Onkohan tässä yhtään mitään järkeä ?

Onko mitään järkeä pienituloisen sijoittaa paria tonnia rahastoihin jos hyöty jää pieneksi ? Pari tonnia ja vuosikorki esim. 4 % ja saat vuodessa 80 euroa-verot, miten siinä muka rikastumaan pääsee ? Ihmisellä pitäisi olla löysää rahaa yli 100 tuhatta euroa että puuhasta hyötysi jotain. Paras voittohan on palkkapäivä. Tuollahan jokapuolella puhutaan että anna rahan tehdä se työ. No miten tämä muka onnistuu jos sitä rahaa ei ole niin paljon että sen tekemä työ kannattaa ?
91021
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Ensinnäkin, jos on pienituloinen, niin kyllähän muutama kymppi ylimääräistä silloin tällöin on ihan tervetullutta.

Toisekseen, kertasumman sijoittamalla ei reaalinen pääoma riskittä kasvakaan. Jos sijoitat säännöllisesti lisää, niin pääoma kasvaa ja pitkällä säästöajalla voi ottaa hieman riskiäkin, kun ajallinen hajautus tasaa vaihteluita. Useimmilla ihmisillä 2-4% säästö nettotuloista ei vaikuta elämänlaatuun, mutta vuosien saatossa tuolla summalla saa jo melkoisen pääoman kasaan. Etenkin, kun sen sijoittaa pääosin osakkeisiin.

Äänestä

Rahastoihin voi säästää parhaillaan säästösopimuksella jopa vain 10-50 euroa kuussa (vaikka vain yhtenä kuukautena vuodessa) tai sitten kerralla 500 euroa. Sen sijaan suora osakesijoitus on melko kallis siinä mielessä jos haluaa tehokkaasti hajauttaa. Tällöin rahaa voi mennä jopa 100000-250000 euroa tai enemmän ennen kuin saavutetaan kannattava hajautus. Etuna tässä on marginaaliset kulut mutta haittana se että harva ei-ammattimainen sijoittaja saa vastaavaa kasvua/tuottoa mitä hyvät rahastonhoitajat tai indeksiosuusrahastot saavat aikaan.

Kun osa säästöistä on eri rahastoissa kasvaen tehokkaasti ilman lähdeveroa, voi 1000 euroon asti nostaa varoja verovapaasti. Lisäksi erilaisilla verolyhennyksillä voi nostaa enemmän varoja tarpeen vaatiessa. Ellei tarvitse ylimääräisiä varoja, niin voi jättää kasvamaan ja seurata niiden kulkua aina kuukausittain tai neljännesvuosittain.

Äänestä
  • Jos nyt kuitenkin aloittaisi rahastoista niin mihin nykypäivänä kannattaisi laittaa 60e kuussa? Hajautus ei onnistu koska pankissani (OP) yhden rahaston minimi on 50e/kk. Pitäisi siis valita yksi hyvä rahasto..

    Äänestä

  • vielä lisää.... kirjoitti:

    Jos nyt kuitenkin aloittaisi rahastoista niin mihin nykypäivänä kannattaisi laittaa 60e kuussa? Hajautus ei onnistu koska pankissani (OP) yhden rahaston minimi on 50e/kk. Pitäisi siis valita yksi hyvä rahasto..

    Mitä mielta seligsonista, kannattaako sijoittaa Suomi, Phoebus vai Rahamarkkina AAA ? Ajattelin ett jos tuon 60 hajauttaisi näiden kesken ?

    Äänestä

  • alkuperäinen....... kirjoitti:

    Mitä mielta seligsonista, kannattaako sijoittaa Suomi, Phoebus vai Rahamarkkina AAA ? Ajattelin ett jos tuon 60 hajauttaisi näiden kesken ?

    Ensin siitä että pankin säästösopimus on 50 e/kk. Suurimmilla pankeilla kuukausisumma on yleensä tuota luokkaa; kuten Nordealla 40 e/kk ja Sammolla 30 e/kk. Jos haluat käyttää näitä rahastoja, eräs tapa on valita 3-6 rahastoa (pankista riippuen). Näille sitten sijoitetaan neljännesvuosittain esim. juuri 60 e/kk (3 rahastoa). Siis

    A, B, C ... A, B, C ... A, B, C ... A, B, C

    Toisaalta voit valita vaikka 12 rahastoa ja joka kuukausi sijoittaa 60 euroa eri rahastoon. Tällöin ongelmaksi muodostuu se, että ajallinen hajautus heikkenee ja riski kasvaa hieman suuremmaksi.

    ----------

    Sitten Seligsonin kohteista. Suomi on indeksiosuusrahastona hyvä, jos haluaa sijoittaa kotimaan osakkeisiin mutta haluaa välttyä korkeilta rahastohoitajan kuluilta. Tästä johtuen tämän kaltaisia rahastoja sanotaan myös passiivisiksi. Yleisesti ottaen tässä on hyötynä tehokas hajautus ja se että kasvu pysyy juuri OMXH25-indeksin tasalla. Haittana on se, että rahastonhoitaja voisi tehdä indeksin ylittävää tulosta ja huonoina aikoina ennakoida riskejä. Toisaalta harva rahastonhoitaja on kuitenkaan niin hyvä että pysyy jatkuvasti indeksin yläpuolella ja täysin välttää tulevat talouden riskit.

    Phoebus on aktiivinen rahastonhoitajan hoitama osakerahasto. Tämän korkeat kulut osittain paikkaantuu sillä, että sen kasvu on vakaampaa verrattuna indeksiin. Haittana on oikeastaan vain korkeat kulut ja se totuus että varmuutta ei ole kuinka hyvin jatkossa rahastonhoitaja pystyy ennakoimaan mahdollisia riskitilanteita.

    Rahamarkkina AAA on hyvin pienen riskin tai lähes riskitön sijoituskohde. Tämä siksi että se on korkorahasto, jonka kohteina ovat alle vuoden mittaiset joukkolainat. Tästä johtuen tämä voi olla hyvä tapa tasapainottaa osakerahastojen riskiä.

    Yleensä sijoitukset voidaan jakaa riskin mukaan 3-5 eri luokkaan. Näitä ovat:

    1) Matala riski (noin 25 % osakkeita)
    2) Keskitason riski (noin 50 % osakkeita)
    3) Korkea riski (noin 75 % osakkeita)
    loput käteistalletuksina ja joukkolainoina (esim. Rahamarkkina AAA)

    Lisäksi voidaan lisätä kaksi ääripäätä:
    0) Erittäin matala riski (ei osakkeita)
    4) Erittäin korkea riski (noin 95 % osakkeita)
    edelleen loput käteistalletuksina ja joukkolainoina


    Ennen lopullisia päätöksiä kannattaa lukea vielä läpi rahastoesitteet ja säännöt yms. että pääset selville rahastojen luonteista. Muutamakin tunti näiden lukemiseen voi auttaa pääsemään selville, mitkä kohteet voisivat olla itselle sopivia ja näin välttyy myös mahdollisilta yllätyksiltä.

    Äänestä

  • Rahastot ja Osakkeet kirjoitti:

    Ensin siitä että pankin säästösopimus on 50 e/kk. Suurimmilla pankeilla kuukausisumma on yleensä tuota luokkaa; kuten Nordealla 40 e/kk ja Sammolla 30 e/kk. Jos haluat käyttää näitä rahastoja, eräs tapa on valita 3-6 rahastoa (pankista riippuen). Näille sitten sijoitetaan neljännesvuosittain esim. juuri 60 e/kk (3 rahastoa). Siis

    A, B, C ... A, B, C ... A, B, C ... A, B, C

    Toisaalta voit valita vaikka 12 rahastoa ja joka kuukausi sijoittaa 60 euroa eri rahastoon. Tällöin ongelmaksi muodostuu se, että ajallinen hajautus heikkenee ja riski kasvaa hieman suuremmaksi.

    ----------

    Sitten Seligsonin kohteista. Suomi on indeksiosuusrahastona hyvä, jos haluaa sijoittaa kotimaan osakkeisiin mutta haluaa välttyä korkeilta rahastohoitajan kuluilta. Tästä johtuen tämän kaltaisia rahastoja sanotaan myös passiivisiksi. Yleisesti ottaen tässä on hyötynä tehokas hajautus ja se että kasvu pysyy juuri OMXH25-indeksin tasalla. Haittana on se, että rahastonhoitaja voisi tehdä indeksin ylittävää tulosta ja huonoina aikoina ennakoida riskejä. Toisaalta harva rahastonhoitaja on kuitenkaan niin hyvä että pysyy jatkuvasti indeksin yläpuolella ja täysin välttää tulevat talouden riskit.

    Phoebus on aktiivinen rahastonhoitajan hoitama osakerahasto. Tämän korkeat kulut osittain paikkaantuu sillä, että sen kasvu on vakaampaa verrattuna indeksiin. Haittana on oikeastaan vain korkeat kulut ja se totuus että varmuutta ei ole kuinka hyvin jatkossa rahastonhoitaja pystyy ennakoimaan mahdollisia riskitilanteita.

    Rahamarkkina AAA on hyvin pienen riskin tai lähes riskitön sijoituskohde. Tämä siksi että se on korkorahasto, jonka kohteina ovat alle vuoden mittaiset joukkolainat. Tästä johtuen tämä voi olla hyvä tapa tasapainottaa osakerahastojen riskiä.

    Yleensä sijoitukset voidaan jakaa riskin mukaan 3-5 eri luokkaan. Näitä ovat:

    1) Matala riski (noin 25 % osakkeita)
    2) Keskitason riski (noin 50 % osakkeita)
    3) Korkea riski (noin 75 % osakkeita)
    loput käteistalletuksina ja joukkolainoina (esim. Rahamarkkina AAA)

    Lisäksi voidaan lisätä kaksi ääripäätä:
    0) Erittäin matala riski (ei osakkeita)
    4) Erittäin korkea riski (noin 95 % osakkeita)
    edelleen loput käteistalletuksina ja joukkolainoina


    Ennen lopullisia päätöksiä kannattaa lukea vielä läpi rahastoesitteet ja säännöt yms. että pääset selville rahastojen luonteista. Muutamakin tunti näiden lukemiseen voi auttaa pääsemään selville, mitkä kohteet voisivat olla itselle sopivia ja näin välttyy myös mahdollisilta yllätyksiltä.

    Valitessa sopivaa sijoituskohdetta kannattaa pitää mielessä myös rahaston sijoituskohteet. Esimerkiksi Suomi ja Phoebus molemmat sijoittavat OMX Helsingin pörssiin, joten on melko todennäköistä että löytyy päällekkäisyyksiä. Tässä tapauksessa kannattaa ehkä valita vain toinen ja kenties jokin muu tilalle. Muulloin sinulla olisi kaksi rahastoa eri kuluilla, jotka sijoittavat lähes tulkoon samoihin kohteisiin.

    Äänestä

  • Rahastot ja Osakkeet kirjoitti:

    Valitessa sopivaa sijoituskohdetta kannattaa pitää mielessä myös rahaston sijoituskohteet. Esimerkiksi Suomi ja Phoebus molemmat sijoittavat OMX Helsingin pörssiin, joten on melko todennäköistä että löytyy päällekkäisyyksiä. Tässä tapauksessa kannattaa ehkä valita vain toinen ja kenties jokin muu tilalle. Muulloin sinulla olisi kaksi rahastoa eri kuluilla, jotka sijoittavat lähes tulkoon samoihin kohteisiin.

    Tein muutaman merkinnän tuolla seligsonissa. Kauanko kestää ennenkuin he lähettävät Oma salkku tunnukset ym.? Kun he näkevät merkintäni siellä niin muodostuuko salkkuun kaikista näistä merkinnöistä iso kokonaisuus jolloin pystyy suoraan hajauttamaan jonkun summan näiden kesken

    Äänestä

  • merkintä....... kirjoitti:

    Tein muutaman merkinnän tuolla seligsonissa. Kauanko kestää ennenkuin he lähettävät Oma salkku tunnukset ym.? Kun he näkevät merkintäni siellä niin muodostuuko salkkuun kaikista näistä merkinnöistä iso kokonaisuus jolloin pystyy suoraan hajauttamaan jonkun summan näiden kesken

    Mulla näkyi toinen rahasto päivässä ja toinen kolmen päivän kuluttua. Samaan aikaan siirsin rahaa kumpaankin.

    Yhdessä niiden arvo siellä näkyy. Mä kässäsin, ettei niitä siellä enään pysty mulkkaamaan, rahat siirrät sen rahaston tilille mitä haluat merkata. Rahaston vaihto toki onnistuu. Siitä vaan menee kuluja.

    Äänestä

  • merkintä....... kirjoitti:

    Tein muutaman merkinnän tuolla seligsonissa. Kauanko kestää ennenkuin he lähettävät Oma salkku tunnukset ym.? Kun he näkevät merkintäni siellä niin muodostuuko salkkuun kaikista näistä merkinnöistä iso kokonaisuus jolloin pystyy suoraan hajauttamaan jonkun summan näiden kesken

    Useimmiten varat siirretään pankin käyttötililtä halutulle rahastolle, josta saa tietyn määrän osuuksia. Mikäli haluaa jälkikäteen muunnella painotuksia eri rahastojen välillä, tulee se tehdä esim. vaihtamalla osuuksia toisiin osuuksiin, jolloin lunastetaan merkinnän arvosta tietty vaihtopalkkio (yleensä pienempi kuin varsinainen lunastus- ja merkintäpalkkio). Kun varat siirretään toisesta pankista toiseen rahastoyhtiöön kannattaa odottaa merkinnän tapahtumiseen menevän noin 3-4 pankkipäivää. Lunastettaessa tai vaihdettaessa varat siirtyvät jopa seuraavana pankkipäivänä, mikäli lunastettavat varat siirtyvät pankin omasta rahastoyhtiöstä pankin omalle käyttötilille (muulloin taas 3-4 pankkipäivää). Kuitenkin on huomioitava että eräissä kehittyvien markkinoiden kohteissa varojen nosto voi viedä kauemminkin riippuen sen hetkisestä markkinatilanteesta ja maksukyvystä (esim. konfliktit tai luonnonkatastrofit voivat hidastaa varojen siirtoa takaisin käyttötilille tai toisin päin).

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


spekuloija33 kirjoitti:

Onko mitään järkeä pienituloisen sijoittaa paria tonnia rahastoihin jos hyöty jää pieneksi ? Pari tonnia ja vuosikorki esim. 4 % ja saat vuodessa 80 euroa-verot, miten siinä muka rikastumaan pääsee ? Ihmisellä pitäisi olla löysää rahaa yli 100 tuhatta euroa että puuhasta hyötysi jotain. Paras voittohan on palkkapäivä. Tuollahan jokapuolella puhutaan että anna rahan tehdä se työ. No miten tämä muka onnistuu jos sitä rahaa ei ole niin paljon että sen tekemä työ kannattaa ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu