MASENNUS JA TYÖKYKY?

Minun diagnoosi on kaksisuuntainen mieliala häiriö,johon minulla liittyyvälillä vaikeakin masennus ja ahdistus.
Olen nyt reilun vuoden syönnyt seroguel lääkettä ja pärjännyt ihan loistavasti.
Mielialani on pysynyt aika tasaisena ja töitä teen todella paljon ja nautin siitä.
On minulla vieläkin vaikeitakin masennus jaksoja,mutta pystyn suhtautumaan niinhin rauhallisemmin.
Nämä kaudet liittyvät lähinnä raha asioihin jotka menivät vuosia sitten sairauteni takia ihan rempalleen.
Alkoi ulosotto kierre jota nyt olen järjestellyt paremmaksi,maksan mitä pystyn.
Teen keikkatyötä joten eivät ihan kaikkea vie,tiukkaa on mutta jotenkin sitä vaan selviää.
Työssä tapaan mukavia ihmisiä ja onnistumisista saan voimaa.
Ymmärrän täysin ihmisiä jotka ovat niin lopussa etteivät jaksa töitä tehdä,olen elänyt myös sen vaiheen.
Voimaa snulle ja anna aikaa itsellesi.

Hei! Mielestäni sinun pitäisi ennen kaikkea kuunnella omaa itseäsi. Uskon, että olet kuitenkin lopulta kaikkein paras arvioimaan kannattaako sinun mennä töihin. Jos sinusta tuntuu, että olet vähänkin epävarma jaksamisestasi, silloin minun mielestäni kannattaa antaa aikaa vaan omalle toipumiselle ja kerätä voimia uudelleen. Jos menet "keskeneräisenä" töihin, siinä todennäköisesti käy juuri niin, kuin kerroit, et jaksakaan tehdä töitä kauan. Se luo jokakerta uuden epäonnistumisen tunteen ja pahaolosi ja masennuksesi vain pahenee. Pidä itsestäsi huolta ja anna itsellesi lupa olla sairas, niin säästät itseäsi turhilta ponnisteluilta! Parempaa tulevaisuutta sinulle!

Pitkä CV jossa on paljon lyhyitä työsuhteita ei ole hyväksi. Tiedän sen rekrytointia vierestä seuranneena. Ja varsinkin työpaikka josta sinut on irtisanottu ei ole hyvää mainosta sinulle.
Eikä ole niin monia työpaikkoja joissa voisi tehdä vain sen mitä oireileva jaksaa. Varsinkin kaikissa kaupallisen alan työpaikoissa vaaditaan tulosta, tulosta, tulosta ja tehokkuutta. Ja jos et kykene sinut voidaan kiusata ulos.

Minä olen masennuksen vuoksi nyt määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä ja minulle se sopii vallan mainiosti ainakin tällä hetkellä. En kykenisi menemään töihin tässä kunnossa , minusta tuntuu etten tule enää entiseen kuntoon vaan olen lopun ikääni masentunut joten saan ainakin rauhassa levätä kun ei ole voimia mihinkään.Voimia sinulle ja yritä hoitaa itseäsi, se on tärkeää.

olin vuoden sairaslomalla..yritin usein aloittaa työt,joskus menin työhaastatteluun oikein tarmokkaana ja sitten peruin koko homman kamalan pakokauhun takia..viimeisin työsuhteeni päättyi masennuksen oireisiini (vatsavaiva,ahdistus ja itkeskely) vaikka muuten hoidin työni hyvin ja jäin omasta tahdosta pois koska en halunnut olla vaivaksi pomolleni josta oli tullut läheinen minulle ja hänkin oli nähnyt minussa muutoksia..
Olin siis vuoden pois työelämästä,muutin toiselle paikkakunnalle ja hain taas töihin.Liian henkisesti vaativat työt ei tullut kysymykseenkään joten jätin kokonaan alan jolla olin ennen ollut.Hain töihin,sain töitä ja peruin ne viime hetkellä valheisiin vedoten.Sitten viimein hain uudestaan erääseen paikkaan ja sainkin paikan.Aloitin työt ja kahden kuukauden jälkeen jäin ensimmäiselle saikulle.
Aina aika ajoin jään pois töistä koska minulle tulee näitä romahduksia.Esimerkiksi tänään.Huono omatunto poisjäännistä on koska meidän työpaikalla ei tunneta sanaa masennus,tai että ihmisillä voi joskus olla hankalaa.
Muuten nautin työstäni ja olen jaksanut olla ihmeen hyvin siellä,ottaen huomioon kuitenkin tilani vielä vuosi sitten.
Mutta kyllä masennus vaikuttaa työntekooni,aika-ajoin sairaslomat ja sitä edeltävät alakulo,haluttomuus palvella ihmisiä iloisesti ja kiinnostuksen loppuminen.Silti teeskentelen viimeiseen asti mutta sitten menen lääkäriin ja itken siellä sitten että en ole syönyt enkä nukkunut ja itkettää vaan,ja töissä olen väkisin yrittänyt jaksaa.
Normaaliin työelämään pystyn siis hyvinä jaksoinani.Huonoina jaksoinani työpanokseni ei ehkä ole ihan parasta koska en ole koko ajan hymy korvilla.Saan kuulla esimieheltäni kuittailua osastoni sairaspoissaoloista ja saan syyllisyydentuntoja siitä että minulla on masennus.Työssäjaksamiseni olisi ehkä toisenlainen jos työpaikalla sairauttani ymmärrettäisiin ja joku osaisi huomata milloin minussa alkaa tapahtumaan muutoksia ja että siihen puuttuttaisiin ennen kuin olen taas ihan piipussa.

pitkä cv on vähän kaksi piippuinen juttu..on hyvä että on kokemusta mutta jos töitä on ollut lyhyitä hetkiä ja työsuhteen päättyminen on tapahtunut työnantajan irtisanomisesta jostakin ns.syystä,niin luulen että sitä jotkut miettivät kyllä.Jos työpaikkojen vaihtumiseen on kuitenkin jokin hyvä syy ja olet hoitanut hommasi hyvin ja voit kertoa mitä olet niissä pakoissa tehnyt ja annat ymmärtääkin että pidit siitä mitä teit ja annoit työllesi tarvittavan panoksen,niin luulen että se on aivan sama vaikka listasi olisi kilometrin mittainen.