dinssi-09

toopeli-ilpo

Itse olen (TYHMÄNÄ) opiskellut lukiossa lyhyen matikan, siitä sain L helposti ja matikka on aina kiinnostanut. Välivuoden jälkeen olen nyt tullut siihen tulokseen että DI on kutsumukseni. Pitkän matikan opiskelun aloitan itsenäisesti ensi kuussa ja kevään -09 haussa haen sitten toistaiseksi tuntemattomaan korkeakouluun diplomi-inssiksi lukemaan.

Melko moni on tainnut(ainakin suosituimmille aloille) käydä jonkin preppaavan kurssin, mikä viittaisi DI-pääsykokeen olevan haastavampi kuin pitkän matikan YO.

Jos lukion pitkä matikka on mennyt hyvin ja asiat on hyvin muistissa, tuottaako DI pääsykoe ongelmia? Kannattaako siis lukea jotain muutakin mahdollisesti kuin lukion pitkän matikan kirjoja?

Kiitos vastanneille.

7

925

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ei jaksa

      Matematiikan koe on paljon vaikeampi kuin YO-koe, valinanvaraa ei ole ja osa tehtävistä vaatii syvempää soveltamista. Itse en panostanut lukemiseen, mutta helpo kemian koe pelasti. Kannataa siis muistaa että joko kemian tai fysiikan koe on yleensä tehtävä, tai ainakin kerättävä muutama piste. Riipuen kuinka hyvin kirjoitit voit saada runsaastikkin alkupisteitä.

    • aloittajaaaa

      Pitääkö DI-opsikelijoiden lukea vielä ruotsin ja englannin lisäksi kolmas kieli? Onko ylipäätään paljon kieliä luettavana (pakollisia)? Esim TUTA:lla kieliä painotetaan varmaan enemmän kuin jossain enemmän insinöörityyppisissä koulutusohjelmissa? Vai menikö aivan päin per__ttä päättelyni? Niin ja kemiasta: tarviiko sellaisilla aloilla joissa pääsykokeisiin ei kuulu kemian koetta, lukea kemiaa jossain vaiheessa opintoja lainkaan jossei halua?

      Kiitos vastannaille!

      • tekn.yo.

        Ainakin TKK:lla kaikissa ohjelmissa on se 3-4op pakollisia vieraita kieliä, myös tutalla. Tietysti tutalla on sitten kansainvälisempiä pääaineita ym., mutta periaatteessa tutkintorakenne on sama kaikille. Kieliä voi silti lukea enemmän kuin pakollisen määrän, ja näin kannattaa myös tehdä. Englantihan ei ole pakollinen vieraana kielenä, vaikka sitä nyt pakostikin oppii koska monet kurssit ja lähes kaikki kurssikirjallisuus on englanniksi.

        Kemia käy pääsykokeena myös moniin sellaisiin tutkinto-ohjelmiin joissa ei lueta kemiaa lainkaan, luultavasti jos kemia ei käy pääsykokeissa niin ei myöskään tarvitse lukea sitä opinnoissa. Joissakin saattaa kyllä olla joku yksittäinen pakollinen kurssi.

        Saattoi tulla hieman mutua, mutta näin 1. vuoden opiskelijan vinkkelistä tämä :)


      • ...
        tekn.yo. kirjoitti:

        Ainakin TKK:lla kaikissa ohjelmissa on se 3-4op pakollisia vieraita kieliä, myös tutalla. Tietysti tutalla on sitten kansainvälisempiä pääaineita ym., mutta periaatteessa tutkintorakenne on sama kaikille. Kieliä voi silti lukea enemmän kuin pakollisen määrän, ja näin kannattaa myös tehdä. Englantihan ei ole pakollinen vieraana kielenä, vaikka sitä nyt pakostikin oppii koska monet kurssit ja lähes kaikki kurssikirjallisuus on englanniksi.

        Kemia käy pääsykokeena myös moniin sellaisiin tutkinto-ohjelmiin joissa ei lueta kemiaa lainkaan, luultavasti jos kemia ei käy pääsykokeissa niin ei myöskään tarvitse lukea sitä opinnoissa. Joissakin saattaa kyllä olla joku yksittäinen pakollinen kurssi.

        Saattoi tulla hieman mutua, mutta näin 1. vuoden opiskelijan vinkkelistä tämä :)

        Yksittäinen pakollinen kemia on mm. koneella, raksalla, makilla ja puulla. Fyssallakin oli ennen mutta nykyään oma osastonsa hoitaa tämän. Vaihtoehtona jonkun toisen kurssin kanssa sähköllä ja automaatiolla. Usko tai älä, näillä osastoilla proffat nimenomaan haluavat, että kemiaa luetaan.


    • aloittaja_taas

      TAAS kysyttävää, onneksi täältä löytyy avuiliaita ihmisiä jotka vastaavat kysymyksiin =).

      Eli, aloitan pitkän matikan lukemisen pian. Omaksumiskykyni on melko hyvä, mutta ajattelin että voisi olla melko hyvä käydä silti sitä opettelemassa iltalukiossa tai avoimessa yliopistossa. Kysymykseni liittyykin tähän: osaako joku sanoa löytyykö avoimesta yliopistosta parempaa matikan opetusta DI-pääsykokeeseen vai ihan lukion puolelta? Lukion tiedoillahan niissä pääsykokeissa pärjää, mutta löytyykö avoimesta kenties jotain nopeahkoon tahtiin lukion matikkaa kertaavaa kurssia tjsp?

      Kiitos jälleen vastanneille.

      • ...........

        En suosittele avoimen yliopiston kursseja, sillä ne menevät jo huomattavasti yli lukion matematiikasta. Paras tapa on tehdä vain paljon tehtäviä, esim. joku valmennuskeskuksen itseopiskelupaketti. Tosin jos olet vasta aloittamassa lukiota, niin keskittyisin ehkä lukiomatikkaan/fysiikkaan ja koittaisin saada niistä parhaat mahdolliset arvosanat. Viimeisenä vuotena ehtii hyvin harjoitella pääsykokeisiin.


      • .......
        ........... kirjoitti:

        En suosittele avoimen yliopiston kursseja, sillä ne menevät jo huomattavasti yli lukion matematiikasta. Paras tapa on tehdä vain paljon tehtäviä, esim. joku valmennuskeskuksen itseopiskelupaketti. Tosin jos olet vasta aloittamassa lukiota, niin keskittyisin ehkä lukiomatikkaan/fysiikkaan ja koittaisin saada niistä parhaat mahdolliset arvosanat. Viimeisenä vuotena ehtii hyvin harjoitella pääsykokeisiin.

        Niin ethän sinä ollutkaan vasta aloittamassa, olisi voinut lukea aloituspostauksenkin..

        Suosittelen kyllä ihan tehtävien tekemistä, laskurutiini on kaiken a ja o. Sitten kannattaa myös panostaa tarkkuuteen, kaikki perustelut on saatava näkyviin. Kokeiden arvostelu on aikamoista pilkunnussintaa, ei kannata unohtaa määrittelyjoukkoja :)

        Eli periaatteessa et tarvi kuin kasan tehtäviä ja paljon itsekuria. Pääsykokeiden tehtävät eroaa hieman YO-tehtävistä, joten suosittelen tosiaan harjoittelemaan muunlaisiakin tehtäviä kuin YO-kokeissa on. (PS. minulta saisit noi valmennuskeskuksen tehtävät edullisesti jos haluat. Itselle ne ainakin oli aika ratkaiseva juttu sisäänpääsyyn.)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Purra hyökkää nyt suomalaisen duunarin kimppuun teettämällä mamuilla palkatonta työtä

      Niinpä niin. Persut duunaripuolue, HAH. Joko alkaa kovapäisinkin persu älyämään, että persut ovat Suomen kansan vastain
      Maailman menoa
      327
      12068
    2. Mitä hyvää rikkaiden hyysääminen Suomelle tuonut?

      Minäpä vastaan: ei yhtikäs mitään, vaan pelkkää vahinkoa. Demareiden ansiosta Suomen valtio oli käytännössä vielä 1980-
      Maailman menoa
      156
      11157
    3. Tytti Tuppurainen häpäisi Suomen epäisänmaallisella lausunnollaan USA:n ulkoministerille Rubiolle.

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011816267.html Miksi Tytti Tuppurainen päästetään antamaan typeriä lausuntoja noin
      Maailman menoa
      277
      6516
    4. Purra ehdottaa vaan Tanskan mallia, joka on erittäin hyvä malli

      Purra ehdotti helmikuussa Suomeen Tanskan mallia, jossa maahanmuuttajilta vaaditaan työntekoa sosiaalitukien saamiseksi.
      Maailman menoa
      248
      5305
    5. Kokoomusnuoret: Sosiaalitukien työvelvoitteen tulisi koskea kaikkia

      Riikka Purra on esittänyt, että maahanmuuttajilta tulisi edellyttää palkatonta työtä sosiaalitukien vastineeksi. Kokoom
      Maailman menoa
      182
      3758
    6. Pystyisitkö olla

      Kanssani kaiken sotkun jälkeen? Ainakaan tunteet ei ole loppuneet
      Ikävä
      174
      3588
    7. L/OVER ikuisesti minun

      Aivan järkyttävä sarja. Ei voi olla katsomatta, mutta tuo omat muistot mieleen. Näyttelijät näyttelevät turhankin hyvin
      Ikävä
      59
      2622
    8. Purra vaatii: Työvelvoite maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille pitkäaikaistyöttömille

      Jos Perussuomalaiset ja Kokoomus ovat seuraavan hallituksen kaksi johtavaa puoluetta, on suomalaisille pitkäaikaistyöttö
      Perussuomalaiset
      117
      2059
    9. Mitä voisit miehenä tehdä?

      Suojellaksesi kaikkia naisia ja että heillä olisi juuri sinun käytöksen takia edes vähän turvallisempaa. Mitä miehenä
      Ikävä
      329
      2010
    10. Jyrki Linnankivi, Jyrki 69 - Goottirokkarista kirkonmieheksi Lappiin!

      Jyrki Linnankivi eli Jyrki 69 on The 69 Eyes -rockyhtyeen vokalisti. Lauluhommien lisäksi hän sanoittaa, säveltää ja sov
      Työ ja opiskelu
      13
      1884
    Aihe