Mikä ero on suomalaisella ja ruotsalaisella työntekijällä?
Suomalainen työntekijä on PALKANSAAJA.
Ruotsalainen työntekijä on PALKANOTTAJA - LÖNTAGARE.
Palkanottajien edut ja palkat ovat huomattavasti paremmat kuin palkansaajien.
Eiköhän oteta oppia ruotsalaisista tovereita ja ryhdytä OTTAMAAN PALKKAA myös täällä Suomessa - ennenkuin perustavat tänne orjapankit Hyssälän ja Satakomitean toimesta.
Yritetään siinä samalla kehittää suomalaista työsuhdeturvaa muulle eurooppalaiselle tasoll!
Suomalainen työntekijä on PALKANSAAJA.
Ruotsalainen työntekijä on PALKANOTTAJA - LÖNTAGARE.
Palkanottajien edut ja palkat ovat huomattavasti paremmat kuin palkansaajien.
Eiköhän oteta oppia ruotsalaisista tovereita ja ryhdytä OTTAMAAN PALKKAA myös täällä Suomessa - ennenkuin perustavat tänne orjapankit Hyssälän ja Satakomitean toimesta.
Yritetään siinä samalla kehittää suomalaista työsuhdeturvaa muulle eurooppalaiselle tasoll!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siinähän yrität, ainut mitä saat on 45 mononkuva persiiseen! Jos vielä yrität saa 10 neliön sellin.
Hei, yritetään yhdessä, se on tehokkaampaa. Yksin en ryhdy parantamaan suomalaista jälkeenjäänyttä työsuhdeturvaa tai jälkeenjääneitä palkkoja.
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan Suomessa on paljon palkansaajaperheitä köyhyysrajalla tai köyhyysuhan alaisena, joissa yksi perheenjäsen on palkkatyössä ja yhden palkalla ei Suomessa elä johtuen suurista asumiskustannuksista, korkeista veroista ja korkeasta ruuan hinnasta. Nyt hallitus nosti vielä päivähoitomaksuja ja terveydenhuollon perusmaksuja korkean energiaveron ja ALV:n lisäksi.
Joten yritetään yhdessä poistaa yhteiskunnallista eriarvoisuuta - epäoikeudenmukaisuutta ja siinä samalla yös aheutta ja itsekkyyttä. Vai johtuuko siitä myös nykyään 10 neliön selliin. Minä luulin, että ne ajat ovat jo olleet ja menneet sisällissodan mukana.
Kerropa nyt vielä että missä maailmassa on vielä tasaisempi tulonjako ja pienemmät tuloerot kuin Suomessa?
Suomessa ei ole ainuttakaan oikeasti köyhää, se on mahdottomuus, koska jokaisella on ympärillään vauras yhteiskunta ja kaikki sen palvelut ja tuet käytettävissä. Nälkään ei kuole kuin joku anorektikko jos nekään.
Suomen osallistuminen EU-ruoka-apuun vuonna 2003
Eduskunnan puhemiehelle
EU-ruoka-apua jakaa Suomessa 15 valtakunnallista järjestöä paikallisjärjestöjensä ja seurakuntien kautta eri puolilla maatamme. Näiden avustusjärjestöjen edustajat ovat ilmaisseet huolensa ruoka-avun lopettamisuhasta. Järjestöjen mielestä ruoka-apua tarvitaan edelleen kipeästi. Kuluvana vuonna valtaosa EU-maista osallistuu interventiovarastoista hankittujen elintarvikkeiden jakeluun.
Viime vuonna ko. yhteisöt ovat jakaneet Suomessa EU-ruoka-apua ennätysmäärän, yli 2 000 tonnia eli "interventiohinnoilla" noin 19,7 miljoonan markan edestä ja kaupan vähittäishinnoin laskettuna n. 40 miljoonalla markalla. Tuen saajien kokonaismäärä MMM:n yhteenvedon mukaan oli n. 300 000 henkeä.
Vaikka ruoka-apu on rahallisesti vähäinen, sen merkitys on hätäapuna sadoilletuhansille elintärkeä. Ruoka-apu tavoittaa monia väliinputoajaryhmiä, mm. ylivelkaantuneita ja maahanmuuttajia. Mikäli ruoka-apu lopetetaan, kompensoiva tuki joudutaan kattamaan valtion budjetista. Suomen osallistumisesta vuoden 2003 elintarvikeapuun yhteisön vähävaraisille tulee ilmoittaa komissiolle viimeistään 15.2.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallituksen tiedossa, että EU-ruoka-avun lopettaminen uhkaa kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten toimeentuloa ja
aikooko hallitus tehdä myönteisen päätöksen Suomen osallistumisesta vuoden 2003 elintarvikeapuun yhteisön vähävaraisille?
Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2002
Päivi Räsänen /kd
***
Julkaistu: 21.4.2008 22:36
Riitta Vainio
helsingin sanomat
VILLE MÄNNIKKÖ
Leipäjonot pidentyvät ruoan hinnannousun vuoksi
Ruoka-avun hakijoita on kaiken aikaa yhä enemmän, ja tänä keväänä hakijoiden määrä on nopeasti kasvanut, ruokaa jakavat kertovat.
Näin sanoo myös Heikki Hursti, joka toteuttaa yksityistä ruuanjakelua Helsingissä. Viime viikkoina syötävää on hakenut jokaisena jakopäivänä yli tuhat ihmistä, kun muutama vuosi sitten määrä oli kerralla 300–400, ja vielä alkuvuonnakin 600–700.
Hurstin tiedossa on, että hakijoita tulee koko Suur-Helsingin alueelta.
Vähävaraisille jaetaan Suomessa EU:n ruoka-apua noin kaksi tuhatta tonnia vuosittain. EU-ruoan lisäksi yksityiset auttajat jakavat kaupoilta ja yrityksiltä kerättäviä elintarvikkeita eri puolilla maata.
"Helsingin seudulla tarve on korostunut, mutta viime aikoina muualtakin on otettu yhteyttä ja kerrottu hädästä", Hursti sanoo.
Muun muassa Tampereelta, Lahdesta, Kemistä, Torniosta ja Joensuusta on Hurstin mukaan otettu yhteyttä ja pyydetty apua jakelun aloittamiseksi.
Turussa, Oulussa ja Porissa yksityistä ruuanjakelua on jo toteutettu.
Vantaalla Myyrmäessä ruuanjakelun seurakunnan ja kaupungin avustuksella maaliskuussa aloittanut Ruoka-apu -yhdistys jakaa ruokaa myös Simonkallion toimintakeskuksessa. Vapaaehtoiset keräävät ruuat lahjoituksina tuottajilta ja kauppiailta.
Yhdistyksen vetäjä Jari Ilmonen sanoo, että avuntarvitsijat ovat pitkäaikaistyöttömiä, eläkeläisiä, sairauslomalla olevia tai muuten yhteiskunnan avun ulkopuolelle joutuneita ihmisiä.
Lisää aiheesta:
TAUSTA Kirkot, EU ja järjestöt auttavat (21.4. 22:32)
***
Suomessa ei ehkä ole kuoltu nälkään, koska sosiaaliturvan puutteita paikataan hyväntekeväisyysjärjestöjen jakamalla ilmaisella ruualla. EU-ruokapaketteja tarvitsevat tuhannet suomalaiset...
On häpeällistä, että hyvinvointivaltio Suomessa nähdään nälkää - jopa lapsiperheet. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on ilmaissut vakavan huolensa huono-osaisten lapsiperheiden asemasta.
On häpeällistä, että hyvinvointivaltio Suomessa on asunnottomia.
Olisi todella ihanaa, jos sosiaaliturva olisi riittävän kattava, jotta täällä ei olisi nälkäänäkeviä eikä asunnottomia. Valitettavasti näin ole. On tehtävä paljon työtä - työtä joka kuuluisi kansanedustajille - jotta kaltaisesi ihmiset oppivat ajattelemaan yhteiskunnallisesti ja näkemään lähimmäisen hädän.
Huono-osaisuuden ei välttämättä tarvitse periytyä.
Nälkä ja asunnottomuus voidaan Suomesta poistaa, jos niin halutaan. Valitettavasti sitä halua ei ole ollut, vaan huono-osaisuudesta pitää vaieta ja on vaiettukin kuten ministeri Vanhanen on sanonutkin.
Näköjään on vaiettu hyvin, kun on sinun laillasi ajattelevia ihmisiä on aivan liian paljon, jotta köyhyys ja sen tuomat yhteiskunnalliset ongelmat voitaisiin minimoida tai poistaa kokonaan.
Et vastannut kysymykseen.
Kuten itse sanoit, apua jaetaan Suomessa kaikille jotka haluaa. Ruoka maksaa ja jos sitä jaetaan ilmaiseksi, niin tottakai sillä on ottajia! Ei se tarkoita sitä että ne ihmiset nälkään olisivat kuolemassa ja pennittömiä, hyvin niillä näkyy tupakkaan ja kaljaan rahat riittävän! Jaa mitä tahansa rahanarvoista niin takuulla syntyy jonoja.
Pitäiskö sinusta yhteiskunnan maksaa kaikille halukkaille ilmainen asunto ja ylöspito? Kuka sen kustantaisi? Luuletko että iso osa ikinä edes yrittäisi elättää itsensä kun kaiken saisi ilmaiseksi? Ei se voi olla tavoite.
Ei se hyväosaisuuskaan tule tyhjästä, kyllä sen eteen täytyy tehdä itse jotain.
Edelleen: MISSÄ on vielä pienemmät tuloerot kuin Suomessa?
(Tilastokeskus) Pienimmät tuloerot olivat Tanskassa, Ruotsissa ja Sloveniassa, joissa Gini-kerroin oli 24. Norjassa tuloerot kasvoivat vuosina 2004 ja 2005 muita Pohjoismaita suuremmiksi, mutta Norjan kansallisen lähteen mukaan ne ovat vuonna 2006 palautuneet selvästi alhaisemmalle tasolle.
Muutosten syynä on Norjassa toteutettu osinkoverouudistus.
**
Suomessa tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti hallituksen harjoittaman epäoikeudenmukaisen verokohtelun vuoksi.
Noususuhdanteen aikana sosiaaliturvaa kavenntaan ja köyhyys kasvaa...
Rikkaat rikastuvat suunnattomasti saadessaan palkkatulonsa osinkoina ja optioina, omaisuustulojen verotuksen pienentyessä lähelle nollaa.
SInä se vaan väität, että köyhät mällää tupakoiden ja kaljaa juoden...
Suomessa on köyhiä lapsiperheitä. Lapset näkevät nälkää. Kouluruoka saa maksaa 0,60 euroa ateria. Ja valitettavasti tämä ateria on monen lapsen ainoa päivän ateria.
Yhteiskunnan pitää järjestää jokaiselle asunnottomalle asunto. Suomessa jokainen tarvitsee talvella lämpimän kodin. Vanhuksille pitää järjestää lisää palveluasuntoja - mieluummin kodinomaisia, mielenterveyspotilaille heitteillejätön sijaista heille sopivia hoitokoteja jne.
Suomessa ei tarvitse jättää heikkoja heitteille.
Verokertymästä riittää eruoja sosiaaliturvan kohentamiseen ja heikkojen huoltoon - jos halutaan.
Valitettavasti hallituksen linja on ollut toinen. Verokertymää pienennetään vähentämällä ökyrikkaiden veroja. Sosiaaliturvaa murennetaan lisäämällä esim. terveyskeskusmaksuja, päivähoitomaksuja ja korkealla inflaatiolla. Kun sosiaalietuuksia ei sidota elinkustannusindeksiin, niiden ostovoima hukkuu inflaatioon.
Leipäjonot ei todista mitään....
Mielenterveysongelmaisten heitteillejättö ei todista mitään...
Asunnottomuus ei todista mitään...
Erikoissairaanhoidon puuttuminen terveyskeskuksista (köyhiltä ja sairailta) ei todista mitään...
Työttömyyden kasvaminen ei todista mitään...
Kun yritykset ottavat kaikki mahdolliset avustukset Suomesta ja siirtävät sitten koko tuotannon orjatyövoiman maihin... ei todista mitään...
Maataloustukiaiset ovat 1.9 miljardia euroa vuodessa, ja avustuksia saavat rikkaat sijoittajat... ei todista mitään
Maataloustukiaisia eivät saa pientilalliset ja köyhät, jotka yrittävät sinnitellä autioituvalla maaseudulla ELINKELVOTTOMILLA tiloillaan ilman avustuksia ... ei todista mitään
***
Mutta hyväosaisilla menee erittäin hyvin. Yritykset ovat jakaneet viime vuonna osinkoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Yritysjohtajat ottavat palkkoina ja palkkioina lähes 1-2 miljoonan euron vuositulot ja irtisanoVat yrityksistä kannattamattomuuden vuoksi tuhansia...
SE TODISTAA JOTAIN - MUTTA MITÄ?