Koiran hankinta

"Ihmettelen edelleen, kun koiraa harkitseva etsii itselle sopivaa rotua, niin kehoitetaan aina ottamaan rotukoira jase ostamaan hyvältä kasvattajalta."

- Meillä oli tosin rotu selvää jo alusta alkaen, mitä etsimme. On tietysti aika vaikeaa, jos ei tiedä edes mitä rotua etsii ????

- Monta puhelua vielä Kenneliittoon sekä saman rodun kasvattajille, onko kyseessä ´laillinen pentue´ , koska halusimme ehdottomasti rekatun koiranpennun ko. rodusta.


"Kun sitten löytää ns. hyvän kasvattajan ja kyselee koiraa itselleen, niin vaaditaan osallistumaan näyttelyihin ym koska on kyse rotukoirasta."

- Ei ne näyttelyt ole mikään onelma.

Meilläkin kasvattaja halusi näyttelyittää meille myymäänsä koiraa ja suostuimme sillä ehdolla, että hän vie - ja hän vei kanssa. Ja teki kolmesta koirastamme kansainväliset valiot ( INT CH) ja siis VAIN yksi oli hänen kasvattinsa , mutta meidän 2 muuta ovat samaa rotua.
Kyllä ne ´oikeat´kasvattajat tekevät kaikkensa sekä ovat yhteistyökykyisiä sekä yhteistyöhaluisiakin.

"Kun asiakas kuitenkin tahtois enimmäkseen kotikoiran ja lenkkikaverin, niin miksi ihmeessä pitää kuitenkin aina ostaa se rotukoira kaikkine velvollisuuksineen?"

- Ei ne suinkaan ole mitään velvollisuuksia, on ylpeätä omistaa ROTUkoiria, jotka ovat hyväkäytöksisiä yms
Kyllä se sekarotuinenkin tarvitsee sen koulutuksen tullakseen ihmisten kanssa toimeen yms.

Mutta, onhan se sinullekin kurja tilanne, että opetat koiraa monta vuotta, etkä pääse esim. toko-kisoihin sekarotuisesi kanssa;)).

Elämä on valintoja täynnä.....

No tuota,minusta kun tuo on vähän liioiteltua tai sitten täytyy olla kyse jostain ihan ihme näytelmäfriikkirodusta (jos sellaista on ylipäätään).
Kun eiköhän kuitenkin joka rodusta löydy hyvinkin monennäköistä kasvattajaa.Niitä kenestä olisi pakko,on kuitenkin aika vähän.Suosittelevia jo enemmänkin,mutta myös sellaisia,jolla ei ole mitään väliä,ja niitä,jolle riittää,kun näkee perävalojen katoavan...
Monissa roduissa on myös jonkinlaisia "epäkurantteja".Värivirheellisiä ym,joita nyt ei mihkään näyttelyyn edes käy.

Ja ei siitä rotukoirasta siis enempää velvollisuuksia tule.Jos ei siis halua.

Toisaalta myös se,että halutaan,että koira osallistuu edes joskus näytelmiin,niin voisi ajatella myös niin,että silloin voisi myös olettaa,että se moppe edes jotenkin opetetaan tavoille ihmisten ilmoilla ollessa.Toki muutenkin voi,ei sen puolen,mutta noinkin voi ajatella ;)

Lisäkysymys asiantuntijoille, joita täällä varmaan on.
Mitä mieltä olette yksinäisestä, yksinasuvasta mahd.huonokuntoisesta koiranostajasta?
Sellainenhan usein juuri mielenvirkistyksekseen ja seurakseen koiraa tarvitsisi.
Ei varmaan kykene sitä (rotu)koiraa näyttelyihin/agilityyn/tokoon viemään.
Mutta siinä tulee se huoli sitten jos joutuu esim. sairaalaan tms. niin minne koira laitetaan kun ei ole muita perheessä.
Olisi todella ihana seuralainen yksinäiselle.

jotka eivät vaadi osallistumaan näyttelyihin. Mutta kasvattajan kasvatustyön kannalta olisi hyvä jos hänen kasvattejaan käytettäisiin näyttelyissä tai kokeissa edes muutama kerta. Sillä ainoa keino millä kasvattaja voi mitata kasvattiensa jalostusarvoa ja jalostuksen onnistumista, on jälkeläisten arvostelut.