Koska Viljanen (sd.) on vastikään nimitetty tehtäväänsä, ei häntä voida irtisanoa esimerkiksi työsuoritukseen liittyvän arvioinnin vuoksi. Mahdollisista sisäministeriön akuuteista tai kroonisista ongelmista pitää syyttää hänen edeltäjäänsä, ei Viljasta (sd.) - olkoonkin, että Viljasen (sd.) edeltäjä on hän itse. Nykyisessä virassaan Viljasta (sd.) voidaan työnjohdollisesti arvioida vain hänen nykyisen virkanimityksensä aikajaksolla.
Halonen (sd.) ei ainakaan voi väittää, etteikö Viljasen (sd.) johtamistapaan liittyvät ongelmat tai poliisin sisäiseen organisaatioon liittyvät ongelmat tai hätäkeskusuudistuksen (Viljasen (sd.) ja Rajamäen (sd.) ajama uudistus) täysi epäonnistuminen olleet hänen tiedossaan jo aiemmin. Niitähän on puitu lehdistössä vuositolkulla ja osa jutuista on ollut "päällä" kesänkin aikana. Siitä huolimatta Halonen (sd.) "olisi nimittänyt kenet tahansa Viljasen (sd.) kokemuksen omaavan henkilön". Halonen (sd.) ei tuossa lausunnossaan tosin ottanut kantaa siihen, tuliko hänen nimitettyä Viljanen (sd.) joko tietoisesti tai erehdyksessä nimitettyä ohi pätevämmän hakijan. Ja tämän Halonen (sd.) teki siitä huolimatta, että hallitus esitti kaksi kertaa yksimielisesti toista henkilöä Viljasen (sd.) sijaan ja laajojen ammattilaisten tekemien soveltuvuuskokeiden vastaisesti - joiden mukaan Viljanen (sd.) ei ollut pätevin hakija sisäministeriön kansliapäälliköksi.
Huomionarvoisaa on myös se, että sisäministeriön ongelmat alkoivat aikana, jolloin sisäministerinä oli Kari Rajamäki (sd.) ja kansliapäällikkönä Sirpa Viljanen (sd.). Tällä ei näyttänyt Halosen (sd.) kirjoissa olevan minkäänlaista painoarvoa.
Kaiken muun lisäksi hallitus olisi rikkonut tasa-arvolakia, jos he olisivat esittäneet Viljasta (sd.) ko. virkaan. Ainakin sen henkeä - näihin poliittisiin virkanimityksiin kun eivät tasa-arvolain pykälät päde. Halosta (sd.) tällainen tasa-arvoajattelu ei näyttänyt tämän virkanimityksen yhteydessä kiinnostavan tippaakaan.
Halonen (sd.) ei ainakaan voi väittää, etteikö Viljasen (sd.) johtamistapaan liittyvät ongelmat tai poliisin sisäiseen organisaatioon liittyvät ongelmat tai hätäkeskusuudistuksen (Viljasen (sd.) ja Rajamäen (sd.) ajama uudistus) täysi epäonnistuminen olleet hänen tiedossaan jo aiemmin. Niitähän on puitu lehdistössä vuositolkulla ja osa jutuista on ollut "päällä" kesänkin aikana. Siitä huolimatta Halonen (sd.) "olisi nimittänyt kenet tahansa Viljasen (sd.) kokemuksen omaavan henkilön". Halonen (sd.) ei tuossa lausunnossaan tosin ottanut kantaa siihen, tuliko hänen nimitettyä Viljanen (sd.) joko tietoisesti tai erehdyksessä nimitettyä ohi pätevämmän hakijan. Ja tämän Halonen (sd.) teki siitä huolimatta, että hallitus esitti kaksi kertaa yksimielisesti toista henkilöä Viljasen (sd.) sijaan ja laajojen ammattilaisten tekemien soveltuvuuskokeiden vastaisesti - joiden mukaan Viljanen (sd.) ei ollut pätevin hakija sisäministeriön kansliapäälliköksi.
Huomionarvoisaa on myös se, että sisäministeriön ongelmat alkoivat aikana, jolloin sisäministerinä oli Kari Rajamäki (sd.) ja kansliapäällikkönä Sirpa Viljanen (sd.). Tällä ei näyttänyt Halosen (sd.) kirjoissa olevan minkäänlaista painoarvoa.
Kaiken muun lisäksi hallitus olisi rikkonut tasa-arvolakia, jos he olisivat esittäneet Viljasta (sd.) ko. virkaan. Ainakin sen henkeä - näihin poliittisiin virkanimityksiin kun eivät tasa-arvolain pykälät päde. Halosta (sd.) tällainen tasa-arvoajattelu ei näyttänyt tämän virkanimityksen yhteydessä kiinnostavan tippaakaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.