Toiminnallinen äänihuulisalpaus

Tukehtuja

Te, jotka sairastatte kyseistä vaivaa(tai jonka serkun-kaiman-kummi sairastaa), niin voisitteko kertoa vähän noista teidän "tukehtumiskohtauksista"? Siis, saatteeko kohtauksen aikana puhallettua ilmaa ulos keuhkoista, muttette sisään(ilmaa liikkuu ees pieniä määriä johonkin suuntaan)? Onko teillä joku selkeä laukaiseva tekijä näille kohtauksille? Onko koskaan menny taju kohtauksen takia tai ootteko joutunu intuboitavaks/trakeostomoiduksi sen takia?

Mulla tällä hetkellä epäily että sairastasin kyseistä tautia, mutta tutkimukset on vielä kesken.. En vaan oo täysin vakuuttunut, koska mulla kun iskee kohtaus päälle, niin pientäkään määrää ilmaa ei liiku mihinkään suuntaan(ei kuulu vinkunaa/ininää/ei ees pihausta). Mulla ollu kohtaus 2 kertaa ja näillä kerroilla ympäristö ja mun touhuumiseni on ollu toisistaan poikkevat. Ainoo yhdistävä tekijä on ollu et molemmilla kerroilla on menny pieni määrä sylkeä väärään kurkkuun ja oon köhässy sen pois. Tää on sit laukassu spasmin kurkun päähän. "Huvittavinta" on et oon saanu köhästyä syljen pois henkitorven suulta ja näin ollen en oo ees tukehtumassa mihinkään, vaan kurkunpää vaan hitsaa kiinni. Tuntunu et hengenlähtö ollu tod. lähellä, joten haluisin saada vaivalle nimen, mut en oo ihan vakuuttunu tosta diagnoosista, joten olisin kiitollinen vastauksista! :)

36

5009

    Vastaukset

    • yleensä vedän myös sylkeä henkeen pikkuisen ja se laukaisee minullakin tuon spasmin. Ensimmäisillä kerroilla menin paniikkiin enkä saanut ilmaa kulkemaan mihinkään suuntaan, vaan menin todella ihan tukkoon. Lääkäri snoi minulle, että ei edes kannata yrittää hengittää sisään ja niinpä yritän pikuisen kerrallaan saada ilmaa ulospäin, kunnes alkaa yskittää ja sitten pikkuhiljaa selviän kohtauksesta.

      Mitään laukaisevaa tekijää ei minullakaan ole, kohtaus voi yllättää ihan milloin vaan. Puhuessa, hiljaa ollessa, liikkeessä paikallaan seistessä (ei koskaan vielä makuulla). KOhtauksia minulla on ollut kolme todella hankalaa, jolloin luulin kuolevani ja muutama pienempi, joka on selvinnyt nopeammin, osittain siksi etten ole mennyt paniikkiin. Vain yhden kerran lievähkä spasmi tuli kävelylenkillä, mutta muuten ei rasittavasssakaan liikunnassa ole ollut kohtauksia.

      Tuohon äänihuulisalpaukseen ei ilmeisimmin kuole, vaan lihaksisto kurkussa laukeaa jos sattuu taju menemään. Yhdellä kerralla tajunnan menetys oli lähellä ja silloin olin laskea alleni, vähän taisi lirahtakin...

      Vaivaan ei kai ole mitään lääkettä ja nyt kun kurkku on tutkittu en ole enää niin paniikissa asiasta. KOrva- nenä ja kurkkutautien lääkäri totesi minulla mutenin olevan erittäin herkkärefleksisen kurkun.

      Tsemppiä, ei me tähän kuolla!

    • olen saanu kohtauksen ja eka kerran todella säikähdin,eilen sain viimeksi mutta kun tiesin et ei mittää hättää,stressaava tilanne oli eilen ja sairastan refluksia,join ennen kohtausta kahvia ja otin yhden konjakkisnapsin eli se laukas kohatuksen.Aiemmin tuli kun söin korppua teen kanssa ja ensimmäisen kerran kun söin jäätelöä.
      Voi olla että oli allergiakohtauskin sillä kun otin allergialääkkeen olo helpottu kummasti.
      En voi kans kun ihmetellä miten nopeasti se kohtaus tulee,mutta kun tietää että siitä selviää ja se ei kestä kauaa,muistaa heti olla rennosti vaan.

      • siitä, että se tulee jossain "hankalassa" tilanteessa, josta en pääse köhimään ja selvittämään kurkkuani rauhassa. Esim vaikka konsertissa/teatterissa kun istun keskellä penkkiriviä tai pitäessäni puhetta tms. jossa jouldun olemaan esillä toisten edessä. Muuten en esim. näitä tilanteita ole jännittänyt, mutta nyt joskus hiipii pelko että jos...


    • ärsyttää kurkkua ja saa aikaan minulla juuri tätä,kun jätän haponsalpaajat pois,alkaa tökkiä.Kannattaa mennä lääkäriin sillä silloin vasta tietää mistä johtuu.

    • Viime yönä heräsin siihen, että en saa ilmaa vedetyksi keuhkoihin. Kohtaus kesti noin minuutin ja oli todella inhottava. Tässä ketjussa kuvataan vastaavia oireita.
      Sain huomiseksi ajan lääkärille. Saas nähdä, uskaltaako sitä nukkua ensi yönä.

    • Minulla tätä aiheuttaa ihan tietyt ruuat vaan, ei muut. Konjakkikarkit (ja varmaan konjakkikin), jotkut tietyt suklaakarkit... Ensimmäisillä kerroilla joo menin tosi paniikkiin. Nykyään tunnistan jos kohtaus on tuloillaan jonkun ruuan takia ja näin kohtausta ei tule. Kannattaa siis syödä tosi varovasti nuita kohtauksia aiheuttavia ruokia ja juomia.

    • Enne joulua tuli ensimmäine, yhtäkkiä alkoi kurkkua kutitta ja tuntua, että jotain tapahtuu siellä. Sitten alkoi henkiä salpautua, menin paniikkiin ja yritin hengittää vimmatusta, josta seurauksena täysi salpaus. Henki ei kulkenut mihinkään ja olin varma, että nyt tuli loppu. Se kesti ehkä 10-20 sekuntia ja sitten henki lähti taas kulkemaan. Koskaan en ole niin paljon pelännyt. Ihan äskettäin tuli samanlainen kutina ja henki alkoi taas salpautua, menin lattialle polvi-istuntaan hengittelin niin rauhassa silmät kiinni kuin pystyin eikä henki missään vaiheessa salpautunut kokonaan. Eli jos menee paniikkiin tulee salpautuminen. Mitään vinkumista ei kyllä koskaan ole kuulunut, palan tunne ja kutina kurkussa vain.

      • Mulla tuli saunassa lisääntyvä hengenahdistus joka pesuhuoneeseen siirtyessä muuttui tukehtumisen tunteeksi.Kesken pesun jouduin lähtemään pois enkä saanut lainkaan henkeä ja kun pääsin sisälle meni taju.Hirveä kokemus kun tukehtuu. Päivystyksessä epäiltiin keuhkoveritulppaa, mutta tutkimuksista huolimatta ei sitä eikä sydänperäistä syytäkään löytynyt. Sairaalasta lähdin ilman diagnoosia.Googlesta etsin oireitani vastaavaa ja tämä salpausjuttu sopii kuin nakutettu. Nyt olen menossa lääkärille ja toivon saavani lähetteen lisätutkimuksiin.Kamala olla kun ei tiedä varmasti mikä oli ja uusiiko.


    • Mulla on ollut tämä vika noin 3-4 vuotta ja se ilmeni aina kun vähänkin jotain tein esim. laitoin päälleni vaatteet tai kävelin muutamia kymmeniä metrejä niin tuntui kuin olisi tukehtunut kun yritti vetää ilmaa sisään.
      kurkkulääkäri huomasi tämän pari kuukautta sitten ja teki lähetteen tampereelle botox injektioon ja tämä auttoi niin että nyt pystyn jotain tekemään vaikka hengästyy kun ilma kulkee vapaasti vaikkakin ääni käheytyi

    • Yksi voimakas kohtaus on ollut ja kaksi lievempää. Kaikki ovat tulleet yöllä. Ensimmäinen oli pahin, koska menin paniikkiin. Heräsin siihen että henki ei kulkenut ollenkaan. Kohtaus oli kammottava ja luulin tukehtuvani. Viimein, ehkä reilun minuutin kuluttua henki alkoi vähitellen kulkea ja kurkusta kuuluin voimakasta vinkunaa.
      Kävin lääkärissä ja sain astmapiipun, mutta en usko että siitä mitään apua on. Kohtausta seuraavina viikkoina ennen nukkumaan menoa vetelin siitä varmuuden vuoksi henkoset, koska nukkumaan meno pelotti.
      Lievemmät kohtaukset ovat menneet ohi hengittäen rauhallisesti nenän kautta.
      Ennen ensimmäistä kohtausta, minulla oli ollut pitkähkö hengitysteiden tulehdus.
      Olen muuten terve, eikä esim astmaa ole.

    • Täällä 15 vuotias säännöllisesti urheileva tyttö. Oon kärsinyt sairaudesta viitisen vuotta ja lukenut siitä melkein kaiken mahdollisen tiedon, mitä vain on saatavilla.
      Itselläni sairautta alettiin tutkia astmana mutta 2 vuoden testauksien ja lääkekokeilujen jälkeen alettiin etsiä muita vaihtoehtoisia sairauksia. Toisin kuin astmassa itselläni ainakin hengitys on kohtauksen aikana ja muutenkin sisäänpäin haastavaa. Kohtaukset johtuvat siitä, että äänihuulten seudulla autonominen hermosto on muuttunut herkemmäksi erilaisille ärsykkeille. (esimerkiksi juuri konjakkikarkki) Närästys saattaa olla yksi kohtauksen laukaiseva tekijä, sitä minulta vuorokauden mittaisessa tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu. Sairaus johtuu osittain myös aivoista, sillä kohtauksen aikana äänihuulet lähentyvät toisiaan aiheuttaen tukehtumisen tunteen, vaikka sisäänpäin hengitettäessä äänihuulten kuuluisi olla avoinna. Sairaus yhdistetään usein psyykkisiin tekijöihin, kuten mm. masennukseen ja ahdistukseen ja stressiin. Kohtaukseen ei kuole, vaikka se siltä tuntuukin. Avaavista astmalääkkeistä saattaa löytyä joku yksi tietty, joka auttaa kohtauksen tullessa. Välttämättä siihen ei auta mikään. Paras tapa selvitä sairauden kanssa on opetella oikeanlainen hengitystekniikka kohtauksen tullessa, ja välttää paniikkiin joutumista koska stressitila voi vain pahentaa sitä. Itse kärsin kohtauksista lähes päivittäin, tulevat aina liikuntatilanteissa ja hengitys vinkuu hurjasti. Silloin ei auta muuta kuin levätä hetki ja antaa hengityksen tasaantua. Suosittelen käymään stmatesteissä, ennenkuin alat epäillä tätä sairautta. Astma saattaa ilmetä toisilla eri tavoin ja toiminnallisen äänihuulisalpauksen tutkimukset ovat kamalia. Muistakaa miettiä mukavia niin on helpompi hengittää:)

      • Sanilii, tarinasi kuulostaa kovin tutulta. Oletko saanut mitään apua hengitystekniikka harjoituksista. Kyse on myös 16 vuotiaasta tytöstä. Harjoittelee kilpatasolla, ja oireilu alkoi noin neljä vuotta sitten. Tuntuu ettei mitään helpottavaa tai parantavaa keinoa löydy. Oletko aktiivi liikkuja vai urheiletko kilpatasolla? t: riitu


    • Hurjalta kuullostaa. Mistä olette saaneet apua?

    • Ei hitsi kävin kans lääkärissä valittamassa sitä kun ihan yhtäkkiä aloin yks yö 'tukehtuun'! Mulla on asta ollut jo 9v mutta tää ei ollut kyllä sitä! Tätä on jatkunut nyt noin 3-5vk ja astmalääkkeestä ei ole ollut apua. Juuri ennen nukahtamista se yleensä alkaa. Tulee sellanen tunne että hengitys pysähtyy ja säikähdän aina ihan hulluna. Sitten nousen istuun ja hengittelen hetken ja yritän taas nukahtaa ja sama saattaa toistua useampaan kertaan. Ei ole siis istumaan noustessa mitään hengenahdistusta tms. Vain puristava tunne ajoittain kurkussa. Yks oire mikä kanssa on ollut niin palan tunne kurkussa. Närästystä ei tietääkseni oo. Nukkumaan meneminen pelottaa jo valmiiks. Joka ilta ei tätä ole, mutta lähes. Itse nukahtaminen tän takia kestää monta tuntia. Ei pysty makaan samassa asennossa hetkee kauempaa. Yks tunne mikä kans tulee on jotenkin epämääränen rintapuristus. En tie mistä on kyse muttakun luin tästä äänihuulisalpauksesta niin kuulosti ihan siltä mitä mullakin on! Luin terveyskirjastosta. Ei oo mitää paniikkikohtaustakaa kyl :D

    • Mulla sattui olemaan kortisonitabletteja,söin 3pvn kuurin 5mg tabl.3 tab.päivässä.Mun pojan astmakohtauksia hoidettiin sillai aikanaan.Aattelin et ostan kyypakkauksia kotiin,tai jotain allergialääkkeitä ilman reseptiä.Heräsin siis yöllä ja kurkunpäätä löi tukkoon...tätä edelsi kurkun kutina ja kakistelu edellisiltana.Auttoi.Astmaa on tutkittu mutta sitä ei ole.

    • Riitu, pelaan sarjaa eli kaippa se kilpatasoa on. En oo varsinaisia hengitysharjoituksia koskaan saanut vaan oon itse ja valmentajan ohjeistuksella opetellut hengittämään oikein (ns. pallelalla eikä niin että pelkkä rintakehä laajenee). Tämä auttaa siten että happi kulkee nopeammin jasyvemmällekeuhkoihin ja vähentää itselläni ainakin kohtauksen kynnystä. Kannatan ensimmäisenä oikean tekniikan harjoittelua koska se on suurin ja varmin apu.

    • Täällä 16-vuotias, aktiivisesti kilpaurheilua harrastanut tyttö, joka sai diagnoosin n. 2 vuotta sitten. Ensimmäiset oireet tuli rasituksen yhteydessä, hengenahdistusta, sisäänpäin hegityksen vinkunaa, kipua kurkussa ja selkeä tukehtumisen tunne. Pikaisesti lääkäriin, jossa annettiin kortisonia suoneen, joka ei auttanut. Sen jälkeen sain hengitettävää adrenaliinia, joka on edelleenkin ainut tiettävästi helpottava tekijä tilanteessani. Olin infektio- osastolla n. viikon, kunnes minut kotiutettiin, eikä selitystä tapahtuneelle löydetty. Lääkärit epäili parainfluenssaa.

      Kohtaus toistui seuraavan kerran rasituksessa ja taas annettiin adrenaliinia, joka helpotti. Lääkärit ei osanneet tehdä asialle mitään ja tilanne jatkui samanlaisena. Ensin epäiltiin astmaa, sitten paniikkikohtausta jne. mutta mikään ei tuntunut oikealta syyltä hengenahdistukseeni. Tätä jatkui vuoden.

      Kohtauksia alkoi tulla ilman rasitustakin, sekä yksi merkittävä tekijä on kylmä ilma, joka edesauttaa äänihuulisalpauksen syntymistä.

      Kerran yksi harjottelijanuorukainen katsoi kohtauksen aikana peilillä kurkkuuni, ja sanoi erittäin empivästi epäilevänsä juuri tätä toiminnallista äänihuulisalpausta ja kirjoitti mulle lähetteen TAYS:siin erikoisklinikalle.
      Siellä rasituksen yhteydessä kuvattiin äänihuulia, jolloin saatiin diagnoosi varmistettua. Helpotus oli suuri, kun joku osasi vihdoin kertoa syyn hengenahdistuksille, enkä ollutkaan kuvitellut kaikkea, niinkuin moni lääkäri antoi ymmärtää...

      Sen jälkeen kävin puheterapeutilla harjoittelemassa oikeanlaisia hengitystekniikoita, jotka jossain suhteessa auttavat.
      Taudin syytä ei tiedetä ja hoitokeinoa ei ole.
      Jouduin lopettamaan harrastukseni, koska en yksinkertaisesti pystynyt tehdä sitä enään ja nyt oireet ovat vähentyneet. Kauan meni saada oikea diagnoosi, mutta onhan kys. tauti sen verran harvinainenkin.

      • Sinänsä helpottavaa kuulla että jollain sairaus ilmenee täysin samanlaisena kuin itsellä. Vaikuttaako alkoholi kohtauksen ilmenemiseen? Mulla kohtaus tulee erittäin herkästi jos on vähänkin päihtyneessä tilassa. Entä illalla hengittäminen, tuntuuko se vaikealta ja raskaalta mutta ei varsinaisesti ahdista? Mulla jouduttiin ambulanssissa antamaan happea ja hiilidioksidia vuorotellen, kun menin pelaamaan yhden nuhalääkkeen vaikutuksen alaisena (hyperventilaatio sivuoireena). Käsitykseni mukaan näitä pitäisi välttää käyttämästä jos aikoo liikkua.


    • Olen 68v. mies. Mulla äänihuulet salpautuivat joskus harvoin veden pärskeestä uimassa.Vedessä oli joskus tukalia tilanteita.
      Totaalinen salpaus tuli purtuani hapanta viinirypälettä silloin luulin tukehtuvani.Tilannetta kesti noin minuutin ja se laukesi menemällä ulos kylmään talvi-ilmaan. Toisen kerran sama toistui kun purin appelsiinin viipaletta ja sen mehu pirskahti kurkkuuni ja aiheutti tot. salpauksen.Mikä tahansa hapan tai voimakas voi aiheuttaa salpauksen joutumalla kurkkuun.
      Voimakas pastilli on myös tosi paha ja voi aiheuttaa pitkäkestoisen tot. salpauksen.
      Apua olen saanut menemällä ulos kylmään ilmaan tai laittamalla pakastepussin henkitorvelle.Mikä tahansa kylmä märkä vaate helpottaa myös.
      Olen miettinyt tykönäni että joku kylmä-aine tai -sumu esim. hiilihappokaasu minipullosta joka voisi olla mukana kulkeva apu? Onko kukaan kokeillu?

      Uniapnea: Minulla ollut käytössä uniapneakisko n.5 v. joka on muuttanut alaleuan asentoa ja hampaita on osittain korjattu kun purenta on muuttunut.
      Erik. lääkäri totesi että voi vaikuttaa myös äänihuuliin (vetää koko alaleukaa eteenpäin ja näin myös äänihuulten asento voi muuttua).
      Haluankin varoittaa liian pitkästä uniapneakiskon käytöstä.
      Turvallisempi käyttää CPAP laitetta kiskon sijasta.
      Erikoislääkärit eivät tienneet mitään parantavaa hoitoa äänihuulisalpaukseen löytyvän mutta lohduttivat että ei siihen kuole.
      Harrastan liikuntaa useita tunteja viikossa enkä kärsi vatsan happovaivoista.

      Voimia kaikille äänihuulisalpauksesta kärsiville!
      Kirjoitelkaa mitä helpottavia kikkoja, keinoja tai lääkkeitä löydätte vaivoihinne!

      • Hei, minun tytölle sanottiin (hammaslääkäri), että hänen leuka/purenta on hieman eteenpäin, jonka ei pitäisi vaikuttaa äänihuuliin... sisäänpäin menevä leuka voisi vaikuttaa. Tiiä häntä...


    • Hei, onko kenelläkään jatkuvasti hengittäminen "pätkittäistä"? Tytöllä, 13-v, vaiva alkoi 4 vuotta sitten satunnaisina pätkittäisenä sis.hengityksenä. Monta iltaa vietetty päivystyksessä, kohtaus paheni aina nukkumaan mennessä. Pahimmat tilanteet menneet ohi, auttoi närästyslääkkeet?, voice massage!, puheterapeutin palleahengitysohjeet. Keväällä vihdoin korvalääkäri näppärästi puuduttu nenän ja tähysti, ja äänihuulet liikkuu kuulemma väärään suuntaan: närästyslääkkeet pois, voice massagea ja psykologi. Kesän oli suht ok. Nyt hengittely ollut taas kuukauden pöivittäistä ja nukahtaminen välillä kestää. Aloitin hänelle taas kortisoninenäsuihkeet kun nenä aina tukossa... Eilen koski ylävatsaan ja otettiin Losec. Tänään helpompi päivä. Mikähän olisi oikea suunta............

      • Kokeilkaa vielä Regulat-bio liuosta kunnon kuuri, siitä apua moneen vaivaan. Ja entä olisiko suolapiipusta apua (ei ainakaan haittaa).


    • Olen 30-vuotias entinen kilpaurheilija. Itse onen odottanut nyt n. 11 kk VCD-tutkimukseen pääsyä. Alkuperäinen jonotusaika oli n. 10 kk, mutta reilu viikko ennen koetta tuli kirje kotiin, että laitteisto hajalla ja nyt menee ilmeisesti kevään puolelle...

      Itselläni oireet alkoivat n. 2 vuotta takaperin kun olin tosissani puntannut reilun vuoden päivät. Ensin alkoivat kunnon rytmihäiriöt, ja heti tämän perään pari viikkoa myöhemmin alkoi hengitysvaikeudet. TIlanne oli varsinkin aluksi erityisen hankala, koska aina kun tulivat hengitysvaikeudet alkoivat rytmihäiriöt ja aina kun alkoivat rytmihäiriöt tulivat hengoitysvaikeudet. Rytmihäiriöt muuttuivat myöhemmin lähinnä kuulemma "vaarattomiksi" lisälyönneiksi.

      Nyt pari vuotta myöhemmin olen oppinut pääsemään rytmihäiriöistä aina kohtuu nopeasti eroon rauhoittelemalla itseäni ja keskittymällä hengittämään pitkiä vahvoja hengityksiä, niin ettei ikään kuin anna välilyönnin tulla. Tällöin yleensä myös hengenahdistus helpottaa, koska rytmihäiriöt selkeästi pahentavat ahdistusta. Nykyisin rytmihäiriöitä tulee lähinnä vain mikäli olen valvonut liian myöhään ja käyn nukkumaan eli makuuasentoon tai kun stressi on oikein kova.

      Hengenahdistukset sen sijaan jatkuvat edelleen säännöllisesti ja niitä esiintyy erityisesti kun rasitan fyysisesti kroppaa, stressaan, valvon liian myöhään ja menen tämän jälkeen nukkumaan = makuuasentoon tai kun olen nauttinut muutaman annoksen alkoholia. Nykyään enää juuri koskaan juo (n. pari kertaa vuodessa), koska mikäli juon vähänkin enemmän, niin tällöin hengitys on ihan tukossa seuraavan viikon ajan.

      Urheillessa hengitys rupeaa yleensä aina salpaantumaan, ja helpottaa osittain kun pitää pienen tauon. Kahta päivää putkeen en pysty urheilemaan, koska hengitys ikään kuin vaatii päivän-pari palautuakseen rasituksesta. En myöskään pysty harrastamaan mitään raskaampaa urheilua. Mitä suurempi rasitus, sitä pahemmat oireet.

      Aluksi kun vaikeudet alkoivat kaksi vuotta sitten, niin menin ihan tukkoon (ja panikkiin) pahimmillaan jo siitä kun kävelin kotoa viereiselle bussipysäkille, mikä tuntui entiselle kilpaurheilijalle todella pelottavalta. Olin aluksi pitkään käytännössä vain kotona tehden etätöitä kun ei voinut melkeinpä mitään tehdä ilman että tuli rytmihäiriöitä ja hengenahdistusta. Pahin osuus kesti aluksi muutaman kuukauden ja helpottui sitten pikkuhiljaa ajan myötä kun en tehnyt fyysisesti yhtään mitään.

      Yritin aloittaa uudestaan salilla käymisen hyvin kevyesti reilut puoli vuotta tapahtuman jälkeen ja uudestaan n. 1,5 vuotta tämän jälkeen, mutta molemmilla kerroilla oireet rupesivat pahenemaan kovaa vauhtia muutaman rasituskerran jälkeen ja ensimmäisellä kerralla tilanne äityi itseasiassa käytännössä yhden yön aikana niin pahaksi että hengitys meni ihan jumiin, rytmihäiriöt muuttuivat jatkuviksi, enkä neljään päivään pystynyt nukkumaan minuuttiakaan kun aina kun meni makuulle, niin oireet iskivät täysiä päälle. Lopulta pääsin nukkumaan nukahtamislääkkeiden avulla.

      Nämä nukahtamislääkkeet ovat ainakin itsellä olleet pelastus noihin harvahkoihin nukkumaan mennessä ja maatessa alkaviin hengitysvaikeuksiin. Tällöin otan puolikkaan nukahtamislääkkeen ja nukahdan lähes aina puolessa tunnissa, Ilman lääkettä oireet vain pahenisivat ja pahenisivat kunnes tilanne eskaloituisi siihen, etten pystyisi enää nukahtamaan ja oireita tulee jo pystyasennossakin. Säännöllinen elämänrytmi ja riittävä uni ovat tietty tärkeintä.

      Uintia olen pyrkinyt harrastamaan kerran-pari viikossa ja tätä pystyn tekemään joten-kuten. Hyvinä aikoina on pystynyt jopa uimaan 500 m pätkiä kerrallaan, huonoina aikoina taas hengitys menee jumiin jo 25-50 m jälkeen, jonka jälkeen pitää muutama minuutti rauhoittua ja keskittyä hengittämään. Yleensä kun olen uinut näitä 25-50 metrin pätkiä ja joka välissä pitänyt tauon, niin vaikeudet helpottuvat treenin loppua kohti, mutta oireet taas usein tulevat kahta pahempina takaisin seuraavan aamuna.

      Stressi on myös yksi aivan selkeä oireiden laukaisija. Silloin kun on kiirettä koulussa/töissä, niin oireet pahenevat ja ne muuttuvat pahimmillaan jatkuviksi, mutta kun esim. menee etelän lämpöön lomalle stressittömään ympäristöön, niin parin päivän päästä tuntuu jo siltä kuin olisikin täysin terve.

      Olen kärsinyt myös viimeisen reilun viiden vuoden ajan vatsahappojen nousemisesta kurkkuun. Tämän on aktivoinut pääsääntöisesti alkoholi (yksi syy lisää miksi en enää juo), mutta joskus myös erityisen vahvat nestemäiset mausteet (chilikastike tms.) tai liika valvominen. Varsinaista refluksitautuia minulla ei kuulemma kuitenkaan ole testien mukaan ja toisaalta kun söin parin kuukauden ajan vahvoja refluksilääkkeitä, niin vaikka tämä veikin kaiken hapokkuuden mahasta pois, niin tällä ei kuitenkaan ollut mitään vaikutusta hengitysvaikeuksiin.

      • JATKUU:

        Tunnen toisinaan myös kovahkoakin kipua rintakehässä ja/tai ylävatsassa. Lääkärin mukaan kuulemma rintakehä ja selkä ovat punttaamisen jäljiltä jumissa, mutta päteviltä kiropraktikolta sekä osteopaatilta saamieni lausuntojen mukaan tämän kireyden ei pitäisi mitenkään selittää hengitysvaikeuksiani, koska ne ovat niin vakavia.

        Osteopaatti ehdotti, että ylävatsan kivut sekä hengitysvaikeudet voisivat johtua jostain tukoksista suolistossa, joten kävin pari kertaa suolihuuhtelussa. Tämä helpotti ehkä sen n. 10-20 % verran hengittämistä, mutta ei enempää. Vastaavalla tavalla kun olen käynyt hieronnoissa ja kiropraktikolla, niin tämän kaltaiset hoidot ovat myös auttaneet sen n. 10-20 %, mutta siihen se onkin sitten jäänyt ja vaikutukset ovat muutenkin olleet hyvin lyhytaikaisia. Totta tosin on, että oireet vahvistuvat silloin kun yläkroppa on jumissa.

        Sisäänhengittäminen on oireillessa vaikeata ja tietyllä tekniikalla sisäänhengitettäessä ääni kuulostaa vinkuvalta/rohisevalta. Uloshengittäminen tuntuu vaivattomalta. Keuhkot on röntgenkuvattu, eikä löytynyt mitään. Sydän on ultrattu, eikä löytynyt mitään. Olen myös käynyt polkupyöräergometrikokeessa kahdesti: ensimmäisellä kerralla tutkittiin sydäntä, toisella kerralla hengitystä ja keuhkoja. Ei löytynyt juuri mitään tavallisesta poikkeavaa, kuin että ajoittaisia lisälyöntejä. Maksimipulssi johon päästiin taisi olla jotakin 185 luokkaa, mutta sekin tuli lähinnä reisilihaksilla runtaten. Molemmissa kokeissa oireet jäivät varsin olemattomiksi, koska rasitusta kasvatetaan portaittain ja koska sattuivat osumaan "hyviin aikoihin".

        Olen kärsinyt myös viime ajat lievästä kilpirauhasen vajaatoiminnasta, joka löydettiin muiden tutkimusten lomassa tuossa n. 1,5 vuotta sitten. Kilpirauhanen on ultrattu, eikä siinä näkynyt mitään vakavampaa kuten esim. tulehtumista. Kilpirauhaslääkityksellä saatiin arvot kuntoon, mutta lääkityksellä ei tunnu olevan mitään vaikutusta hengitykseeni, mielentilaani tai ylipäätäänkään juuri mihinkään. Kenties hieman lisää pirteyttä aamuisin.


    • JATKUU:

      Astmalääkkeellä ei myöskään havaittu olevan mitään vaikutusta hengenahdistukseen eikä PEF-kokeiden tuloksiin, joskaan puhalluskokeita ei koskaan tajuttu tehdä makuuasennossa. Veritulppaa ei ole myöskään löydetty.

    • Miulla oireita ollut yli kymmenen vuoden ajan. Tutkittu useita kertoja, astmataipumuksena hoidettu. Välillä ollut useita kuukausia oireetonta elämää ja sitten taas oireet pahenevat. Yleensä ylätieinfektion jälkeen oireet jäävät päälle. Lääkäreille olen kuvannut oireita seuraavanlaisesti: yhenäkin kurkkua alkaa kutittamaan tai kaihertamaan, sitten nielu kramppaa eikä hengitys kulje ja lopuksi iskee hillitön yskänkohtaus johon meinaa tikahtua. Kohtaukset tulevat täysin yllättäen, nyt taas kuukauden ajan useita kertoja vuorokaudessa. Vrk:n ajalla ei ole merkitystä. Tietyt syötävät saavat kohtauksen aikaan mut läheskään aina en syytä keksi. Eilen ensimmäistä kertaa lääkäri puhui toiminnallisesta äänihuulisalpauksesta. Nyt ootan kutsua erikoislääkärin tutkimuksiin.

    • Kärsin myös kyseisestä vaivasta. Joskus tuntee etukäteen, että nyt kohta salpaa. Silloin kun "örisee" matalasti eli värisyttää äänihuulia, niin voi jäädä salpaus tulematta.

    • Minullakin tuollainen todettiin. Harrastan kestävyysurheilua kovalla tasolla joten hapenotto on suuressa osassa sitä. Voinko jotain tehdä että helpattaisi? Hengitysharjoituksia??

    • En ole täysin varma kuuluunko yhteen teistä. Itsellä hengitys salpaantuu tietynlaisista voimakkaista hajuista, kuivasta ilmasta ja voimakkaasta tuulesta. Hengityskatkokset kestävät vain muutaman sekunnin ajan ja tulevat pätkittäisinä ja silloin ilma ei kulje suuntaan taikka toiseen. Kyseinen vaiva on ollut minulla niin kauan kuin muistan, mutta en ole koskaan käynyt sen vuoksi tutkimuksissa, koska tuo pätkittäinen hengityskatkos esiintyy vain edellämainituista ärsykkeistä ja katkosten aikana ei ole muita oireita. luulin itse asiassa että kaikilla hengitys salpaantuu samoissa tilanteissa. Mieheni kuitenkin ihmetteli kun lakkasin hengittämästä kesken lauseen pätkittäin ja siinä vaiheessa tulin siihen tulokseen että ei tämä sitten taidakkaan aivan normaalia olla. Äänihuulisalpaus oli hakujen perusteella kaikista lähin diaknoosi vaivaille.

    • Minulla kerran hapen kulku tyssäs täysin. Ajoin autoa ja söin. Onneks tajusin pysähtyä tienreunaan. Yritin väkisellä (refleksimäisesti) vetää henkeä sisään mikä ei auttanut yhtään. Sitten puolestaan yritin uloshengittää ja sain ilman pihahtamalla liikkuun, ja sitten uudestaan sisäänhengitys jne. Kyllä sydän hakkas.

      En tiennyt mikä oli kyseessä, mutta oletin liittyvän syömiseen ja hengittämisen "epäsopusuhtaan". Vaikka varsinaisesti en vetänyt ns.väärään kurkkuun, yhtäkkiä happi vaan ei kulkenut ja suussa ruokaa, jotka kädellä otin pois.

      Seuraava pääs yllättään nukkuessa. Flunssaa ja kurkkukipua oli. Uskon syynä olevan kuitenkin tämä, ei suoranaisesti flunsssa.

      Todella pelottavaa. Kiva tietää et ilmeisesti happi alkaa kulkea josssin vaiheessa eikä varsinaista tukehtumista tarvi pelätä.

    • Mäki kärsin toiminnallisesta äänihuulisalpauksesta ja se oireilee pääasiassa fyysisen rasituksen yhteydessä. Onko kukaan muu huomannu, että ennen urheilusuoritusta hankkii hengenahdistuksen ja sitten levähtää vähän aikaa, niin enää sillä kerralla ei ahdistaisi olenkaan tai niin paljoa?

    • Mulla on selvästi sekä astma että tuo äänihuolisalpaus. Äänihuolisalpauksen laukaisee ova treenaus, mutta myös suuret määrät printtipapereita, pöly ja epäpuhdas (maton liman hajuja tai rakennuspölyt) sisäilma

    • ...juu ja astmalääkkeet eivät auta äänihuulisalpauskohtauksiin. Kortisonikuuri vaan auttaa. Lekurit ovat ihmetelleet, että miten mulla voi olla niin hyvät PEffit. Jätkä taita heittää spedee. Just kuukausi takaperin lekuri sanoi, että peffit kondiksesssa eli mene duuniin. Mä sanoin, että tämä mies ei pysty menemään duunimatkoja ilman, että tukehtuu ja aloitin kortisonikuurin...

    • Mulla diagnosoitiin 3. päivystys käynnin aikana VCD kun katsottiin tähystämällä äänihuulia. Usein, vaikka harva uskoo, on menneet kokonaan kiinni, jolloin ei kuulu mitään ja alkaa sätkimään kauhusta kun tuntuu tukehtuvan. Tähystyksestä sen vasta tajusin, miten oikeasti pystyin tuntemaan äänihuulien liikkeen ja siten kotona harjoittelin sulkemista ja avaamista, mikä auttoi myöhemmin hengitystä salpauksen aikana. Tunsin siksi silti syyllisyyttä ihan kun muka olisin tehnyt sitä tahaltaan. Urheilurasitus ja voimakas kipu on mun laukaisioita, sekä fyysinen trauma kaulaan. Mua kuristettiin yks vuosi paljon aikaa taaksepäin ja 10 sekunnin kiristys aiheutti tukehtumisen tunteen seuraavaksi 15-20 min.

      • Täällä kans yksi 19-vuotias nuori nainen, jolla todettu äänihuulisalpaus n.2 vuotta sitten. Elämä ollu sen kans kyllä aikamoista vuoristorataa, mutta päivä kerrallaan eteenpäin! Itellä ilmenee tätä urheilussa sekä joskus suklaata syödessä. Tutkimukset omalla kohdalla kesti n. 1.5 vuotta. Aluksi epäiltiin sydänperäistä, jonka jälkeen sitte lähettiin tutkimaan astmaa. Lääkkeitä käytin usean vuoden, minkä jälkeen todettiin ne tehottomiksi ja astma suljettiin pois. Tähystysen ja eri testien perusteella saatiin sitten varmuus tähän äänihuulisalpaukseen. Ensimmäiset oireet sain siis sen aikasen urheiluharrastuksen treeneissä ja diagnoosin myötä se harrastus jäi sitten siihen :( Yli vuoden tutkimukset aiheutti sen, että valmentajat eivät uskaltaneet ottaa mua rankempiin treeneihin mukaan, koska sillon ei vielä tiedetty mikä kyseisen hengenahdistuksen aiheuttaa. Tietysti mun kehitys pelaajana siinä sitten tyssähti ja samoin into olla mukana treenaamassa joukkuekavereiden kanssa. Itkien treeneistä usein kotiin palattiinkin. Ihanat ystävät joukkueessa kuitenkin osotti tukea ja anto voimaa siinä tilanteessa. Kun varmuus tähän äänihuulisalpaukseen saatiin niin en oo päässy kentille enään takasin. Mulla tulee siis kohtausten aikana sivuvaikutuksena pyörtymisen tunne ja siks oon rankemmista urheilujutuista päättäny jättäytyä ja oon sitte jatkanu omatoimista kevyempää treenaamista! :) Mut pääasia, että mun tapauksessa ei kyse ollu aikoinaa mistää sydänjutuista, koska tää on pieni asia verrattuna johki vakavempiin!


    • Kärsin tästä vaivasta yhdessä vaiheessa lähes joka yö. Nuo kohtaukset menevät kirkkaasti elämäni "top 3 pelottavimmat kokemukset" listalle. Mielessä liikkui kohtausten aikana että kuolenko tähän nyt ja onko kroppani kokonaan sanomassa sopimuksensa irti.

      Sain noita kohtauksia jostain syystä aina nukkuessani selälläni sängyssä. Koin että auttoi, kun nousin ylös tai käännyin esimerkiksi kontilleni, kasvot alaspäin. Kohtauksen aikana auttaa myös, kun yrittää hengittää nenän kautta.

      Kohtauksia ehkäistäkseni laitoin selkääni tennispallon, jotta nukkuisin ennemmin kyljelläni. Se poisti suurimman osan kohtauksista ja toi tiettyä mielenrauhaa ja kontrollin tunnetta, kun tiesin että pystyisin nukkumaan ainakin jotenkin. Myös aiheesta lukeminen netistä auttoi, kun opin että vaivalla on nimi ja siitä kärsii moni muukin.

      Ongelma ratkesi lopullisesti stressin vähenemisen myötä, ja on sen jälkeen pysynyt kokonaan poissa jo muutaman vuoden ajan.

      Koen että nuo kohtaukset liittyivät jollain tavalla avioeron jälkeiseen henkiseen kasvamiseen ja jopa eräänlaiseen "äänenmurrokseen"; tuon elämänvaiheen jälkeen puheääneni on ollut syvempi ja noin puoli oktaavia matalampi. Samalla kun pääsin eroon näistä äänihuulisalpauksista, pääsin eroon ylipäänsä liiasta kurkun jännittämisestä.

      Pointtina siis, että psykologisilla tekijöillä lienee vaikutus tähän vaivaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Greta Thunberg kritisoi Suomen hallitusta

      ”Tämä on epäonnistuminen”. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006515088.html Thunberg on liittänyt mukaan perustamansa Fridays for Future -liikkeen
      Maailman menoa
      195
      7735
    2. Sedu Koskinen aikoo järjestää isot juhlat

      Näihin julkkiksiin ei näköjään päde mitkään lait tai korona tartu. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007637821.html Kyllä esim. taviksen ylioppilas
      Kotimaiset julkkisjuorut
      114
      5285
    3. Stefu kärähti taas amfetamiinista!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

      Eikö tuolle sekoilulle näy loppua? https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/b3a29a6e-ac7d-460f-bd45-23ee51898a72
      Kotimaiset julkkisjuorut
      56
      4209
    4. Vapaavuorelle tuli kiire - Kaikki yleisötilaisuudet kielletään, mutta mites juottolat?

      Pelimies Vapaavuoren loppupeli Helsingin johdossa meni kimuraiseksi koronakriisin vuoksi. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007637875.html "Vapaavuori
      Maailman menoa
      101
      3143