Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kaupallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisenä. Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verrattuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus.
Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen. Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomen kielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim Hankkenille.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus.
Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen. Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomen kielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim Hankkenille.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olen samaa mieltä kanssasi. Ruotsinkielisten on todellakin selvästi helpompi päästä opiskelemaan kauppatieteitä kuin suomenkielisten (pahimmillaan sisäänpääsyprosentti on ollut Hankenin varsinaisissa pääsykokeissa olleista tietääkseni melkein 70), mikä on suoraa subventiota maamme ruotsinkieliselle väestölle. Aloituspaikkojen suhde on jäänyt tuollaiseksi, kun suomenruotsalaiset politiikot ovat halunneet varmistaa kansanosansa säilymisen Suomen liike-elämän eliitissä. Mielestäni HKKK ja Hanken tulisi yhdistää ja kielikokeet poistaa kokonaan. Näin saataisiin suurimmilta osin poistettua nykyinen kauppatieteiden koulutukseen liittyvä kielipoliittinen epätasa-arvo ja samalla luotua isompi kauppatieteellisen tiedon instanssi ja tukijalka Suomeen. Nykyisellään koulujen yhteistyö on käsitykseni mukaan melko vähäistä, ja siihen olisi saatava muutos.
Ai sitä älämölön määrää, jos ruotsinkielisiä kohdeltaisiin noin kaltoin kuin suomenkielisiä. Jestas, että osaa ottaa päähän, vaikka olenkin tuon aina tiennyt, niin edelleen kun näkee numeroita asiasta, kyllä jurppii. Ei ihme että suurin osa suomenruotsalaisista nuorista kuvittelee olevansa niin maan perkeleen fiksua että.
suomenkielinen ei parempipalkkaisiin hommiin pääse - katsopas mihinkä hankkeni erikoistuu ja vertaa kauppakorkeakaan. jos suomalainen tahtoo samoihin hommiin, on pakko lähteä ulkomaille jo kouluunkin.
On se kuitenkin järkevämpää ja halvempaa järjestää jostain aineesta massaluentoja sadoille, kuin että joka ikisessä yliopistoaineessa opiskelee 3-5 ruotsinkielistä omalla professorilla.
Jos et tiedä, niin todella harvat koulutusalat järjestää opiskelua ruotsiksi loppujen lopuksi.
Nimenomaan, massaluentoja 5% vähemmistölle ja roiskeet suomenkielisille. Kaksinkertainen koulutus maksaa suomenkieliselle paljon, mutta ei ruotsinkielisille mitään.
Suomenkieliselle se maksaa opiskelupaikan ruotsinkieliselle se tuo opiskelupaikan.
Helsingin yliopistossa 7% on suomenruotsalaisia. Se siitä.
Luulen, että keskiverto suomenruotsalainen osaa paremmin suomea kuin suomalainen ruotsia. Kielikoe taitaa olla siis ihan fiksu idea. Sitä vaan ei pärjää suomella Hankenissa.
Miten kauppakorkeassa 20% paikoista olisi varattu suomenruotsalaisille?
Kehotan sinua lukemaan ensi vuonna pääsykoekirjat paremmin. Kyllä meille suomenkielisillekin vielä niitä paikkoja löytyy. Ole huoleti. Ja sitten on vielä ulkomaatkin.
Lue teksti paremmin, vai onko sulla vaikeuksia ymmärtää viestin sisältö?
Teet tyhmiä kysymyksiä ja vääriä johtopäätöksiä.
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
Och pappa betalar när du studerar utomlands.
Niin, että saa sitä kelaltakin rahhoo ulkomaisiin opintoihin...
Jos nyt vaikka perustelisit seuraavaa väitettä jotenkin.
"Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kaupallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisenä."
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tämähän ei vastaa alkuunkaan todellisuutta. Kauppatieteitä (KTM-tutkinto) voi lukea suomeksi korkeakoulutasolla lähes jokaisessa taajamassa, jossa on tasoristeys ja liikennevalot. Ruotsi hyödyttää vain Hankenissa. Suhde ei siis ole lähimainkaan 20/80. Lähempänä totuutta ollaan, jos huomioon otetaan vain Hanken, HKKK ja TUKKK. Mutta tämä vääristäisi tilastoa, sillä ruotsin kielinen opetus on keskitetty Hankeniin.
Se siitä sisällöstä.
Åbo hankenissa myös opiskellaan kauppatieteitä ruåttiksi. vielä muualla?
Oisin muuten päässyt Hesan lääkikseen jo 2 kertaa, jos olisin läpäisyt ruotsin kielikokeen. PALJON helpompaa päästä ruotsi-kiintiössä sisään. Tänne Ruotsiin kyllä hyväksyivät mut lukemaan lääketiedettä ruotsiksi. ja hyvin sujuu:-)
Nyt kyllä sotket kaksi asiaa keskenään!
KTM-tutkintoa ei kyllä kovin monessa paikassa voi suorittaa. Sensijaan MBA-tutkinnon voi suorittaa suhteellisen helposti. Tutkintohan on rinnastettavissa KTM-tutkintoon. Koulutus ei kestä kuin 1-2 vuotta ja opiskelijoilla on jo joku tutkinto suoritettuna, esim. yo-merkonomi, tradedomi tai BBA. MBA-koulutus myös maksaa maltaita ja yleensä rahoittajana toimiikin opiskelijan työnantaja.
Isommissa kaupungeissa vain. Yhteensä alle 10 (? oulu, vaasa, helsinki, turku, tampere, jyväskylä, lappeenranta ?) Monissa on hyvin pienet ne koulut. Helsinkiin ja Vaasaan ottavat monta suomalaistakin mutta muualla voi olla vain parikymmentä.
..typerää, jokin neljäsataa pitäisi olla minimi mitä uusia oppilaita otetaan jotta oppilasjärjestöjä ja suhteita työnantajiin jne. syntyisi. koska pikkukaupungeissa usein tuo talouselämä on aika pientä, alle 100000:n ainakaan ei pitäisi tuollaisia kouluja olla, parasta olisi keskittää ne helsinkiin, turkuun ja tampereelle ja niihin sitten ottaa vaikka parituhatta kerrallaan, niihin pikkukuntiin soveltuisi paremmin sellaisten alojen koulut joissa paikalla ei ole väliksi, kuten lääketieteelliset jne. (sairaala ja terveyskeskus kun on joka kaupungissa)
Jos on niin helppoa päästä sisään Hankeniin niin lue sit ruotsia niin et sää kielikoen läpäiset!!!! Eihän se nyt niin vaikea voi olla!! Onhan Suomessa sitä pakkoruotsia (ei pitäisi olla mut on) niin miks et sit osaa...pääseehän säkin Hankeniin jos ruotsia osaat...eikö ole vähän pakko osaa sitä kieltä mitä koulu käyttää...jos se sit on ruotsia tai swahiili...ethän sä ruotsinkielisessä koulussa voi käydä josset läpäise sitä kielikoetta...!.