jälkeen jättäytyy työttömäksi. Loimaan kassa maksaa.
Oveluus piilee siinä,että Loimaan kassan perustaminen oli suhteellisen ovela veto ja sen markkinoiminen vielä ovelampi. Nyt ovela yrittäjäporvari maksattaa kassaan liittyneillä kirkasotsilla huomattavasti työttömyyskassojen ansiosidonnaista päivärahaa suuremman työttömyysturvansa,vaikka on itse asiassa siirtymässä toiselle alalle taikka jäämässä eläkkeelle.
Mielelläni levitän tätä tietotaitoa,nimittäin tuohonhan Loimaan kassa kaatuu. Kirkasotsille sanoisin,pitäkää periaatteenne ja tulkaa sitten takaisin normaaleihin työttömyyskassoihin. Olette tervetulleita.
On joltisenkin halpahintaista esittää,että työpaikkakomunistina toimintani olisi "posken soittamista ja kapuloiden työntämistä kapitalismin rattaisiin". Olet lukenut huonosti kolmen vuoden aikana tälle palstalle kirjoittamani jutut.
Tämän päivän raaka tosiasia on,että ay-liikkeen ensisijainen tavoite on mahdollisimman monen työpaikan säilyttäminen. Niin on työmies masennettu.
Ei kukaan neuvottele nyrkin kanssa,se tie on käyty loppuun jo 70-luvulla. Älä sinäkään makaa enää juoksuhaudoissa.
Kerron jutun. 80-luvulla Sosialidemokraattisen Puolueen Puolueneuvostoon kuului SAK:n puheenjohtaja sekä paperiliiton-,metalliliiton,auto-ja kuljetusalan liiton- ja kolmen pienemmän liiton puheenjohtajat.
SKP:n Keskuskomiteaan ja SKDL:n liittotoimikunnan jäseniä olivat SAK:n II-puheenjohtaja Ilmari Kosonen,elintarvikeliiton Sund,kumin ja nahkan Lehtonen,rakennustyöväenliiton Aitamurto sekä joltinenkin joukko suurien työpaikkojen pääluottamusmiehiä. He käyttivät valtaa puolueittensa kautta,tulostakin syntyi. Myöhemmin sosialidemokraattisten ay-miesten rooli puoluetoimikunnassa muuttui,sosialidemokraattien hallituskausilla he takasivat,että kenttä pysyi hiljaa eikä häiritse hallituseloa porvareitten kanssa. Samaan aikaan liittojen lakkokassat ajettiin alas ja sidottiin kiinteään omaisuuteen.Samaan aikaan työtuomioistuinten määräämät lakkosakot 12-kertaistettiin.Lahdessa kolme yksittäistä ammattiosaston jäsentä haastettiin raastupaan lakosta - toisin sanoen yhteisövastuu pyrittiin yksilöimään. Vanhalle laille pyrittiin antamaan hallintopäätöksellä uusi sisältö. Kaiken kaikkiaan työnantajien hyökkäys tuli laajalla rintamalla ja oli suurinpiirtein yhtä ylimitoitettu kuin Venäjän meno Georgiaan.
Vasemmalla jouduttiin aika kinkkiseen tilanteeseen,olisi pitänyt olla mukana hallituksissa ja olisi pitänyt ajaa etuja kentällä.Demarit olivat jo mennyttä miestä ja vahvasti Sorsan ohjaksessa. Ylilyöntejä tuli,myönnetään.
Meillä oli seuraavanlainen tilanne. Työnantaja palkkasi jatkuvaan työsuhteeseen suoraan koulusta kolme sähkömiestä. Pojat lähtivät armeijaan ja työnataja lupasi heille työsuhteen jatkuvan sen jälkeen. Palatessaan pojat huomasivat konjuktuurien muuttuneen,työnantaja oli palkannut heidän tilalleen kaksi vanhempaa sähköasentajaa ja tarjosi heille nyt aputyötä tuotannossa. Käytännössähän se tarkoitti kehoitusta ottaa itse lopputili. Lakkoilimme kolmesti,pysäytimme tuotannon kolmena päivänä neljäksi tunniksi. Sattui pieni tietokatkos,kolmen osaston luottamusmiehet osallistuivat lakkoon.Se laskettiin raskauttavaksi tekijäksi työtuomioistuimessa,sakkopäätös syntyi äänestyksen jälkeen puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Pojat saivat takaisin vakanssin,johon heidät työsuhdetta solmiessa oli palkattu. Liittomme sai 26 000 markan sakon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.Ammattiosaston sakot muodostuivat kolmesta erillisestä työtaistelusta vaikka kyse oli samasta asiasta,sakkoja tuli yhteensä 120 000 markkaa. Ammattiosaston jäsenmaksuista liitolta saama palaute oli silloin vuosittain n. 200 000 markkaa (20%). Jälkeenpäin selvisi,että ne kaksi vanhempaa sähköasentajaa olivat heidät palkanneen ison päällikön sukulaismiehiä ja ylin johto peitteli hänen virhettään.
Meidän ylilyöntimme oli se,että homma katsotaan pohjia myöten maksoi mitä maksoi.Maksua voidaan luonnehtia kertaluonteiseksi,työnantaja ei ole koettanut samaa toista kertaa.Nykyisin asiat tehdään toisin,vallalla on jatkuvan neuvottelun periaate. Työnantajaan ollaan monella tasolla yhteydessä päivittäin,riitatilanteita estetään syntymästä tekemällä taustatyötä. Se on nimenomaan yhteistyötä,ei riitelemistä. Ajatteletko ihan oikeasti ettei kommunistin kanssa voi neuvotella.Ajatteletko ihan oikeasti,että minä kuvittelen vallankumouksen alkavan juuri minun työpaikaltani ja osastoltani. Jos näin on,kuvitteletko sinä sen jotenkin estäväsi?
Ystävä hyvä,ei ihmisen vittumaisuus puoluekannasta riipu. Jos vittumaiset ihmiset olisivat kommunisteja niin rautakaupat,taksitolpat,kelan toimistot,tullilaitos,pysäköinnin valvonta,nelostie Heinolassa ruuhka-aikaan ja ruotsinkielisen rannikon kalastuksenvalvonta olisivat miehitetty kommunisteilla.
PS. Nyt kaikki palstan porvarit lukemaan Työtuomioistuimen päätöksiä sen nettisivuilta. Kaikki päätökset löytyvät sieltä. Vaikeutin vähän tehtävää mutta kyllä tarkka porvari sieltä mainitsemani lakon löytää.
Kiitoksia asiallisesta ja pitkästä kirjoituksesta.
Ensinnäkin työpaikallani ei ole kommunisteja. Liitossa jonka jäsenenä olen ei ole ensimmäistäkään kommunistia. Siten kommunistit eivät ole vaikuttaneet tulotasooni lainkaan - tosin verojani he vaativat korotettavaksi.
No miksikös työympäristöni ja liittoni ei pidä sisällään kommunisteja. Vastaus on yksinkertainen: nykyaikainen työyhteisö ja AY-liike ei kaipaa kommunisteja. Katsos, kun nuo mainitsemasi kommunistit heiluttavat niin helposti sitä lakkolippua ja aukovat päätään jokaisesta rasahduksesta. Sellainen työympäristö ei ole terve. Miten vallankumousta ja riistoa huutavan hölmön kanssa voi neuvotella. Ei mitenkään.
Olen minä kuullut fiksuistakin kommunisteista. Legendaarinen rautaruukin pääluottamusmies Asser Siuvatti oli sellainen, jolle (vanhoilla päivillään) tuli ihan fiksuja ajatuksia. Nimittäin Asseri ei karjunut kitalaki punaisena kapitalistin riistoa ja vallankumousta. Asseri kiteytti asian yksinkertaisesti: työläisen pitää ottaa kapitalistilta omansa pois. Silloin kun kapitalistilla menee hyvin niin silloin työläisen pitää ottaa enemmän. Mutta silloin kun kapitalistilla on huonot ajat niin silloin työläisellä vasta onkin huonot ajat. Huomaatko että olen työläisenä toiminut juuri kuten asser sanoi: olen ottanut omani kun kapitalistilla on mennyt hyvin. Joku onneton kommari pillitti aiemmin tuon olleen perseen nuolemista. Hänen kommenteissaan minä en huomannut muuta kuin kateutta. Punaista kateutta.
Otetaas se viestini ydin vielä kerran: AY-liike (kommunistiagitaattoreineen) ei ole mikään autuaaksi tekevä työläisen hyvinvoinnin kannalta. AY-liike on pystynyt tuollaisiin parin prosentin palkkojen parannuksiin. Kuitenkin fiksut työläiset pystyvät hankkimaan itselleen palkanlisää jopa 10% tuon päälle. Huomasin että sinäkin olet toiminnallasi saanut keskimääräisiä isompia palkankorotuksia. Hyvä näin. Toki joskus voi käydä niin että joskus hyvinkin suoriutunut henkilö voi jäädä ilman korotuksia. Normaalissa työyhteisössä nämä asiat voidaan ottaa esille ja saada korjattua. Esimiehiltäkin löytyy esimiehet.
AY-liike (ja etenkin asiaankuulumattomat kommunistit) ottavat kovin mielellään kunnian tuosta 10%:sta itselleen. Vain muruset tuosta on AY-liikkeen ansiota. Omalla toiminnallaan työntekijä saa enemmän. Punakommunistien väitteet kapitalistin murusista ja AY-liikkeen autuaallisuudesta on totaalista paskapuhetta. No korjataas: ehkä tuo tilanne on ihan realistista sellaiselle työntekijälle, joka soittaa poskeaan työnantajalleen ja heiluttaa kapinalippua. Minusta tuollaiselle ei pitäisi antaa mitään korotuksia. Perkeles tuollaisten takia koko porukka menettää työpaikkansa. Käy kuin Nokia nimiselle firmalle Nokia-nimisessä kaupungissa. Siinä vaiheessa kun Nokian kommunistit olivat masinoineen sata lakkoa vuoden aikana, Nokia siirsi tuotantolaitteensa muualle. Ei enää ollut sikakapitalistia mutta eipä ollut töitäkään.
Ei kommunisteilla ole työpaikoilla mitään erityisiä tavoitteita,kyllä ne pyrkimykset ovat ihan yleisiä työväenliikkeen tavoitteita. Kuten aiemmin sanoin,en oikein usko vallankumouksen lähtevän juuri minun työpaikaltani. Asioitten painotuksissa vaikkapa sosialidemokraatteihin verraten on tietysti eroja mutta voihan sen ajatella niinkin,että sosialidemokraateilla on erilaiset painotukset kommunisteihin verraten. Eihän se sosialidemokraattinenkaan teoria ja käytäntö nyt ihan vielä valmis ole.
Ajattelusi perusta on se,että työntekijän on kilpailtava eduistaan työpaikalla. Se edustaa hyvin sosialidemokraattista suhdetta työhön. Siis sosialidemokraattista,ei porvarillista näkökantaa.
Siinä hyvinvointi lähtee kilpailusta ja tuottaa palkinnon. Tuossa suhteessa sosialidemokraatit eivät ole kovin marxilaisia,ei Marx pitänyt palkkatyötä kovinkaan tavoiteltavana asiana. Tämän kohdan Marxistaan porvarit lukevat kuten piru Raamatun,siitä johtunee teidän käsityksenne laiskoista kommunisteista.
Olen pikkuhiljaa taipumassa ajatukseen kansalaispalkasta. Siitä on olemassa monia malleja,en puutu nyt niihin mutta esitän pari näkökohtaa.
Kansalaispalkkaa,tai miksi sitä kukakin nimittää,sanotaan vastikkeetomaksi eduksi ja voi se sitä joissakin tapauksissa ollakin. Tuo ajatus vastikkeettomuudesta perustuu kuitenkin palkkatyön merkityksen korostamiseen. Sulkematta ketään tai mitään ryhmää pois,nimeän joitakin joille ajattelisin kansalaispalkan olevan jo ansaittu (ei vastikkeeton) ratkaisu.
Porvarit ovat tässä maassa siirtyneet eräänlaiseen yksilapsijärjestelmään. Heitä on siis kaksi ja he tuottavat yhden lapsen.He eivät tuota riittävästi työntekijöitä ja eläkkeenmaksajia.Hankittu omaisuus ei maksa eläkkeitä. Muiden lapset maksavat heidän eläkkeensä. Eikö vaikkapa kolme lasta synnyttänyt nainen ole esimerkillinen kansalainen ja kansalaispalkan väärti.
Meillä on ikään sidottu eläkejärjestelmä,nyt ihmisiä houkutellaan jatkamaan työuraansa. Olisiko esimerkiksi 40 vuoden työrupeaman jälkeinen kansalaispalkka vastikkeetonta rahaa?
Eduskuntavaalien alla moni puolue ilmoitti kannattavansa jonkinasteista kansalaispalkkaa,vihreät olivat tuon joukon etunenässä. Kansalaispalkka koetaankin vihreiden keppihevoseksi.Kansalaispalkan ovat kuitenkin alunperin ideoineet Eurooppalaiset vasemmistopuolueet. Suomen sosialidemokraatit eivät jostakin syystä ole ajatukselle lämmenneet.Kenties Urpilainen on oikeassa,demarit ovat keskustapuolue.
Euroopan sosialidemokraattien,sosialistien ja kommunistien näkökanta on marxilainen. Palkkatyö ei ole se autuaaksi tekevä asia.
Porvareiden mielestä meillä ei ole varaa kansalaispalkkaan.Tottakai on. Onhan meillä varaa työttömyyskorvauksiin,äitiyspäivärahoihin,vanhem-
painlomaan,opintotukiin,puolieläkkeisiin,vuorot-
teluvapaisiin jne. Yhteiskunta asettaa niille edellytykset,kansalaispalkka antaisi ihmiselle lisää valinnanvapautta.
Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara,niin sanotaan juhlapuheissa. Ja paskat on,sehän näkyy siinä toisessa kliseessä,"yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen". Väitteet lyövät toisiaan korvalle.
Otat Siuvatin esimerkiksi ja muka siteeraat häntä.Eihän Asseri nyt tosiaankaan ollut sitä mieltä,että kun työnantajalla menee hyvin,niin työläisen pitää ottaa omansa pois ja kun menee huonosti,pitää vähän hellittää. Siinä pöydässä missä minä olen Siuvatin kanssa istunut puhuttiin toisin. Ensinnäkään ei puhuttu työläisestä vaan puhuttiin järjestätyneestä joukosta työläisiä. Toiseksi,ei puhuttu toimimisesta työnantajan ehdoin ja ohjauksessa,vaan aktiivisesta vaikuttamisesta tapahtumien kulkuun.Ethän tosissasi väitä,että Siuvatin yhteiskuntapoliittinen silmä ei nähnyt Rautaruukkia pidemmälle?
Sinun tavallasi toimia ei ole mitään yhteyttä Siuvatin ajatusmaailmaan.
Kansalaispalkka voi olla aktiivisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen tulos ja hyvin marxilainen sellainen. Nyt työntekijät kilpailevat keskenään työnantajien ehdoin. Niin sinäkin kerrot tekeväsi ja jopa menestyväsi siinä.Kerrot palkaksesi 70 euroa tunnissa,se on kymmenkertaisesti siivousfirmojen siivoojien palkkoihin verraten. Onko moraalisesti väärin,jos vasemmisto tavoittelee työnantajien kilpailuttamista työvoimasta? Niin työnantajat joutuisivat tekemään,jos meillä olisi kansalaispalkka. Se merkitsisi paskahommien loppumista,ihmisillä olisi vaihtoehto. Sinun moraalisi antaa periksi ottaa työnantajalta,miksi se salli muiden tehdä samoin? Miksi se pitäisi tehdä juuri sinun tavallasi,onko joku kertonut sinulle juuri sinun tapasi olevan se ainoa oikea vai oletko keksinyt sen ihan itse?
Tämän jutun jälkeen leegio porvareita tahtoisi kertoa,ettei meillä ole varaa kansalaispalkkaan. Tottakai meillä on. Onhan meillä varaa ostaa tyhjää ilmaa Saksasta,onhan meillä varaa koko Suomen sähkönjakeluverkon hintaisiin optioihin Fortumin johtajille,onhan meillä yksittäinen yritys,jolla on varaa hukata puolentoista sotakorvauksen verran rahaa ulkomaisiin yrityskauppoihin ja sen jälkeen vielä sulkea kaksi kannattavaa sellutehdasta.Onhan meillä varaa myydä ulkomaiselle kaivosyhtiölle euroopan rikkain nikkeliesiintymä Talvivaarassa yhdellä (1) eurolla ja rakentaa heille sinne vielä rautatie.Onhan meillä varaa antaa valtionyhtiöitten määräysvalta amerikkalaisille eläkerahastoille ja vähemmistöosakkaana kiltisti maksaa veronmaksajien rahoilla suunnatut osakeannit.
Miksi meillä siis ei olisi varaa kansalaispalkkaan?
Nokia-nimisestä kaupungista Nokia-niminen yhtiö ei ole koskaan siirtänyt tuotantoa ulkomaille.
Nokia-nimisessä kaupungissa lopetettiin kesällä kumisaappaiden tuotanto ja lopettaneella firmalla ei ollut enää mitään tekemistä Nokia-nimisen elektroniikkafirman kanssa. Menikö se näin?
ay-liikehän - kaikki kunnia heille ja lakkoon mennään kaikkien muitten kuin paperimulkkujeen tähden - on taistellut meille elämän perusteet. työmiehen perusteet toimeentulolle; siksi me vaaleissa äänestetään ja maksetaan liitonmaksut ja mennään tukilakkoihin. heiluttaa nuijaa sitten demari tai kommari niin nämät asiat ovat linkitetty toimeentuloon, ne eivät saa olla kiinni poliittisesta näkökulmasta. kun työmiehen asiaa ajetaan niin sen pitää olla yksi lysti onko sulla skp:n jäsenkirja vai demareitten. kun rahasta on kyse niin veljiä ja siskoja me kaiki keskenämme ollaan. ens tilissäkin on jumalauta kahden ja puolen prosentin yleiskorotus mukana saatana. eikä inflaatiokaan ole kun jotain neljää prosenttia.
mutta kaikkihan me - sinäkin - pelataan silti ohi ay-liikkeen; kuinka paljon wäinä sinä olet tilittänyt ohi liitonkassan hyvänmiehenlisiä, tuotantopalkkioita tai vaikka mitä vitun likaisentyönlisiä tai suojautumislisia olet laskuttanut ihan ilman, että niistä kukaan paikallinen proletaari mitään tietää? kuinka monta kertaa olet ryypännyt pomon kanssa ja sen illanistumisen jälkeen sinulle on pedattu taas joku könttäkorvaus kuukausipalkan päälle?
wäinä hei; älä hurskastele. olet varmasti istunut pornaisten baarissa joskus pomon kanssa ja vääntänyt nenästä spurguja, jotka pomolle soittaan suuta; se on kaikki kotio päin.
lyön kalsarit päältäni vetoa, että olet ammatillisessa mielessä huorannut itsesi rahan vallan vuoksi ihan siinä missä minäkin.
Oletko ay-miehiä, pohjimiltasi piilokommunisti?
Kuule Tex, usko huviksesi että olen pappi,joka elää niinkuin saarnaa. Meitä on harvassa.
Sattuneesta syystä olisin saanut Wäinättären kaupungin hommiin melko mukavalle vakanssille.Wäinätär on kaupungin töissä mutta ihan omin ansioin. Se tarkoittaa,etten ole kenellekään tänä päivänä kiitollisuudenvelkaa,ja se taas tarkoittaa,että pystyn omiin päätöksiin olematta kenenkään kylläkyllä-mies. Minua on vaikea horjuttaa.
Sattuneesta syystä olisin saanut poikani ja pojanpoikani helposti töihin satamaan. Minun poikani eivät ole ahtaajia taikka laivanselvittäjiä. Siksi kaikki tietävät,että sataman kehitämisestä puhuttaessa minä puollan 15 miljoonan laiturin rakentamista lastauksen takia,en taatakseni pojilleni työpaikan.
Sattuneesta syystä minun miniäni voisivat työskennellä yhtä hyvin minun työpaikkani konttoreissa kuin siellä,missä he nyt työskentelevät. Pojanpojistani yksi on ollut työharjoittelussa työpaikallani,hän on kiinnostunut metsäkoneista ja meillä on mahdollisuus perehtyä monipuolisesti hydrauliikkaan. Nämä ovat tietoisia valintoja eivätkä aina niin helppo selittää omille.
En koskaan enkä missään ole antanut kenellekään niskaotetta ajamalla omaa etua.
Minua kyllä pidetään sen takia hivenen outona ja läsnäoloani joissakin tilanteissa kiusallisena.
En toki väitä ettenkö olisi ostettavissa - tähän asti kukaan ei vaan ole tarjonnut tarpeeksi korkeaa hintaa. Kun tähän asti olen elänyt näin niin tuskinpa enää muutan tapojani.Pikemminkin on niin,että myyntihinta nousee päivä päivältä.
Vasemmistolaisessa liikkeessä oli aikoinaan jokunen määrä melko irtonaista porukkaa. Aikaahan sitä elettiin mutta ajat muuttuvat.
Siksi en laita myöskään jojoani toverittaren pyllyyn. Sekin luo sidoksia ja kuten sanoin,en pidä sidoksista päätöksenteossa. Saatan olla jopa asteen verran neuroottinen päätöksentekoni vapaudesta.
Minä en istu pomojeni kanssa iltaa. Pomot istuvat iltaa minun kanssani. Käyn harvoin riekkujaisissa,jos käyn,niihin liittyy muutakin meininkiä kuin perskänni, esimerkiksi vierailu tai tutustuminen alan ihmeisiin. Pidän toki ryyppäämisestä,olen siinä aika hyväkin. Se johtaa yleensä loppuillasta taikka aamuyöstä tilanteeseen,jossa paljastuu asioita mistä en tahdo tietää. Sellaisia ovat salassa pidettävät liiketiedot joita en voi kuitenkaan käyttää missään,henkilöasiat joista minulta kysytään mielipidettä - olen aina ehdottoman lojaali lähintä esimiestäni kohtaan - en tahdo tietää myöskään siitä,että osastopäälliköltä on lähtemässä akka taikka kolmikymppinen käyttöinsinööri on huomannut toisen kerran ettei ota eteen ensimmäistäkään kertaa. En tahdo rakentaa kovinkaan syvällisiä henkilösuhteita ihmisiin,joiden kanssa väännän arkisin eturistiriidasta.
Luontaisetuna saan lähinnä hitsaussaumoja. Paatin kaiteet,laiturivärkit,savustimet,targa-kaaret,
kiukaat,plaanarit,uuninluukut,trailerit,peräkär-
ryt, ylimalkaan kaiken minkä raudasta voi vääntää saa meillä ostaa romuraudan hinnalla. Hitsaussaumat siinä tulevat ilmaiseksi.Eikä firaabelia ehdasta peltilevystä työajalla värkkäillä.
Jos on päivän ministerinä tai päivän huorana niin titteli säilyy koko loppuelämän. Niinhän se on.
Huoria ollaan mutta eiväthän ne nyt kaikki huoratkaan ihan kaikkeen suostu. Tuollaista edelläkerrottua rajaa minä olen koettanut pitää.
Elämän tällä alueella minulla on aika harvoja asioita,joita kadun tai tekisin toisin. Minun ei tarvitse,en ole laittanut päätäni ehdoin tahdoin silmukkaan.
Minua mietityttää monesti se usein mainitsemasi vapaus valita. Mitä valinnanvapautta sellainen on,jossa vaihtoehdot on rajattu? HyväVeli-järjestelmä on rajaamista olipa se mittakaavaltaan pientä tai suurta. Se ei sovi minulle. Nykyisin puhutaan verkottumisesta,tottahan minäkin olen osa verkostoja jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Käsittääkseni olen noissa verkostoissa hyvin itsenäinen toimija. Suku ja perhe on verkostoistani tärkein,on erinomaisen mukavaa havaita,että sen verkoston muutkin toimijat ovat hyvin itsenäisiä. Minulla on siis jättää heille perintö,eikä se ole rahan kaltaista toisarvoisuutta.