Tulin eilen lauantaina lännestä kohti Melkkiä mukavassa etelätuulessa, suhteellinen tuuli noin 70 astetta oikealta. Vastaan (tuuli siis vasemmalta)tuli vanhempi puinen purjevene, joka nosti sitkeästi kohti venettäni. Itse en voinut nostaa omaa suuntaani, sillä edessä oli vihreä tikku ja karin kuohuja. Vastaan tulevasta veneestä huudettiin, että minun pitäisi väistää, koska he luovivat, ja kiroiltiin etten tunne väistämissääntöjä. Laskivat kuitenkin kurssiansa sen verran, etteivät ajaneet päälleni.
Ihmetyttää, mistä on peräisin moinen luulo, että luovivalla veneellä on etuajo-oikeus tulee tuuli mistä tahansa?
Ihmetyttää, mistä on peräisin moinen luulo, että luovivalla veneellä on etuajo-oikeus tulee tuuli mistä tahansa?
Vastaukset 141
Vanhimmat
Olet oikeassa, vastaantulevan olisi pitänyt väistää.
Joillekin luoviminen kapealla väylällä on hätätilanne, johon sisältyy etuajo-oikeus.
Kuulun niihin, joiden mielestä rekisteröitävien veneiden kuljettamiseen tarvittaisiin ajokortti ja -tutkinto.
Monet purjehtijat ovat ääliöitä. Pidetään kiinni jostain "säännöistä" kokonaisuutta näkemättä.
Tärkein ohje: Se väistää kuka sen helpoiten pystyy tekemään ja jos joutuu väistämään, on valinnut kurssinsa väärin suhteessa vallitsevaan tilanteeseen.
Yhteentörmäys on vältettävä kaikin mahdollisin keinoin katsomatta kuka on "väistämisvelvollinen".
Periaate helpoimmin väistävästä johtaa valitettavasti tilanteisiin, joista tämän keskustelun aloittanut kertoi esimerkin.
Tulkinnanvaraisuus "helpomman väistämisen" suhteen johtaa arvaamattomaan käytökseen ja tilanteisiin, joissa röyhkeys vie voiton. Varsinkin vilkkailla väylillä etuajo-oikeutetun täytyy uskaltaa ilmaista aikeensa selvästi ja ennakoitavalla tavalla: pysymällä kurssissaan.
Luulen, että ko. luoviva kaveri on kohdannut elämässään liian monta kertaa itseään fiksumman ja joustavamman kipparin ja väärin säännöt oppineena jonain päivänä aiheuttaa vielä vakavamman vaaratilanteen. Ajokortti kaikille!
...sen itse. Purjehtijat nimittäin, eli saattavat itsensä naurun ja halveksunnan alaisiksi juuri tuollaisella "viis säännöistä" -asenteella.
Tärkein ohje: opettele säännöt ja NOUDATA niitä. Jos joudut tilanteeseen, jossa et pysty sääntöjenmukaisesti väistämään, olet todennäköisesti valinnut kurssisi ja ehkä kulkuvälineesikin väärin suhteessa vallitsevaan tilanteeseen.
Säännöt ovat olemassa siksi, että tuollaiset "helpoiten väistävä väistää" -ideat eivät toimi käytännön elämässä. Ensinnäkään siksi, että sitä helppoutta ei pysty yhteismitallisella ja kaikkien hyväksymällä tavalla arvioimaan. Toiseksi siksi, että yhdelläkään yksilöllä ei ole mitään sitovaa velvollisuutta muita yksilöitä kohtaan. Säännöt kun eivät ole mitään yksilöiden välisiä sopimuksia vaan jonkin tahon (käytännössä valtion) pakolla voimaansaattamia ja voimassapitämiä.
Sinänsä tämäkin keskustelun aloittajan esimerkki kertoo, että nykyiset säännöt ovat huonot ja sotkuiset. Ainoa järkevä ratkaisu olisi poistaa moottoriveneiden/purjeveneiden välistä sekä purjealusten keskinäistä suhdetta säätelevät säännöt ja soveltaa kaikkiin aluksiin voimanlähteestä riippumatta samaa perussääntöä: oikealta tulevaa väistetään ja kohtaajat sivuuttavat toisensa "vasen kylki vasenta vasten", kuten konealukset nykyisinkin. Helppoa ja selkeää. Rajoittaisi vähän purjealusten mellastusvapautta, mutta sillä ei ole merkitystä.
...huomautus: pitää paikkansa, että sääntöjen mukaan jokaisen aluksen on tehtävä kaikkensa välttääkseen yhteentörmäys. Mutta on täysin käsittämätöntä, että purjehtijat ovat kykenemättömiä tekemään tästä loogista johtopäätöstä: pitäisi jättää jo alunperin tekemättä sellaiset asiat, jotka ovat omiaan viemään aluksen törmäyskurssille muiden kanssa. Esimerkiksi kapeikoissa luoviminen.
En ihan ymmärrä miksi olet niin tulenpalavasti kiinnostunut väistämissäännöistä tai että niitä pitäisi muuttaa? Ei mikään ole täydellistä mutta kun itse en todellakaan koe niitä mitenkään ongelmalliseksi tai hankalaksi kunhan käyttää edes vähän järkeä. Oletko joutunut onnettomuuteen tms juuri näistä syistä että "joku purkkari kryssi väärässä paikassa" vai mikä on se syy?
Nopeasti miettien vaikka ketjun aloittaja ei kerro paikkaa tarkemmin siinä Melkin länsipuolella on kyllä aika väljää - tietysti kaikki on suhteellista.
Itse pyrin aina välttämään kaikenlaisia epäselviä "lähitilanteita" vesillä olin sitten liikkeellä millä vehkeella tahansa - pelivaraa on vaan hyvä pitää aina.
Raitsikka
Älä pliis taas aloita sitä jäkätystä ja filosofisointia Gitlerin evoluutiomausteilla
oikeutuksista ymv:sta!!!!!!!
Ja jos joskus purjehtisit niin ymmärtäisit asioita hieman paremmin kuin sieltä ratin ja kaasukahvan takaa lämmitetyssä kabiinissasi
muutaman bissen höyrypäissä.
...on tähän asti vältetty, mutta hankalia/ahtaita tilanteita on aina silloin tällöin. Ja havainto on, että lähes poikkeuksetta niissä on silloin toisena osapuolena purjevene. Useimmiten luoviva, mutta joskus myös sinänsä suoraa linjaa joko aivan väylän keskellä tai jopa keskilinjan vasemmalla puolen ajava.
Hienolta kuulostava slogan "järjen käytöstä" on tyhjää töminää, sillä järjelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Aivan samassa tilanteessa on usein niin monta järkevää toimintamallia kuin on läsnäolijoitakin. (Ja jos säännöt eivät määrittele toimintamallia, on jokainen noista mielipiteistä periaatteessa yhtä oikea.) Kirjoitetut säännöt ovat ainoa asia, jota jokaisen voi edellyttää noudattavan.
Muistaakseni ketjunaloittaja nimenomaisesti totesi, ettei hänellä ollut väistämistilaa oikealla puolella. Vasemmalla epäilemättä oli, mutta sehän ei olisi purkanut lähitilannetta. Sääntö on tuossa sinänsä yksiselitteinen, luovija oli väistämisvelvollinen purkkareiden keskinäisen säännön perusteella (joka minun kieltämättä piti käydä lunttaamassa kirjasta, koska se on niin totaalisen järjenvastainen, ettei uppoa muistiin millään). Mutta tuostakin kuvauksesta näkee hyvin selvästi, että mitään ongelmaa ei olisi koskaan syntynytkään, jos olisi noudatettu oikeanpuoleisen liikenteen periaatetta. Ei yksinkertaisesti olisi ollut mitään väistötilannetta eikä erimielisyyttä.
Kyse on siis enemmän kai sellaisesta "mukavuudesta" että ei tarvtisi niin paljon aina pohtia ja miettiä - ymmärsinkö oikein? Eli oikeaa laitaa kaikki ja nopeus vakio 15 solmua? Kuten aikaismminkin yritin sinulle selvittää on vesilläliikkujien (siis alusten) omaisuuksissa perustavaa laatua olevia eroja ja esim. purjevene liikkuu sille tyypillisellä tavalla kun on vastatuuli (eli kryssii). Olen samaa mieltä tästä "oikean puolen liikenteesta" mutta vaikka purjeveneelle se käy, samaten vaikka kajakki liikkuu hieman eri tavalla, tai soutuvene. Onko tätä vaikea käsittää?
On se sitten ihme että en itse ole joutunut kovin pahoihin tilanteisiin kuin muutaman kerran - ja silloinkin ollut itse ainakin osittain "myötävaikuttamassa" tilanteen syntyä. Mikä on se ongelma ennakoida, muuttaa ajolinjaa tai nopeutta niin että välttää nämä "läheltä piti"-jutut? Samaten itse käytän äänimerkkiä kun en tiedä mitä toinen aikoo - ja minulla on sellainen ihan "asiallinen" laite josta lähtee ääntä ihan kunnolla niin.... :) Toinen vaihtoehto on tietysti VHF mutta huviveneet joo... voi unohtaa melkein.
Ketjun aloittaja on oikeassa että kaikkien ennen kuin lähtevät merelle pitäisi osata ainakin perusasiat kuten väistämissäännöt yms. Se on sitten toinen asia haluaako niiden mukaan toimia mutta törppöjä on nyt joka paikassa.
Raitsikka
ikinä itse aja yhdenkään väylän poikki. Siinä kun voit aina joutua törmäyskurssille jonkun kanssa.
Kasva jo aikuiseksi, ei se toisen väistäminen niin vaikeaa voi henkisesti olla.
ovat olemassa, onneksi, joten noudatetaan niitä.
Kun et nyt selvästikään ole vielä ymmärtänyt (mielestäni vesillä ei pitäisi liikkua isolla moottoriveneellä, mikäli tämän vertaa merenkulusta ymmärrä): Purjeveneellä ei pääse suoraan vastatuuleen. Tyypillisesti nousukulma on noin 40-45 astetta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastatuuleen edetessä on luovittava. Yksinkertaista vai mitä?
Ja kerronpa toisenkin asian, mikä ilmeisesti on jäänyt tajuamatta: purjeveneen nopeus on tyypillisesti 0-7 solmua. Näin ollen luovivan purjeveneen turvallinen ohittaminen kapeassakin paikassa onnistuu helposti ja turvallisesti, mikäli yhtään hallitsee omaa venettään.
Lisäksi nämä kapeikossa luovimista koskevat kommenttisi tuntuvat sikäli hassuilta, että hyvin harvoin ylipäänsä näkee purjeveneen luovivan kapeikoissa. Itse luovin kolmen viikon lomallani useinkin kapeikoissa moottorittomalla purjeveneelläni, mutta muita luovivia en juuri nähnyt. Itsekään en uskoakseni aiheuttanut kellekään mitään häiriötä. Ei tainnut häiriintyvä herra JRxxx osua paikalle.
Lisäyksenä vielä, että kolmion takaa tuleva väistää ja stop-merkin kohdalla pitää pysähtyä.
Ja vilkku päälle, kun meinaa ohittaa.
Yleisesti ottaen en ole ongelmia saaristomerellä huomannut, joskus kun joutuu luovimaan väylän vasemmalle laidalle, moottorpaatti karikoita uhmaten kiertää vasemmalta puolelta ohi, vaikka oikealla on tilaa vaikka Silja Euroopalle poikittain...
Parhain Jrxxx, oletko koskaan liikkunut maalla? Jos olet, oletko huomannut, että jalankulkijoilla, pyöräilijöillä ja autoillakin on ihan eri säännöt. Eiks oo kauheet! Siis musta ainakin jalankulkijoittenkin tarttis ruveta noudattamaan autoilijoitten sääntöjä. Unohdetaan se vasenta laitaa kävely, ja nopeusrajoituksia tarttee tietenkin noudattaa. Kaikenmaailman hitaasti kulkevat mummot ja arvaamattomasti hoipertelevat puliukot pitää sulkea pois kulkureiteiltä, eihän niistä tiedä mihin ne on menossa!
Herää jo. Provoilullakin on jotain rajaa.
Siis se ei pidä paikkaansa, että erilaisilla kulkijoilla olisi eri säännöt maalla. Fillari noudattaa samoja sääntöjä kuin auto ajoradalla ollessaan eikä jalankulkija saa haahuilla ajoradalla ollenkaan vaan pitää pysyä reunassa tai jalkakäytävällä. Mutta maalla yleensä erilaiset kulkijat erotellaan omille alueilleen ja niillä eri alueilla on eri säännöt. Voiskohan väittää, että jrxxx ajattelee merta moottoritienä ja jotkut muut pihakatuna? Ja vielä jotkut muut jotain siltä väliltä?
... huomioiminen olisi poikaa jrxxxllekin. Jos maalla on erilaisia sääntöjä eri alueille, niitä vaan noudatetaan. Samoin merellä on sääntöjä, ja niitäkin noudatetaan. Keep it simple.
kun et anna arvoa ihmisten välisille velvollisuuksille. Onneksi valtaenemmistö ihmisistä ei ole kaltaisiasi. Jos niin olisi, meillä ei olisi järjestynyttä yhteiskuntaa. Onneksi meillä on sellainen, ja onneksi se on niin vahva, että se kestää muutaman kaltaisesi.
...yhteiskunta ei ole mikään itseisarvo. Olennaista on kuitenkin, että ihmisten väliset velvollisuudet eivät ole mitään "luonnonlakeja", vaan valtion asettamia.
purjehtiminen moottorittomalla aluksella ? Kun kerran kaikki perustuu lakiin niin kerro minullekin.
Enpä ole tämmöiseen harhaluuloon ennen törmännyt. Sen sijaan olen useampaan kertaan törmännyt - onneksi vain kuvaannollisesti - purjehtijaan, joka ei tunnu tietävän, kumpi on oikea ja kumpi vasen puoli.
Kerran kohtasin purjehtijan (myötäisessä paapuurin halsseilla), joka ilmoitti, ettei hänellä ole väistämisvelvollisuutta, koska hän purjehtii aivan väylän oikeaa laitaa. Toinen purjehtija taas väitti vakavissaan, että väylän ulkopuolelta tulevan pitää väistää väylällä purjehtivia tuulen suunnasta riippumatta. Nämä olivat näitä "maantiepurjehtijoita", jotka soveltavat autokoulun oppeja merenkulkuun.
Tuo on kyllä ihan yleisimpiä harhaluuloja, jos katsotaan purjeveneiden keskinäisiä sääntöjä. Ja tavallaan ymmärrettäväkin, onhan kyseessä ihan oikea sääntö: tuulen puoleinen vene väistää. Väärinkäsitys on siis vain siinä, että kumpi säännöistä on ensisijainen, styyra-paara vai tuulenpuoleinen-suojanpuoleinen. Ehkä se tuulenpuoleinen väistää on helpompi ymmärtää ja jää paremmin (=ainoaksi) mieleen jos on niin tauno että kahden säännön muistaminen on liikaa. Tervetuloa ajokortti minun puolestani.
pitää muistaa, ei luulisi sen olevan kovin ylivoimaista. kun se tuulenpuoleinen astuu voimaan vain saman puolen halssilla. tulkinnalliseksi muodostuvat ehkä ne veneet, jotka purjehtivat täysmyötäistä pelkällä keulapurjeella, jolloin periaatteessa isopurje olisi vastakkaisella puolella.
Täysmyötäinen pelkällä isolla, jolloin iso voi olla kummalla puolen tahansa? Iso ihan keskelle skuutattuna? Pelkällä keulapurjeella?
Miksi muuten sääntö on ylipäätään noin, siis miksi juuri "tuuli vasemmalla" ajava väistää? Olen turhaan yrittänyt miettiä siihen jotain historiallista syytä. Oikealta tulevan väistöönhän on tällainen selitys olemassa.
Itsekin olen tuota miettinyt. Ainoa keksimäni selitys on, että tämä istuu yhteen oikeanpuoleisen liikenteen kanssa. Ajatellaan vastakkaintulevia purkkareita. Suunnilleen väylän oikeaa reunaa tuuli vasemmalla ajava näkee omien purjeidensa vuoksi hyvin etuvasemmalle mutta huonosti etuoikealle. Vastaantulija näkee huonosti vasemmalle mutta hyvin oikealle. Väistämisvelvollisuus on ehkä asetettu sille, joka näkee toisen helpommin. Mutta tämä toimii vain, jos molemmat noudattavat oikeanpuoleisen liikenteen sääntöä...
Mielestäni "yläpuolellla oleva väistää" ei sekään ole ihan fiksu sääntö. Paineltiin kerran Hevosia kohti Villingin länsipuolella. Tuuli oikealla; vasemmalta tuli vene, jolla nähdäkseni myös tuuli oikealla (taisi ajaa luovia ja ilmeisesti myös osallistui johonkin kisaan). Käsittääkseni minä olisin ollut väistäjä, koska olin tuulenpuolella. Mutta väistö oikealle olisi vienyt pois väylältä ja tuonut kiveenajon riskin, väistö vasemmalle taas olisi vienyt todennäköisesti pian tulevan vendan tielle ja ylipäätään turhan lähelle. (Hmm, samanlainen tilanne kuin ketjun aloittajalla, mutta väistövelvollisuus toisinpäin.) No, toinen heitti vendan ennenkuin ehdin ratkaista, mitä tehdä. Ja entäs sitten, jos en ole varma, onko toisella tuuli vasemmalla vai oikealla ja itselläni se on oikealla? Minä en saisi ruveta väistelemään, ennenkuin on varmaa, ettei toinen väistä. Mutta en voi tietää varmasti, pitäisikö toisen edes väistää?
Voi olla, että nämä toimii paremmin jollain vaippaikäisenä optariin nostetulla, jolle omituisuudet on menneet selkäytimeen. Aikuisikäisenä purkkarin ostaneelle ei näytä riittävän vuodet oppimiseen.
Aika heikkoa tosiaan on sääntötuntemus näillä palstoilla. Se, ettei tiedä kummalla halssilla toinen on, on kyllä oudommasta päästä perusteluja.
Tuulen puolta ei katsota windexiä tihrustamalla vaan siitä, millä puolella isonpuomi on. Suoraan myötikseen ajaessaan voi siis vaikuttaa väistämisvelvollisuuksiinsa valitsemalla, kummalle puolelle skuuttaa.
Jos myötiksessä tosiaan skuuttaa puomin aivan keskelle, kuten yksi edellinen kirjoittaja, on ehkä parempi jäädä kokonaan maihin. Mutta eiköhän silloinkin tuuli jommaltakummalta puolelta haukkaa kiinni ennen pitkää.
Pelkillä raakapurjeilla myötikseen purjehtiva alus voisi olla rajatapaus, mutta aika harvoin niitä kyllä tulee vastaan.
varmaan olisi kommennti. Mutta kyllä nämä väistämissäännöt ovat kaukaa peräisin. Ohjaajan ja paatinpuoli on tullut siitä kun peräsinmela oli kiinni aluksen oikenpuoleisessa partaassa josta tuli styyrbod. Varmaan raakapurjealuksia jossain englannin kanaalissa oli helpompi ohjata kun tuuli oli oikealta. en tiedä.
...päättänyt opetella vain sen yhden säännön, joka on myös helppo muistaa: Muut väistää.
Kumpi halssi oli vastaantulevalla?
eikä ollut edes tiukkaa kryssiä. Kaveri vaan luuli olevansa oikeassa. Kuinkahan montaa on kerinnyt säikyttämään aiemmin elämässään - vaikutti jo varsin varttuneelta.
moni itseoppinut amatööripurjehtija ei tunne purjeveneiden keskinäisiä väistämissääntöjä (esim. kummalla halssilla oleva väistää) saatika että ymmärrys riittäisi niin pitkälle, että ymmärtäisi toisen kulkusuunnan tuuleen.siksi väistämissäännöissä sanotaan,että kaikkien on aina ryhdyttävä etuoikeuksistaan yms. huolimatta riittäviin toimepiteisiin törmäämisen estämiseksi.tämä tulee tehdä ajoissa ja osoittaa selkeästi.nuo vihreät tikut eivät estä sinua tekemästä vendaa tai vaikka kääntämästä kurssia 180 astetta.jos autollakin pitää jääräpäisesti kiinni ns etuoikeuksistaan,kyllä kolisee ja usein.tietysti lähtökohtaisesti kaikkien tulisi tietää ja noudattaa,mutta yllätys ei liene kenellekään ettei niin ole.veikkaan että vastaasi tullut luuli olevansa vilpittömästi oikeassa ja sadattelee sinua edelleen.ja vielä kun toteat vastaan tulijan väistäneen sinua (omasta mielestä oikeassa olemisestaan huolimatta),hän toimi kuten kunnon merimeis toimii.sinä toimit surkeasti ja merilain vastaisesti pitämällä jääräpäisesti kiinni oikeuksistasi.väistä ensin seuraavalla kerralla ja marmata sen jälkeen.
Ei tullut mieleenkään lähteä leikkaamaan hänen eteensä, sillä kuvittelin hänen toimivan meriteiden sääntöjen mukaisesti. Olisi siinä ollut ihmettelemistä, jos olisin viime tingassa vetänyt hänen eteensä ja kaveri olisi ajanut kylkeeni. Parempi on noudattaa omalta osaltaan sääntöjä, sillä silloin maksumiehenä on sääntöjen rikkoja.
Pipoa löysemmälle. En nyt tarkoita ketjun aloittanutta mutta käsittämättömiä ongelmia ihmisillä näköjään tuolla merellä on? Jos vähän miettii ja nostaa ne silmät sieltä plotterista ja tziikailee eteensä ja ennenkaikkea jos kryssii väylällä kannattaa miettiä vähän enemmän niitä vendoja voi sen vendan tehdä vähän aikaisemmin että muitten ei tarvii väistää tai sitten kiertää jonkun saaren karin...
Tietysti jos todella kapeeta ja vastaista tuulta kannattaa kryssiä että JRxxx vituttaa oikeen kunnolla esim Barösund oiva paikka ja haastava tuulien osalta. Mielellään tietysti kilpaillen muutaman muun veneen kanssa. Tämähän on täysin laillista mikä näköjään on edesauttanut raukan lakiopintoja jo melkoisesti.
Oikeat merimiehet huutavat mitä aikovat tehdä esim.HEITETÄÄN VENDA tai JIIPATAAN vaikkapa ME VÄISTETÄÄN huutomerkin voi antaa jo hyvissäajoin eikä vaaratilannetta synny.Tietysti voi olla että,joku bavakuski ei tiedä mitä venda tai jiippi tarkoittaa,mutta kaikessa on riskinsä!
bavakuskiheitto asenteesi matalan laadun. Tuollainen purjehtijoiden luokittelu venemerkin mukaan ei kuulu yhdenkään tuntemani oikean merimiehen tai purjehtijan käyttäytymisvalikoimaan.
Suurin osa uusista purjehtijoista aloittaa uransa muulla merkillä kuin Bavarialla. Tämä johtuu pääosin kahdesta syystä: 1)Aloittelijan vene on yleensä alle 30 jalkainen 2)Aloittelijan ensimmäisen veneen hinta liikkuu useimmiten välillä 15 - 30 k€. Bavariat menevät yli noista molemmista rajoista.
Aloittelijat/tietämättömämmät veneilijät ovat siten useimmiten vanhojen skandien omistajia. Sinä kiinnität kuitenkin pääosan huomiostasi uusiin Bavarioihin ja pyrit löytämään heidän tekemisistään arvosteltavaa. Se on tietenkin ymmärrettävää.
En ole tuo jäljempänä oleva Bavarian omistaja. Kirjoitin edellisen juttuni jo tunti sitten, mutta kävin ennen sen lähettämistä lounaalla läheisessä kalaravintolassa.
Täällähän oli mielenkintoista luettavaa. Voisinpa tähän heittää oikean tilannekysymyksen kesän lomapurjehdukselta.
Purjehdimme tiukkaa baaboordin halssia suht kapealla väylällä saksalaisella laatupurrellamme (tämä ei ole provo, meillä on oikeasti Bavaria). Vastaan tule muistaakseni hollantilainen vähän isompi purkkari styyrboordin halssia. Saman aikaisesti meidät ohittaa oikealta puolelta isohko moottorivene suurella peräaallolla.
Kallistusta oli sen verran että broachaamme holtittomasti aalloissa ja suunta on kohti hollantilaista. Ehdin onneksi vetää koko kierroksen ympäri ennen törmäystä, mutta liian läheltä liippasi. Tässä vaiheessa moottorivene oli jo mennyt menojaan eikä luultavasti edes huomannut aiheuttamaansa hämminkiä. Jos olisin törmännyt hollantilaiseen purkkariin, olisinko ollut korvausvelvollinen, vai olisiko pitänyt ruveta etsimään tuota moottorivenekipparia.
(Joo, ei olisi kannattanut purjehtia noin suurella kallistuksella, mutta purjehdittavaa matkaa oli jäljellä noin puoli merimailia eikä enää jakasnut ruveta reivaamaan. Peräaallot olisi myös kannattanut ottaa vähän järkevämmin, mutta en huomannut niitä ajoissa kun keskityin styyrboordin halssilla tulevan purkkarin väistelemiseen.)
niin tuollaista broutsaamista ei tapahdu, peräsin pysyy vedessä. Tai kun epäilee näin käyvän niin ison skuutti auki niin voit jatkaa samaan suuntaan eikä tarvitse kiemurrella toisten kainaloon. Mutta tämä onkin jo purjehdustaitoa. Ei aina tarvitsekkaan reivata purjeiden tehoa ja kallistusvoimaa voi pienentää muutenkin purjeveneissä.
1) ei kannata etsiä motoristia,jos alueella ei ollut aaltojen aiheuttamiskieltoa tai nopeusrajoitusta.tuskin on korvausvelvollinen.vaikea olisi näyttää toteen,että olisi jotenkin tuottamuksellista pälä pälä...
2) sinä olet joka tapauksessa osittain syypää,kun et hallinnut venettäsi ja kapu on vastuussa aina.mutta.mutta.
3) jos hollantilainen tuli myötäiseen niin hän on väistövelvollinen.ja aina tutkitaan lisäksi pykälä "täytyy ryhtyä kaikkiin keinoihin törmäämisen estääkseen" oikeudessa ja tämä voi koskea etuajo-oikeuttua.jos molemmilla on kryssikurssi niin kummalla oli etuajooikeus (tässä mainitsemasi paapuurin ja styyrpuurin halssi ratkaisee nyt).mutta oliko tilanne niin yllättävä ja väylä kapea, ettei väsitämis-velvollinen voinut ennakoida tilannetta?mutkikas tilanne.
4) väistämisvelvollinen on aina väistämisvelvollinen eli syypää onnettomuuteen,mutta toisen pitää tehdä kaikkensa estääkseen se.oikeus päättää onko ennakoitu ja tehty tarpeeksi estääkseen törmäys.
...tuo tilannekuvauksesi tiivistää koko perusongelman eli purjehtijoiden öykkärimäisen asenteen. Huomasit itsekin, että mitään ongelmaa ei olisi ollut, jos purjehtijat (sekä sinä että holski) olisivat ennakoineet tilannetta ja siirtyneet koneajoon ennen kapeikkoa. Mutta ei, jääräpäisesti vain pitää puskea rätit ylhäällä, kun "ei jaksa" ottaa niitä alas (reivaus olisi ollut liian vähän tuossa). Vaikka sitten joudut tunnustamaan, ettei havaintokyky riittänyt kaikkien asioiden huomioonottamiseen.
Mielenkiintoista kuvauksessa on muuten sekin, että sanot moottoriveneen ohittaneen oikealta. Olet ilmeisesti ollut melkoisen keskellä väylää.
tuulen puolella oleva on väistämisvelvollinen silloin, kun molemmat ovat saman puolen halssilla
Mielenkiintoinen tilanne, jonka juridiseen puoleen en osaa ottaa kantaa.
Sanojen "styyrbuurdin" tai "baabuurin" käyttö halssissa on harvinaisempaa, muttei varmaan kiellettyä. Suosittelisin kuitenkin "oikean" ja "vasemman" käyttöä ja opettamista miehistön jäsenille - varmuuden vuoksi, jo muistisäännön ja nopeamman ymmärrettävyyden vuoksi. Oikealla halssilla kulkevilla on "oikeus". Näin myös toisella ja kolmannella kotimaisella kielellä.
Olit väistämisvelvollinen siihen toiseen purjealukseen nähden ei mitään epäselvää. Se moottorivene ohitti sinut ihan oikein ei hänellä ole tapahtuneeseen osaa eikä arpaa. Jois olisi kolahtanut niin korvauksia olisi haettu sinun vakuutusyhtiöltäsi tai sinulta. Kyllä tuollaisessa tilanteessaa pitää kyetä hallitsemaan vene ja ohjaamaan oikeassa suunnassa.
no ne ei olleet samalla halsilla tässä tapauksessa,joten sitä ei tarvinnut huomioida
Kysymys on hyvin vaikea, eikä siihen ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Jotain kohtia säännöistä voisi kuitenkin nostaa keskusteluun.
"6 sääntö: Turvallinen nopeus
Jokaisen aluksen on aina kuljettava turvallisella nopeudella....
Turvallista nopeutta arvioitaessa on muun muassa seuraavat tekijät otettava huomioon:
....
a) Kaikkien alusten:
2) liikenteen tiheys mukaan luettuna kalastus- tai muiden alusten ruuhkautumat;"
Eli moottoriveneellä on ollut velvollisuus ottaa huomioon ahdas tilanne.
"8 sääntö: Toimenpiteet yhteentörmäämisen välttämiseksi
d) Toimenpiteen, johon on ryhdytty yhteentörmäämisen välttämiseksi toisen aluksen kanssa, on oltava sellainen, että toinen alus sivuutetaan turvallisen välimatkan päässä. Toimenpiteen vaikutusta on huolellisesti seurattava, kunnes alus on lopullisesti sivuutettu ja selvitty siitä."
Edelleen herättää kysymyksiä moottoriveneen suuntaan.
Broutsanneen purkkarin osalta näkisin asian siten (jos olisi törmätty), että se oli väistämisvelvollinen ja on törmäykseen syypää ELLEI se pysty osoittamaan moottoriveneen osittaista tai täydellistä syyllisyyttä.
Aiemmin jossain threadissa kinattiin siitä, että onko kilpapurjehduskokemuksesta hyötyä vai haittaa retkeillessä. Tuskimpa olisi vene päässyt karkuun jonkun aneemisen peräaallon takia, jos kipparilla olisi ollut kilpailutaustaa. Alkuperäisen kirjoittajan Bavariassa on luultavasti levanki kajuutan katolla eikä kippari pääse ison skuuttiin nopeasti käsiksi. Tässä sinulle konkreettinen esimerkki, minkä takia tämä järjestely on purjehduksellisesti aivan perseestä.
tarvinnut laskea. Molemmat eteni hyvässä tuulessa ilman luovimista suuntaansa. Ainut virhe oli että purjehtija ei hallinnut venettään.
...JR:n kanssa samaa mieltä, vaikka olenkin monessa viestissäni ihmetellyt sitä, että purjeveneet nykyään liikkuvat niin usein koneella. Näitä tilanteita vartenhan se kone niissä on, eikä sen takia, että ehtii seuraavaan satamaan ennen muita purjeveneitä.
isonkin. Varsinkin, jos on kysymys mastonhuippurikistä tai melkein sellaisesta. Genuaan on toki mahdollisuus bavaristinkin vaikuttaa per heti.
Muuten olen sitä mieltä, että vahinkoja voi sattua jopa kokeneille kilpapurjehtijoillekin. Muistatteko, millaisissa olosuhteissa AmerSport1 kasteli mastonsa takavuosina. Oliko sattumalta tapahtuman taltioinut helikopteri syypää yllättäviin ilmavirtauksiin?
Mistä ihmeestä olet keksinyt, että myötäiseen tuleva väistää luovivaa? Kun nyt keskustelun avauksessakin kerrotaan samasta käsityksestä, on varmaan joku lähde, josta tämmöinen sikiää.
Näin se nyt vaan menee: Jos purjeet on eri halssilla, vasemmalla halssilla oleva väistää. Vain jos ne ovat samalla halssilla, tuulenpuoleinen (eli käytännössä se myötäiseen menevä) väistää.
Eiköhän se nyt ole itsekunkin oma asia, mitä laillista käyttövoimaa kulloinkin käyttää.
Jos on hankkinut veneen, jossa on sekä kone että purjeet, ei minusta kuulu erilaisille nettipurjepoliiseille pätkääkään, kumpaa niistä kulloinkin käyttää.
Jos haluaa luovia väylällä niin luovii. Ei silti ole kohteliasta heittää ehdoin tahdoin vendoja toisten eteen ja pakottaa samaa venettä väistämään kaksi kertaa. Yleensä kuitenkin tilaa on.
Jos haluaa koneella satamaan ennen muita tai ei muuten vain hotsita purjehtia, niin koneella ajellaan. Mitä sekään nyt muille kuuluu.
...kuitenkin keskustellaan ongelmatilanteesta, jota ei olisi edes syntynyt, jos kokematon purjehtija olisi ajanut koneella. Eikö tämä mielestäsi ole järkevää käyttöä kalliille koneelle, joka veneeseen on asennettu. Ja kyllä asia vähän kuuluu myös niille muille, jotka samaan ränniin sattuvat.
Kerroppa mitkä ovat ne viimeisen 10 vuoden aikana suunnitellut purjeveneet, jotka eivät broutsaa helposti tuollaisessa tilanteessa. Ehkäpä HR/Najad ovat sellaisia, mutta ihan heti ei tule muita mieleen. Eikä se edes liity peräsimen pysymiseen vedessä, vaan "sakkaamiseen", joka tulee nykyaikaisilla tehokkailla profiileilla aiemmin kuin vanhoilla.
Tietysti venettä pitää ajaa niin, ettei broutsaa toisten kylkeen, sillä vika on (lähes) aina broutsaajassa oli kumpi tahansa väistämisvelvollinen ennen tilannetta.
eivät yleensä tuollaisessa tilanteessa broutsaile !
Genuan skuuttihan on siellä alapuolella ja edessä. Pitäisi siis mennä alalaidalle ja mahdollisesti vielä ratin eteen. Vene on broutsannut kyllä tuossa ennen kuin sinne ehtii. Samalla oma painosi menee väärälle laidalla, mikä sekin edesauttaa broutsia, varsinkin pienehköissä veneissä (varsin merkittävä juttu ainakin ~30 jalkaisissa).
Lisäksi genuan skuutin löysääminen tekee veneestä luovikärkkäämmän, mikä myöskin edesauttaa broutsia. Toki joissain veneissä se hiukan auttaa, mutta kyllä se ison löysääminen on kertaluokkaa parempi tapa ja ison skuutti pitäisi olla kipparin kädessä, jos on pienikin pelko broutsista.
Varsinkaan, kun matkasellaisella en ole koskaan nähnyt kenenkään edes yrittävän luovia vähänkään kapeammalla väylällä.
no niinhän se on että jos tuuli on eri puolilta,se väistää jolla tuuli tulee vasurista.väistämissäännöt ei tunne muita määrittäviä tekijöitä kuin tuulen suunnan ellei kyse ole ohittamisesta.
monia noita pulleita veneitä jotka broutsaa jo pienissäkin tuulissa. Siinä käy käytännössä siten, että vene kallistuu ja kääntyy keulalleen kun keskiveneessä on paljon pulleaa nostovoimaa ja terävä keula painuu vetee, niin leveän perän keskellä oleva peräsin nousee puolilapaa ylös vedestä ja menettää otteensa veteen jolloin vene kääntyy holtittomasti alas tuuleen. Tämän voit havaita itsekkin kun ajat sellaisen perässä, joten peräsin nousee kyllä vedestä. On monia solakoita purjehtijoita jotka kallistuvat kauniisti peräsimen pysyessä vedessä eivätkä broutsaa. Kun vene on tarpeeksi kallellaan niin tuuli puhaltaa yli purjeiden mutta vene pysyy kulkusuunnassaan.
kirjoittaa Nousee holtittomasti tuuleen...
Tuo nykyveneiden broutsiherkkyys pitää paikkaansa, en olisi uskonut ennen kuin itse kokeilin saksalaista laatupurtta ;-). Leveäperäiset menettävät peräsimen pidon lähes "normaaleilla" kallistuskulmilla, jos avomeren aallokko tekee kiusaa.
Ennenwanhaan tottui siihen että broutsaus saattaa sattua spinnulla liian vastaiseen pyrkiessä, mutta broutsi kryssissä on varsinaista pinnamiehen typeryyttä. Näin oli ennen, nykypursia pitää ajaa kuin jollia, ison skuutti kourassa.
Tietenkin kippari on vastuussa siitä, että hallisee veneensä. Kryssiminen väylällä on helppoa ja hauskaa, eikä siinä häiritse ketään, en ainakaan minä Bärösundissa tikkaillessani, heh. Siinä pelisilmä kehittyy, miten joustavammin ja muiden liikkumista vähiten häiriten ottaa vendat. Spinnuajo väylällä voi olla haastavampi juttu, jopa riskialtista mikäli vilkasliikenteisellä väylällä on broutsin tai vahinkojiipin vaara. Onneksi kaikki väylällä kryssimisen vastustajat eivät edes ymmärrä mitä selitän :-D
Mutta kait nykyäänkin suunnitellaan ainaskin one offeina muitakin kuin näitä silitysrautamuotin paatteja? Esim se vajaa kymmenen vuotta sitten tehty Mannerberg 65ft, leveys 3 m. Sillä broutsaaminen kryssillä ei onnistune ihan helposti. Ja eikös näitä nykyveneitä ole kahdella peräsimellä, ainakin kisapaatit, pogot yms... Luulisi että ne sentään pysyvät käpälässä vaikka välillä vene kallistuisi aallokossa?
ehkäisemisestä? Bavariat ovat yli 30 jalkaisia ja melko painavia. Sinne leen puolelle menevä kippari ei paljon edistä broutsia, mutta saa kyllä ratin takapuolella olevan genuan skuutin avattua varsin helposti. Eri juttu on tietenkin silloin, jos genuaa on jo rullattu sisään ja tarvitaan vielä toimenpiteitä ison suhteen. Silloin on mentävä ratin etupuolelle ja laskettava ison skuuttia. Siihen ei tosin kulu paria sekunttia kauempaa. No, broutseja sattuu näille uusille, leveille matkaveneille vanhoja saaristoristeilijöitä enemmän, se on tosi. Itse olen sen kyllä valmis maksamaan muotojen tuoman mukavuuden kustannukseksi.
Ei tosiaan samalla lailla, jos lainkaan, broutsaile perinteiset kapeat saaritoristeilijät tms.
Ongelma sitten kylläkin koskee kaikkia heti mieleen tulevia uudehkoja veneitä, vaikka en osaa niistä suurta osaa kovinkaan pulleana pitää. Omakin vene on sentään vain 2,8 m leveä, joten se on itse asiassa jopa kapeampi kuin monet 70-luvun vastaavankokoiset.
Masto sen sijaan on paljon korkeampi ja köliin on tullut bulbi. Uskoisin, että nämä kaksi tekijää ovat melko ratkaisevia broutsaamistaipumuksessa. Peräsin kyllä pitää melko suurillakin kallistumilla, jos kallistus tapahtuu rauhallisesti ja toisaalta se voi menettää otteensa jo aika pienellä kallistumalla, jolloin se tuskin 1,4 m syvänä on paljoa veden pinnalla.
Huomattavan monet (tai yksi iso ego, joka valtaa muilta asuintilaa) virtuaaliveneilijät ovat päivitelleet palstalla purjeveneiden keskinäisten väistämissääntöjen epäloogisuutta. Omasta mielestäni ne ovat täysin ymmärrettävät!!!
1: Tuulen yläpuolella oleva väistää.
Jos ihmiset jotain tajuatte tuulesta, ymmärrätte varmaankin myös sen, että tuuli ei mene 14m korkean lakanaseinän läpi. Tiedätte myös, että purjevene tarvitsee liikkuakseen tuulta. Etenkin lähitilanteissa, kun kaksi purjevenettä, joilla siis samalta puolelta tuuli kohtaavat, vierekkäisistä veneistä tuulen yläpuolella oleva "syö" kaiken tuulen alapuolella olevalta, eli sen nopeus ja ohjailtavuus ovat huonommat.
2:Styyrpuurin halssi
Halssi tarkoittaa siis sitä kummalta puolelta tuulee, joten styyrpuurin halssilla tuulee veneen oikealta puolelta ja purjeet ovat veneen vasemmalla puolella.
Periaatteessahan siis kaikki veneet ajavat väylän oikeata laitaa. Purjeveneellä, jolla on styyrpuurin halssi, purjeet ovat siis vasemmalla puolella, eli ajettaessa oikealla puolella väylää, koko väylä jää pimentoon purjeiden taakse. Paapuurin halssilla oleva vene taasen, jolla purjeet oikealla puolella, on näkyvyys koko väylälle. Hällä täten on paremmat mahikset väistää.
Voilá
Kyllä niissä pulleissa cruisereissa ja ihan yhtä moderneissa "performance cruisereissa" on selvä ero käyttäytymisessä.
Vaikka kokonaisleveys olisi sama, cruiserin vesilinja on paljon leveämpi, jolloin vesilinjassa cruiserin muoto on "pyöreä peruna" ja performance veneen enempi vähän teroitettu lapin puikula. Jälkimmäinen on käsittääkseni jo pelkän runkomuotonsa ansiosta paljon suutavakaampi.
Lisäksi pulleissa cruisereissa on matalat kölit, jotka edelleen pakottavat laittamaan matalat perärimet, minkä takia vene lähtee helpommin lapasesta.
Ehkä hieman hifistelyä on sitten se ero, että cruisereissa peräsinlapa on tasapainotettu täysin tunnottomaksi. Tällä viedään viimeisetkin mahdollisuudet huomata ajoissa mitä on tapahtumassa, niin että siihen ehtisi reagoida.
Oma suht vähäinen kokemus vahvistaa tätä käsitystä, puhtaat perheveneet on ollut pirun paljon hankalampia pitää käsissä kuin suorituskykyisemmät veneet.
On kyllä todella valitettavaa, että nykyään rakennetaan rungoltaan vaikeasti hallittavia veneitä ja lisäksi vielä viedään elintärkeät narut kuten ison skuutti pinnamiehen ulottumattomiin. Ja näitä sitten kaupitellaan aloittelijoille "helppoina" pursina, hitto soikoon. Väittäisin että performance cruiserit sopisivat aloittelijan käteen paljon paremmin, vaikka monet kuvittelevat niiden olevan jotenkin vaikeampia purjehtia. Tämä kuvitelma ei todellakaan pidä paikkaansa.
Aloittelijat miettikää tätä kun ajattelette uuden veneen ostoa. Vanhan pikkuveneen ostajilla ongelma ei vielä ole kovin paha, suurin osa vanhoista veneistä käyttäytyy varsin siivosti.
Paapuuri ja vasen. Veneessä/aluksessa/laivassa nämä ovat AIVAN eri asia. Merkitsevät eri asiaa ja niillä EI ole tekemistä toistensa kanssa kun puhutaan alustermistöin.
Kotona oikea on oikea ja vasen on vasen.
olisi aina sama kuin paapuuri? Veneen vasen kylki on aina vasen kylki, se joka on siinä vasemmankäden puolella, kun seisot perässä ja katsot keulaan. Eikä se muutu veneen oikeaksi kyljeksi sillä, että sinä käännyt jalansijoillasi 180 astetta ja tuijotat perään päin.
Meidän veneessä ei ole mitään paaraa ja styyraa vaan aina ja pelkästään vasen ja oikea. Muutenkin on karsittu noita vanhoja termejä pois käytöstä. Ei ole tarvetta leikkiä pikipöksyisiä merikarhuja.
Voi olla, että puhtaat cruiserit on vielä pahempia, mutta kyllä nuo nykyiset C/R veneet broutsaavat iloisesti millä tahansa tuulensuunnalla, jos isopurjeen skuuttaja ei ole hereillä ja/tai purjeita ei ole reivattu etuajassa pois. Tuulta ei monella tarvita 6 m/s enempää broutsiin ilman spinnua ja spinnulla se saattaa onnistua jo 4 m/s tuulessa.
reagoida jo vuonna 2005 tuohon matalaköliongelmaan ja syvensi kölit 185 cm:iin. Myös peräsimen pitoa parannettiin samalla. Tunnottomuus säilyi kuitenkin ja siihenkin on syynsä. Cruiserit varustetaan pääsääntöisesti autopilotilla ja tunnoton on energian käytöltään huomattavasti taloudellisempi tunnokkaaseen verrattuna. Autopilotti ei ole tarpeeton vekotin, kun lähdetään vähänkään pidemmille matkoille.
On tietysti järkevämpää ajaa ahtaaseen ja vilkkaaseen paikkaan koneella, jos tilanne ja taidot eivät riitä siinä purjehtimiseen.
Tarkoitin nyt lähinnä sitä, että jos purjevene ajaa koneella, niin muilla tuntuu siihen olevan paljon sanomista. Itsekin tästä kehuit marmattaneesi. Jos taas purjehtii, niin sanomista tulee siitäkin.
luovin kyllä kun se vain on mahdollista, en kylläkään Barösundin kapeimmissa kohdissa. Veneeni on matkakatti.
Myydyimmät Bavariat lienevät 30, 31, 32 ja 33-jalkaiset? Eiköhän noissa ole aika selkeä ero onko se satakiloinen kippari ylä- vai alalaidalla. Puuskaan tai aaltoon reagoinnissa ei ole kyllä aikaa mennä laidalta toiselle, vaikka se siinä 2 sekunnissa menisikin (otappa aikaa joskus lähtöhetkestä siihen kun purje on löysempi!).
Nykyiset veneet ovat myös huomattavasti nopeampi kuin edellinen sukupolvi ja se taitaa olla se suurempi syy broutsailuun. 70-luvun veneet olivat keskimäärin todella alirikattuja ja kölit painavia.
Tuosta, että tuulen yläpuolella oleva väistää.
Eivät taidä muutkaan seurassa tuntea tuota sääntöä. kun on välillä kiva tilaisuuden tullen ajattaa kilpailija matalikolle yläpuolelta painostaen, ja näin pakottaa toinen hidastamaan ja jättäytymään.
Olemme ilmeisesti kaikki ymmärtäneet asian väärin.
Yleisin syy "prontsiin" on liian suuri paine isopurjeessa,puuskan iskiessä monasti näkee,että kikki on kireällä jolloin skuutin löysäys auttaa vasta viiveellä.Olosuhteen muutuessa "proutsiherkäksi"pitää ensin löysätä kikki jonka jälkeen vene reagoi jo pieneenkin skuutin löysäykseen positiivisesti.Tämä pätee myös kovassa sivutuulessa.
Nimim. "Vielä tarkemmin": Kerro tarkemmin, mistä seurasta olet, jotta osaisin kiertää teidät kaukaa. Meidän seurassa (ainakaan kilpailuissa) ei ole kertomasi kaltaisia typeryksiä, jotka eivät osaa noudattaa väistämissääntöjä.
säännöt poikkeavat merkittävästi meriteiden yleisistä säännöistä. Opiskelehan niitä niin ymmärrät.
Kilpaillut?
Olen ihan oikeasti ajanut sekä rata- että matkakilpailuja. Säännöt ovat selvät.
Joakimin viesti sinällään oli jo tyhjentävä tapansa mukaan. Lisätään kuitenkin vielä yksi käytännön seikka. Genoan skuuti on kiinni selftailerissa ja sen irroittamiseen menee toiset pari sekuntia vinssin luo tuloon vaatineiden parin sekunnin lisäksi. Sinä aikana broutsi on jo kerennyt oikeamaankin. Ison skuutin taas saa lukosta auki yhdellä nykäisyllä ja broutsin ehkäisyssä pelataan sekunnin kymmenyksillä. Erityisen nopeaa toimintaa olisi vaadittu tässä esimerkkitapauksessa, jossa broutsiin lähdettiin poikkeuksellisen aallon seurauksena, yllätäen.
tai siihen tulisi tietyissä tilanteissa aina varautua. Ne parit sekunnit hoidetaan pois jo ennen mahdillista broutsia. Erikseen ovat ne tapaukset, jotka tulevat täytenä yllätyksenä. Itsekin olen kerran ajellut kaikessa rauhassa virsikirjaa navakassa tuulessa, kun takaa tuli yllättäen lähes myrskylukuihin yltänyt (20 m/s) puuska, joka heitti ison vahinkojiippiin ja veneen broutsiin. Siinä ei tullut mieleen yhtään toimenpidettä tilanteen ennalta estämiseen. Jälkeenpäin olen tarkkaillut vastaavissa purjehdustilanteissa enemmän myös takana olevaa meren pintaa. Teoriassa kaikki osaavat purjehtia täydellisesti, käytännössä aina välistä sattuu ja tapahtuu.
Ole kovin hyvin pärjännyt, jos yläpuolella/tuulen puolella olevana annat tietä.
suomennettua, tiivistettyä rules for dummies.
mikä tässä nyt oleellisesti poikkeaa meriteiden sääntöjen väistämisvelvollisuudesta. vasemman puolen halssilla väistetään, tuulen puoleinen väistää
Kun veneet kohtaavat
3. Kun kohtaat eri halssilla olevan toisen veneen, vasemmalla
halssilla olevan veneen on vältettävä oikealla halssilla
olevaa venettä.
4. Ollessasi samalla halssilla kuin toinen vene, väistä sitä
(a) jos se on edessäsi,
(b) jos se on suojan puolellasi.
Poikkeavatko ne nyt kovin oleellisesti?
Styyra-paara: sama
Tuulenpuoli-suojanpuoli: sama
Ohittava väistää: eroja yksityiskohdissa
Ohittava vene (kilpasäännöissä selvästi perässä oleva) määritellään hieman eri tavalla: meriteiden säännöissä perävalon sektori, kilpailusäännöissä "180" asteen sektori eli peräpeilin takana.
Ohittavan veneen väistövelvollisuus loppuu kilpailusäännöissä heti kun vene on rinnalla, jolloin väistövelvollisuus määräytyy muiden "perussääntöjen" (styyra-paara, tuulenpuoli-suojanpuoli) mukaan.
Ohittavalla veneellä voi olla kulkuoikeus styyra-paara-säännön mukaan, jos ohittaja on styyralla ja ohitettava paaralla.
Ohitettavan ei tarvitse pitää suuntaansa ja nopeuttansa.
Meriteiden säännöissä ideana on, että pitää väistää "kaukaa ja kunnolla". Tämä ei tietenkään sovi kilpailutilanteeseen, minkä takia kilpailusäännöissä on aika paljon yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, miten lähitilanteissa tai kääntömerkeillä saa esimerkiksi muuttaa suuntaansa ja miten väistämisvelvolliselle pitää antaa mahdollisuus väistää.
Mutta onvatko nuo nyt sitten oleellisia eroja? Kilpailijalle toki ovat, mutta yleisellä tasolla mielestäni ne meriteiden säännöt ja kilpailusäännöt ovat pääpiirteittäin samat, eroja on vain yksityiskohdissa. Ainoat ehkä melko oleelliseksi miellettävät erot ovat nuo, että ohitettavan ei tarvitse pitää suuntaansa ja että ohittavallakin voi olla kulkuoikeus styyra-paara-tilanteessa.
Peräntakainen tuuli, purjeet virsikirjalla. Tarkoittaa, että iso on niin ulkona kuin saadaan.
Sitten tuulenpuuska samasta suunnasta ja vene jiippaa ???, eli isopurje nousee kovaan vastatuuleen monta metriä ja kääntyy yli. Miten ihmeessä se on mahdollista. Kovassa tuulessa ei tahdo edes vinssillä tahdo saada sitä isoa keskelle.
Oletko koskaan kuullut kiinalaisesta jiipistä?
vahinkojiipissä mökin katolla olevan levangin päähän. Nykyisellään levangin päissä on skuutin kiinni jäämistä estävät lisäosat. En muuten pidä isoa virsikirjassa täysin levällään kahdesta syystä. Purje ei ole oikein muodossaan, jos se nojaa liikaa saalinkeihin ja toiseksi genua tuntuu saavan paremmin ilmaa ison ollessa hieman ohjurina.
Liikkuu myös näitä oikeita purjehtijoita, joiden veneessä ei ole konetta lainkaan. Pitääkö meloa, suotaa, sauvoa kapeikot.
Mihin luokkaan nesteasteikossaan arviosa nimimerkki heidät asettaa?
..niin tässä lainaus hänen toisesta viestistään:
" ...ihan sinä itse. Kehtaat vielä tunnustaa liikkuvasi jollain moottorittomalla muinaismuistolla. Sinunkaltaisesi sontaläjät, limanuljaskat, alkuliman sielunveljet pitäisi todellakin poistaa mereltä vaikkapa polttopullolla!
Se, että purjeveneellä ei pääse suoraan vastatuuleen, ei merkitse oikeutta ruveta temppuilemaan epänormaalilla tavalla. NORMAALI kulkutapa merellä tällä vuosituhannella on KONEAJO. Ei luulisi olevan vaikea käsittää muiden kuin sinunkaltaistesi kusipäiden!"
..veneillä on oikea. Asiasta on turha edes keskustella, koska Jone on the King. Kaikki joiden mielipiteet edes joltain osin poikkeavat Jonen mielipiteistä ovat kusipäitä ja heidät tulisi eliminoida.
...purjehtia, myös hankalissa paikoissa. Moottorittomuus on pakottanut oppimaan.
Eipä todellakaan ole kertynyt parinkymmenen vuoden aikana kuin yksi PM ratapuolella ja kaksi voittoa matkakilpailuissa. Näitten takia ei ole tarvinnut aiheuttaa vaaratilanteita kanssakilpailijoille.
eilen tämän viestiketjun osoitteen HTPS:aan...
että JRxxx:llä on munaa myöntää olevansa tämän kyseisen seuran johtokunnan jäsen? Ei tuollainen yksilö, jonka mielestä 99% kanssaihmisistä on k-päitä voisi millään tuollaisella asenteella toimia missään yhteisössä. Ilmeisesti hän täällä netissä paljastaa todelliset mielipiteensä, realimaailmassa toimii sitten toisella tavalla...
Eli olen tyhmä, jos annan kilpailuissa tilaa suojanpuolelle??? Etkö ole kuullut, että joissain kisoissa on tuomareita (oli kyseessä sitten americas cup, tai helsinki-tallinna race), jotka antavat sääntöjä rikottaessa 360 rangaistuksen (jos eivät satu diskaamaan koko idioottia) eli joudut kääntämään veneesi 360 astetta ympäri. Siihen menee rutosti enemmän aikaa ja sijoituksia, verrattuna siihen, että sopivassa tilassa sitten väistät tai menet ohi niin että suhahtaa.
Jäät siis ilmeisesti aina kiusallasi siihen tuulen puolelle kärkkymään etkä yritä ohi??? Jäätkö kenties tahallasi tielle, kun alapuolella oleva leikkaa kurssillesi ja yrittää estää ohituksesi? (tämähän ei ole kiellettyä) Tiedoksi vaan että kilpailuissakin on samat säännöt, kuin normaalistikin, vain muutama sata kertaa enemmän pykäliä.
Nimim. Toinen kilpuri: Alkuperäinen kysymys oli siitä, ajatetaanko toinen kilpailija matalikolle. Tilanne kääntöpoijuilla tms. on kokonaan toinen.
Et siis ilmeisesti ole ymmärtänyt vähääkään lukemastasi.
Se, että annan tilaa toiselle kilpailijalle turvallisuuden kannalta kriittisessä tilanteessa, ei liene 360-rangaistuksen aihe.
Tällä taktiikallani olen saavuttanut mainitsemani menestykset mutta varmaan olen joskus hävinnytkin muutaman sijan. Tällä ei ole ollut väliä, koska en osallistu purjehduskilpailuihin ammatikseni vaan harrastuksesta, ja minusta on hienoa noudattaa herrasmiessääntöjä kilpailuissakin.
Tämä kyseinen tyyppi J**** R**** on tuttu nettihäirikkö jo vuosien takaa. Aikanaan sfnet.harrastus veneilypuolella lähes kaikki käyttäjät laittoivat kyseisen pölvästin ignore listalle, eikä syyttä.
Osta jrxx vaikka matkailuperävaunu, sinua ei kukaan kaipaa merellä!
Nimim. Toinen kilpuri: Alkuperäinen kysymys oli siitä, ajatetaanko toinen kilpailija matalikolle. Tilanne kääntöpoijuilla tms. on kokonaan toinen.
Et siis ilmeisesti ole ymmärtänyt vähääkään lukemastasi.
Se, että annan tilaa toiselle kilpailijalle turvallisuuden kannalta kriittisessä tilanteessa, ei liene 360-rangaistuksen aihe.
Tällä taktiikallani olen saavuttanut mainitsemani menestykset mutta varmaan olen joskus hävinnytkin muutaman sijan. Tällä ei ole ollut väliä, koska en osallistu purjehduskilpailuihin ammatikseni vaan harrastuksesta, ja minusta on hienoa noudattaa herrasmiessääntöjä kilpailuissakin.
Muuan syy tähän taktiikkaan on tietysti ollut se, että olen purjehtinut ensi sijassa klassisilla puuveneillä, ja näissä luokissa muutkaan kilpailijat eivät purjehdi "veren maku suussa".
liikkuu näitä limnuljaskoja, tuo esimerkki on kyllä vähän vanha, hieno ja maineikaskin eikä silloin juuri ollut vastaantulijoita.
http://www.youtube.com/watch?v=NKusg6Jyc9Y
monesti pyörinyt linkki Anita im orkan.
http://www.skostsee.org/history.htm
Anita on America`s Cup vene viime vuosituhannen alkupuolelta - eikä konetta, mutta tuostakin selvisivät.
Jossain kohden mennyt jo sekaisin sanomiset. Joku sanoo ajattavansa alapuolen venettä matalikolle, mikä Hakron mielestä oli vastoin sääntöjä. Sitten kolmas referoi sääntökirjaa (oikein) ja nyt tilanne kääntyy päälaelleen.
No joo, se ensimmäinenkään ei oikeastaan sanonut ajattavansa toista matalikolle, vaan pakottavansa toisen siten hidastamaan. Voihan sen niinkin tehdä, mutta mieluummin minäkin voitan kisan purjehtimalla nopeammin. Kahden välisten kahinoiden aikana sitäpaitsi yleensä muut voittavat. Ja aftersail on kivempaa, jos herrasmiessäännöt pätevät.
Ja vielä korjaus jo usemman kerran tässä aiheessa esiin tulleeseen 360-käännökseen. Sääntökirjassa luki ennen 720 astetta rangaistuskäännöksenä, nykyisin sama asia määritellään kahtena vasta- ja kahtena myötäkäännöksenä. Purjehdusohjeissa voidaan sääntöä sitten lievittää yhdeksi kierrokseksi.
Sanomiset menevät helposti sekaisin, kun kirjoittajat eivät käytä samaa nimimerkkiä kerrasta toiseen. Sekin kertoo jotain kirjoittajista.
vaikka kaikki jotka haluavat osallistua täällä keskusteluun - rekisteröityisivät.
On muuten paljon hyviä puolia....
...aiemminkin todennut, sellaisten purjealusten, joissa ei ole riittävän tehokasta moottoria, käyttö merellä on vähintäänkin kyseenalaista. Suunnilleen yhtä tökeröä ja harkitsematonta kuin mennä lentelemään kuumailmapallolla Helsinki-Vantaan kiitoratojen päälle.
helsinki-Vantaan kentän yläpuolella lentäminen on yleensäkin kiellettyä.
Kuumailmapallolentäminen muutoin ei, kuten ei purjehtiminen ilman moottoria.
Kaikki ei vaan tajua sitä.
Eilen seurasin takaa tarkasti kuinka uusi FG33 broutsasi voimakkaasti puuskassa. Peräsimen yläreuna kävi vain niukasti vedenpinnnan yläpuolella. Huomaa, että peräsimen yläreuna on veneen ollessa satamassa jo kutukuinkin vedenpinnan tasalla.
Moottori/purjeveneily laivaliikenteelle varatussa satama-altaassa tai kanavassa. Mutta yleisessä ilmatilassa voi aivan huoletta lennellä kuumailmapallolla, gyrokopterilla, riippuliiitimellä tai laskuvarjolla. Kuten purjeveneellä vesialueilla, missään valtion laissa ei sitä kielletä. Kuten voi meloa, soutaa, uida ja kävellä (jäällä ), joten mitään laitonta ei ole purjeilla kulussa ole.
...väitteesi "mitään laitonta ei ole purjeilla kulussa ole." on helppo kyseenalaistaa useassakin tilanteessa. Merilaissa säädetään aluksen päällikön velvollisuuksista seuraavasti: "Päällikön on huolehdittava siitä, että alusta kuljetetaan ja käsitellään hyvän merimiestaidon mukaisesti." "Merimiestaito" on tyypillisesti tulkittu tarkoittamaan laajempaa asiaa kuin pelkkää aluksen teknistä käsittelytaitoa. Siten on johdonmukaista todeta, että merelle lähtö moottorittomalla purjeveneellä on melko automaattisesti hyvän merimiestaidon vastaista. Piste.
Minua muuten huvittaa melkoisesti se, että tässä samassa keskustelussa käydään laajaa pohdiskelua "broachaamisesta" (mitä se sitten tarkasti ottaen onkin, en välitä tietää; riittää, kun tiedän, että kyseessä on veneen hallinnan toivottavasti väliaikainen menetys). Se todistaa itsessään, että purjevene on huonommin hallittavissa kuin moottorivene. Saman asian tunnustavat usein purjehtijat puolustaessaan purjeveneiden etuoikeuksia moottoriveneiden toiminnan "helpommuudella". Jostain syystä heidän mieleensä ei näytä sitten millään juolahtavan, että perustelu ampuu heitä itseään jalkaan. Jos alustyyppi A on vaikeammin hallittavissa kuin alustyyppi B, pitäisi ensimmäisen kysymyksen olla "saako/pitääkö A:lla yleensä lähteä merelle?" eikä "millaisia etuoikeuksia A:lle pitäisi antaa B:n kustannuksella?".
(Sinänsä täytyy tässä kohden muistuttaa, että tämä mainitsemani väljästi muotoiltu Merilain pykälä saattaa hävitä muille pykälille. 90-luvulla oli tapaus, jossa suomalainen purjevene oli ylittänyt Saksan aluevesillä liikennekaistat kaistasääntöjen vastaisesti. Vaasan HO, joka asian käsitteli, totesi nimenomaisesti, että ylitys oli tapahtunut "hyvää merimiestaitoa osoittaen", mutta oli silti lainvastainen. Ja tuomitsi veneilijän sakkoihin.)
Enpä oikein ymmärrä miksi on kyseenalaista? Kyseenalaistaa voisi saaristossa jossa ei ole pelivaraa poiketa kurssista. Merellä voi sitten vähän vapaammin suunnata minne tuuli vie purjeilla.
Saaristossa taas riittää se vähän pienempikin kone koska aallot ei kasva samalla tavalla ja toisaalta ei ole pakko mennä minnekkään aina voi mennä saarentaakse ankkuriin. Tai olla fiksu ja mennä satamaan jos sääennuste näin edellyttää.
kyseenalaistaa voisi ennemminkin veneet jossa myrskyfokka puuttuu reivit puuttuu takila huonossa kunnossa jne. Purjeveneen ensisijainen moottori on purjeet.
Nyt heti kaikki laivaliikenne kieltoon, ainakin Suomen aluevesillä, kun ei valta sen ulommas ylety. Laivathan ovat todella kömpelöitä ja sellaisina siis osoittavat lainvastaista liikkumista. Itse asiassa isommat moottoriveneetkin ovat pienempiin verrattuina köntyksiä, ei kun kieltoon...
...tässä on ensisijaisesti puhuttukin koko ajan, jo keskustelun aloittajasta lähtien. Eihän avomerellä mitään ahdasta ole. Jäljelle tietysti jää kysymys, miten saat sen moottorittoman veneesi avomerelle turvallisesti (moottoriveneen hinauksessa, tietysti).
Tai no, Suomenlahdella kyllä voi jo epäillä tuota "ei ole avomerellä ole ahdasta" -juttuakin. Erityisesti siinä keskivaiheilla, missä sitäpaitsi on liikennejakokaistatkin, jotka rajoittavat itsessään liikkeitä.
Jos purjeveneessä on asiallinen moottori, niin ei purjevarustuksen puutteellisuudessa ole sinänsä mitään moitittavaa.
...on peruste, jota yhdelläkään huvialuksella ei ole: ne ovat osa yhteiskunnan välttämätöntä infrastruktuuria. Hyvin raaka pöytätesti: tapahtuuko yhteiskunnalle merkittävää vahinkoa, jos laivaliikenne loppuu huomenna? Tapahtuu. Entä jos kaikki huviveneily loppuu huomenna? Ei.
Isot moottoriveneet ovat muuten tyypillisesti paremmin hallittavia kuin muut huvialukset. Ne pesevät sekä purkkarit että pienemmät moottoriveneet.
puuttua tuohon eri veneiden käytön kieltämiseen, että Teiden itsenne logiikalla, ne kiellettävät ovat moottoriveneitä.Ja perusteluhan löytyy sieltä sinun sanomisista.Moottori veneitä hinataan saaristossa noin 80 % enemmän kuin purjeveneitä.Joten kaikki mitä olet kirjoittanut tässäkin keskustelussa on ollut puppua
teki yhteiskunnasta huomioitavan tekijän?
Hallittavuuskysymyksissä puhut täyttä soopaa. Asiassa on monta muuttujaa.
Jos saaristossa on lirissä siitä syystä että moottori on liian alitehoinen voi ehkä käydä katsomassa itseään peiliin missä vika on? Kuten aikaisemmin sanoin saaristossa pääsee aina suojaan, saaristossa ei samalla tavalla joudu huonoon keliin sinne on lähtenyt ainakin osittain tietäen riskin.
En missääntapauksessa kannata sitä että Matkailuun tarkoitetussa purjeveneessä ei olisi moottoria sillä on ihan hyvä lähteä / tulla satamasta ja tyynellä kelillä ajella. Tai jos vaikka ei vaan huvita purjehtia voi ajaa koneella.
Pointti on se että purjealus on merellä paremmin hallittavissa oikeilla purjeilla. Ja minkä ihmeen takia ajaisin koneella keikkuen holtittomasti kauheessa metelissä 6solmua kun toinen vaihtoehto on mennä tasaisesti kuin juna ja yli 6 solmua?
Ja aina kun kova (yli 10m/s) keli sitä on melko yksin saaristossa, pari purkkaria minor ja targa tulee vastaan. Eli ahtaudesta ei voi puhua silloin.
Jos purjevene broutsaa niin se on kyllä täysin veneen ohjailusta vastaavan henkilön taidottomuutta. Purjepinta-alaa ei ole vähennetty ajoissa. Kilpaveneet kyllä broutsailee kun yritetään pitää mahdollisimman paljon kangasta yllä ja tapahtuu ohailuvirhe, mutta lomapurjehduksella ei näin saa tapahtua. Myös tuo broutsaaminen pitää osata hallita.
Eikö se "hyvä merimiestaitokin" ole nimenomaan perinne, ei sen sisältöä ole missään määritelty.
Se että merellä olisi ahdasta on kyllä silkkaa kuvitelmaa, harvoin on kahta muuta venettä samaan aikaan näköpiirissä, ellei nyt aivan sataman läheisyyttä lasketa mukaan.
Ihme kyllä olen saaristossakin pärjännyt purjeilla jo lukuisia vuosia, eikä kovin tiukkoja tilanteita ole edes syntynyt. Yleensä ne kovimmat tilanteet ovat olleet siellä venesataman saunan lauteilla kultuja juttuja.
Miksi määrittelet noi, että perhe/loma purjehduksessakin ei saisi välillä kokeilla rajoja, jota saattaa seurata esim broutsaaminen?
Eihän niitä rajoja opi muuten?
Eihän broutsissa ole mitään vaarallista, kunhan porukka on ajan tasalla.
Kyllä jokaisen pitää autollakin liukastella joskus, että oppii ajamaan liukkailla.
Silti talvi "yllättää" aina jokusen vanhankin autoilijan.
Mikäli moottorittomalla purjeveneellä vesille lähteminen on vastuutonta, niin vähintään yhtä vastuutonta on lähteä vesille moottoriveneellä, jossa ei ole kahta toisistaan täysin riippumatonta moottoria apulaitteineen. On hyvin harvinaista, että purjevene menettää rikinsä (kilpailuja lukuunottamatta), mutta suorastaa yleistä, että moottoriin tulee toimintahäiriö.
En ole koskaan ajanut isoa moottorivenettä, mutta ainakin sinun suhtautumisestasi kanssaveneilijöihin voi päätellä sellaisen hallitsemisen olevan äärimmäisen vaikeaa. Saaristoon sellaisella ei siis pitäisi olla mitään asiaa. Hanki purjevene, jolla voit kulkea johonkin ulkosaarelle parkkeeratulle moottoriveneellesi. Voit sitten ajella sitä lähes ohjauskyvytöntä paattiasi turvallisesti avomerellä, kunhan muistat varoa niitä yllättäviä liikkeitä tekeviä laivoja siellä Suomenlahden keskivaiheilla.
Ei taida olla kuin pari viikkoa siitä, kun joku esitti ne todelliset numerot. Purjeveneet ovat määräänsä nähden jopa yliedustettuina meripelastustapausten joukossa.Se on muuten aika noloa purkkareille. Kun kerran useimmilla niistä on kaksi voimanlähdettä, pitäisi purkkarin todennäköisyyden joutua pelastettavaksi olla paljon pienempi kuin moottoriveneen. Eikä suurempi, kuten nyt on asia.
Anteeksi. Tekstistäni jäi sana "tahaton" pois. Kyllä se broutsaaminen pitää nimenomaan kokeilla jotta tuntee miten vene silloin käyttäytyy. Aivn kuten totesit. Tarkoitin tässä tuollaista tahatonta broutsia silloin kun muita veneitä on lähettyvillä.
...vähän aikaa, mistä tuo aaltojuttu nyt oikein tuli. Taaksepäin lukemalla sitten huomasin, eli asia liittyi siihen, että halusit pienempää konetehoa. Mutta kyllä niitä aaltoja on saaristossakin (vaikkapa Airisto, Sipoonselkä tai Porkkalanselkä ovat saaristossa nekin, samoin sopiva tuulensuunta kehii kyllä aaltoja ränneihinkin). Ja sitten on vielä se, että ei sitä aikaa aina ole huviveneilijälläkään, välillä pitää ehtiä sunnuntai-illaksi tms. kotiin.
Pääasiastahan me olimme näköjään samaa mieltä: kone pitää olla. Minä olen lisäksi sitä mieltä, että sen pitää olla sisäkone, useastakin syystä (luotettavuus, paloturvallisuus, käsiteltävyys ja melutasokin). Ja silloin on pikkujuttu ottaa 10 hv enemmän.
Tuosta heilumisesta en sano mitään, kun en tunne purkkarin käytöstä. Liukuvalla veneellä heilunta ei ole holtitonta ainakaan niin kauan kuin voi pysyä liu'ussa. Kauhea meteli? Jos unohdetaan perämoottorit, vesiskootterit ja ne pahuksen suoraputkijenkit (mikähän niissäkin kiehtoo), niin en ole tavannut venemoottoria, joka pitäisi "kauheata meteliä". Päinvastoin, mukavaa tasaista hyrräystä, jonka ääneen lapset nukahtavat ja itse tietää asioiden olevan kunnossa ja ajon turvallista.
on, ko. tyyppi osaa tarinoissaan olla vaan niin vaikea.
Nariseva neiti-immeinen, jolle pitäisi laittaa vaipat kun poraa koko ajan milloin mistäkin, oikein besserwissereiden irvikuvatus.
Ei ymmärrä edes poistua takavasemmalle kun porukka nauraa sen pahaisen lippalakki-satamakapun lätinöille - saa ilmeisesti jotain tyydytystä horinoistaan.
Olenhan minäkin useammanlaisella moottoriveneellä purjeveneiden lisäksi liikkunut. Joskus on tuntunut meno purjeillakin melkoiselta ryskeeltä. Mutta aina sen ryskeen voi kertoa kymmenellä, jos ollaan liukuvalla menossa.
Enkä ole vielä tavannut moottoria, joka mukavasti hyrisisi. Se on kyllä totta, että lapset nukahtavat purjeveneessä moottorin käynnistyessä, mutta onpa montaa huonosti nukahtavaa lasta ajelutettu autollakin. Mutta se hetki, jolloin tärinä ja pörinä loppuu...siitä alkaa mukavuus.
Mutta ne aallot Sipoonselällä, koska sellaisia on nähty? Ehkä silloin oli pienellä alueella, kun tuulta oli lupsakasti yli 20 m/s. Mutta ei sekään niin paha ollut purjeilla.
Jos isommat moottoriveneet ovat niin hyvin hallittavissa, miksi olen ollut tänäkin kesänä todistamassa kahden sellaisen törmäilyä laiturissa oleviin veneisiin? Ja kuullut uutisista yhdestä kuolemaan ja toisesta pitkälliseen teho-osastohoitoon johtaneesta päin laituria ajosta.
on se, että lisääntyvässä määrin purjeveneillä liikkuu JRxxxn purjeveneilijät, joille moottori on yhtä tärkeä tai jopa tärkeämpi voimanlähde kuin purjeet. Itse tunnustaudun purjehtijaksi, joka saattaa kellua pitkiäkin aikoja lähes paikallaan, kun polttoaine (=tuuli) hetkellisesti loppuu.
Älä vääristele tekstejä. Väitin että harvoin tulee tilanteita jossa purkkarin koneteho ei riitä. Aallot on se mikä estää mahdollisesti kulun haluttuun suuntaan. Eli tästä nämä aallot tulleet mukaan keskustenuun.
Vastasin siis alunperin sinun väittämääsi.
...aiemminkin todennut, sellaisten purjealusten, joissa ei ole riittävän tehokasta moottoria, käyttö merellä on vähintäänkin kyseenalaista.
Eli summa summaarum.
1. Saaristossa pääsee suojaan ei ole pakko puskea vasta aaltoon. Sipoonselältä on lyhyt matka suojaan ja minkälainen keli yllättää sipoonselällä? Tietysti jos ei kuuntele sääennustuksia eikä katso taivaalle. Toisaalta sipoonselällä kryssiminen ei todellakaan ole ahtaassa väylässä siksakkia?
2. Avomerellä ei ole tarvetta käyttää moottoria JOS on purjeet/taidot jolla voi purjehtia kovassa kelissä.
3. Harvaa purjealusta pystyy ohjaamaan potkurivirralla eli satamassakaan ei teholla tee mitään. No kiihtyyhän tehokkaammalla moottorilla paremmin mutta melko merkityksetöntä.
Alitehoinen moottori onko niitä oikeasti? Mielestäni hyvät purejehdusominaisuudet omaavalla veneellä, koneen teho on aika merkityksetön.
Paloturvallisuus 20l bensaa? melutaso satamasta ulos? käsiteltävyys perärutkulla varustettu kääntyy helpommin.
jos kuski on kännissä (kts. kuolemaan johtanut tapuas) niin kyllä törmäys laituriin onnistuu yhtä helposti purje- kuin moottoriveneelläkin. Tosin purjevenettä voi olla vaikeampi saada liikenteeseen kunnon kaatokännissä ja toisaalta moottoriveneiden määrä on monikertainen purkkareihin verrattuna, joten onnettomuuksiakin sattuu enemmän. Viime päivinä on muuten uutisoitu paristakin uponneesta purkkarista, montako uponnutta motskaria on uutisissa näkynyt?
kuski on kännissä (kts. kuolemaan johtanut tapuas) niin kyllä törmäys laituriin onnistuu yhtä helposti purje- kuin moottoriveneelläkin. Tosin purjevenettä voi olla vaikeampi saada liikenteeseen kunnon kaatokännissä ja toisaalta moottoriveneiden määrä on monikertainen purkkareihin verrattuna, joten onnettomuuksiakin sattuu enemmän. Viime päivinä on muuten uutisoitu paristakin uponneesta purkkarista, montako uponnutta motskaria on uutisissa näkynyt?
...sinä, joka rupesi vääristelemään ja vääntelemään asioita. Sanoin todella: "...purjealusten, joissa ei ole riittävän tehokasta moottoria, käyttö merellä on vähintäänkin kyseenalaista." ja pysyn sanojeni takana. Sinä yritit rajata sanan "merellä" tarkoittamaan pelkästään avomerta, mutta merellä se on saaristokin.
Ihan yhtälailla saaristossakin joutuu puskemaan vasta-aaltoon, jos on siihen suuntaan menossa. Ei siitä ole iloa, että jonkin saaren suojaan pääsee ankkuriin, kun on matkalla johonkin tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan mennessä. Suuri osa ihmisistä kun veneilee muulloinkin kuin kesälomalla tai eläkkeellä.
Alitehoisia moottoreita ilmiselvästi on, sen verran moni esim. perustelee kapeikoissa luovimistaan sillä, ettei koneteho riittäisi vastatuuleen/-aaltoon. Mikä sitten on alitehoinen, jääköön arvioitavaksi tapauskohtaisesti. Näyttäisi siltä, että 5-6 tonnin painoisissa purjeveneissä n. 30 hv alkaa olla melko vakiintunut koneteho, joten luultavasti sitä voisi pitää hyvänä. Parikymppisillä (yleensä 19 hv) koneillakin näytetään kohtuudella pärjäävän, mutta pienemmät ovat useinkin vaikeuksissa.
Mikä tahansa bensakone on paloturvallisuusriski verrattuna dieselmasiinohin. 20 litralla saa aikaan jo komean kokon. Etkä tosissasi yrittäne kiistää, etteikö perämoottorin melutaso olisi sisäkonetta kovempi? Hyvistä purjehdusominaisuuksista on hyötyä vain siellä, missä voi muita haittaamatta purjehtia. Kapeikoissa ja muuten ahtaissa paikoissa tarvitaan konetta ja vähänkin vastuuntuntoiset veneilijät sitä myös käyttävät.
bensa koneitra on moottoriveneissä, joten kieltää ne pitäisi.Vai mitä JRxxx? Kun tahtoo noissa vanhemmissa sisäkoneissa oleva tuota bensaa enempi kuin parikymmentä litraa.Mieti joskus mitä olet kirjoittanut ja mitä kirjoitat.Ehkä sitten itsekkin ymmärrät että kirjoituksessi ovat aivan täyttä puppua.Kun kerran edes malttaisit jättää vastaamisen yhteen kertaa, ei tulisi niin paljon ristiriitaisuuksia sanomisissasi
Hyviä puolia siis? Ja tämä on tarkoitettu ihan oikeaksi kysymykseksi, infon tarpeeseen.
"Alitehoisia moottoreita ilmiselvästi on, sen verran moni esim. perustelee kapeikoissa luovimistaan sillä, ettei koneteho riittäisi vastatuuleen/-aaltoon."
En usko, että alitehoisia koneita juuri on. Itselläni on veneen perässä 4-heppainen perämoottori, enkä sillä pääse vasta-aallokkoon, mutta kysymys ei todellakaan ole tehon puutteesta. Koska kone on pitkän takarungon päässä, nousee se aallossa ilmaan, eikä siis vedä. Tuo 4 hevosvoimaa kyllä tehona riittäisi puskemaan kovaankin vastatuuleen. Kuitenkin silloin kun on aallokkoa, on myös tuulta, joten moottoria ei aallokossa tarvita.
"Hyvistä purjehdusominaisuuksista on hyötyä vain siellä, missä voi muita haittaamatta purjehtia. Kapeikoissa ja muuten ahtaissa paikoissa tarvitaan konetta ja vähänkin vastuuntuntoiset veneilijät sitä myös käyttävät."
En ole vielä törmännyt satama-altaan ulkopuolella niin kapeaan tai muuten ahtaaseen paikkaan, etteikö olisi voinut luovia turvallisesti ja muita kohtuuttomasti haittaamatta. Jos joku moottoriveneilijä on joskus joutunut vähän rattia kääntämään, niin tuohan ei missään nimessä ole kohtuutonta. Aika pientä verrattuna siihen, kun isot moottoriveneet puskevat tyynessä isoja aaltoja. Minä suvaitsen kyllä noita aallontekokoneitakin, mutta täytyy olla idiootti, jos ei ymmärrä niiden aiheuttavan huomattavasti suuremman haitan muille veneilijöille ja rantoja asuttaville kuin luoviva purjevene. Eli ota JRxxx aivo käteen ja ajattele, tai jää rantaan sitä satamaasi kyttäämään.
Meillä kyllä käytetään usein veneessä nimityksiä paapuuri ja styyrpuuri tai useammin paara ja styyra. Toisinaan käytetään kuitenkin myös ihan vasenta ja oikeaa, enkä todellakaan ymmärrä mikä ero näillä termeillä on keskenään. Paapuuri on kulkusuuntaan nähden vasen, ja vasen on kulkusuuntaan nähden vasen. Mikä ero näillä kahdella mukamas on?! Mutta me ei kai ollakaan kunnollisia purjehtijoita, kun ei ole seuralippuakaan (jäsenyys kyllä kisoja varten) eikä edes puhuta ruotsia.
Eli avomerellä missä aallot kasvaa tarvitaan koneessa tehoja jos halutaan ajaa koneella. Minä en yleensä halua varsinkaan kovalla kelillä.
Kapeikoissa missä mahdollisesti kryssiminen on ahdasta kovan liikkenteen vuoksi on tietysti hankalaa en vain ole viellä törmannyt kapeikkoon kovalla kelillä missä on niinpaljon liikennettä ja niin suuret aallot että en pääsisi koneella kohtuu vauhtia eteenpäin. Yli 10m/s ei ruuhkaa enää ole suomen vesillä missään. Ja alle 10m/s kaikki purkkarit jaksaa puskea vastaiseen?
Bensa on aina riski veneessä. Suurin riski on kuitenkin bensan höyrystyminen konehuoneessa tai pilssissä. Näitä ongelmia ei perämoottoreissa käytännössä ole.
Bensasisäkoneita on muutamia tyyppejä purkkareissa mutta prosentuaalisesti todella vähän. Kiitos nykyiselle löpö kiellolle tästä tulee viellä ongelma moottorivenepuolella jossa bensamäärät aivan eri luokkaa.
Sisämoottorissa on puolensa, mutta on perämoottorissakin. Se on halpa, helposti huollettava ja omatoimisesti vaihdettava.
Melusta kärsii lähinnä veneilijä itse, muille purjeveneen perämoottorin meluhaitta on olematon verrattuna moniin muihin moottorikäyttöisiin kulkijoihiin.
Montako alle 10-heppaisesta perämoottorista tai sen tankista aiheutunutta tulipaloa purjeveneissä on viimeisen vaikka kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut?
Suurempi nopeus selittää vakavat vammat, mutta miksi ne törmäilyt satamissa?
esimerkiksi
- tiedät kenen kommentteihin vastaat
- nimimerkin aikaisemmista kommenteista voi päätellä minkälaista asiantuntemusta voi odottaa.
- nälvimiset vähenee kun ei kirjoitella anonyymeinä
vastaan. Tämä on tarkoitettu piti2:lle.
Ei rekisteröinti näytä nälvimiseen mitään vaikuttavan. Nimimerkithän ovat anonyymeja kuitenkin. Vaikka joku käyttäisi ihan oikeaa nimeä, niin kukaan ei voi tietää, onko siellä sen niminen hemmo takana. Joistain nimimerkeistä näkyy olevan välillä kovastikin arvailuja, kuka on takana, mutta ei niitä kukaan pysty varmasti sanomaan oikeiksi tai vääriksi.
Mutta se hyöty olisi, että samaa nimmaria ei luultavasti käytä kuin yksi eli tietää vastaavansa samalle. Luultavasti, voihan nimmarin takana olla useitakin ihmisiä.
Palstan säännöt muuten kieltää muiden henkilötietojen levittämisen ilman lupaa. Koskeekos se myös henkilöllisyyksien arvailua?
Täysillä huutava 5 konin peräprutku on kyllä paljon pahempi meluhaitta kuin mikään sisäkone. Äänenkorkeus sen kai tekee. Sama juttu kuin vesiskoottereissa.
Vasen kylki on melkein aina sama kuin paaran kylki, ei kuitenkaan ihan aina. Muutoin vasen on aina suhteellinen käsite, paara absoluttinen. Siinä se ero lyhykäisyydessään ja myös syy sen käyttöön.
Milloin vasen kylki on eri asia kuin paaran kylki?! Jos vasemman merkitys vaihtelee tilannekohtaisesti, niin pitänee sitten myös nuo maaliikennesäännöt kirjata uudestaan. Tulee autojen välillä jänniä tilanteita, kun ei voi koskaan tietää kumpi kaista on vasen ja kumpi oikea. Vai poikkeaako vene ja auto tässä asiassa toisistaan? En ymmärrä miten poikkeaisi.
Veneen vasen kylki on aina paapurin kylki.
Sama mistä suunnasta katsoo.
Senkin ÄÄLIÖ.
Kerrotko millonin veneen vasen kylki EI olisi sama kuin paaran kylki???
Odotan herkeämättä vastaustasi.
Myönnetään, viisiheppaisesta lähtee täysillä paha ääni, mutta:
- pakkoko sitä on huudattaa täysillä tai aina.
- ei siitä purjeveneen perässä tule sen isompaa ääntä kuin mökkisoutuveneenkään.
- ääni on joka tapauksessa pienempi kuin esim. parikymppisillä perämoottoreilla kulkevissa pulpettiveneissä, eikä niitä ole kukaan täällä vielä keksinyt vaatia kiellettäväksi.
- äänestä kärsii eniten veneilijä itse.
Totta kai sisämoottori on monessa tilanteessa mukavampi. Koska sisämoottori myös maksaa moninkertaisesti, voi joskus kuitenkin olla ihan perusteltua tyytyä perämoottoriin.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...
vähän villoja? Tuskin se mokailija näitä viestejä luki, vaan jatkaa muiden pelottelua omilla säännöillään.