Kokemuksia sairauslomasta ja työantajan

ymmärtäväinen työnantaja näkee ja kuulee, että astman pahenemisvaihe on todellinen. Tosin täysin terveen ihmisen on vaikea ymmärtää sairastuneen arkea erityisesti, jos häneltä puuttuu tahto ja empatiakykyä. Oma työnantajani sanoi viime lokakuussa työhuoneeni ovensuussa, että mene hyvä ihminen jo kotiin, kun henki vinkui, ääni kähisi ja varmaan näytinkin sairaalta. Siitä lähtien olen ollutkin sairaslomalla ja näillä näkymin vaikea astmani vie minut jonkinlaiselle eläkkeelle. Sairaslomaani jatkettiin ja sitä on näillä näkymin vielä reilu vuosi.

Vaikeaa sairastuneen on asettua sairastamaan, toipumaan ja kuntoutumaan. Velvollisuudentuntoisena yrittää suggeroida itsensä tervehtymään niin nopeasti kuin suinkin ja jatkuvan huonon omantunnon kanssa kamppaileminen ei ainakaan edistä toipumista. Työyhteisölle astman pahenemisvaiheen vakavuus konkretisoituu viimeistään siinä vaiheessa, kun olet keuhkosairauksien vuodeosastolla.

Jos et millään saa astmaasi asettumaan, on varmaan syytä ottaa yhteys keuhkolääkäriisi, joka katsastaa tilanteesi ja lääkityksesi ajantasalle.

Voimia arkeen. Tämä sairastaminen käy jo työstä ja hoitamiseen saa menemään tovin jos toisenkin.

Onko työssäsi jokin tekijä, joka pahtentaa oireilua? Kannattaisi käydä vaikka työterveydessä juttelemassa, niiden tehtävä on nimensä mukaisesti huolehtia työterveydestä. Ja tietävät varmaan jotakin kuntoutusasioista ym.

Perusterve ihminen ei tiedä, mitä sairastaminen tarkoittaa. Sen tietää vasta, kun on itse omassa elämässään menettänyt paljon terveysongelmien vuoksi. Nykyään tuottavuus on tärkein arvo ja inhimillisyys työelämässä alkaa olla harvinainen luonnonvara. Kokemusteni mukaan hoitotyössä - jossa pitäisi olla empatiakykyä - sairastavaa työtoveria puukotetaan pahiten selkään, leimataan helposti pinnuriksi.

Voimia ja terveyttä sinulle!

Kiva kun jaksoitte vastata ja auttaa jaksamaan. Olen itse juuri hoitoalalla töissä ja huomannut aivan saman asian, että "puukosta tulee". Luulisi, että työkaverit/työnantaja ymmärtäisi kun sentään hoitavat sairaita ja ovat perehtyneet erilaisiin sairauksiin mutta toisin on. Se, että töissä ollessani yskin keuhkot ulos ja henkeä ahdistaa jokainen liike ei näytä olevan heidän silmissään uskottavaa ja sitten alkaa se piikittely. yritän parhaani ja olisin todellakin mielummin töissä kuin kotona sairastamassa mutta heidän mielestään pitäisi olla kaikki jaksava, täysin terve ihminen. Työnantaja syyllistää kaikella mitä vaan keksii ja tekee sairastamisesta vieläkin vaikeampaa.

Uskon, että töissä ei ole pahentavia tekijöitä paitsi tietty työn raskaus tällä hetkellä kun astmani ei ole hoitotasapainossa. Lääkäri jo viimeeksi varoitteli, että menee kauan aikaa ennen kuin pääsen hyvään tasapainoon, koska astmani on niin paha.

Voimia myös teille kaikille ja kiitos tsemppauksesta. Kiva kuulla ettei ole ainoa.