Suomalaisten maataloustuottajien tukiaiset ovat 1,9 miljardia euroa vuodessa, eikä sekään riitä.
Ruotsalaisten vastaava tuki on 1,2 miljardia euroa vuodessa. Miten se riittää ruotsalaisille?
Tässä netistä poimittua tietoa suomalaisesta maataloustuesta. Pienet ja keskisuuret tilat älkööt vaivautuko tukiaisia hakemaan - ne ovat tarkoitetut suomalaisille maatalousmiljonääreille MTK:n Kepun tahdon mukaisesti.
***
Muiden puolueiden mielenkiinto lopahti kymmenen vuotta sitten Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Ajateltiin, että unionin yhteinen maatalouspolitiikka hoitaa asiat.
Näin ei kuitenkaan käynyt. Suomalainen maatalouspolitiikka poikkeaa yhä oudolla tavalla kaikista muista jäsenmaista.
Suomessa maksetaan maataloustukia enemmän kuin missään muualla ja suurin osa rahoista vieläpä maksetaan kansallisista varoista, Suomen valtion budjetista.
Tähän on johtanut erikoinen asetelma. Jokainen uusi tukieuro, joka veronmaksajien niskaan sälytetään, koetaan otteluvoitoksi EU:sta, vaikka tosiasiassa rahat ovat pois julkisen talouden muusta toiminnasta, kuten esimerkiksi rahapulasta kärsivästä terveydenhuollosta.
-On syntynyt mielikuva, että asiat päätetään EU:ssa, mutta todellisuudessa nämä ovat puhtaasti kotimaisia ratkaisuja. Niihin ei meitä kukaan pakota, sanoo ekonomisti Risto Vaittinen Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta Vattista.
Maataloudelle maksetaan tänä vuonna tukiaisia lähes 1,9 miljardia euroa. Summasta EU:n osuus on 829 miljoonaa euroa, ja kansallisista varoista maksetaan peräti 1 054 miljoonaa. Toisin sanoen Suomi joutuu maksamaan 56 prosenttia omasta budjetistaan, ja vain 44 prosenttia tulee EU:sta.
Maataloustukiin käytetään rahaa yli kolme kertaa enemmän kuin mitkä ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan menot.
Kansallisesti rahoitettava tuki on lähes suuri kuin kaikkien Suomen yliopistojen menot.
***
Maataloustukiaiset
rikkaiden tukena
Sen sijaan osa-aikaiset viljelijät, joilla on muuta varallisuutta tai muita tulonlähteitä hyötyvät tukijärjestelmästä eniten.
Keräsimme muutaman kokopäiväviljelijästä poikkeavan erityistapauksen, jotka varallisuudestaan huolimatta ovat jakamassa yhteiskunnan tukia:
Kytäjän kartanon nykyiset isännät - Laakkosten suku - on luonut omaisuutensa autokaupalla ja kirjapainobisneksellä.
Vuoden 2004 verotuksen mukaan kartanon omistajiin kuuluvien Yrjö ja Mikko Laakkosen varallisuus on yhteensä yli 30 miljoonaa euroa. Ansiotulojakin molemmilla oli miljoonia euroja.
Kytäjällä viljellään maata ja kasvatetaan sikoja.
Maataloustukiaisia nämä varakkaat kartanonomistajat saavat ainakin noin puoli miljoonaa euroa vuodessa.
Pohjan kunnassa maitaan viljelee ja lampaitaan kasvattaa Elsa Fromond, omaa sukua Ehrnrooth.
Muhkean osakesalkun hallitsijan varallisuus oli viime tietojen mukaan noin 30 miljoonaa euroa - Fromond on Suomen 23. varakkain ihminen. Fromondin aviomiehelläkin varallisuutta on miljoonien edestä.
Maataloustukiaiset on otettu vastaan myös Sällvikissä - arviolta noin 60 - 70 000 euroa vuodessa.
Hissiyhtiö Koneen suuromistaja Antti Herlinillä on tila Kirkkonummella.
Thorsvikin kartanossa viljeltävää maata on yli 200 hehtaaria ja karjaa vajaat 200 eläintä.
Maataloustukiaisia tullee Herlinin kartanoon vajaat 200 000 euroa vuodessa.
Kartanon isännällä Antti Herlinillä on muutenkin raha-asiat mallillaan: varallisuutta oli vuoden 2004 verotuksen mukaan yli 16 miljoonaa euroa ja ansiotulojakin yli viisi miljoonaa euroa
.
Hahkialan kartanon Hauholla omistaa nykyisin suklaasuvun perillinen Karl Fazer - palkkatuloja vajaat 4 miljoonaa ja varallisuutta yli 20 miljoonaa euroa vuonna 2004.
Hahkialassa kasvatetaan metsää ja viljellään peltoa. Tukiaisia Fazer kertoo saavansa vuodessa noin 40 000 euroa.
Ja sokerijuurikkaana pohjalla Suomen kolmanneksi rikkain mies, Sampo-pankin suuromistaja Björn Wahlroos.
Kuten jo viime marraskuussa kerroimme, Wahlroos kuittaa juurikastukia ja viljatukia noin 150 000 euroa vuodessa.
Näitä esimerkkejä löytyy - maataloustukiaiset tuntuvat kelpaavan myös varakkaille, myös piintyneimmille muunlaisia valtiontukiaisia vastustaville bisnesihmisille.
Ruotsalaisten vastaava tuki on 1,2 miljardia euroa vuodessa. Miten se riittää ruotsalaisille?
Tässä netistä poimittua tietoa suomalaisesta maataloustuesta. Pienet ja keskisuuret tilat älkööt vaivautuko tukiaisia hakemaan - ne ovat tarkoitetut suomalaisille maatalousmiljonääreille MTK:n Kepun tahdon mukaisesti.
***
Muiden puolueiden mielenkiinto lopahti kymmenen vuotta sitten Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Ajateltiin, että unionin yhteinen maatalouspolitiikka hoitaa asiat.
Näin ei kuitenkaan käynyt. Suomalainen maatalouspolitiikka poikkeaa yhä oudolla tavalla kaikista muista jäsenmaista.
Suomessa maksetaan maataloustukia enemmän kuin missään muualla ja suurin osa rahoista vieläpä maksetaan kansallisista varoista, Suomen valtion budjetista.
Tähän on johtanut erikoinen asetelma. Jokainen uusi tukieuro, joka veronmaksajien niskaan sälytetään, koetaan otteluvoitoksi EU:sta, vaikka tosiasiassa rahat ovat pois julkisen talouden muusta toiminnasta, kuten esimerkiksi rahapulasta kärsivästä terveydenhuollosta.
-On syntynyt mielikuva, että asiat päätetään EU:ssa, mutta todellisuudessa nämä ovat puhtaasti kotimaisia ratkaisuja. Niihin ei meitä kukaan pakota, sanoo ekonomisti Risto Vaittinen Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta Vattista.
Maataloudelle maksetaan tänä vuonna tukiaisia lähes 1,9 miljardia euroa. Summasta EU:n osuus on 829 miljoonaa euroa, ja kansallisista varoista maksetaan peräti 1 054 miljoonaa. Toisin sanoen Suomi joutuu maksamaan 56 prosenttia omasta budjetistaan, ja vain 44 prosenttia tulee EU:sta.
Maataloustukiin käytetään rahaa yli kolme kertaa enemmän kuin mitkä ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan menot.
Kansallisesti rahoitettava tuki on lähes suuri kuin kaikkien Suomen yliopistojen menot.
***
Maataloustukiaiset
rikkaiden tukena
Sen sijaan osa-aikaiset viljelijät, joilla on muuta varallisuutta tai muita tulonlähteitä hyötyvät tukijärjestelmästä eniten.
Keräsimme muutaman kokopäiväviljelijästä poikkeavan erityistapauksen, jotka varallisuudestaan huolimatta ovat jakamassa yhteiskunnan tukia:
Kytäjän kartanon nykyiset isännät - Laakkosten suku - on luonut omaisuutensa autokaupalla ja kirjapainobisneksellä.
Vuoden 2004 verotuksen mukaan kartanon omistajiin kuuluvien Yrjö ja Mikko Laakkosen varallisuus on yhteensä yli 30 miljoonaa euroa. Ansiotulojakin molemmilla oli miljoonia euroja.
Kytäjällä viljellään maata ja kasvatetaan sikoja.
Maataloustukiaisia nämä varakkaat kartanonomistajat saavat ainakin noin puoli miljoonaa euroa vuodessa.
Pohjan kunnassa maitaan viljelee ja lampaitaan kasvattaa Elsa Fromond, omaa sukua Ehrnrooth.
Muhkean osakesalkun hallitsijan varallisuus oli viime tietojen mukaan noin 30 miljoonaa euroa - Fromond on Suomen 23. varakkain ihminen. Fromondin aviomiehelläkin varallisuutta on miljoonien edestä.
Maataloustukiaiset on otettu vastaan myös Sällvikissä - arviolta noin 60 - 70 000 euroa vuodessa.
Hissiyhtiö Koneen suuromistaja Antti Herlinillä on tila Kirkkonummella.
Thorsvikin kartanossa viljeltävää maata on yli 200 hehtaaria ja karjaa vajaat 200 eläintä.
Maataloustukiaisia tullee Herlinin kartanoon vajaat 200 000 euroa vuodessa.
Kartanon isännällä Antti Herlinillä on muutenkin raha-asiat mallillaan: varallisuutta oli vuoden 2004 verotuksen mukaan yli 16 miljoonaa euroa ja ansiotulojakin yli viisi miljoonaa euroa
.
Hahkialan kartanon Hauholla omistaa nykyisin suklaasuvun perillinen Karl Fazer - palkkatuloja vajaat 4 miljoonaa ja varallisuutta yli 20 miljoonaa euroa vuonna 2004.
Hahkialassa kasvatetaan metsää ja viljellään peltoa. Tukiaisia Fazer kertoo saavansa vuodessa noin 40 000 euroa.
Ja sokerijuurikkaana pohjalla Suomen kolmanneksi rikkain mies, Sampo-pankin suuromistaja Björn Wahlroos.
Kuten jo viime marraskuussa kerroimme, Wahlroos kuittaa juurikastukia ja viljatukia noin 150 000 euroa vuodessa.
Näitä esimerkkejä löytyy - maataloustukiaiset tuntuvat kelpaavan myös varakkaille, myös piintyneimmille muunlaisia valtiontukiaisia vastustaville bisnesihmisille.
Vastaukset 6
Vanhimmat
..kun ei ymmärrä mitään koko asiasta minkä takia tukiaisia maksetaan.
Vain yksi esim. on tuo kun vertasit Ruotsia ja Suomea tukiaisten maksussa rajalla asuneena ja Ruotsissa joka päivä käyneeenä sanon sulle totuuden ruokatavaroiden hinnoista ja tämä on fakta tietoa Ruotsin hintataso elintarvikkeissa on Suomea huomattavasti korkeampi ja laatu huonompi esim. lihoissa,leivissä ym. perustarvikkeissa ja ei ihme,että ruotsalaiset hakevat varsinkin nämä tarvikkeet Suomen puolelta ja ovat hakeneet jo kymmeniä vuosia. No Suomalaiset ovat kyllä hakeneet rasvat ruotsista mutta eivät hae enää paljon niitä tarvikkeita sillä niidenkin hinnoissa ruotsi on mennyt Suomen edelle mutta mikä kumma siinä on sitten kun kaikki työkalut,huonekalut ja vastaavat ovat ruotsissa halvempia ja varsinkin bensiini.
Tässä näin aluksi sulle totuutta jotta ei tarvitse ihmetellä.
Totta on se, että en ymmärrä miksi Suomen rikkaimmat monimiljonäärit saavat varallisuusverot pois, perintö- ja lahjaverot pois sekä erittäin suuret ja ruhtinaalliset maataloustukiaiset.
Mielestäni pitäisi tukea pieniä ja keskisuuria tiloja, eikä tehdä niistä elinkelvottomia. Pienten ja keskisuurten tilojen pitäisi voida erikoistua esim. luomuviljelyyn. Pitäisi tukea pieni- ja keskisuuria tiloja ja järjestää sinne omaa tuotantoa, esim. luomutuotteiden muodossa. Näit lähitilojen herkkuja olisi mukava ostaa tuoreina lähikaupoista....
Mutta MTK ja Kepu ovat toisin päätäneet. Maaseutu autioitutetaan. Hehtaarihallit, joissa sadattuhannet eläimet seisovat epäinhimillisissä olosuhteissa syöden epäilyttäviä raaka-aineita kuten antibioottia ja rehukalaa.... Silmänkantamattoman valtavat ovat myös ökykartanoiden pellot ja metsät, joista saatavat tukiaiset ovat mahtavat... mitä enemmän hehtaareita sitä suuremmat tukiaiset maatalousmiljonääreillä.
Valtion veroista maksetut tukiaiset eivät vielä riitä, kun pitää saada toiset tukiaiset elintarvikkeiden suurina hintoina. Kyllä suomalaiset elintarvikkeet ovat Euroopan kalleimpia ja ruotsalaiset tuovat Suomessa matkaillessaan ruuan Ruotsista tullessaan.
Onneksi myös Suomeen tuodaan hyviä ja halpoja elintarvikkeita muualta Euroopasta. Suomalaiset, joiden ostovoima on vanhojen EU-maiden heikoimpia, voivat näin saada ruokapöytäänsä myös hedelmiä ja vihanneksia sekä suomalaisia paljon edullisempia maitotaloustuotteita.
..sillä ensinnäkin varallisuusveron poisti valtionvarainministeri Heinäluoma joka tietääkseni on sossu,että se siitä rikkaiden suosimisesta.
Toisekseen varsinkin sossut ovat ajaneet jo iät ajat sellaista asiaa,että tiloja pitää ehdottomasti suurentaa jotta kannattavuus paranisi sekä ajoivat Suomea kaikkein kiivaimmin EU.hun,josta nyt sitten tulee meille direktiivejä.
Jos taas mentäisiin vain luomu tuotteisiin niin tukiaiset kasvaisivat monikertaisiksi sillä tuotanto putoaa per.hehtaari jyrkästi.
MTK ei ole päättänyt mitään eikä varsinkaan Kepun kanssa yhdessä mistään maaseudun autioittamisesta vaan Kepu on ainoa puolue,joka edes yrittää pitää maaseutua asuttuna.
Mitä tulee sitten ruuan puhtauteen niin se on varmaa,että kaikissa muissa Eu maissa joudutaan käyttämään paljon runsaammin torjunta-aineita ilmastosta johtuen tämä oli eilisessä lehdessä oikein konkreettisesti nähtävissä.
Elintarvikkeiden hinnoissa on noin 10-15 % sitä osuutta mikä menee ruuan tuottajalle eli kaikki välikädet esim. myllyt,jalostuslaitokset,kuljetus,teurastus,kauppa,ym, ja sitä kautta sadat-tuhannet työntekijät ottavat ylivoimaisesti suurimmn osan hinnasta.
Tässä yksi esim. vaikka viljelijä antaisi viljan ilmaiseksi jalostettavaksi niin sen leivän hinta kaupassa putoaa vain noin 10%,joten ei paljon vaikuta viljelijän saama hinta loppuhintaan.
Ei kannata kirjoitella mitä sylki suuhun tuo vaan pitää ottaa asioista selvää ,jotta joku tolkku on noissa jutuissa.
Laki varallisuusverolain kumoamisesta
Eduskunnalle
Lakialoitteessa esitetään, että kumotaan varallisuusverolaki vuodelta 1992. Varallisuusvero kohdistuu verovelvollisella verovuoden päättyessä olevaan nettovarallisuuteen. Yritysverouudistuksessa on päätetty varallisuusveron alarajan nostamisesta 185 000 eurosta 250 000 euroon vuoden 2005 alusta lukien. Samalla veroprosenttia lasketaan 0,9 prosentista 0,8 prosenttiin.
Hallitus arvioi alarajan korotuksen ja veroprosentin laskemisen pienentävän varallisuusveron tuottoa 28 miljoonalla eurolla (vuonna 2002 tuotto oli 105 miljoonaa euroa). Varallisuusveroa maksavien lukumäärän arvioidaan alenevan noin kolmanneksella. Asteikkojen tarkistamisen myötä varallisuusveron merkitys veronsaajalle jää hyvin vähäiseksi. Yritysverouudistuksen yhteydessä valtiovarainvaliokunnan kokoomuksen ryhmä esitti vastalauseessaan asteittaista luopumista varallisuusverosta siten, että vuoden 2007 alusta lukien sitä ei enää perittäisi.
Vuoden 2005 alussa voimaan tuleva jaetun voiton osittaiseen kaksinkertaiseen verotukseen perustuva osinkovero lisää painetta varallisuusveron poistamiseen. Osinkojen verotuksen kiristyessä varallisuusveron tuoma lisärasitus korostuu erityisesti pidättyväistä osingonjakopolitiikkaa noudattavien yhtiöiden osakkeiden kohdalla.
Varallisuusveron merkitys tuloverotuksen täydentäjänä on väistynyt pääomatuloverotuksen veropohjan tiivistyttyä ja kiinteistöveron astuttua voimaan. Varallisuusveroa maksaa alle yksi prosentti veronmaksajista, mutta sen omistuksessa on merkittävästi pääomaa. Vuonna 2002 kotitalouksien yhteensä 112,8 miljardin euron verotettavasta bruttovarallisuudesta 79 prosenttia muodostui kiinteistöistä, asunto-osakkeista sekä maa- ja metsätalouden varallisuudesta. Loppuosa muodostui pääosin arvopapereista, joista pääosa on osakkeita.
Varallisuusveron piiriin vuoden 2002 verotuksessa kuului yhteensä 36 447 henkilöä (105 442 000 euroa), joista palkansaajia oli 10 265 (38 568 000 euroa), maatilatalouden harjoittajia 6 207 (9 656 000 euroa), liikkeen- tai ammatinharjoittajia 1 666 (3 016 000 euroa), eläkeläisiä 9 123 (27 538 000 euroa), muita luonnollisia henkilöitä 8 096 (22 021 000 euroa) ja kuolinpesiä 1 090 (4 643 000 euroa).
Varallisuusvero kohdistuu samalla tavalla tuottavaan ja tuottamattomaan omaisuuteen. Kaikilla varallisuusverovelvollisilla ei kuitenkaan ole korkeita tuloja. Varallisuusveron ja tuloveron yhteismäärän kattosäännöstä huolimatta vähätuottoisiin osakkeisiin kohdistuvan tuloveron ja varallisuusveron yhteismäärä voi ylittää 100 prosenttia osinkotulosta, jos verovelvollisella on muita tuloja siten, että verovelvollisen kaikkien verojen osuus kaikkien tulojen yhteismäärästä jää alle 70 prosentin. Verovelvollisen rahojen pitäisi riittää verojen maksamiseen, ettei omaisuudesta pitäisi luopua varallisuusveron vuoksi.
Kun verotusta pohtinut selvitysmies Arvelan työryhmä esitti paluuta osinkojen täydelliseen kaksinkertaiseen verotukseen, niin se päätyi samalla esittämään varallisuusverosta luopumista. Varallisuusveron korvaamiseksi työryhmä päätyi esittämään korotusta kiinteistöveroon, jolloin veron perusteena ei olisi asuminen, vaan kiinteistön sijainti. Kiinteistöveron tuotolla olisi merkitystä myös kuntien rahoitusosuuden kannalta.
Varallisuusveron rakenteelliset ongelmat liittyvät veropohjan aukollisuuteen ja varojen epäyhtenäiseen arvostukseen, mikä on ongelmallista myös verotuksen neutraalisuusvaatimuksen kannalta ja kannustaa verosuunnitteluun. Tästä tyypillinen esimerkki on laajasti esiintyvä korkorahastojen rahasto-osuuksien realisointi juuri ennen vuodenvaihdetta. Useimmiten talletukset, joihin rahasto-osuuksista realisoidut varat voidaan sijoittaa, ovat pitkälti vapaita varallisuusverosta. Veropohjan laajentaminen sijoituskohteiden tasa-arvoisuuden vuoksi koskemaan esimerkiksi pankkitalletuksia ei ole tarkoituksenmukaista, koska varallisuusveron yhteisvaikutus korkotulon lähdeveron kanssa voisi ylittää saadun korkotulon.
OECD-maista varallisuusveroa peritään Suomen lisäksi vain Espanjassa, Luxemburgissa, Ranskassa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Sveitsissä. Virta vie varallisuusverosta väistymisen suuntaan, mistä päätöksen ovat tehneet Itävalta, Tanska ja Saksa. Saksassa varallisuusverosta luovuttiin, kun perustuslakituomioistuin totesi sen kohtelevan verovelvollisia epätasapuolisesti riippuen siitä, minkälaista varallisuutta nämä omistavat. Norjassa on esitetty varallisuusveron puolittamista. Ruotsissa on myös esitetty tämän mennyttä maailmaa edustavan kateusveron poistamista. Verotuksen rakennetta tulisi muuttaa paremmin verokilpailun haasteita vastaavaksi, ja sen tulisi vastata muita OECD-maita.
Yritysverouudistus poistaa muut mahdollisuudet tukea kotimaista omistusta. Suomen Pankin johtokunnan jäsen Matti Louekoski on julkisuudessa tukenut ajatusta varallisuusveron poistamisesta, jotta teknologiainvestoinnit suuntautuisivat jatkossakin Suomeen. Pääomatulojen veronkiristykset astuvat voimaan koko ankaruudessaan ensi vuoden alusta lukien, ja siksi helpotuksetkin olisi syytä käsitellä samanaikaisesti. Varallisuusveron poistaminen olisi myönteinen signaali valtiovallan puolelta perheille ja yksityishenkilöille kotimaisen omistuksen puolesta.
Professori Vesa Puttosen tuoreen raportin mukaan suomalainen omistus on merkittävästi syrjäytynyt ulkomaisella sen jälkeen, kun ulkomaalaisomistus vapautettiin vuonna 1993. Siitä lähtien suomalaisten omistusten arvo ulkomailla on joka vuosi ylittänyt ulkomaalaisten omistukset Suomessa. Suomalaisella omistuksella ja työllä on taipumus kulkea rinnakkain, ja siksi suomalaiset isot yritykset työllistävät paljon ulkomailla. Ulkomaalaiset omistajat kuorivat kermat päältä, sillä vuodesta 1986 lähtien ulkomaalaisomisteisten yritysten kannattavuus on ollut parempi kuin suomalaisomisteisten. Vastaavasti ne ovat investoineet huomattavasti vähemmän. Koska nykyisin huomattava osa investoinneista kohdistuu tuotekehitykseen, on kotimainen omistaja ulkomaisia kaukonäköisempi. Toisaalta tehottomien investointien tekeminen tuloksen näyttämisen sijasta voi olla taas edessä yritysverouudistuksen seurauksena.
Tässä lakialoitteessa esitetään, että kumotaan varallisuusverolaki vuodelta 1992. Sen hyväksyminen edellyttää, että vastaavat muutokset tehdään myös muihin lakeihin, joissa varallisuusveroon viitataan.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
varallisuusverolain kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annettu varallisuusverolaki (1537/1992 ) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
2 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
_______________
Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2004
Juhani Sjöblom /kok
Seppo Lahtela /kesk
Lasse Virén /kok
Timo Seppälä /kok
Esko Kurvinen /kok
Reijo Paajanen /kok
Petri Salo /kok
Pertti Hemmilä /kok
Jouko Laxell /kok
Eero Akaan-Penttilä /kok
Pekka Kuosmanen /kok
Irja Tulonen /kok
Kuten näet, Kokoomus ja Keskusta ovat olleet varallisuusveron poistamisen takana. Eduskunnan asiakirjoista löydät lisää tietoa siitä, miten Kokoomus ajoi varallisuusveron poiston läpi. Varallisuusveron poistamisen Kokoomus ajoi läpi osana tulopoliittisen kokonaisratkaisun saamista ja Kokoomuksen (lue työnantajien) perustelut olivat olivat tuolloin työllisyyden parantaminen... kuinkas muuten.
"Sossut" kannattivat Suomen liittymistä EU:oon, koska näkivät, etteivät voi Kepun ja MTK:n ylivallalle mitään maataloustukiasioissa. Sossut uskoivat EU:n voivan vaikuttaa Suomen ylisuuriin kansallisiin tukiaisiin niitä pienentäen... mutta ei edes EU näköjään voi mitään Suomen maatalousmafialle. Tuet sen kun nousevat ja veronmaksajat maksavat ... kahteen kertaan ... ensin suorina tukiaisina ja toiseksi maataloustuotteiden korkeina hintoina.
Eikös Suomessa olekaan enää ylituotantoa, jota tukiaisten avulla viedään ulkomaille? Ehkäpä ylituotannosta ja sen vientitukiaisista pitäisi päästä eroon.
Luomutilalliset ovat ehkä toista mieltä siitä, miten paljon tuotanto putoaa. Kun Kemira myytiin ulkomaiseen omistukseen, lannoitteiden hinnat kohosivat huomattavasti. Pitääkö saada lisää tukiaisia, jotta maanviljelijät voivat ostaa kallistuneita lannoitteita?
Maaseutua ei pidetä asetettuna siten, että tukiaisia annetaan ainoastaan suurtilallisille ja eläintehtailijoille. Näin maaseudulta häviävät pienet ja keskisuuret tilat, joita ei tueta.
Kaikissa muissa EU-maissa joudutaan käyttämään torjunta-aineita ilmastosta johtuen.... höpö höpö. Belgialaiset tuotteet ovat puhtaita tutkimusten mukaan ja Espanjassa on huomattavasti vähennetty torjunta-aineiden käyttöä. En usko, että Ruotsissa käytetään yhtään enemmän torjunta-aineita kuin Suomessa - päinvastoin. Mitä lyhyempi kasvuaika ja enemmän auringonvaloa - sitä nopeammin kasvu tapahtuu ja puhtaasti... Mieluummin ostan auringonvalossa kasvaneita vihanneksia kuin kasvihuoneissa keinovaloin kasvatettuja.
Ruotsalaiset varhaisperunat olivat viime keväänä puolta halvempia kuin suomalaiset. Ruotsalainen nauhanliha on parempaa ja paljon halvempaa kuin suomalainen. Ruotsalaiset kuluttajat ovat valistuneempia kuin suomalaiset ja vaativat teuraseläimille hyvää kohtelua sekä kasvatuksen että kuljetuksen aikana. Muutoin kuluttajat Ruotsissa boikotoivat lihatuotantoa.
Otapa Sinä itse selvää siitä missä mennään ja ajattele kokonaisvaltaisesti maataloustuotantoa sen keskittymistä suurtuotantoihin myös kuluttajan kannalta ja myös eläinten kannalta - eläimiä ei saa kohdella raaka-aineena, kuten Suomessa tehdään.
Kun kuluttajat äänestävät Keskustapuolueen ehdokkaita Eduskuntaan, he eivät tiedä äänestävänsä maataloustukiaisia Suomen ökyrikkaille ja EU-maiden suurinta kansallista maataloustukea. Äänestäjät eivät tiedä äänestävänsä elintarvikkeille Euroopan kalleimpia hintoja. Tiedätkö Sinä?
Sillä nuo henkilöt ovat kokoomuksen jäseniä,ja oli siinä ainakin yksi demarikin.
Palsta on ehdottomasti oikea.
Ei Kokoomus ole yksin järjestämässä Suomen rikkaimmille yritysten omistajille mahtavia maataloustukiaisia.
Kyllä maataloustukiaiset järjestää MTK ja KEPU yhdessä myös kaikkein rikkaimmille suomalaisille monimiljonääreille.