Maisteri vai tohtori? Tässä on käyty keskustelua siitä mikä on paras koulutus mihinkin virkaan.
Olen samaa mieltä siitä, että maisteri on kuin 70-luvun ylioppilas, joka pääsi silloin pankkiin töihin mutta ei valtion ylemmäksi virkamieheksi. Koulutus riitti siihen muttei valtion ylemmäksi virkamieheksi. Nyt pankkiin pääsee töihin vain jos on maisteri. Koulutus riittää siihen mutta edelleen myös valtion ylemmäksi virkamieheksi.
Nykyään maistereita on varmaan yhtä paljon kuin ylioppilaita 1970 luvulla. Koska maamme on panostanut koulutukseen niin koulutustasovaatimus on noussut kaikkialla, politiikassakin(vrt. Keskustan tohtorit). Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut pätevyysvaatimusten osalta kun kyseessä on valtion virat. Olemme saaneet virkoihin lukuisan määrän keskiverto maistereita, joiden koulutus on kärsinyt inflaation ja maamme hallinnon taso ei ole seurannut aikaansa.
Mielestäni valtion kaikkiin ylempiin virkoihin pitäisi vaatia nykyään tohtorin tutkinto. Näin nostaisimme vaatimustasoa vastaamaan tämän päivän koulutusmaailman todellisuutta.
Olen samaa mieltä siitä, että maisteri on kuin 70-luvun ylioppilas, joka pääsi silloin pankkiin töihin mutta ei valtion ylemmäksi virkamieheksi. Koulutus riitti siihen muttei valtion ylemmäksi virkamieheksi. Nyt pankkiin pääsee töihin vain jos on maisteri. Koulutus riittää siihen mutta edelleen myös valtion ylemmäksi virkamieheksi.
Nykyään maistereita on varmaan yhtä paljon kuin ylioppilaita 1970 luvulla. Koska maamme on panostanut koulutukseen niin koulutustasovaatimus on noussut kaikkialla, politiikassakin(vrt. Keskustan tohtorit). Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut pätevyysvaatimusten osalta kun kyseessä on valtion virat. Olemme saaneet virkoihin lukuisan määrän keskiverto maistereita, joiden koulutus on kärsinyt inflaation ja maamme hallinnon taso ei ole seurannut aikaansa.
Mielestäni valtion kaikkiin ylempiin virkoihin pitäisi vaatia nykyään tohtorin tutkinto. Näin nostaisimme vaatimustasoa vastaamaan tämän päivän koulutusmaailman todellisuutta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ylimpien virkojen pätevyysvaatimukset tulee tietysti asettaa tehtävän laadun mukaan. Vaatimus tothtorin tutkinnon suorittamisesta on tässä mielessä todella omituinen. Ajatuksena tämä kai pitää sisällään, että alansa tohtori olisi jotenkin enemmän kouluttautunut tehtävään kuin tehtävään. Näinhän asia ei ole. Tohtorintutkinto on ositus kyseisen henkilön kyvystä tehdä tutkimustyötä. Sellaisiin tehtäviin, joissa tutkimustyö on keskeinen tai jotenkin olennainen osa viran hoitoa, tohtorin tutkinnon vaatiminen on tietysti selvää. Mutta mitä enemmän kyse on hallinnosta eikä tutkimustyyppisistä tehtävistä, sitä vähemmän tohtorintutkinnosta on hyötyä. Tohtoriksi väitellään hyvin kapeasta sektorista ko. alalla. Asiallisesti se pätevöittää henkilön erittäin hyvin tämä kapean sektorin tuntemiseen. Jos jonkin hallinnonalan kohdalla tuo kapea alue on jotenkin olenneinen tai merkityksellinen, tothrin tutkinto on syytä huomioida. Mutta kategorisesti on älytöntä asettaa hyvä tutkijapätevyys kaiken hallintotoiminnankin mittariksi. Tohtorintutkinto ennakoi tiedemiesuraa, ei käytännön hallintouraa.
Tohtorin tutkinnon suorittaminen voi silti olla tärkeä meriitti henkilölle, kun virkoja täytetään, mutta kategorisesti sitä ei voi asettaa pätevyysvaatmukseksi kaikkiin korkeisiin virkoihin. Poikkeuksena tästä on lääketieteen sektori, jossa tohtorin tutkinto on erittäin yleinen ja osoittaa henkilön kykyä hallita tietty lääketieteen osa-alue. Lääketieteessä tohtorin tutkinto on paljon helpompi suorittaa kuin yhteiskuntatieteissä, joissa jo väitöskirjojen paksuudet kertovat työmäärien erilaisuudesta.
Minulla on ollut sellainen vaikutelma, että ykstyinen sektori on suorastaan karsastanut akateemista meritoitumista. Yksityinen sektori valitsee palkkalistoilleen mielluummin tehokkaita ja käytännönläheisiä maistereita kuin akateemisessa nyhvertämisessä ja pilkunviilamisessa kunnostautuneita tohtoreita.
Juuri näin monet maisterit ja tutkijatohtorit ajattelevat. On kyllä niin että nykyään tohtorin tutkintoa pitää ajatella enemmän ylimpänä akateemisena tutkintona, joka on joko alku tutkijan uralle tai osoitus ylimmästä oppineisuudesta ja kyvystä analyyttiseen ajatteluun ja johtopäätösten tekoon korkealla tasolla.
En ollenkaan osta väitettä, että tohtorien osaaminen olisi jotenkin kapeaa. Kyllä se leveämpää on kuin maistereiden sillä jokaisen tohtorin pohjalla on ensin maisterin paperit ja yleissivistävät opinnot.
Tarkastellaan nyt esim. Kääriäistä. Olen varma, että hän on parempi ja osaavampi poliitikko suoritettuaan tohtorintutkinnon. Ei hän siitä huolimatta ole tietääkseni tutkijaksi ryhtymässä. Sama varmaan koski Kekkosta tai Karjalaista tai Virolaista. Vaikka he suorittivat tutkintonsa aikana jolloin tohtorin tutkinto todellakin oli vain osoitus kyvystä tehdä tutkimustyötä.
Vastaavasti jos tarkastellaan elinkeinoelämää pankeista Nokiaan niin johtopaikoilla on useita tohtoreita.
Kuviteltu esim.1: Haettava paikka VM:n ylivaltiosihteeri; vaatimukset yhteiskunta- tai taloustieteen tutkinto, kokeneisuus tai osoitettu kyky tehtäväkentän hallitsemisesta: Hakijat Seppo Kääriäinen (tohtori), Sauli Niinistö (OTK) - valitsetko ilman muuta Kääriäisen?
Kuviteltu esim.2: Haettava paikka: jokin korkea EU-virka UM:ssä; vaatimukset yhteiskuntatieteen tutkinnot, johtajakokemus, hyvä perehtyneisyys Suomea koskeviin poliittisiin ja yleisiin asioihin: Hakijat Kääriäinen (tohtori), Esko Aho (maisteri) ja Paavo Lipponen (maisteri) - valitsetko ilman muuta Kääriäisen?
Pitäisikö em. kuvitelluissa esimerkeissä vaatia tohtorintutkinto nimityksen edellytykseksi, jolloin ainoana hakijana Kääriäinen täyttää vaatimukset? Olisiko Kääriäinen, vaikka oma tiedontaso onkin kehittyneempi maisterin tutkintoonsa verrattuna, parempi kandidaatti tohtorin tutkintonsa takia kuin em. maisteritasoidet poliitikot? Esimerkki on kuviteltu ja tunnetut poliitikot otettu esimerkeiksi, jotta kuka tahansa voi jotenkuten arvioida pätevyyttä ja tohtorivaatimuksen järkevyyttä. En väitä, etteikö Kääriäisen omat mahdollisuudet olisi parantuneet tutkinnon myötä, mutta onko hän siltikään varteenotettava hakija em. joukossa?
Minä valitsisin näistä herroista sen, joka on parhaiten koulutettu.
Kaikki kolme on politiikan ammattilaisia ja kunnon töitä ei ole vähään aikaan tullut tehtyä. Kaksi umpikieroa demagogia ja yksi itseään viimeaikoina sivistänyt ja kouluttanut. On selvä että tässäkin tapauksessa koulutus luo paremmat edellytykset kansalaisten kannalta hyvään toimintaan sillä sivistys valaisee.
Kaksi muuta hakijaa ajattelee vain omia verottomia EU palkkoja ja haluavat siirtyä ”sosiaali- shoppailijaksi” vai mikä se Halosen uusi termi nyt oli. Oman edun tavoittelu ja siihen liittyvä pyrkyryys kuuluu erityisesti vähemmänkoulutettujen päätavoitteisiin ja toimitapoihin.
Uskon elinikäiseen koulutukseen en vain työssä oppimiseen. Näkökulmia on kyettävä avartamaan.
Siinä vasta tohtori. HAHHHAH
Mutta sehän olikin demari. No onhan tosin Lipponenkin kai (?) suorittanut maisterin tutkinnon ? Vai onkohan vaan edellenkin ikuinen opioskelija.