Tulin katsomaan mitä nykypäivänä kirjoitetaan akvaarioista. Kylläpä ovat ajat muuttuneet! Itselläni on ollut akvaario melkein 30 vuotta. Silloin ei mitään vesiarvoja testailtu ja litkuja lotrattu. Silloin tällöin ja aina ennen uusien kalojen hankintaa olen akvaarióliikkeeseen vienyt näytteen ja erinomaiseksi on todettu. Kalat ovat eläneet pitkään, monet reilusti yli akvaariokalojen keskimääräisen eliniän.
Olen huomannut, että testit ovat aika kalliita. Monet akvaarioliikkeet testaavat ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Sieltä saa ilmaiseksi vielä neuvot, mitä kannattaa tehdä jos arvoissa on jotain häikkää. Kannattaa miettiä mikä on markkinamiesten puhetta ja mitkä testit tulevat todella tarpeeseen.
Aloittelijaa neuvoisin solmimaan hyvät suhteen johonkin akvaarioliikkeeseen. Siellä he tuntevat kalasi ja sinut. Lisäksi paikalliseen akvaarioseuraan liittyminen kannattaa aina. Täällä netissäkin näköjään saa hyviä neuvoja, mutta kirjallinen viestintä ei minusta vastaa suullista. Jotain jää aina kertomatta tai rivien välistä lukematta.
Lopuksi vielä haluan sanoan, että akvaarioharrastus on mukava ja antoisa harrastus, eikä vaadi kemistin pätevyyttä, vaikka monista viesteistä mitä lukaisin, niin paistoikin läpi. Tietyt perusasiat pitää olla kunnossa, jotta kaloillasi olisi hyvä olla. Onnea uudelle harrastukselle ja antoisia hetkiä kalojesi parissa.
Olen huomannut, että testit ovat aika kalliita. Monet akvaarioliikkeet testaavat ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Sieltä saa ilmaiseksi vielä neuvot, mitä kannattaa tehdä jos arvoissa on jotain häikkää. Kannattaa miettiä mikä on markkinamiesten puhetta ja mitkä testit tulevat todella tarpeeseen.
Aloittelijaa neuvoisin solmimaan hyvät suhteen johonkin akvaarioliikkeeseen. Siellä he tuntevat kalasi ja sinut. Lisäksi paikalliseen akvaarioseuraan liittyminen kannattaa aina. Täällä netissäkin näköjään saa hyviä neuvoja, mutta kirjallinen viestintä ei minusta vastaa suullista. Jotain jää aina kertomatta tai rivien välistä lukematta.
Lopuksi vielä haluan sanoan, että akvaarioharrastus on mukava ja antoisa harrastus, eikä vaadi kemistin pätevyyttä, vaikka monista viesteistä mitä lukaisin, niin paistoikin läpi. Tietyt perusasiat pitää olla kunnossa, jotta kaloillasi olisi hyvä olla. Onnea uudelle harrastukselle ja antoisia hetkiä kalojesi parissa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
täytyy kommentoida tähän et useimmat eläinliikkeet eivät tiedä nykypäivän akvaarionhoidost juur mitää
monil kauppialla tietotaito on monen kymmenen vuoden takaa ja suositukset mitä kalaa minkäki kokoseen akvaarioon ja niin edelleen sen mukaisia tai jos eläinkaupassa myydään muutakin kun akvaariokamaa/kaloja myyjät oovat erikoistuneet muihi lemmikeihi eikä kalojen hyvinvoinnista mitää hajuu
onneks kuitennii nykypäivänä aloittelija saa akvaariolehdist ja netist uutta tietoo
mikään kemisti ei tarvii olla en mäkään oo mut perusassiit ja vesiarvot on tiedettävä et voi edes hankkia kaloja
oikeenlainen lajisto oikeenlaiseen vetee
ihan kaikkii vesiarvotestejä ei tarvitse tosiaan ostaa onha mustaa-valkoisella vesilaitoksen sivuilla tai omasta kaivosta otettu näytteet
kypsytyksen yhteydessä on hyvä käyttää nitriittitestiä et tiedät millo kalat voidaan asuttaa
kauppias voi mitata arvot mut pitäis tietää mitä mikäkii numero ja kirjainyhdistelmä tarkottaa et siitä ois hyötyä
"ei kemistin" kanssa samaa mieltä. Ihan kaikkiin akvaariokauppiaisiin ei kyllä ole luottamista. Montakertaa täälläkin nähty, millaisia kalastokokonaisuuksia on laitettu aloittelijoille tarjolle ja sitten ollaan pulassa kun joku lisääntyy liikaa tai kasvaa liian isoksi akvaarioon. Kannattaa lueskella Aqua-webin keskustelupalstaa, siellä on paljon harrastajia Suomesta, eri kaupungeista, osaavat kertoa mikä kauppa tai kauppias on oikeasti luotettava.
Paras vaihtoehto tietysti on ottaa itse selvää mitä kalaa akvaarioonsa ja vesiarvoihinsa voi ottaa ja samalla testailla kauppiaan tietoisuutta asioista.
Mitä kemistinä olemiseen tulee, mulla tais olla kemia kuusi tai seitsemän yläasteella, joten ei tarvitse tosiaan olla "oppinut" että osaa lukea vesiarvoja. Vesilaitos on hyvä paikka kysellä alustavia vesiarvoja, mutta putkistoista riippuen nekin voivat vaihdella vähän. Pääasiassahan Suomessa on pehmeää ja hapanta vettä, paitsi omissa kaivoissa ja Turussa. :D
Ritvan kommentti akvaarioseuraan liittymisestä on kiva pointti, koska siellä tapaa pidemmällekkin kerenneitä harrastajia, joilla on tosiaan sitä tietotaitoa ja varmasti motivaatiota auttaakkin.
Toivottelen minäkin mukavia hetkiä akvaarioharratuksen parissa. :)
akvaario, mutta mitä enemmin luen näitä kirjoituksia täältä ja muilta harrastajien sivuilta on pakko sanoa ettei meille voida akvaariota hankkia koska tuntuu olevan äärimmäisen vaikea harrastus! Ei tavallinen duunari ymmärrä noista arvoista sun muista mitään. Ihmettelen vaan miksi meillä myös silloin aikanaa noin 20v. sitten kalat viihtyivät ja voivat ihan hyvin vaikka koskaan ei mitään arvoja mittailtu. Ainut mittaustulos jota seurattiin taisi olla veden lämpö.
Tosin meillä on tällä hetkellä lintuja ja jos harrastajien sivuilla käy niin myös niiden hoito on mahdottoman vaikeaa ja koko koti pitää muuttaa lintutaloksi että olisi oikeutettu pitämään lintuja.
Lapsia saa kyllä hankkia vaikka yksiöön, mutta linnuille, kaloille sekä muille elukoille kyllä on tarkat rajat missä niitä saa pitää.
Aina ei oikein jaksa ymmärtää!
NO, KALOJA EN OTA MUTTA LINNUISTA EN LUOVU.
jos tiedonhajeskelu tuntuu mahottoman vaikialt kannattaa olla harrastamata
jos on asiast oikeest kiinnostunu siitä haluaa tietää kokoajan lisää eikä tiedon haenta oo vaikeeta vaan se koitaan mielenkiintoseks!
On totta että akvaario harrastus ei ole sieltä helpoimmasta päästä harrastaa lemmikkejä. Mutta kun asiaan hieman perehtyy, liittyy johonkin foorumiin (AW on maamme laajin ja tietotaidoltaan ehdottomasti kattavin keskustelupalsta) niin tietoa saa aikas helpolla. Jotkut osaavat selittää asian aikas hyvin rautalankapohjalta että tavan duunarikin sen ymmärtää ("katsoo minä itteään tässä kohtaa").
Kun akvan malttaa kypsytellä kaloille valmiiksi ajan kanssa niin ongelmia ei tule ja kun valitsee kalat akvaarion ja suodatin tehon mukaan jaksavat kalat elää taatusti koko elämän kaarensa akvaristin hoidossa.
Kymmenvuotias osaa ja ymmärtää jo paljon asioita kun opettaja on oikea ja ymmärtää itse akvaarion hoidosta, ei vanhemman perheen jäsenenkään ole vaikeata sisäistää akvaarion saloja.
Akvaariokauppiaiden puheita kannattaa aina kuunnella suurella varauksella, 80% heistä ei tiedä akvaarion hoidosta hölkäsen pöläystä kalojen hoidosta, se on täälläkin todettu kymmeniä ellei satoja kertoja.
Paras apu tulee toiselta kokeneemalta akvaristilta ja siksi me täällä jaamme tietojamme muille halukkaille, ilmaiseksi ja toivottavasti hyvällä asenteella, luettu teksti kun monasti yrittää kääntyä negatiiviseksi palautteeksi lukijan pääkopassa vaika kuinka kiltisti koittaisi asiaa selittää. Pitää vain jaksaa ymmärtää ja haluta oppia ne oikeat tavat hoitaa akvaarioita ja kaloja niissä, kasveja unohtamatta.
Akvaarion vettä koitetaan opettaa mittaamaan siksi jotta harrastaja pääsisi perille akvaarion vesikemiasta ja siitä mitä tietynlainen vesi on kalojen kannalta paras mahdollinen. Kala kun ei kauaa oikeasti raanavedessä elä.
Kun rutiinit on sisäistetty ei akvaarion huoltamista tarvitse enää stressata niin paljon ja vedenvaihtojakin voi jättää vähemmälle jos tuo tärkeä typenkierto toteutuu akvaariossa moitteitta.
Suodattimen tärkeyttä ja sen massatilavuutta sekä vedenkierto tehokkuutta ei voi vähätellä tässä tilanteessa. Usein kaupassa myydäänkin aivan liian aliteohoisia suodattimia akvaarioihin kun se markkina paikka olisi juuri niissä laadukkaissa suuremmissa suodattimissa.
Minä kannatan kaikkia hankkimaan jo 150 litraiseen akvaarioon kunnollista ulkosuodatinta, satalitraiseenkin jo voi sellaisen hankkia, no, periaatteessa kaiken kokoiseein aivan pieniinkin voi ihan hyvin hankkia massatilavuudeltaan suuremman ulkosuodattimen kuin mitä nuo onnettomat halppis mallit joita näkee pakettien mukana markkinoila.
20 vuotta sitten ajat oli aivan toisenlaiset, tekniikka on kehittynyt kalojen elinikä kasvanut veden laadun myötä ja kalojen olot näin parantuneet, aika kultaa muistot sanotaan.
Meilläkin oli joskus 70-luvun puolella pieni 60l akvaario pahanen jossa oli kultakaloja, tiikeribarbeja, platyja, molleja, joitain monneja sekaisin. Ei silloin osattu eikä ollut sellaisia opuksia joista olisi saanut selville kalojen soveltuvuuksista erilaisiin vesiolosuhteisiin ja akvaarioihin. Ei käsitetty eikä välitetty miten suureksi kala oikeasti voi kasvaa sopivan kokoisessa akvaariossa ja oikeassa seurassa. Ei ollut väliä jos pyrstöt hieman repsottivat kun kala kuitenkin "näytti" voivan oikein hienosti. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan taatusti ollut, sen voin todeta varmuudella näin jälkikäteen.
Jotkut kauppiaat elävät tätä mennyttä aikaa vielä tänä päivänäkin ja niistä ne ongelmat yleensä alkavat ei se ole akvaristin vika vaan hänelle annetun väärän informaation syytä.
Minulla on linnuista se käsite, en niitä harrasta, että ne pölyävät ja pöllyttävät huoneen, paskovat minne sattuu ellei niitä pidä häkeissään. Ne ovat kova äänisiä etc. Ei lintujen paikka ole häkissä vaan luonnossa, mielestäni.
Mielipiteitä on monia niin kuin on harrastajiakin, ehkä omanikin muuttuisi jos tapaisin vankkumattoman ornitologin jolla on lajit kotonaan asiallisessa hoidossa.
Täällä tavallinen duunari, kouluaikojen kemian arvosanalla 6 suorittanut, harrastaa täydellä teholla! Kieltämättä alku tuntui tahmealta, mutta koko ajan oppii, jopa ne kummat kirjainyhdistelmät vesiarvoille. Testeistä on oikeasti hyötyä, eivät ole vain mainospuheita. Maailma kehittyy koko ajan ja nämäkin testit on tuotu harrastusta helpottamaan, eikä päinvastoin. Olisihan niitä varmasti käytetty jo vuonna miekka ja kivi, jos niitä vain olisi ollut tarjolla..
Rohkeasti mukaan vain, kyllä me harrastajat autamme toisiamme1
sitten vapaudessa elävät kalat saivat nauttia saasteettomimmista vesistä kuin nykyisin. On se hyvä että kotona harrastajat luovat hienot olot kaloilleen. Elikkä nyt pitääkin sitten alkaa kieltää vapaana elävien kalojen kiduttaminen. Iso akvaario mutta likaiset vedet
akvaario hankintaan, kiva seurattava. Jos vaihdat viikottain veden, ja et ruoki liikaa, niin aivan varmasti akvaario toimii hyvin, niinkuin teillä on aiemminkin toiminut. Voi niitä arvoja mittailla vaikka jokapäivä, ja olla tietävinään niistä paljon, mutta jos veden vaihtaa usein, arvot pysyvät väkisin siinä mitä ne hanasta tullessa on.
Olisi kiva kuulla esimerkki miten vaikka vuoden vanhassa akvaariossa keskellä viikkoa sekoaa vesiarvot, jos ei ole jätetty kalanruokaa tai mahdollisesti kuollutta kalaa pohjalle?!
Usein väitetään että akvaariotietämys on mullistunut 2000 luvulla. Olisi todella kiva kuulla mikä tämä mullistus on??? Nitraattia on osattu mitata varmaan 50 vuotta, hajottajabakteerit on tunnettu jne. Mitä uuutta on muka löydetty? 15v vanhoissa opuksissakin sanotaan että vaihda vettä 1-2vk välein, joten suosituksissakaan ei taida olla mitään uutta?
Tiedetään kalojen vaatimuksista aika paljon enemmän
- pienten kalojen parvimääritykset
- eri vesiarvo soveltuvuuksien kalalajien hoitomenetelmät, kaikki kalat eivät todellakaan pärjää pelkällä hanavedellä vaan vaativat vedenlaatua parantavia aineita huolto toimien ohella annosteltavaksi (esim. veden kovetus)
- eri tyyppisten kalalajien vaatimukset, nopeus, aktiivisuus, ruokavalio samalla ruokien laatu parantunut(tuhkaa nyt on huonoissa ruoissa vielä aikalailla, sitä pitää välttää ja vertailla)
- kultakalaa ei enää suositella palloastiassa pidettäväksi, tiedetään että siitä voi kasvaa aikas suuri .. http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img29877.jpg
- suodattimet ovat kehittyneet aikas lailla seitkyt luvun pohjasuodattimista
- kypsytys menetelmät ovat parantuneet ja niistä tiedetään enemmän, samalla valitettavasti markkinoille on tullut kaiken näköisiä pikakypsytys pillereitä ja tabletteja jotka eivät toimikaan oikeasti
- eri lämpötila vaatimukset kaloille
- valaistustekniikka on tullut aikamoisen harppauksen parissakymmenessä vuodessa
- akvaarion hoidosta tiedottaminen on nykyään helppoa kun on harrastajia jotka viitsivät nähdä vaivaa tekemällä asialliset saitit kalojen hoitomenetelmistä .. http://www.aquahoito.info/suomi/index.html
- harraste keskustelu on tehty myös helpoksi, senkun vain kirjautuu sisään foorumiin, on mukana maamme valio harrastajien keskuudessa jossa he opastavat avun tarvitsijaa .. http://www.aqua-web.fi/forum/index.php?sid=be79879faad1c666f91f578b6e12098f
- biodiversiteetti friikit ottavat jatkuvasti selvää eri lajien elin alueista ja tekevät niistä mistiin panoja joita voi sitten helposti netin kautta seurata kun vain osaa kysyä neuvoa minne mennä, osoitteet ovat usein mainittu suosituimmilla akvafoorumeilla ympäri maailmaa joten lontoon kielelläkin selviää jos sen hallitsee
- ei vesipitoisuuksia tarvitsekaan jatkuvasti mittailla, pääasia on kun ymmärtää mitä akvaariossa tapahtuu jos tekee sille jotain tai on tekemättä... liiallisella veden vaihtamisellakin voi olla omat huonot puolensa, laskeva nitraatti ja ammonium pitoisuuskin voi johtaa ongelmiin samoin kuin se että akvaario ei ole tasapainossa kalastoltaan ja kasvillisuudeltakaan, nitraatti saattaa nousta liiallisen ruokinnan ohella myös liian tehottoman suodattimen ansiosta jos kaloja on liikaa verrattuna hajoittajabakteerien määrään jotka eivät kerkiäkään tekemään sitätyötä mitä ne tekevät akvaariossa, ulosteet mätänevät ja ruokajäämät pilaantuvat akvaarion pohjalle ja silloin ollaan taas ongelmissa, kaiken tulee olla tasapainossa jotta typenkierto toteutuisi täydellisesti jolloin vedenlaatukin pysyy stabiilina eikä vettäkään tarvitse vaihdella jatkuvasti, lisäillä haihtuneen tilalle, tämä on oppeja kolmen kymmenen vuoden takaa joita voi vielä nykypäivänäkin hyödyntää akvaario harrastuksessa
- 15 vuotta vanhat opukset ovat usein väärässä kalojen vaatimuksissa ja niiden ominais tiedoissa, lainatkaapa kirjastosta jokin 80-luvulla painettu kirja ja verratkaa kalojen tietoja uusimpaan kirjaan .. http://www.booky.fi/book.php?book_id=9789519761848 .. jos akvario kirjallisuudesta pitää, tämä on se kirja mikä kannattaa hankkia
Jos kaikki tämä tuntuu ufoilulta, voi aina turvautua siihen tuttuun maalaisjärkeen ja koittaa pärjätä sillä. Tärkeintä kuitenkin on että apuna on aina muita harrastajia, tässä lemmikin hoito lajissa ei valitettavasti omilla tiedoilla pärjää, se on fakta juttu se :)
"- pienten kalojen parvimääritykset "
perus tetroilla on ollut enemmän kuin 20 vuotta tiedossa se että pitääkö niitä olla 6 vai 20kpl.
"- eri vesiarvo soveltuvuuksien kalalajien hoitomenetelmät"
onko tästä jotain esimerkkiä vanhasta kirjasta missä olisi arvot neuvottu pahasti pieleen? Vesiarvot on 80 luvullakin mitattu sieltä mistä kalat on poimittu. Esimerkiksi taistelukala, mikähän arvo on tässä muuttunut viimeiseen 20 vuoteen? On aina pidetty pehmeän ja lämpimän veden kalana, ja pidetään edelleen. Ei oteta nyt erikoiskaloja, koska ei perusharrastaja niitä edes lähikalakaupastaan saa.
"- suodattimet ovat kehittyneet aikas lailla seitkyt luvun pohjasuodattimista "
70 luvulta varmastikkin, mutta vuodesta -88, eli 20 vuoteen ei paljoakaan. Hyllystä löytyy nytkin suodatin joka on ostettu n. 15 v sitten, ja se ei eroa mitenkään nyt myytävistä, eikä se silloinkaan ollut uutuussuodatin.
"eri lämpötila vaatimukset kaloille"
Onko kultakalan, tai yleisimpien partamonnien osalta tässä tullut muutoksia? Kyllä vuonna -88 tiedettiin noille kaloille alkuperäiset kotivesien lämpötilat, kovuudet ja ph, jotka myös kirjoissa julkistettiin.
"valaistustekniikka on tullut aikamoisen harppauksen parissakymmenessä vuodessa "
Tähän erityisesti haluaisin tiedon, millä tavalla kasvilamppu on kehittynyt 20v aikana? 20v sittenkin sai eri spektreille kehitettyjä loisteputkia. Ja jos oikeasti haluaa kasviensa parasta, hankkii suurpainenatriumlampun. (joita on myyty jo kymmeniä vuosia) On spektrinsä puolesta 10 kertaa parempi kuin "maailman paraskaan" loisteputkikasvilamppu.
" lainatkaapa kirjastosta jokin 80-luvulla painettu kirja"
Lainasin ihan mielenkiinnosta sellaisen jonkinaikaa sitten, kun täällä on niin kovasti haukuttu 80 luvun ohjeita. Ohjeet poikkesivat hyvin vähän siitä mitä nyt on yleisimmille kaloille tarjolla, ja vedenvaihto pohjan pudistuskin oli hyvin lähelle nykyisiä ohjeita. Nitraatin seuraamistakin suositeltiin! Kirja oli 80 luvun alkupuolelta, nimeä en muista.
Väitän vahvasti, ettei 80 luvulla neuvottu niin päin seiniä kuin täällä toitotetaan, vaan että piittaamattomuus oli yleisempää, ja monella on mielikuva, että ohjeet olivat sellaiset kuin yleinen linja.
Myönnän kyllä, että kaikella saralla on tapahtunut pientä parannusta, mutta en edelleenkään löydä mitään mullistavaa tai käänteentekevää muutosta viimeisen 20v ajalta. En edes merkittävää.
Kultakalaa ei ole koskaan "suositeltu" lasimaljaan, ainakaan niin kauan kuin itse muistan, jopa Hitler kielsi niitä pitämästä lasimaljoissa (muutenkaan kaloja ei saanut pitää pyöreässä altaassa)Myös vuodelta 1982 Markku Varjon kirjassa kultakaloja suositellaan suureen lajialtaaseen. Ja vielä tänä päivänä kaikesta huolimatta kultakaloja pidetään lasimaljoissa.
Myös tässä samaisessa kirjassa on tätä vesikemiaa, puhutaan mm. kokonaiskovuudesta, sähkönjohtavuudesta, karbonaattikovuudesta, ph:sta, hiilidoiksiidista jne.
Ja esimerkki otsikoita;
-ph:säätäminen,
- kovuuden määrittäminen, elktrolyytipitoisuus ja sähkönjohtavuus,
-osmoosi,karbonaatti-hiilihappo- tasapaino, -hapettumis-pelkistymistasapaino,
-typen kiertokulku vedessä. Puuttuuko jotain tältä vuosituhannelta ?
Valaistuksessa puhutaan lukseista, esim. 128 litraiseen altaaseen suositellaan 2* 20 w loisteputkea. Ja tietenkin vlonlaadusta on myös tekstiä.
Ja suosittelen lukemaan, että ei silloinkaan "tietämättömiä" oltu, niin kuin ei tänä päivänäkään, eri aisa on välinpitömättömyys.
Ei 122:a sanaa samaan lauseeseen! Todella hankala lukea kirjoitustasi. Itse asia jää toiseksi, kun pitää miettiä, että mitenkä tämä nyt menikään.
Täällä myös yksi kutosen kemian oppilas :). On tainnut vitosen puolellakin käväistä.
Mä en tiennyt pari vuotta mitään mistään vesiarvoista, nitriiteistä ja nitraateista. Sitten tulin tänne palstalle aloittelijana ja fish KING, RRR ja muistaakseni myös Rihma opastitte mut alkuun.
Kyllähän siinä ensiksi meni pää pyörälle kaikesta uudesta asiasta, mutta pikku hiljaa alkoi sisäistää näitä perusasioita. Moni luulee sitäkin että pH kertoo veden kovuuden, niin muistaakseni minäkin luulin. Eli sehän kertoo onko vesi hapanta vai emäksistä: alle 7 on hapanta, 7 yli emäksistä.
Oletko Ritva sitä mieltä nyt tullessasi "uuteen akvaarioaikaan" katsomaan, että nyt asiat ovat vinksallaan jotenkin kun testaillaan vettä jne. ? Ja kalojen tilavaatimukset ovat nousseet. Esimerkiksi kultakala: parvikala, viileä vesi, 6 yksilön parvelle tuommoinen 600 litraa ?
Kuulostaako "hullulta" ? ;)
Testit ovat toki arvokkaita, mutta eihän vettä jatkuvasti tarvitse mittailla. Alkutaipaleella mittailin ensin päivittäin kypsytysvaiheessa, sitten harveni ja lopulta nyt mittailen vain silloin, jos on siihen on aihetta. pHta testaan useimmin, muita harvoin. Joskus on aihetta tehdä katselmus, että onko kaikki ok: ennalta ehkäistä jo etukäteen, jos vesiarvoissa näkyy hälyttäviä merkkejä.
Altaissa ei levää nimeksikään, kasvit kasvaa hyvin ja kalat näyttävät viihtyvän. Saavat monipuolista ruokaa: vihanneksia, erilaisia kuivaruokia, pellettejä ja pohjatabletteja, surviaisentoukkia, keväällä tuoreita hyttysentoukkia jne.
Eräskin vanha akvaarioharrastaja kerran sanoi meidän altaat nähdessään, että ei ikinä ole nähnyt niin hyvin voivan näköisiä altaita ja epäili kasvejani muovisiksi. Hän oli siis todella hämmästynyt ;). Hänellä muuten oli kultakala 70 litran akvaariossa, jokunen muovikasvi, ja allas oli ollut aika törky kunnossa. Onneksi tajusi lopettaa, koska ei ollut kiinnostusta (myi altaan mulle.. ;)).
Tosin uskon, että nyt alkaa tietoutta olemaan jo niin monilla meillä melko uusilla akvaristeillakin, että väkisinkin kauppiaiden on pakko alkaa päivittää tietojaan.