Pronssipatsas ja itsesensuuri?

Kauppalehti julkaisi eilen Danske Bankin arvion pronssipatsaskiistan vaikutuksista Viron talouteen. En löytänyt samaa uutista yhdestäkään Viron lehdestä. Virolaislehdistö seuraa kuitenkin Danske Bankin analyysejä todella tarkasti. vuodentakaiset nappiin menneet Danske Bankin ennusteet Viron taloudesta aiheuttivat suuren älämölön. Silloin virolaisten omat ennusteet lupasivat ruusuista tulevaisuutta ja Danske Bankin edustajat leimattiin vanhassa neuvostohengessä hulluiksi, joiden paikka on suljetulla osastolla..

KAUPPALEHTI:

Riita Pronssisoturista maksoi Virolle prosenttiyksikön

Pronssisoturi-patsaan siirrosta Viron ja Venäjän välille räjähtänyt kiista tuli kalliiksi Viron kansantaloudelle. Kiista leikkasi Viron talouskasvua viime vuonna todennäköisesti prosenttiyksiköllä.

Näin laskeskelee Danske Bankin pääanalyytikko Lars Christensen.

Venäjän viennin panos Viron viime vuoden bkt:n kasvuun oli prosenttiyksikkö, kun se vuotta aiemmin oli alun kolmatta prosenttiyksikköä.

Viron bruttokansantuote kasvoi Venäjän-viennin leikkautumisesta huolimatta viime vuonna vielä 7,1 prosenttia. Tänä vuonna bkt näyttää supistuvan. Christensenin mukaan on liian aikaista keskustella siitä, muuttuuko Viron taantuma jopa lamaksi.

Lama tarkoittaisi pidempiaikaista tuotannon menetystä.

Baltian maista tuotannon pudotus Latviassa on samaa luokkaa kuin Virossa. Esimerkiksi Nordea ennusti tällä viikolla, että Viron bkt supistuu tänä vuonna 1,1 ja ensi vuonna 0,5 prosenttia. Latvian vastaavat luvut ovat miinus 0,4 ja miinus 0,7.

Liettuan tilanne on parempi. Se on Dansken Christensenin mielestä pehmeän laskun uralla. Venäjän viennin pysähtyminen voisi suistaa Liettuan kuitenkin kovaan pudotukseen eli taantumaan. Venäjän viennin panos Liettuan bkt:n kasvuun on ollut viime vuodet tasaisesti 2-2,5 prosenttia.
13391
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Mieluummin itsenäisyys kuin +1%.

Äänestä
  • miksi virolaiset lehdet ei kirjoita aiheesta? luulisi alas syöksyvän talouden kanssa kamppailevan maan lehdistöä kiinnostavan tämänkin asian?

    onko aihe liian kuuma poliittisesti?

    Äänestä

  • kirjoita aiheesta? kirjoitti:

    miksi virolaiset lehdet ei kirjoita aiheesta? luulisi alas syöksyvän talouden kanssa kamppailevan maan lehdistöä kiinnostavan tämänkin asian?

    onko aihe liian kuuma poliittisesti?

    et meie meedia lausa jookseb iga sinu soovituse järgi teie artikleid tõlkima?
    Majandusest on meil piisavalt kirjutataud ja eks kirjutatakse veel. Nii et ole mureta, ei ole sina ega sinu "majandustarkused" meie tähelepanu keskpunktis.

    Äänestä

  • arvad kirjoitti:

    et meie meedia lausa jookseb iga sinu soovituse järgi teie artikleid tõlkima?
    Majandusest on meil piisavalt kirjutataud ja eks kirjutatakse veel. Nii et ole mureta, ei ole sina ega sinu "majandustarkused" meie tähelepanu keskpunktis.

    danske bank on viron lehdistölle ollut kuin piikki perseessä. kaikki mitä sieltä suunnalta on tullut on myös julkaistu.

    liian arka aihe?

    Äänestä

  • on ollut kirjoitti:

    danske bank on viron lehdistölle ollut kuin piikki perseessä. kaikki mitä sieltä suunnalta on tullut on myös julkaistu.

    liian arka aihe?

    sa meie p.-st otsid.
    Parem eemalda palk oma silmist.
    Lama võtab teil järjest enam hoogu.

    Äänestä

  • mis pindu kirjoitti:

    sa meie p.-st otsid.
    Parem eemalda palk oma silmist.
    Lama võtab teil järjest enam hoogu.

    oliko patsaan siirto viron talvisota?

    tuliko aikaisemmat pelkuruudet kuitattua?

    Äänestä

  • viron talvisota? kirjoitti:

    oliko patsaan siirto viron talvisota?

    tuliko aikaisemmat pelkuruudet kuitattua?

    sa siin räägid?
    Surnute koht on surnuaial.

    Äänestä

meille on tärkeä täysi itsenäisyys kun suomalaisille taas leninin museo tampereella tai presidentin ja lipposen surkea nuoleskelu venäjän suuntaan

Äänestä
  • linki lugedes panin tähele, et ta avati kohe peale sõda. 20.01.1946.a.

    Kuidas see läheb kokku saavutatud Soome iseseisvusega, ma kahjuks ei mõista.

    _Museon alkuperäinen tehtävä oli esitellä Leninin elämää ja aatteita._


    http://www.tampereopas.com/nahtavyydet/lenin-museo/

    Äänestä

  • Lenini muuseumi kirjoitti:

    linki lugedes panin tähele, et ta avati kohe peale sõda. 20.01.1946.a.

    Kuidas see läheb kokku saavutatud Soome iseseisvusega, ma kahjuks ei mõista.

    _Museon alkuperäinen tehtävä oli esitellä Leninin elämää ja aatteita._


    http://www.tampereopas.com/nahtavyydet/lenin-museo/

    avati Tamperelle :P
    Eks sealt ju tulnud ka need "pispalan punalörinät".

    Äänestä

  • juhus, et kirjoitti:

    avati Tamperelle :P
    Eks sealt ju tulnud ka need "pispalan punalörinät".

    Muuseum Soomes ja muumia Kremlis.
    Mõlemad maailmas ainulaadsed.

    Äänestä

Tämä on vasta alkua, tulee maksamaan Viron koko itsenäisyyden vielä; mutta enpä kyllä tuosta kyyneltäkään vuodata.

Äänestä
  • sinu pisaraid pühkida.
    Elage oma elu ja meie elame oma elu.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kauppalehti_... kirjoitti:

Kauppalehti julkaisi eilen Danske Bankin arvion pronssipatsaskiistan vaikutuksista Viron talouteen. En löytänyt samaa uutista yhdestäkään Viron lehdestä. Virolaislehdistö seuraa kuitenkin Danske Bankin analyysejä todella tarkasti. vuodentakaiset nappiin menneet Danske Bankin ennusteet Viron taloudesta aiheuttivat suuren älämölön. Silloin virolaisten omat ennusteet lupasivat ruusuista tulevaisuutta ja Danske Bankin edustajat leimattiin vanhassa neuvostohengessä hulluiksi, joiden paikka on suljetulla osastolla..

KAUPPALEHTI:

Riita Pronssisoturista maksoi Virolle prosenttiyksikön

Pronssisoturi-patsaan siirrosta Viron ja Venäjän välille räjähtänyt kiista tuli kalliiksi Viron kansantaloudelle. Kiista leikkasi Viron talouskasvua viime vuonna todennäköisesti prosenttiyksiköllä.

Näin laskeskelee Danske Bankin pääanalyytikko Lars Christensen.

Venäjän viennin panos Viron viime vuoden bkt:n kasvuun oli prosenttiyksikkö, kun se vuotta aiemmin oli alun kolmatta prosenttiyksikköä.

Viron bruttokansantuote kasvoi Venäjän-viennin leikkautumisesta huolimatta viime vuonna vielä 7,1 prosenttia. Tänä vuonna bkt näyttää supistuvan. Christensenin mukaan on liian aikaista keskustella siitä, muuttuuko Viron taantuma jopa lamaksi.

Lama tarkoittaisi pidempiaikaista tuotannon menetystä.

Baltian maista tuotannon pudotus Latviassa on samaa luokkaa kuin Virossa. Esimerkiksi Nordea ennusti tällä viikolla, että Viron bkt supistuu tänä vuonna 1,1 ja ensi vuonna 0,5 prosenttia. Latvian vastaavat luvut ovat miinus 0,4 ja miinus 0,7.

Liettuan tilanne on parempi. Se on Dansken Christensenin mielestä pehmeän laskun uralla. Venäjän viennin pysähtyminen voisi suistaa Liettuan kuitenkin kovaan pudotukseen eli taantumaan. Venäjän viennin panos Liettuan bkt:n kasvuun on ollut viime vuodet tasaisesti 2-2,5 prosenttia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu