Turun lähijunaliikenne

Aivan järki juttua. Pitääkin valita yksi liikennemuoto, joka sopii alueelle, eikä hakata rahaa kaikkiin rinnakkain meneviin liikennemuotoihin.
Turun ja Helsingin välille valmistuu moottoritie ja silloin ei ole tämän huippukaliin investoinnin rinnalle hitusenkaan järkeä rakentaa kaksiraiteista junarataa.
On järkevää hoitaa henkilöliikennettä linja-autoilla ja siirtää vähintään vaaralliset kuljetettavat aineet rautatielle.
Ajassa ei tule minkäänlaista säästöä, kummankaan liikennemuodon eduksi, eikä myöskään päästöissä. Nykyaikaiset linja-autot tuottavat todella vähän päästöjä. Ongelmana paljon suurempi on asenteissa, jotka suosivat yksityisauton käyttöä.
Tietysti on myös ammatteja joilla yksityisauto on välttämätön, koska joukkoliikenteessä ongelmaksi muodostuu suurempien matkatavaroiden kuljetus samanaikaisesti.
Moottoritie on tässäkin rautatietä pätevämpi, koska sitä voi tarvittaessa liikennöidä pienemmilläkin ajoneuvoilla.
Turun talousalueen joukkoliikenne myös on järkevää hoitaa linja-autoilla, jolloin kallista kiskoistusta ei tarvitse rahoittaa, eikä rahoittaa.
Kumipyöräliikenne on huomattavasti joustavampaa, ovelta ovelle, eikä liikennevälineitä asemalle siirtymiseen erikseen tarvita.
Viherpiipertäjillä ei tunnetusti ole rahantajua, mikä on myös pakko ottaa huomioon käytännön syistä.

Vanhasen äänestäjä kirjoitti:

Aivan järki juttua. Pitääkin valita yksi liikennemuoto, joka sopii alueelle, eikä hakata rahaa kaikkiin rinnakkain meneviin liikennemuotoihin.
Turun ja Helsingin välille valmistuu moottoritie ja silloin ei ole tämän huippukaliin investoinnin rinnalle hitusenkaan järkeä rakentaa kaksiraiteista junarataa.
On järkevää hoitaa henkilöliikennettä linja-autoilla ja siirtää vähintään vaaralliset kuljetettavat aineet rautatielle.
Ajassa ei tule minkäänlaista säästöä, kummankaan liikennemuodon eduksi, eikä myöskään päästöissä. Nykyaikaiset linja-autot tuottavat todella vähän päästöjä. Ongelmana paljon suurempi on asenteissa, jotka suosivat yksityisauton käyttöä.
Tietysti on myös ammatteja joilla yksityisauto on välttämätön, koska joukkoliikenteessä ongelmaksi muodostuu suurempien matkatavaroiden kuljetus samanaikaisesti.
Moottoritie on tässäkin rautatietä pätevämpi, koska sitä voi tarvittaessa liikennöidä pienemmilläkin ajoneuvoilla.
Turun talousalueen joukkoliikenne myös on järkevää hoitaa linja-autoilla, jolloin kallista kiskoistusta ei tarvitse rahoittaa, eikä rahoittaa.
Kumipyöräliikenne on huomattavasti joustavampaa, ovelta ovelle, eikä liikennevälineitä asemalle siirtymiseen erikseen tarvita.
Viherpiipertäjillä ei tunnetusti ole rahantajua, mikä on myös pakko ottaa huomioon käytännön syistä.

Turun ja Helsingin välinen moottoritie ratkaisee esimerkiksi Turun ja Raison (Naantalin) välisen joukkoliikenteen kaikki ongelmat.
Selvä.
Tämä pikaraitiotie on juuri se tapa siirtyä nopeasti liityntäasemile.
Kalliit kiskot. Niin, tienpito se halpaa onkin.

juupa jaapa kirjoitti:

Turun ja Helsingin välinen moottoritie ratkaisee esimerkiksi Turun ja Raison (Naantalin) välisen joukkoliikenteen kaikki ongelmat.
Selvä.
Tämä pikaraitiotie on juuri se tapa siirtyä nopeasti liityntäasemile.
Kalliit kiskot. Niin, tienpito se halpaa onkin.

Hirvensalon ja Kakserran omarantatalojen pikajunaliikeenteen kehittäminen on pahasti jumissa Tku-Hki moottoritien johdosta.

Odotan kuin kuuta nousevaa, että pääsen Hirvensalon Sinapista maanalaisella Myllyn saleen.

Hyvä Matti, ja hieno himmelikaupunki-idea! Maalaisliitto saa takuuvarmasti ääneni.

juupa jaapa kirjoitti:

Turun ja Helsingin välinen moottoritie ratkaisee esimerkiksi Turun ja Raison (Naantalin) välisen joukkoliikenteen kaikki ongelmat.
Selvä.
Tämä pikaraitiotie on juuri se tapa siirtyä nopeasti liityntäasemile.
Kalliit kiskot. Niin, tienpito se halpaa onkin.

Rautatien rakentamisella ei vältytä kuitenkaan tien rakentamiselta ja ylläpidolta. Rata on aina lisäinvestointi, tiet on rakennettava jokatapauksessa.

Turun seudun asukastiheyksillä raideliikenteen rakentaminen ei ole kannattavaa, siksi sitä ei ole rakennettu.

Kas kun et verrannut Yläneen ja Mellilän välistä liikennettä.
Mieti nyt hiukan paljonko ihmisiä kulkee välejä Turku-Naantali, Turku-Lieto ja Turku Parainen.
Turun pikaraitioliikenettä ei ole rakennettu koska ympäröivät kunnat eivär ole sille lämmenneet.

verrannut vaikka kirjoitti:

Kas kun et verrannut Yläneen ja Mellilän välistä liikennettä.
Mieti nyt hiukan paljonko ihmisiä kulkee välejä Turku-Naantali, Turku-Lieto ja Turku Parainen.
Turun pikaraitioliikenettä ei ole rakennettu koska ympäröivät kunnat eivär ole sille lämmenneet.

Naantalilaisena ajan mieluummin omalla autolla suoraan työpaikalle, kuin rynkytän bussilla lähes aina väärään paikkaan tai ainakin väärään suuntaan, väärään aikaan. Turun Kauppatorilta on vielä kilometritolkulla matkaa työpaikalleni...

Kiitos ei jääräpäisesti yhtä rataa koliseville pikaraitiovaunuille!

verrannut vaikka kirjoitti:

Kas kun et verrannut Yläneen ja Mellilän välistä liikennettä.
Mieti nyt hiukan paljonko ihmisiä kulkee välejä Turku-Naantali, Turku-Lieto ja Turku Parainen.
Turun pikaraitioliikenettä ei ole rakennettu koska ympäröivät kunnat eivär ole sille lämmenneet.

Turusta Naantaliin, Lietoon ja Paraisiin kulkee liian vähän ihmisiä, jotta lähijunaliikenne olisi kannattavaa. Kannattaa verrata Helsingin seudun kaupunkien asukaslukuihin e.m. kuntien asukaslukuja. Turun seudulla on vain liian vähän asukkaita.

S-Bahn kirjoitti:

Turusta Naantaliin, Lietoon ja Paraisiin kulkee liian vähän ihmisiä, jotta lähijunaliikenne olisi kannattavaa. Kannattaa verrata Helsingin seudun kaupunkien asukaslukuihin e.m. kuntien asukaslukuja. Turun seudulla on vain liian vähän asukkaita.

Tottakai radanvarren seudut ovat nykyisin alikäytössä, koska lähijunat eivät asemilla pysähdy. Tiivis yhteiskuntarakenne ei synny, ellei ole olemassa mahdollisuutta liikkua ilman autoa. Ensin täytyy laittaa junat liikkeelle, vasta sitten ihmiset, työpaikat ja kaupat hakeutuvat asemien viereen. Turustakaan ei tietenkään käydä Naantalissa töissä, jos yhteyttä ei ole.

Kuntien asukasluvuilla ei ole mitään merkitystä lähijunaliikenteen kannalta, vaan ratkaisevaa on asemien ympäristöt 1km säteellä, koska siellä ovat todelliset matkustajatkin. Jos lähijunaliikenne saadaan aikaiseksi, ja sen säilymiseen voidaan luottaa, asukasmäärä radan varrella tulee kasvamaan entisestään.

Onneksi olemme EU:ssa, direktiivit pitävät huolen siitä, että muutaman vuoden päästä YTV ja/tai liikenneministeriö joutuu kilpailuttamaan veroilla rahoitetun Helsingin lähijunien liikennöinnin, jolloin VR:n monopoli murtuu ja kustannukset laskevat, ja Turkuunkin saadaan lähijunat, VR:n ja Vanhasen vastustuksesta huolimatta.

Kaupunkilaisjärkevä kirjoitti:

Tottakai radanvarren seudut ovat nykyisin alikäytössä, koska lähijunat eivät asemilla pysähdy. Tiivis yhteiskuntarakenne ei synny, ellei ole olemassa mahdollisuutta liikkua ilman autoa. Ensin täytyy laittaa junat liikkeelle, vasta sitten ihmiset, työpaikat ja kaupat hakeutuvat asemien viereen. Turustakaan ei tietenkään käydä Naantalissa töissä, jos yhteyttä ei ole.

Kuntien asukasluvuilla ei ole mitään merkitystä lähijunaliikenteen kannalta, vaan ratkaisevaa on asemien ympäristöt 1km säteellä, koska siellä ovat todelliset matkustajatkin. Jos lähijunaliikenne saadaan aikaiseksi, ja sen säilymiseen voidaan luottaa, asukasmäärä radan varrella tulee kasvamaan entisestään.

Onneksi olemme EU:ssa, direktiivit pitävät huolen siitä, että muutaman vuoden päästä YTV ja/tai liikenneministeriö joutuu kilpailuttamaan veroilla rahoitetun Helsingin lähijunien liikennöinnin, jolloin VR:n monopoli murtuu ja kustannukset laskevat, ja Turkuunkin saadaan lähijunat, VR:n ja Vanhasen vastustuksesta huolimatta.

Asukasluvuilla ei ole mitään merkitystä? Lieto ja Naantali ovat piskuisia 15.000 asukkaan kuntia! Laittakaa vain lähijunat kulkemaan, mutta alkää pyytäkö valtiolta rahaa junakalustoon, asemiin ja tappioiden kattamiseen.

Kaupunkilaisjärkevä kirjoitti:

Tottakai radanvarren seudut ovat nykyisin alikäytössä, koska lähijunat eivät asemilla pysähdy. Tiivis yhteiskuntarakenne ei synny, ellei ole olemassa mahdollisuutta liikkua ilman autoa. Ensin täytyy laittaa junat liikkeelle, vasta sitten ihmiset, työpaikat ja kaupat hakeutuvat asemien viereen. Turustakaan ei tietenkään käydä Naantalissa töissä, jos yhteyttä ei ole.

Kuntien asukasluvuilla ei ole mitään merkitystä lähijunaliikenteen kannalta, vaan ratkaisevaa on asemien ympäristöt 1km säteellä, koska siellä ovat todelliset matkustajatkin. Jos lähijunaliikenne saadaan aikaiseksi, ja sen säilymiseen voidaan luottaa, asukasmäärä radan varrella tulee kasvamaan entisestään.

Onneksi olemme EU:ssa, direktiivit pitävät huolen siitä, että muutaman vuoden päästä YTV ja/tai liikenneministeriö joutuu kilpailuttamaan veroilla rahoitetun Helsingin lähijunien liikennöinnin, jolloin VR:n monopoli murtuu ja kustannukset laskevat, ja Turkuunkin saadaan lähijunat, VR:n ja Vanhasen vastustuksesta huolimatta.

Kansalaisen kotimaassaan aiheuttamaan liikenteen päästöjen määrään ei työpaikan ja asunnon sijainnilla - niin uskomattomalta kuin se kuullostaakin - ole suurtakaan merkitystä! Pääosaan tulevat ennemminkin asuinalueen viihtyisyys, sen tarjoamat palvelut ja harrastusmahdollisuudet kuin myöskin jossain määrin kotimaan lomailuun käytettävien matkojen määrä.

Suurin liikenteen lisääjä lieneekin erilaisten palveluiden kaukaisuus. Keskiverto-nykyperheessä esimerkiksi harrastukset - mökkeilystä baletin ja jääkiekon kautta golfiin - aiheuttavat vuositasolla taatusti yli puolet perheen päivittäisestä liikkumistarpeesta! Lisänä rokassa ovat nykyään aikaisempaa huomattavasti pidentyneet jokapäväiset ostosmatkat.

Ei liene realistista kuvitella, että amerikkalaistyyppisessä pientalokaupungissa harrastukset, työ ja ostospaikat edes olisivat sijoitettavissa saman "ekotahokkaan" joukkoliikenneyhteyden varrellle?

Kyllä kai siitä kuitenkin on lähdettävä, että (tässä tilanteessa) järkevä maankäytön suunnittelu - huomatkaa päättäjät - olisi nostettava uudelleen sille kuuluvaan arvoonsa.