siis en edes jaksaisi mitään kirjoittaa. Hän halusi lapsen minä en. No kiristystä lahjontaa viettelyä. Leikkiä asialla. Lupaus hoitaa kaikki vaikka yksin, kunhan saa sen lapsen.
No nyt se sitten on totta se lapsi on tulossa. En olisi sitä halunnut vielä siltikään, mutta ehkäisy petti.
No hoitakoon sitten itse. Muutimme jo erilleen. Lupasin olla tukena ja kaikessa mukana niin paljon kuin vain voin ja ehdin ja jaksan.
Mutta nyt syyllisyys vastuuntunto etc... kaikki tunteet raastavat omasta lapsesta silleen luopuminen onko se helppoa edes.
Mutta kun olen jo yli 40 vuotta ja edelliset lapset ovat jo isoja niin en mitenkään jaksaisi niitä yövalvomisia vaipanvaihtoja sairauksia. Hoitoon viemisiä. Kaiken hoidon järkkäämistä jos haluaa vapaa aikaa.
elatusmaksuja rahan menoa meteliä huutoa kiukkua lässytystä kaikkea pahaa mitä tästä seuraa.
Voi saaasta olenko aivan paska jos asun edelleen erillään kuten sovittu teen vain sen mitä haluan enkä enempää. olenko silloin vain huono vanhempi.
No nyt se sitten on totta se lapsi on tulossa. En olisi sitä halunnut vielä siltikään, mutta ehkäisy petti.
No hoitakoon sitten itse. Muutimme jo erilleen. Lupasin olla tukena ja kaikessa mukana niin paljon kuin vain voin ja ehdin ja jaksan.
Mutta nyt syyllisyys vastuuntunto etc... kaikki tunteet raastavat omasta lapsesta silleen luopuminen onko se helppoa edes.
Mutta kun olen jo yli 40 vuotta ja edelliset lapset ovat jo isoja niin en mitenkään jaksaisi niitä yövalvomisia vaipanvaihtoja sairauksia. Hoitoon viemisiä. Kaiken hoidon järkkäämistä jos haluaa vapaa aikaa.
elatusmaksuja rahan menoa meteliä huutoa kiukkua lässytystä kaikkea pahaa mitä tästä seuraa.
Voi saaasta olenko aivan paska jos asun edelleen erillään kuten sovittu teen vain sen mitä haluan enkä enempää. olenko silloin vain huono vanhempi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
hyvältä tuntuu.
Mielesi muuttuu vielä moneen kertaan.
Lapsi on aina iloinen asia, ja ellet sinä sitä jaksa tai halua hoitaa, se tulee kyllä jotenkin muuten hoidetuksi.
Ota rauhallisesti, kyllä se siitä.
Arki lapsen kanssa voi olla raskasta mutta aina kuitenkin antoisaa. Muista myös että tuo toinen vanhempi voi kokea sen raskaana ja uuvahtaa. Ota oma vastuusi kuin aikuinen, lapsi ansaitsee vain parasta!
Meillä oli kaksi lasta ennestään ja oltiin yritetty kolmatta pari vuotta aikaisemmin huonolla onnella. Sitten meille kävi ns. vahinko, mies heittäytyi aivan helvetilliseksi. Ilmoitti et mul on kaksi vaihtoehtoa, joko abotti tai ero.
Mun ei tarvinnut miettiä sitä hetkeäkään, ilman muuta pitäisin lapsen. Jos mies on noin syvältä, niin antaa sen mennä. Mies oli tosi paskamainen, herätti kesken yötä ja kävi piruilemaan jne. Kun jotain pyysin, niin näytti usein vatsaani ja sanoi et hoida toi pois ensin niin sitte käy. Mulla oli melkoinen stressi päällä, päivät meni pelätessä ja itkiessä, töissäkin.
Lopulta minulle tuli keskenmeno seitsemännellä viikolla. Sen jälkeen mies muuttui, sanoi että olisi rakastanut lasta yhtä paljon kuin muitakin lapsiamme, mut ei se oikein siinä kohtaan lohduttanut. Hän syytti asiasta itseään. Hän toivoi ettei asiasta enää puhuta, mulla meni pari vuotta päästä asian yli.
noin vuosi keskenmenon jälkeen hän ehdotti, että yrittäisimme kolmatta lasta. Olin onneni kukkuloilla, hetken. Vajaan kuukauden kuluttua hän ilmoittikin ettei haluakaan kolmatta, hän ei olekaan siihen valmis. Salaa olen toivonut lasta jo monta vuotta, kohta minulla tulee jo ikä vastaan ja edelleenkään mieheni ei halua lasta. Kuulemma minnun kanssani lapsikiintiö on täysi.
Nyt jälkikäteen ajatellen meidän olisi pitänyt jo silloin erota, miksen silloin tajunnut minkälainen hän on miehiään.
Mieti sinä tarkoin mitä sanot tai teet, älä ole niin idiootti kuin minun mieheni. En pysty hänelle koskaan antamaan anteeksi, enkä unohtamaan niitä kaikkia loukkauksia joita häneltä silloin kuulin, niin syvälle ne sattui.
Hyvän ystäväni mies oli liki 50v ja oli sanonut ettei halua enää lapsia( molemmilla oli kaksi entuudestaan,miehellä liki aikuisia). Heille sitten kävi myös ns.vahinko ja ei mennyt aikaakaan kun mies jo puhui heidän rakkauden hedelmästään. Nyt heidän lapsi on jo liki 5v, ja mies on kertonutkin että on hienoa tulla isäksi jo kypsemmällä iällä, nyt hän osaa arvostaa ja nauttia lapsesta ja isänä olemisesta paljon enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten.
Sanosin sinulle, että älä hötkyile. Älä tee mitään sellaista mitä saatat katua myöhemmin.
Uskon. että kun näät vastasyntyneen lapsesi niin varmasti olet sulaa vahaa ja täynnä rakkautta lasta kohtaan kuin puolisoasikin.
Lasten kanssa eläminen on rankkaa ja kuitenkin niin antoisaa, kuten varmaan isänä tiedätkin.
toivottavasti tää oli vitsi...40v...
Ymmärrän. Isyydestä koitui sinulle aikanaan mielestäsi kohtuuttomia rasituksia; oma yöuni, haisevat vaipat, oma vapaa-aika(yksin, ilman lasta), rahanmeno, lapsen uhman ja huudon sietäminen oman rauhan sijaan, lapselle lässyttäminen omien järkevien juttujen sijaan...
menetit kauheasti saamatta mitään.
Et ole huono isä, olet vain ylirasittunut varmaan hirveästä työstressistä, lisäksi yleinen elämänasenteesi on lapsivihamielinen.
Et tunne sellaista, kuin "vapaa-aika lapsen kanssa", lapsenkin kanssa voi toisinaan pitää hauskaa, omalla lapsella kun on samat geenit ja helposti sama huumorintaju kuin itselläkin.
Otatko karmeana loukkauksena, jos ehdotan sterilointia, joka on miehille helppo ja nopea, vaaraton operaatio paikallispuudutuksessa???
Siihen loppuisivat jatkossa nuo murheet!!
Naiselle sterilisaatio on vaikeampi ja riskialttiimpi leikkaus, joka on tehtävä nukutuksessa - toisin kuin miehen poliklininen toimenpide, joka ei vaadi puudutusta kummempaa.