Tästä tulee aika vuodatus, mut jos jaksatte lukea, niin kiitos tosi paljon
olisko jotain neuvon
tapaisia?
5592
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mitäjos suunnittelisit itsellesi etukäteen sopivan ruokavalion ja pitäytyisit sitten siinä etukäteen lukkoon lyödyssä syömisessä. Ei tulisi epäröintiä ja turhauttavaa asioilla pallottelemistä, että syönkö,vai enkö syö. Et vain pitäisi syömättömyyttä enää vaihtoehtona, etkä liian vähän syömistä kanskeen.
Olisi jokin turva,johon tarttu ja torjuisit muun laiset ajatelmat.
Tässäminun ehdotukseni,toivottavasti siitä on apua ja onnea matkaan,
Ps. Ruokatietoisuutta, eli tervettä ravinto-oppia mukaan, niin olet täysin turvassa.
Kyllä tiedän ravinnosta paljonkin, kun luen sairaanhoitajaksi opiskeleville tarkoitettuja oppikirjoja ruuasta, ravitsemuksesta yms. eli tietoa löytyy, mutta sehän se on kun en osaa päättää minkälaisen suunnitelman tekisin ja kaikki pelottaa; lihominen, syöminen, syömättömyys->lihaksen menetys. eniten ahdistaa, että jos en laihdukkaan mitenkään, jos joudun jäämään tällaiseksi, mutta toisaalta en haluaisi tätä ollenkaan, mutta en ole hyvä ellen laihdu, mutta kaikka pään sisällä oleva oikeasti PELOTTAA.
Kuulostaa siltä, että kelailet noita asioita paljon, muttet pääse yksin ratkaisuun. Haluat ilmeisesti pitää huolta itsestäsi ja apu kelpaisi, muttet ole varma että olet tarpeeksi kipeä? Mietin nimittäin itse vähän samaa välillä, että jos olisin tarpeeksi pahassa kunnossa että joutuisin sairaalaan muiden olisi pakko pitää musta huolta, vastuu olisi poissa mun käsistä. Vastuullista olisi kuitenkin sunkin hakea ammattiapua. Luulen että keskustelu syömishäiriöihin perehtyneen henkilön kanssa auttaisi sua näkemään asioita eri kantilta ja keksimään mikä sua niin hiertää, että se ahdistus purkautuu sun kehonkuvaan.
Mulla ei varsinaisesti ole kokemusta tollasesta syömishäiriöön keskittymisestä, tai siitä alottamisesta lääkärin kanssa, mutta muuten keskustelu ahdistavista asioista jonkun kanssa on kyllä jossain määrin avannut silmiä. Syömisongelmat on mulla ikäänkun sivujuttu, toisaalta tuntuu että yritän sillä harhauttaa itteäni etten joutuisi kohtaamaan kaikkea mikä mulla "oikeasti" on vialla. Ei lääkärillä tai hoitajalla puhumassa käyminen mitään helppoa ja ainakaan koko ajan leppoisaa ole, mutta se auttaa. Alat ehkä aavistaa ettei se synkin sisimpäsi olekaan ehkä ihan niin synkkä kuin luulit, tai että sille voi tehdä jotain.
Mitäs jos tulostaisit tuon kirjoittamasi tekstin. Veisit omalle terv. hoitajalle ja pyytäisit lähetteen ravitsemusteraupeutin juttusille. Häneltä saisit varmasti ne kaikista terveellisimmät ja parhaat ohjeet ruokavalioon. Osais varmasti neuvoo, vinkkejä miten ruokavalion avulla saisi saavutetun lihasmassan pysymään tai mahd. lisääntymään (jos sitä haluat?).
joopa joo..tass tälläsii..
en ymmärrä mitä oikein valitat kaikki asias on kunnossa ja tunnut jopa ymmärtävän asian vakakavuuden. Ei oo kiva kun kerran joudut siihen kierteeseen nii taks ei palatakkaa nii helposti. Kamppailet sit loppu elämäs anoreksiaa/bulimiaa vastaan.
Jos vaik unohtasit sen laihduttamisen ja alkasit treenaa kunnol ja syödä oikein. Saat paljon paremman olon ja kroppakin tykkää ja muokkautuu upeen näköseks:)