ajo-opetuksen vaarat

Alkuperäisessä viestissä ollleen linkin takaa olleen uutisen mukaan "ei ollut minkäänlaista kokemusta moottoriajoveuvon kuljettamisesta.

Eli ei ollut ns. b-korttia

Tosin sillä suoralla raviradan parkkipaikalta ison tien varteen, ei opettaja kyllä anna mitään ihmeempiä ohjeita. Tässä tapauksessa oli vaan huutanut "jarruta, jarruta! Pysäytä!"

toinen oppilas kirjoitti:

Tosin sillä suoralla raviradan parkkipaikalta ison tien varteen, ei opettaja kyllä anna mitään ihmeempiä ohjeita. Tässä tapauksessa oli vaan huutanut "jarruta, jarruta! Pysäytä!"

Tällä naisella oli kuulemma jo 15:s ajotunti, joten käsittely oli ollut hallussa jo aiemmin. Nyt sitten kävi näin...

Uutisoinnista voisi päätellä onnettomuuden tapahtuneen myös seuravalla tavalla.
Oppilas valmistautui pysähtymään jarruttaen mahdollisesti käyttäen pelkkää takajarrua. Kun nopeus oli miltei nollassa, laski jarrujalan maahan. KYTKIN oli kuitenkin unohtunut ylös ja moottori alkoi vetämään tyhjäkäyntikierroksilla.
Säikähdys ja hartialukko pariksi sekunniksi. Siinä ei valitettavasti muuta tarvita.
Näissä tilanteissa open mahdollisuudet ennakoida asiakkaan käyttäytymistä ovat aika olemattomat. Takaa ei näe kunnolla hallintalaitteiden käyttöä. Vasemman hartian pienestä liikkeestä voi joskus nähdä kytkimen painamisen, mutta samalla on seurattava myös liikennetilanteiden kehittymistä, joka sekin vaatii jonkinmoisia ennustajan lahjoja, koska olemme taaempana.
Nykymuotoinen käsittelykoe painottuu hätätilanteissa toimimiseen. Meidän pitäisi kyetä valmentamaan muutamassa tunnissa kuljettajia jotka osaavat toimia tehokkaasti ääritilanteissa=mahdoton tehtävä.
Uskallan väittää, ettei yksikään vasta kortin saanut motoristi osaa esim. tehojarruttaa tai käyttää työntö-/vastaohjausta refleksinomaisesti. Se vaatisi kymmenien, joidenkin kohdalla jopa satojen tuntien harjoittelua.
Onkohan nyt käynyt niin, että tämä vaaratilanteiden toimintaharjoitukset ovat jättäneet varjoonsa perushallinnan.
Moottoripyöräilyhän ei ole vaaratilanteissa toimimista, vaan niiden ennakointia ja välttämistä.
Ikävä tapahtuma, joka todellakin voisi tulla eteen kenelle vain.
PS. Täällä pohjisessa sattuu joskus vahinkoja, joissa kelkkaturisti hieman säikähdettyään pientä nykäystä liikkeellelähdettäessä tarttuu lujemmin ohjaustankoon ja samalla tulee peukalolla painaneeksi kaasun pohjaan.

Opex kirjoitti:

Uutisoinnista voisi päätellä onnettomuuden tapahtuneen myös seuravalla tavalla.
Oppilas valmistautui pysähtymään jarruttaen mahdollisesti käyttäen pelkkää takajarrua. Kun nopeus oli miltei nollassa, laski jarrujalan maahan. KYTKIN oli kuitenkin unohtunut ylös ja moottori alkoi vetämään tyhjäkäyntikierroksilla.
Säikähdys ja hartialukko pariksi sekunniksi. Siinä ei valitettavasti muuta tarvita.
Näissä tilanteissa open mahdollisuudet ennakoida asiakkaan käyttäytymistä ovat aika olemattomat. Takaa ei näe kunnolla hallintalaitteiden käyttöä. Vasemman hartian pienestä liikkeestä voi joskus nähdä kytkimen painamisen, mutta samalla on seurattava myös liikennetilanteiden kehittymistä, joka sekin vaatii jonkinmoisia ennustajan lahjoja, koska olemme taaempana.
Nykymuotoinen käsittelykoe painottuu hätätilanteissa toimimiseen. Meidän pitäisi kyetä valmentamaan muutamassa tunnissa kuljettajia jotka osaavat toimia tehokkaasti ääritilanteissa=mahdoton tehtävä.
Uskallan väittää, ettei yksikään vasta kortin saanut motoristi osaa esim. tehojarruttaa tai käyttää työntö-/vastaohjausta refleksinomaisesti. Se vaatisi kymmenien, joidenkin kohdalla jopa satojen tuntien harjoittelua.
Onkohan nyt käynyt niin, että tämä vaaratilanteiden toimintaharjoitukset ovat jättäneet varjoonsa perushallinnan.
Moottoripyöräilyhän ei ole vaaratilanteissa toimimista, vaan niiden ennakointia ja välttämistä.
Ikävä tapahtuma, joka todellakin voisi tulla eteen kenelle vain.
PS. Täällä pohjisessa sattuu joskus vahinkoja, joissa kelkkaturisti hieman säikähdettyään pientä nykäystä liikkeellelähdettäessä tarttuu lujemmin ohjaustankoon ja samalla tulee peukalolla painaneeksi kaasun pohjaan.

En kyseenalaistanut sitä, etteikö jarrutuksia harjoteltaisi, vaan millaisessa autokoulussa niitä ei harjoitella kunnolla.

Itse jokin aika sitten A-kortin ajaneena tiedän, että opettajan on hyvin vaikea ennakoida opetettavan käyttäytymistä, ja hätätilanteessa mahdollisuudet tehdä jotain ovat lähes olemattomat. En siis todellakaan halua syyttää opettajaa.

Omassa autokoulussani minua opetti kaksi opettajaa, joista toinen on SMOK:in virallistama kouluttaja. Molemmat painottivat niin teoria- kuin ajotunneillakin ennakoivaa ja nimenomaan vaaratilanteita välttävää ajotapaa ja tietoisuutta siitä, että todellakaan kaikki tielläliikkujat eivät kunnioita motoristeja, eivätkä kaikki heitä sitten huomaakaan. Tähän täytyy osata varautua, muttei tietenkään mitään jätäjarrutuksia aina kärkikolmion/stop-merkin takaa tulevaa kulkuneuvoa ennen. Vaaran merkkejä täytyy opetella tunnistamaan jo kauempaa.
Ei ajokoulutukseni kuitenkaan ainoastaan mitään vaaratilanteissa toimimisen harjoittelua ollut - perusjutut olivat esillä joka tunnilla.

Jarrutusharjoituksia tehtiin TODELLA paljon koko koulutusajan, ja alusta saakka mukana olivat niin etu- kuin takajarru, jottei jäisi päälle mikään "en uskalla jarruttaa etujarrulla"-taipumus, vaikka sitten esim. liikennevaloissa hidasajon aikana en tietenkään käyttänyt molempia jarruja, mutta pointtini tuli ehkä selväksi :)

Muutaman aiemman kirjoittajan mukaan onnettomuushetkellä meneillään ollut ajotunti ei tosiaankaan ollut kuljettajan ensimmäisiä ajotunteja, jolloin hänen tulisi olla saanut jo hieman enemmänkin harjoitusta jarrutuksista. Siksi vain ihmettelin kovasti, kun ajonopeuskin oli verraten alhainen.
Mutta kuten itsekin esitit, se voi olla pienestä kiinni: jotain unohtuu kovasti säikähtäessä.

Toivon itse kovasti voivani opettaa joskus moottoripyöräoppilaita, jos toiveeni toteutuu ja minusta tulee jonain päivänä liikenneopettaja, tosin ei tietenkään vielä lähivuosinakaan. Siksi huomioni kiinnittyy tällaisiin asioihin, ja haluan kysellä, onko kaikki tarvittava saatu opetuksesta, vai onko kyseessä vain se perusinhimillisyys. Toivottavasti tässä tapauksessa(kin) oli edellämainittu, vaikkei se poista tapahtuneen valitettavuutta.

Opex kirjoitti:

Uutisoinnista voisi päätellä onnettomuuden tapahtuneen myös seuravalla tavalla.
Oppilas valmistautui pysähtymään jarruttaen mahdollisesti käyttäen pelkkää takajarrua. Kun nopeus oli miltei nollassa, laski jarrujalan maahan. KYTKIN oli kuitenkin unohtunut ylös ja moottori alkoi vetämään tyhjäkäyntikierroksilla.
Säikähdys ja hartialukko pariksi sekunniksi. Siinä ei valitettavasti muuta tarvita.
Näissä tilanteissa open mahdollisuudet ennakoida asiakkaan käyttäytymistä ovat aika olemattomat. Takaa ei näe kunnolla hallintalaitteiden käyttöä. Vasemman hartian pienestä liikkeestä voi joskus nähdä kytkimen painamisen, mutta samalla on seurattava myös liikennetilanteiden kehittymistä, joka sekin vaatii jonkinmoisia ennustajan lahjoja, koska olemme taaempana.
Nykymuotoinen käsittelykoe painottuu hätätilanteissa toimimiseen. Meidän pitäisi kyetä valmentamaan muutamassa tunnissa kuljettajia jotka osaavat toimia tehokkaasti ääritilanteissa=mahdoton tehtävä.
Uskallan väittää, ettei yksikään vasta kortin saanut motoristi osaa esim. tehojarruttaa tai käyttää työntö-/vastaohjausta refleksinomaisesti. Se vaatisi kymmenien, joidenkin kohdalla jopa satojen tuntien harjoittelua.
Onkohan nyt käynyt niin, että tämä vaaratilanteiden toimintaharjoitukset ovat jättäneet varjoonsa perushallinnan.
Moottoripyöräilyhän ei ole vaaratilanteissa toimimista, vaan niiden ennakointia ja välttämistä.
Ikävä tapahtuma, joka todellakin voisi tulla eteen kenelle vain.
PS. Täällä pohjisessa sattuu joskus vahinkoja, joissa kelkkaturisti hieman säikähdettyään pientä nykäystä liikkeellelähdettäessä tarttuu lujemmin ohjaustankoon ja samalla tulee peukalolla painaneeksi kaasun pohjaan.

Miten voi tulla eteen kenelle tahansa? Ei varmasti voi, jos oppilas on jarruttanut takajarrulla niin opetuksessa on jo tehty virhe.