aika konkreetisella tavalla se kun Jeesus opetaa kansalle ja sitten opetuslapset toteaa ettei olekaan mitään mitä syödä, että kansa on nälkäistä. Ja sitten Jeesus kysyy että mitä on ja opetulapset sanovat että viisi leipää ja kaksi kalaa. Jeesus ottaa leivän siunaa sen ja opetuslapse antavat sen kansalle. (Matt 14)
Eikö Jumalan sanan ja Jumalan valtakunna salaisuuden jakaminen ole juuri tälläistä. Meillä on vain viisi leipää ja kaksi kalaa. Ja kuinka monta epäilee ettei tuo ruoka riitä ravitsemaan juuri ketään.
Minä kysyn Heinolta toivotaan että hän vastaa. Kun kirjoitit tuon avauksen tuonne alle niin oliko sinulla epäislys että sinulla on vain viisi leipää ja kaksi kalaa. Ja kutenkin aika suuri joukko tulee ravituksi (Jumalan sanalla).
Eikö meitä ole sen kaltaiseen uskoon kutsuttu että me otamme siitä vähästä ja jaamme. Ja eikö meitä ole sen kaltaiseen uskoon kustuttu että me iloitsemme kun näemme että kaikki joilla oli nälkä tulevat ravituksi.
En minä kiellä etteikö epäilys olis aina läsnäolevaa. Silti ei ruoka lopu Jumalan lasten pöydästä jakamalla. Vaan sitä on aina yhtä ylenpaltisesti.
Eikö Jumalan sanan ja Jumalan valtakunna salaisuuden jakaminen ole juuri tälläistä. Meillä on vain viisi leipää ja kaksi kalaa. Ja kuinka monta epäilee ettei tuo ruoka riitä ravitsemaan juuri ketään.
Minä kysyn Heinolta toivotaan että hän vastaa. Kun kirjoitit tuon avauksen tuonne alle niin oliko sinulla epäislys että sinulla on vain viisi leipää ja kaksi kalaa. Ja kutenkin aika suuri joukko tulee ravituksi (Jumalan sanalla).
Eikö meitä ole sen kaltaiseen uskoon kutsuttu että me otamme siitä vähästä ja jaamme. Ja eikö meitä ole sen kaltaiseen uskoon kustuttu että me iloitsemme kun näemme että kaikki joilla oli nälkä tulevat ravituksi.
En minä kiellä etteikö epäilys olis aina läsnäolevaa. Silti ei ruoka lopu Jumalan lasten pöydästä jakamalla. Vaan sitä on aina yhtä ylenpaltisesti.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tekstiäsi, että minkä vuoksi esim. vl:t ovat ottaneet yhdeksi asiakseen erotella ihmisiä uskovaisiin ja ei uskovaisiin porukkaan?
Aivan kuin se olisi äärettömän tärkeää myös kuin mikä tahansa muukin uskonkappale ja jolla loppujenlopuksi saadaan paljon pahaa aikaan....
esim. ihmisiä loitommaksi Jumalan sanasta (jos sitä siellä tosiaan on).
En ymmärrä sitä että ihmisen pitää erotella toisia uskovaisiin, tuo on, tuo ei jne.
Vaikka tärkeintä olisi että sanaa vain levitetään ja se joka ottaa sen vastaan niin ottaa, eikä ihmisen tarvitse sitä miettiä ottiko tuo nyt sitä vaiko ei, kun jos se loppujenlopuksi on täysin Jumalan eikö ihmisen käsissä vetääkö Jumala häntä luokseen vaiko ei.
Tuntuu kuin jollekkin olisi tärkeää se että olenko MINÄ saanut ihmisiä uskovaisiksi eikä se että vain levittää sitä sanaa ja onnea minkä itse on saanut, ei vaatimalla ja ahdistelemalla ihmisiä tuolla tiedollaan.
On surullista että Jumalan sanalla ihmisen ottaa itselleen vallan karsinoida ihmiset pelastuviin ja ei pelastuviin.
Onko tuomiopäivänä vl."auttamassa" Jumalaa -nuo tuolta takka "HEI TULKAA TÄNNE JONON OHI"(ja vl väki kiiruhtaa syntisten ohi olenko näkevinäni suupielessä virneen? ei varmaan se oli vaan sätkän jättämä tumma huuli) no niin tässä nämä oikeat uskov.. ja nuo ei sitten tule eikös me näin sovittu? .
mitä aloitusta tarkoitat? Mutta siinä osut ”naulankantaan” kun sanot: ” Eikö meitä ole sen kaltaiseen uskoon kutsuttu että me otamme siitä vähästä ja jaamme.” Näin minä kyllä ajattelen: ”En paljon ymmärrä, kirjoitan sen minkä näen oikeaksi”.
Jumala kuitenkin itse ruokkii lapsensa! Minua on täälläkin kiitetty ja olen ihmetellyt, mistä sain kiitokset, enhän kirjoittanut mitään ihmeellistä. Pidin kerran saarnan, kaksi vanhaa ihmistä tuli saarnan jälkeen ja sanoivat: ”Taivaan Isälle kiitoksia, saimme kuulla Sanaa selitettävän”. Kuitenkaan en puhunut mitään ihmeellistä, vaan selitin jotain raamatun kirjoitusta.
Kun kirjoitin Abrahamin koettelemuksesta, en ymmärtänyt, että kaikki eivät ymmärrä sitä, miksi hänen täytyi käydä tämä läpi. Täytyi sen takia käydä, että olisi nähnyt omakohtaisesti mitä Jumala oli meille valmistava, lunastuksen synneistä.
Kuitenkin, vaikka selitin, niin kaikki eivät ymmärtäneet selitystäni, mutta kun he lukivat hyshyssin vastaukset kirjoitukseeni, niin silloin he näkivät. Kirjoitit mm. ”Sitä tajuaa vain olevansa ´niin sidottu tähän aikaan ja tähän näkökulmaan jossa tuo lupaus Kristuksesta on täyttynyt. Tympäisee tämä rajallisuus. Juuri sellainen hetki - tämä olisi pitänyt nähdä.”
Sanot oikein: ”Eikö meitä ole sen kaltaiseen uskoon kutsuttu että me otamme siitä vähästä ja jaamme. Ja eikö meitä ole sen kaltaiseen uskoon kutsututtu että me iloitsemme kun näemme että kaikki joilla oli nälkä tulevat ravituksi.”
Tämä on aivan sama asia josta Jesaja kirjoittaa, kun Jumalanlapsi näkee evankeliumin kirkkauden, joka on yksin se ravinto joka ruokkii uskovan: Jes. 9:3 ”Sinä teet runsaaksi riemun,* annat suuren ilon. He iloitsevat sinun edessäsi niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan, niin kuin saaliinjaossa riemuitaan.”
niin tiedätkö mitä siitä seuraisi? Minä tiedän ja luulen monen muunkin tietävän.
Jos me tietäisimme kaiken meistä äkkiä tulisi ylpeitä ja tuo kaikki tietävyys päihdyttäisi. Ja saisi meidät ennen pitkää asetamaan itsemme Jumalan paikalle.
Se antaisi mahdollisuuden kävellä toisen ihmisen ohi kohtaamatta. Eikä meillä olisi tarvetta kääntyä Jumalan puoleen ksymään että niin mikä olikaan se Jumalan tahto.
Vaikka Jumala sanoi Aatamille ja Eevalle älkää syökö niin tuli käärme ja petti heidät. Ja he alkoivat ymmärtää hyvän ja pahan. Ja kuitenkin näiltä ensimmäisiltä ihmisiltä puutui viisaus jolla hallitaan hyvää ja pahaa.
Ajattele eikö ole aika hyvä että ei sinun nyt niin pajoa tarvitse ymmärtää riitää kun ymmärrät ne kohdat joita me muute emme ymmärrä. Eikö? Rakennetaan yhdessä palapeliä jossa joku pala on sinun taskussa ja joku toinen minun taskussa. Ja sitten joudumme levitelemään käsiä ja katselemaan että kuka sen seuraavan palan laitaa. Eikö?
Minulla oli se pala jossa luki Aabraham oli uskollinen Jumalan tahdolle. Ei minulle käytnyt mielessä että tuossa palassa olsi voinut lukea "kuuliaisuus ajalliselle seurakunnalle". Ei minun palassa aiankaan niin lukenut. Mutta sitten minulta puutui se toinen pala. Siksi etten ymmärtänyt olenkaan katsoa tuota asiaa toisesta kulmasta.
Onko sinulta jotain vähentynyt kun olet jakanut siitä vähästä joka sinulla on? :)
vähentynyt ja siksi, että en jaa omastani, vaan jaan siitä mitä minulle on Jumalalta annettu.
Tämän takia olisi hyvä, että kiitettäisiin Jumalaa, eikä Heinoa, jos tuntee, että Jumala ruokki Heinon kirjoitusten kautta. Näin se pariskuntakin teki, josta kerroin, he sanoivat: "Jumalalle kiitoksia"!
Että miksi kylvää siemeniä kalliolle tai routaiseen maahan tai orjantapurohin tai sinne mistä linnut tulevat ja syövät ne.
Vakka josta jaamme ei ole meidän omamme. Olet jakanut sen minkä olet Jumalalta saanut jaettavaksi.
Olen samaa mieltä että Jumalalta on kaikki siemenet. Ja kunnia ja kiitos kuuluu Jumalalle.