Suomalainen poliisi muistuttaa päivä päivältä enemmän venäläistä korruptoitunutta miliisiä.
Toki Suomi on nykyään kilpailuyhteiskunta, joka itseasiassa on fasistisen yhteiskunnan eräs esivaihe. Mielivaltainen, eliitin etua vartioiva poliisi onkin kehittyneen fasistisen järjestelmän tärkeimpiä tunnusmerkkejä...
Toki Suomi on nykyään kilpailuyhteiskunta, joka itseasiassa on fasistisen yhteiskunnan eräs esivaihe. Mielivaltainen, eliitin etua vartioiva poliisi onkin kehittyneen fasistisen järjestelmän tärkeimpiä tunnusmerkkejä...
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Suomalainen poliisi muistuttaa päivä päivältä enemmän venäläistä korruptoitunutta miliisiä"
Kerroppa jotain vastineenksesi.
on todennäköistä toimia!
Poliisi vaan pidättää! Ei tutki yhtään!
Poliis ei tutki valituksia sen toimista!
Ja valitusjärjestelmä on tehty yksityiselle erittäin hankalaksi.
ou jeee!
Tarvitse mitää todisteita!
katsoa vaan kaljuksi ajettu skini fasisti poliiseja!
niin kyllä uskoo mikä on homman nimi!
Eikä mitään työpalveluja. Joain kunnan ruohon leikkuuta.
Vanha kiinni sitomisteline. Siihen kiinni näköpaikalle. Rosvot ja pahantekijät.
Vai oletko siitäkin erimieltä.
Riittää kun kunnan ruohoa ajelee leikkurilla parina päivänä.
mm Iranissa nytkin tapettiin laillisesti, sanoivat, jotain pienrikollisia.
Siihen välimuotoon rangaistukset suomessakin.
..viella niinkun minä saan pampusta niinkovin että muovinen suoja-tst-kypärä tipuu ja halkee kuka sen maksaa sinäkööö? Minkööööööööö? vai polsisi? Jos ne sanoo, ei muten mutta olet vähän kännisennköööööööinen ja jos nyt juuri sattumaltaaaaaaaaaaaaa olenkin? Kuka mene linnaan? on sairas, en kyllä ihan tällätavoin - tarkoitan, etten pilkkaa tässä vielä itsenikin hunovoitisempi. no jo.
Meinaan kamfpata!
terkkarin kautta saada joku hoitopaikka ittelles!
"OIKEUSKANSLERI JA OIKEUSASIAMIES VIHDOINKIN KURIIN
PASASELLA 18 000 KANTELUA - YKSI LÄPI!!! NIKULALTA EI YHTÄKÄÄN VIRKASYYTETTÄ!!!
Siviilioikeuden professori ERKKI AUREJÄRVI haluaa kurinpalautusta oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virastoihin. Nämä ylimmät "laillisuudenvalvojat" antavat vain nahkapäätöksiä, joilla virkamiesten elättilauma todellisuudessa välttää kaiken vastuun. Tätä päivää Suomen kansan suuri enemmistö on odottanut. Aurejärven rehtiä lausuntoa ei saa unohtaa vain yhdeksi lausunnoksi muiden joukkoon. Oikeusministeri JOHANNES "riittävä ennustettavuus" KOSKISEN velvollisuus on toteuttaa kurinpalautus käytännössä, miksei myös valtakunnansyyttäjän. Puolue-edustajistohan siihen ei tunnetusti kykene.
Oikeuskansleri PAAVO NIKULA kertoi Yliopisto-lehdessä, että hän ei ole nostanut yhtään virkasyytettä eikä edes ehdottanut sellaista lähes viiden vuoden virkakautensa aikana! Ja tällainen tarina kerrotaan itseään kehuen! Ex- apulaisoikeuskansleri JUKKA PASANEN sanoi Lakimies-lehdessä nostaneensa virkakaudellaan 1981-2001 peräti yhden syytteen 18.000 kantelun kokoelmasta!
Oikeuskanslerinvirastoon on täysin turhaa kannella mistään, koska se on virkamiesten suojelupesäke sanan varsinaisessa merkityksessä. Kantelulla on perustelunsa vain silloin, jos kantelija aikoo viedä asiansa EU:n tuomiosituimiin. Sinne päästäkseen on suomalainen kanteluteatteri nimittäin kaluttava loppuun.
Yhdeksän kymmenestä kantelusta ei johda yhtään mihinkään. Kymmenessä tapauksessa sadasta oikeuskansleri "lausuu käsityksensä" tai "kiinnittää huomiota". Kantelun virkamieskohde pyyhkii näillä käsityspapereilla jos ei nyt aivan persettään niin pöytänsä kuitenkin. Aurejärven mukaan ratkaisuista näkee usein, että ne ovat tuskaisesti väänneltyjä. Esimerkiksi apulaispoliisipäällikön suora, yksiselitteinen valehtelu ja herjaus katsottiin oikeuskanslerinvirastossa "epätarkaksi ilmaisuksi", joka ei antanut aihetta toimenpiteisiin. Ennen kansleria poliisin virkarikos todettiin epätarkaksi ilmaisuksi sekä lääninhallituksen että sisäasiainministeriön poliisiosastoissa. Vastapainoksi on kohtuullista sallia, että kuka tahansa voi julkisesti sanoa jotakin poliisia rikolliseksi. Kyseessä on vain epätarkka ilmaisu. Vouti tuhoaa ihmisiä täysin hilseestä vedettyihin KKO- päätöksiin perustaen ja verottaja kaataa yrityksiä jos pärstä ei miellytä tai on muuten vain kiva kusettaa.
Että Aurejärven käynnistämä kurinpalautus todella käynnistyy välittömästi - myös eduskunnan oikeusasiamiehen osalta - asian ajamiseen tarvitaan kaikki kansanliikkeet ja oikeusmurhatut kansalaiset. Seurataan prosessin vaiheita tiiviisti."
"Kuka valvoo viranomaisia?
Chydenius-instituutissa Kokkolassa oli 17.1.2003 mielenkiintoinen kansalaiskeskustelu.
Tilaisuuden alustajina olivat varatuomari Anne Nikula ja siviilioikeuden professori Erkki Aurejärvi.
Varatuomari Nikula loi historiallisen katsauksen ihmisoikeuksien kehitykseen - miten vuosisatojen saatossa ihanteet ovat kehittyneet EU-suomalaisen ihmisoikeuksiin asti.
Professori Aurejärvi kuvasi viiltävän terävästi laillisuusvalvonnan todellisuuden ja raadollisuuden. Aurejärvi antoi sen verran armoa, että moniin muihin maihin verrattuna Suomi on oikeusvaltio. Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 70 000 rikosjuttua ja riitajutut vielä päälle. Pääsääntöisesti tuomiot menevät oikein tai lähes oikein. Tämä ei nyt kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki olisi hyvin. Korjaamisen varaa on silti paljon.
Eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin apulaisineen pitäisi valvoa viranomaisen toiminnan lainmukaisuutta. Tämä valvonta on Aurejärven mukaan kovin kevyttä ja muodollista. Kansalaiset lähettävät mainittuihin elimiin vuosittain tuhansia valituksia, jotka eivät johda mihinkään.
Jos kansalaisille kerrottaisiin reilusti suoraan, että on turha valittaa, niin valitusten määrä laskisi huomattavasti. Esimerkkinä Aurejärvi kertoi apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen - "älykäs mies, mutta miksi hän on ottanut sellaisen kannan" - joka eläkkeelle jäätyään oli Lakimies-lehdessä kertonut, että hänen aikanaan oli virastoon tullut noin 18 000 valitusta, joista vain yksi johti syytetoimiin. Tätä Aurejärvi piti todella kummallisena saavutuksena.
Eduskunnan oikeusasiamies sai vuonna 2001 lähes 3000 laillisuusvalvonta-asiaa ratkaistavakseen. Mainittuna vuonna nostettiin ainoastaan yksi virkasyyte. Kaikki muut ratkaisut olivat käytännössä syyttämättäjättämispäätöksiä. Huomautuksen vastaisen varalle sai 17 asiaa, moittiva tai ohjaava käsitys lausuttiin 276 tapauksessa. Epäkohdan korjaamiseksi tuli 54 päätöstä. Loput olivat lokerossa: Ei aihetta.
Aurejärven lohduton johtopäätös oli, että viranomaisia ei todellisuudessa valvo mikään virallinen taho. Kuulija sai sellaisen käsityksen, että kansalainen on tavallaan heitteillä virkakoneistossa ja eräissä tapauksissa jopa viranomaisen mielivallan alaisina. Kuulija jäi miettimään, että onko Suomen oikeusturvajärjestelmä pelkästään kulissi.
Aurejärvi niputti viranomaisten raadollisuuden seuraavasti: esittelijän, syyttäjän tai tuomarin pöydän kulmalle ilmestyy nippu papereita. Niistä täytyisi kiemurrella jotenkin irti. Etsitään ulospääsyä eli hylkäämistä.
Jos paperinippu jaetaan kahteen osaan, niin toisessa matalassa nipussa on 20 helppoa asiaa ja toisessa korkeassa nipussa on vain yksi vaikea asia. Matala nippu hoidetaan ja korkeasta nipusta ainakin kiemurrellaan irti. Korkeimman oikeudenkin valitusluvista hyväksytään käsittelyyn ainoastaan noin seitsemän prosenttia vuosittain.
Yleisöltä tuli sellainenkin kysymys, että jos ei kerran laillisin keinoin kansalainen saa oikeutta, niin sehän johtaa siihen, että oikeutta haetaan pesäpallomailalla. Tähän Aurejärvi kommentoi, että silloin mailan käyttäjä ainakijn tuomitaan.
Toivo F. Hyvärinen
VTM
Längelmämäki"