nyt oikein on oikeasti uskovainen? Kun on näitä juttuja lukenut, niin alkaa tuntua ettei taida kovin montaa löytyä?
Kuinka moni tänne kirjoittelevista
Vägä92
11494
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Onhan täällä monenmoista kirjoitusta mutta eikö sieluntilan arviointi kannata jättää Jumalalle?
että täällä tuntuu pyörivän etupäässä ateisteja, enkä suinkaan pyrkinyt vähättelemään kenenkään uskovaisen uskoa.
Hmmmp, minäpä kyllä olen sitä mieltä, että suurin osa täällä on uskovia. Ateistejakin on, mutta aika harvassa. Meitä on moneen junaan tälläkin keskustelupalstalla. Se on hyvä juttu. Tulee monipuolisia keskusteluja ja näkemyksiä. Tuo Juhakin Luther-keskustelu oli minusta hyvä esimerkki siitä, että siellä jokainen sai tuoda oman näkemyksensä esille.
tullut luettua vaan lähinnä epäasialliset viestit.
Enpä ossoo sannoo, mitä oot lukenu. Ite jotakuinkin hahmotan jo nimimerkistä, mitä tekstiä voi oottaa. Yleensä jätän lukematta ne (eritoten rekisteröimättömien) heepojen jupinat, joista arvaan jo otsikosta, että niitten sisältö ei välttämättä rakentavaksi jutuksi käy.
uskovaisen?
...sen TODELLISEN, tuntee vain Herramme Jeesus Kristus.
En ole koskaan uskaltanut mennä siihen, mihin moni Vl: menee, että esimerkiksi vainajan omaisille kerrotaan, että asianomainen ei päässyt taivaaseen.
Tiedän tämän - hyvin läheltä havainneena, en silti halua kertoa lähemmin kenelle näin sanottiin.
Voin vain kertoa, että asianomainen leski voi todella huonosti sen jälkeen.
Siis, kuka on uskovainen ja kuka ei? Se kyllä tiedetään taivaassa.
Voimme vain uskoa siihen, että Herramme Jeesus lunasti KAIKKIEN ihmisten synnit Golgatan ristillä. Ken siihen uskoo - myös pelastuu.
Terv. Alpo
Amen!
Oikea tosiuskovainen ei ensinnäkään täällä kirjoittele. Kun tämä palsta tuli yleiseen tietoisuuteen, seuroissa ja keskusteluilloissa valistettiin, ettei tämä ole uskovaiselle sopiva paikka. Tosiuskovaisen tunnistaa täällä helposti, mutta sellaisia ei juuri enää ole, koska tosiuskovainen kuuntelee seurakunnan neuvoa ja ei keskustele siellä, mkissä pilkkaajat istuvat.
Kicki 112 nyt on tosiuskovainen, mutta hän on muuten vinksahtanut, liekkö peräti kehitysvammainen?
Tämän palstan alkuaikoina täällä oli hyvinkin totisia uskovaisia, mutta ovat sittemmin jättäneet tämän taistelutantereen nähtyään saarnaamisen täällä toivottomaksi.
Itsekkin olen vinksahtanut oikeasta uskosta ja tiedän sen vallan hyvin, mutta en voi sille mitään, että haluan kritisoida.
Kritisointi kun ei kuulu oikean uskovaisen suuhun, vaan hän on yhtä mieltä seurakunnan kanssa.
Seurakuntapäivillä voi nyt hivenen esittää kritiikkiä, mutta sen jälkeen pitää muistaa tehdä parannusta epäuskostaan, ettei jää muille epäilys, että henkilö on pois poikennut elävästä uskosta.
Olen monet kerrat yrittänyt keskustella tosi uskovaisen kanssa, mutta ei se johda mihinkään.
Juupas eipäs väittely päättyy toteamuksiin: Ei sun kanssas pysty kesksutelemaan. Sinun epäuskosi tekee keskustelun hedelmättömäksi.
Sinunkin uskosi aitous punnittaisiin kirjoituksiesi perusteella epäuskoiseksi.
Omaa sielun tilaa kun ei voi itse arvioida, vaan siihen tarvitaan muita.
Ellet nöyrry parannukseen ja totea olevasi aran tuntoinen sekä vikapää, et ole oikeasti uskomassa.
Tätä lestadiolaisuus siis korostaa aina: Sinun tulee olla oikeasti uskomassa. Ei riitä, että olet uskomassa, vaan sinun tulee nimenomaan olla oikeasti uskomassa.
Olen minäkin joutunut näkemään, että kun vanhaemäntä teki lähtöä niin sukulaiset huolestuivat siitä, että onko hän oikeasti uskomassa. Itse vanhaemäntä totesi olevansa uskomassa, mutta kun häneltä saarnamies tivasi, että oletko oikeasti uskomassa, emäntä vaikeni.
Koska emäntä ei tehnyt parannusta oletetuista vääristä valvomisista, niin hänestä ei jäänyt todistusta, että kelpasi jumalalle.
Tämmöistä se on tämä lestadiolainen usko, että ellei heittäydy uskoon täysin rinnoin, ei ole uskomassa OIKEIN.
Uskovainen ei saa kritisoida ja me, jotka täällä kritisoimme, emme ole oikeasti uskomassa.
En minä, enkä sinä olla oikeasti uskomassa, koska meillä on kritisoitavaa täällä jatkuvasti.
Meille ei ole kirkastunut oikealla tavalla sielumme tila. Eikö olekkin kimuranttia tämä usko!
puhui monesti sydämen uskosta ja hiljaisesta uskosta. Palautti minutkin, oman tyttärensä hyvin nopeasti ruotuun, kun arvostelin kerkeästi jonkun toisen ihmisen käyttäytymistä.
Äidilläni oli suuri sydän.
Itse ahdistun siitä lyömisestä, mitä tällä palstalla ja luterilaisella palstalla harrastetaan.
Lyödään niin että tuntuu, sellaisestakin asiasta,jolle ihminen ei voi itse mitään.
"Lyödään niin että tuntuu, sellaisestakin asiasta,jolle ihminen ei voi itse mitään."
Tarkoitat varmaan homoseksuaalisuutta. Mielenkiintoista homoudessa on se että se provosoi uskovaisia joille siitä ei käytännössä ole mitään haittaa. Pahempi asiahan olisi esimerkiksi vaikka kehitysvammaisuus, josta aiheutuu kuluja yhteiskunnalle. Toisaalta onhan kulttuureita joissa vammaisia halveksitaan. Mikä mahtaa olla motiivi homoudesta morkkaamisessa jos se ei ole pelkkä halu halveksia? Jos homous on synnynnäinen ominaisuus niin siitähän on lähinnä homon luoja vastuussa. Ja kun hän Raamatussa kertoo hermostuvansa homoudesta niin voi sanoa että "äijällä" on pieniä sisäisiä ristiriitoja.
ACIM:lainen näkemys on että koska koko tämä maailma on vain harhaunta niin homouskin osana tätä maailmaa on harhaunta. Taivaassa siitä ei ole tietoakaan. Siellä on ihan eri jutut. :)
Tämän maailman luoja ei näkemyksemme mukaan ole Itse Pyhä Jumala.