Onko totta, että Turun kaupunginvaltuusto käsitteli salaisella listalla Turun asuntojen myyntiä 25.8.2008?
Kertokaa totuus...
Kertokaa totuus...
Turun kaupunginvaltuusto 25.8
vuokra-asuja
14395
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Asian kulkua voi seurata Turun kaupungin nettisivuilta: Turku.fi/Päätöksenteko ja talous/ Esityslistat ja pöytäkirjat kohdista kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto.
Kaupunginhallituksen salaisella listalla aikaisemmin esillä olleesta asiasta on virallisesti päätetty hallituksen kokouksessa 15.8.2008 § 430. Kyseessä olevat asunnot päätettiin esittää myytäviksi äänin 9-2.
Valtuustossa myynnin lopullinen hyväksyminen oli esillä 25.8.2008 § 173. Asia pyydettiin kuitenkin pöydälle tarkempaa tutustumista varten.
Suoritetussa koeäänestyksessä asian käsittelemisen jatkamista olisi puollettu oikeiston äänin 38-29. Ellei valtuuston työjärjsestyksessä olisi ollut selkeää mahdollisuutta pöydällepanoon, asia olisi hujahtanut läpi alta aikayksikön!
Ensinnäkin kyse oli yhden asunto-osakeyhtiön myynnistä.
Toiseksi ei se ollut mikään vaan ihan oikea valtuston äänestys. En ole koskaan kuullut, että minkään oikean päättävän elimen virallisessa kokouksessa suoritettaisiin koeäänestyksiä. termi kertoo kirjoittajansa melkoisesta tiedonpuuttesta ja asettaa koko kirjoituksen outoon valoon.
Pöydälle panoon olisi riittänyt 17 ääntä puolesta, mutta ääniä tuli 29, joten asia oli selvä, asia jäi pöydälle.
Turhaa jossitella sillä mitä olisi voinut olla.
Tähän asiaan sen enempi liittymättä, voin kertoa Sinulle epäuskoinen, että koeäänestysten käyttö päätöksenteossa on ikiajoista yleisempää kuin luuletkaan. Menetelmää on käytetty menestyksekkäästi useinkin asioita ruohonjuuritasolla käsiteltäessä, jottei lyötäisi neuvottelutietä suotta lukkoon.
Turha asiallista kirjoitusta on höpöhpöksi teilata kirjoitusvirheen takia!
Asian voi, kuten kerrottu, tarkistaa varsin kätevästi Turun kaupungin viarllisilta sivuilta.
Myyntiä oli yritetty ensin tehdä salaisesti kaup.hallituksessa. Kun asia selvisi se tuotiin valtuuston ratkaistavaksi.
Valtuustossa demarit esittivät asian pistämistä pöydälle, joka pätöksen valtuusto tekikin.
Pienenä yksityiskohtana: valtuutettu Mäenpää esitti koko myyntipätöksen hylkäämistä, mutta ei ainakaan vielä häntä kukaan kannattanut.
Jäi kaupungin vuokralasena vähän kaivelemaan, miksi piti pistää pöydälle seuraavaan kokoukseen saakka. Miksei voitu heti myyntiesitystä hylätä.
Kysymys oli 40 kaupungin omistaman vuokrahuoneiston myynnistä Ispoisissa.(kaikki samassa yhtiössä).
"Jäi kaupungin vuokralasena vähän kaivelemaan, miksi piti pistää pöydälle seuraavaan kokoukseen saakka. Miksei voitu heti myyntiesitystä hylätä"
Katsos, sen mikä esitys on ei ole niin väliä, mutta sen on kuka sen esittää.
Kunnallispolitiikassa on monasti nähty kuinka asian puolesta puhuneet äänestävätkin sitä vastaan johtuen siitä, että asian ehdottaja on kilpailevasta puolueesta.
Sillä ei ole merkitystä tehdäänkö päätös olla myymättä vaan sillä kenen esityksetä se tehtiin tai kuka oli ratkaisevassa asemassa.
Kunnallis vaalit ovat tuota pikaa käsillä. Nyt ei missään nimessä anneta mitään etua kilpailijalle eikä itse tehdä mitään virheitä.
Tökeröimmässä tapauksessa myyntipäätös pidetään pöydällä vaalien yli jotta kaikki voivat huutaa sitä vastustavansa ja sitten vaalien jälkeen se voidaan sen suuremitta puruitta hyväksyä.
Valtuutettu Ruth Hasanin lehtikirjoituksen johdosta uudelleen kaupunginhallituksen esityslistan tekstiä lueskeltuani, kauhistuin sen ilmiselvää tarkoitushakuisuutta.
Saattaa olla, että "yhtiöitetyn(?)" tilalaitoksen sisäisiä tuloslaskelmia ei voida julkisuuteen kertoa, mutta esittelytekstin päällimmäisin syy myyntiin näyttäisi olleen myyntikohteen omistussuhteissa tapahtuneet muutokset, sen kummemmin perustelematon epäilty hallinnon vaikeutumisesta, epäilyt asunto-osakkeitten myyntiarvon yleisestä heikkenemisestä ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä jätettyjen tarjousten umpeutuminen!
Esitystekstistä ei tosiaankaan selviä myynnissä olleiden kaupungin omistamien osakkeitten tuottolaskelmia viime vuotta pidempänä ajanjaksona, ei myöskään arvioita niiden pidemmän aikavälin kehittymisestä. Myöskään arviota osakkeiden myynnistä saatujen varojen tuotoista, vertailun helpottamiseksi, ei ollut viitettäkään.
Valtuutetut olisivat joutuneet tekemään päätöksensä vaillinaisten, ehken jopa tarkoitushakuisten, tietojen perusteella! Kuitenkin reilusti pääosa valtuutetuista olisi ollut valmis muita mutkitta viemään asian käsittelyn kiireellä loppuun!
Herää taas epäilys kaupungin omaisuudenhoidon osaamistasosta.
Muutoin pistää niinsanotusti silmään jo pidemmän päälle kukoistanut kaupungin erityisosaaminen rakennussaralla: konttien kasaus!
Kaupungin parasta osaamista näyttäisi olleen jo vuosia konttikauppaan soittaminen tyyliin, taas tarvittais pari luokallista siitä halvemmasta rivistä... kiirekin olsis ku tuli vähä yllärinä...
Viimeksi tänään kerrottiin kaupungin suunnittelevan konttirumilusten levittelyä vanhan, kauniin koulurakennuksen välituntipihalle. Tilassa kuulemma löytyy.
Espoo myi kymmenisen vuotta sitten turhan panttina olevaa omaisuuttaan, energialaitoksensa isolla rahalla. Näytti jo siltä, että tämän jälkeen ei kaupungin ikinä tarvii puhua veronkorotuksista.
Espoo palkkasikin 15 "maailman parasta" sijoittajaa hoitamaan rahasalkkuaan. Vaan kuinkas kävikään: jo nyt rahakasasta on jo hävinnyt 18 miljoonaa euroa tuhkana tuuleen. Samaan aikaan naapurikuntien energialaitokset vuolevat kultaa... Espoon valtuutetut ihmettelevät joutuvatko he korottamaan veroäyriä saadakseen maksuun kalliit sijoitusveuvojat ja heidän aiheuttamansa tappiot.
Näin suunnitellaan Turssakin myydyistä asunto-osakkeista saatavavista rahoista kultaa vuoltavan. Montako maailman parasta sijoitussalkkumiestä Turku aikoo palkata ja millä hinnalla?
Turku maksaa yhdelle "konstultille" 200 000 euroa vuodessa siitä, että se miettii miten kaupungin menoja voitaisiin hillitä. Tästä seuraa suoraan, että kaupunki voi maksaa vastaavan summan yhdelle "konsultille", joka miettii miten kaupungin kassaan kertyneet(?) rahat saataisiin tuottamaan tai edes säilyttäisivät arvonsa.
Jos näitä "konsultteja" palkataan esimerkiksi 10 (Espoon 15 malliin), Vaisalan laskuopin mukaan niiden palkkio on 2 miljoonna euroa vuodessa, mikä taas tietää kymmenessä vuodessa 20 miljoonan euron laskua kaupungille.
Kysymys kuuluukin: kuinka suuri alkupääoman on oltava, että viiden prosentin vuosituotolla (siis samalla prosentiluvulla kuin kaupungin omistamien vuokra-asuntojen on laskettu tuottavan kaupungille) saadaan "konsulttien" palkkiot maksettua.
Seuraavaksi vaikeampi kysymys kuuluu: kuinka paljon asunto-osakkeitten myynnistä pitää saada rahaa kasaan, jotta sekä näiden "konsulttien" palkkiot että viiden prosentin tuotto saadan vuosittain kerättyä kaupungin sijoitusrahaston jatkeeksi?
Kiltti openi, älä aina tule tänne ilonpilaajaksi!
Konsulttien palkkaamisessa on se hyvä puoli ettei tarvitse itse hukata rahojaan, konultit tekevät sen puolestasi.
Löytyisikö Turusta sellaista esimerkkiä, mikä näyttäisi kuinka paljon jossain asiassa on saatu säästöjä aikaan kun on palkattu konsultti miettimään?
Olsipa hauska tietää miten myynti tällä kertaa kilpailutettiin ja keltähän kaikilta uutta tarjousta pyydettiin? Ettei "olisi tullut yllättäen ja pyytämättä" niinkuin entiselle pääministerille sattus...