Mistä opiskelija voisi saada kavereita, kun ei käytä alkoholia eikä myöskään jaksa katsella muiden sekoiluja? Opiskelemissani aineissa piirit on pienet, ja läträäjillä on siellä ihan omat porukkansa. Ainejärjestön toiminta ei siis tule kyseeseen, eikä ylioppilaskunnan alaisuudesta löydy muitakaan kiinnostavia järjestöjä - on turha toivoa saavansa kavereita mistään harrastuksesta, jota pitää lähinnä pakkopullana. Luennoilla näkee sentään joskus jonkun toisen yksinäisen, jonka seuraksi voi tuppautua istumaan, mutta kun kurssi loppuu niin eipä sitäkään enää sen jälkeen näy...
Mitä tässä pitäisi tehdä? Olen kyllä kiinnostunut monista asioista ja halukas kiinnostumaan myös uusista. Olenkin käynyt mm. työväenopiston kursseilla, mutta niissä kaikki muut on taitanut olla vähintään tuplasti meikäläistä vanhempia. Kaipaisinkin ideoita, minkätyyppisten asioiden parissa suunnilleen parikymppiset, mieluiten akateemisesti suuntautuneet ihmiset viettää vapaa-aikaansa. Kuulemma yliopistoissa on paljon yksinäisiä, mutta miten heihin voisi tutustua?
Mitä tässä pitäisi tehdä? Olen kyllä kiinnostunut monista asioista ja halukas kiinnostumaan myös uusista. Olenkin käynyt mm. työväenopiston kursseilla, mutta niissä kaikki muut on taitanut olla vähintään tuplasti meikäläistä vanhempia. Kaipaisinkin ideoita, minkätyyppisten asioiden parissa suunnilleen parikymppiset, mieluiten akateemisesti suuntautuneet ihmiset viettää vapaa-aikaansa. Kuulemma yliopistoissa on paljon yksinäisiä, mutta miten heihin voisi tutustua?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Missä opiskelet. Itse olen alkoholiton ja ihan hyvin olen löytänyt ystäviä myös ainejärjestötouhuista. Kuulun itseasiassa hallitukseen:D Eivät ne "läträäjätkään" nyt jatkuvasti läträä ja meillä ainakin suurin osa opiskelijoista kohtuu käyttäjiä.
Sinun on syytä opetella sietämään humaltuneita. Viimeistään työelämässä tarvitset tätä taitoa. Lähde juhliin ja tapahtumiin, mutta liukene niistä siinä vaiheessa kun läsnäolosi alkaa olla muille yhdentekevää.
Nuo ryyppäävät opiskelijat saattavat tulla sinulle 10 vuoden kuluttua vastaan mahdollisena työnantajanasi tai työtoverina. Näissä tilanteissa on selvä etu, jos sinut muistetaan mukavana tyyppinä. Mitä useampaan tutustut sen parempi työmarkkinoita ajatellen!
koko yliopistoni täysraittiina - ei se tuottanut mitään ongelmia, koska raittius on minulle elämäntapa ja elän sen mukaan.
En minä ainakaan huomannut, että ainejärjestön piirissä olisi lainkaan väheksytty alkoholitonta. Sen verran merkittäviä tehtäviä jouduin hoitamaan, että kyllä siellä raitista arvostettiin.
Aika ihmeellinen ainejärjestö, jos ei ole muuta ohjelmaa kuin juomista. Oletko varma, ettet viihtyisi esim. leffailloissa tai erilaisissa tutustumisjutuissa. Ainakin meillä oli pippaloissa sulassa sovussa absolutistit sekä juovat, joista myös suuri osa on kohtuudella ottavia.
Ainejärjestön lisäksi meillä on ainakin osakunnat, jotka järjestävät hyvin kaikenlaista ohjelmaa.
Ainejärjestössä on kyllä jonkin verran alkoholitontakin toimintaa, mutta kun muut on jo wanhoja kavereita lukuisten yhteisten ryyppyiltojen jälkeen enkä edes ole tuore fuksi, siinä jää auttamatta ulkopuoliseksi kun sinne menee yksin... En siis itse edellytä muilta täysraittiutta tai välttämättä edes alkoholinkäytön pysymistä kohtuudessa, mutta muiden mielenkiinto lopahtaa viimeistään siinä vaiheessa kun ne tajuaa, etten mene mukaan yhdellekään seuraavista juomatilaisuuksista. Myös muita paperilla mulle paperilla sopivia opiskelijajärjestöjä, eli osakuntaa ja kansainvälisyysjuttuja, vaivaa sama ongelma. Näin siis täällä, muualla asiat voi tietysti olla paremmin.
Mulla on syyni alkoholin ja kovin alkoholipitoisten tilaisuuksien välttämiselle. En ala selittämään niitä julkisesti, mutta olen päätökseni tehnyt ja se myös pitää - myös tulevaisuuden työelämässä. Ymmärrän kyllä, että se rajoittaa jossain määrin mahdollisuuksiani, mutta uskoakseni se on monin verroin sen arvoista.
Olen vaan ihmetellyt, missä muut yksinäiset yliopisto-opiskelijat oikein on kun niitä ei näy missään. Tilastojen mukaan yksinäisyys on yleistä yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa, joten voiko niihin muihin kaveria kaipaaviin saada kontaktia mitenkään?
Olin koko opiskeluajan absolutisti mutta silti pyrin osallistumaan kekkereihin mahdollisuuksien mukaan. Ei minulla ollut mitään ongelmaa olla juomatta vaikka muut joisivatkin. Suurin osa kavereistani ei juomisesta huolimatta edes humaltunut ja homma pysyi sivistyneenä. Selvinpäin voi aivan mainiosti osallistua kaiken laisiin tilaisuuksiin.
Miksi teet elämästäsi hankalan? Ymmärrän asenteesi vain siinä tapauksessa, että sinulla on alkoholismi tausta.
Kuten sanoin, en rupea selittämään julkisesti miksi koitan pysytellä alkoholista ja kännissä olevista ihmisistä kaukana. Olen päätökseni tehnyt ja mulla on siihen syyni, jotka pidän vain itseni ja tarkkaan valikoidun lähipiirini tiedossa.
En muuten koe elämääni lainkaan hankalana, päin vastoin on ihanaa kun ei tarvitse katsella ympärillään kännisiä ihmisiä... Onneksi olen vapaa valitsemaan alkoholilla läträämisen katselun vaihtoehtona edes yksinäisyyden. Tuskinpa ymmärrät, mutta mielestäni näin on paljon parempi.
Missä yliopistossa opiskelet?
Itse olen juuri opinnot aloitanut fuksi, joka ei ole koskaanollut erityisen kiinnostunut alkoholista. Silti olen tänäänkin lähdössä muiden mukana kaupungille. Avajaispäivänä lopetin pariin siideriin, ja join loppuilaan vettä, eikä siitä kukaan välittänyt. Kohtuudella aion käyttää, enkä välittää siitä mitä muut tekevät, tai ajattelevat. Jokainentekee omat päätöksensä. Ei silti kannata eristäytyä, monet alkoholia kohtuudella ja vähän enemmänkin ovat todellisuudessa mukavia ja fiksujakin ihmisiä.
Vapaalla he ovat vapaalla- omalla tavallaan.
Täällä yksi alkoholiton yliopisto-opiskelija ilmottautuu! Ei kiinnosta ryyppyillat tms. enkä ole kauheasti ihmisiin tutustunutkaan. Tosin minulla on aina ollut niin, että muutama todella hyvä ystävä vain, ei montaa "tuttua".
Kohtalotoverit voi ottaa yhteyttä:
[email protected]
Kirjoitan kohta äskeiselle ja toivoisin itsekin yhteydenottoja muilta suht koht samanhenkisiltä, etenkin jos täällä on joku muu Turussa asuva. Olen 23-v. nainen enkä ole koskaan ymmärtänyt, mikä siinä alkoholissa niin kiehtoo että melkein kaikki tuntuu pyörivän sen ympärillä. Elämä on parasta huumetta ihan sellaisenaan. Mutta tosiaan, otahan yhteyttä mailitse jos tahdot vaihtaa ajatuksia ja ehkä ystävystyäkin:
[email protected]
Jos yhtään lohduttaa niin ei se alkoholinkäyttökään takaa oikeen muuta kuin hyvänpäiväntuttuja, joitten kanssa voi vaihtaa pari sanaa silloin kun tavataan ja ehkä käydä syömässä yhteisen luennon jälkeen. Jos on ujo tai erilainen kuin muut (kiinnostuksiltaan/arvomaailmaltaan/tms.), on kunnon kavereitten saaminen on vaikeaa vaikka kävisi jatkuvasti pippaloissa. Kukaan ei soita, ja kaikilla on jotain parempaa tekemistä jos niille ehdottaa tapaamista. Bileissä ja yliopistolla jutellaan, mutta siihen se helposti jää...
Moikka,
aloitin juuri yliopistossa ja onneksi aineeni lukijoista löytyi heti ihmisiä, joiden kanssa hengailen luennoilla ja muuten koulussa. Löysin tietyt kivannäköiset opiskelijaryhmät, joihin uskaltauduin kokeilemaan menoa. Parhaiten olen toistaiseksi viihtynyt kv. opiskelijoiden seurassa, joiden kanssa viikonloppunakaan alkoholi ei ole päällimmäinen puheenaihe. Sen sijaan ensimmäiset sitsini saattavat jäädä myös viimeisiksi, olin aivan järkyttynyt alkoholin jumaluutta muistuttavasta asemasta tilaisuudessa. Joka välissä laulettiin vain juomalauluja ja koko tilaisuus pysyi niiiiin jäykkänä kunnes alkoholi alkoi vaikuttaa ihmisiin. Se ei todellakaan tuntunut omalta jutulta.
Minua ärsyttää ihmiset, jotka kysyvät "miksi et juo", ja joskus vastaankin heille "miksi sinä juot?" joka on sitten aivan kummallinen kysymys. Yksi työkaveri veti kerran herneen nenään kun olin sanonut ääneen etten voinut ymmärtää heidän juhlimistaan (asuimme yhdessä mökissä tyttöjen kanssa jonkin aikaa ja kun töihin piti herätä kuudelta, tytöt tulivat baarista äänekkäästi myöhään illalla.Yksi aamu avasin vessan oven ja löysin alastoman työkaverini sammuneena vessanpöntön vierestä - ei mitään kivaa katseltavaa). Kas kun ääni muuttui kellossa kun oli sitten pakko selittää että suhteeni alkoholiin on ollut "vähän" vaikea kun se on vienyt multa isän. Sitten työkaveri yhtäkkiä ymmärsikin. Ärsytti, sillä mun mielestä toisen periaatetta pitäisi kunnioittaa vaikka en olisikaan perhetilaanteesta avautunut.
Joka tapauksessa uskon, että on aivan mahdollista löytää seuraa vaikka alkoholia yrittäisikin vältellä samalla. Suosittelen noita kansainvälisiä porukoita lämpimästi. Ja vaikka kaikkialla en ole viihtynytkään, mut on aina otettu avosylin vastaan mahdollisena uutena jäsenenä yliopistopiireissä ja uskon että kenet tahansa hyväksytään johonkin järjestöön, kerhoon jne. Pitää vaan käydä kokeilemassa.
Toivottavasti jostain löytyy se oma juttu, josta löytyy samanhenkistä seuraa. Musta on mukava kuulla, että en ole ainoa, joka on mieluummin ilman alkoholia ja jos tähän keskusteluun niitä on jo kourallinen eksynyt niin kyllä niitä tuolla raitillakin on. Hyvää syksyn jatkoa!