Hyvät talojen rakennuttajat ja ostajat,
Suomen rakentaminen syöksyy lamaan. Tämä ei varmaan ole uutinen enää kenellekkään, toitotettiinhan sitä eilen uutisissakin.
Minun on jo pidemmän aikaa pitänyt käydä kirjoittamassa tämä viesti, mutta ei tässä kai vielä myöhässä olla. Toivottavasti, koska muuten omatuntoni kolkuttaa.
Toimin työelämässä sellaisissa tehtävissä, että minulla on ns. näköalapaikka taloteollisuuden taloushallintoon. Näen, miten firmoilla menee ns. taloudellisesti.
Koska nyt on kovat ajat tulossa ja tiedän eräiden yritysten painiskelevan kohtuullisissa ongelmissa, niin varoituksen sana on paikoillaan.
FAKTA NIMITTÄIN ON, ETTÄ TÄSSÄ LAMASSA TULEE TALOFIRMOJA MENEMÄÄN NURIN. Varsinkin jos nämä vaikeat vuodet pitkittyvät.
Nousukauden aikana markkinoita riittää kaikille toimijoille ja huonotkin sählärit yleensä pärjäävät. Meillä oli pari vuotta sitten vielä tilanne, että kaikki meni kaupaksi mitä myyntiin saatiin ja paljon myytiin ei-ootakin. Nyt tilanne on ihan täysin toinen. Monella heikosti asiansa hoitaneella firmalla on hommat ns. kusessa ja kilpailukyky hukassa.
Ne, jotka eivät nousukauden aikana kehittäneet ja tehostaneet toimintaansa, tulevat nyt lamassa kaatumaan konkurssiin. Niitä firmoja kuulkaa on, en voi kertoa nimiä koska olen salassapitositoumukset antanut.
Voitte yrittää itse ottaa asiasta selvää. Veikkaan että se on kohtuu vaikeaa. Tilinpäätöstiedot, jotka te saatte nähtäville, ovat 1,5 vuotta vanhoja, joten eivät ne mitään firman tämän hetkisestä tilanteesta kerro.
Paras neuvo mitä osaan teille antaa, on noudattakaa varoivaisuutta. Välttäkää tehottomia, pieniä puuhastelufirmoja. Ne kaatuvat tässä lamassa.
Tärkeintä, älkää maksako MITÄÄN etupainotteisesti. Maksakaa vain siitä, mitä näette tontillanne!
Jos maksatte jotain etupainotteisesti ja talofirma tekee konkat, tappion kärsitte silloin te!
Huh!
Nyt olen varoittanut, enää ei omatunto kolkuta että pitäisi tämä saada sanottua äänee.
Olkaa varovaisia. Nyt on hyvä aika olla talon ostajana, teillä on kuninkaan neuvotteluasema. Mutta käyttäkää tervettä järkeä ja varmistakaa selustanne.
Suomen rakentaminen syöksyy lamaan. Tämä ei varmaan ole uutinen enää kenellekkään, toitotettiinhan sitä eilen uutisissakin.
Minun on jo pidemmän aikaa pitänyt käydä kirjoittamassa tämä viesti, mutta ei tässä kai vielä myöhässä olla. Toivottavasti, koska muuten omatuntoni kolkuttaa.
Toimin työelämässä sellaisissa tehtävissä, että minulla on ns. näköalapaikka taloteollisuuden taloushallintoon. Näen, miten firmoilla menee ns. taloudellisesti.
Koska nyt on kovat ajat tulossa ja tiedän eräiden yritysten painiskelevan kohtuullisissa ongelmissa, niin varoituksen sana on paikoillaan.
FAKTA NIMITTÄIN ON, ETTÄ TÄSSÄ LAMASSA TULEE TALOFIRMOJA MENEMÄÄN NURIN. Varsinkin jos nämä vaikeat vuodet pitkittyvät.
Nousukauden aikana markkinoita riittää kaikille toimijoille ja huonotkin sählärit yleensä pärjäävät. Meillä oli pari vuotta sitten vielä tilanne, että kaikki meni kaupaksi mitä myyntiin saatiin ja paljon myytiin ei-ootakin. Nyt tilanne on ihan täysin toinen. Monella heikosti asiansa hoitaneella firmalla on hommat ns. kusessa ja kilpailukyky hukassa.
Ne, jotka eivät nousukauden aikana kehittäneet ja tehostaneet toimintaansa, tulevat nyt lamassa kaatumaan konkurssiin. Niitä firmoja kuulkaa on, en voi kertoa nimiä koska olen salassapitositoumukset antanut.
Voitte yrittää itse ottaa asiasta selvää. Veikkaan että se on kohtuu vaikeaa. Tilinpäätöstiedot, jotka te saatte nähtäville, ovat 1,5 vuotta vanhoja, joten eivät ne mitään firman tämän hetkisestä tilanteesta kerro.
Paras neuvo mitä osaan teille antaa, on noudattakaa varoivaisuutta. Välttäkää tehottomia, pieniä puuhastelufirmoja. Ne kaatuvat tässä lamassa.
Tärkeintä, älkää maksako MITÄÄN etupainotteisesti. Maksakaa vain siitä, mitä näette tontillanne!
Jos maksatte jotain etupainotteisesti ja talofirma tekee konkat, tappion kärsitte silloin te!
Huh!
Nyt olen varoittanut, enää ei omatunto kolkuta että pitäisi tämä saada sanottua äänee.
Olkaa varovaisia. Nyt on hyvä aika olla talon ostajana, teillä on kuninkaan neuvotteluasema. Mutta käyttäkää tervettä järkeä ja varmistakaa selustanne.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Yleinen harhaluulo on, että edullisen tarjouksen tekevät olisivat jotenkin automaattisesti huonompia kuin muut toimijat.
Talopaketin laatua tai toimittajan tehokkuutta ei tosiaankaan voi päätellä yksinomaan hinnasta.
Tosiasia on , että alan teollisuudessa on hirvittäviä eroja tehokkuudessa. Jotkut pystyvät myymään kannattavasti vielä hinnalla, jolla toiset tekevät jo reilusti tappiota!
Erot johtuvat rationaalisesta toiminnasta. Ostajan on ehkä vaikea hahmottaa sitä kun kaikki tämä tapahtuu piilossa ostajan silmiltä.
...ihan aiheellinen varoitus, mutta pahanlaisesti paikattavaa jäi.
Tottahan toki alallatoimivia yrityksiä on sekä hyvässä että huonommassa hapessa olevia, ja sekin on totta, että nyt sukelletaan - osa yrityksistä on jo 30 % jäljessä viimevuotisesta.
Muu kirjoituksessa ei sitten pitänytkään paikkkaansa:
1) Luottoriskiä vähentävä "käsirahan turvaava vakuus", joka on muuten kuluttajansuojalain mukaan pakollinen tai tavaroiden maksaminen vain siltä osin, kuin on työmaalle saatu - tämän kultaisen säännön loukkaukset ovat yleisempiä isojen firmojen kuin pienten kanssa.
2) Isojen firmojen taloudellinen asema ei ole keskimäärin parempi kuin pientenkään.
3) Tällä hetkellä nimenomaan isojen firmojen tilauskirjoissa on hevosen kokoisia aukkoja. Kun ala keskimäärin on 20 % jäljessä viime vuodesta, niin 30 % jäljessäolevista firmoista valtaosa on isoja toimijoita ja monilla pienillä yrityksillä on edelleen tilauskirjat täynnä.
4) Myöskin luottokelpoisuuden arvioinnin ja konkurssiriskin ennustamisen suhteen kirjoittaja paljastaa tietämättömyytensä. Puolitoista vuotta vanha tilinpäätös on käyttökelpoinen etenkin, kun sitä voi täydentää vaikkapa riskimittarilla tai rating-raportilla, jossa jopa yrityksen maksutapatiedot on korkeintaan "kuunvanhoja" - periaatteessa siis reaaliaikaisia.
5) Toiminnan tehostaminen usein myös syö euro-nimistä raaka-ainetta. Siksi ei ole noin yksioikoista totuutta, että tuotannon tai toiminnan tehostamisinvestoinnit takaisivat firman vakaavaraisuuden - useimmiten juuri päinvastoin. Jos on tehty valtavat investoinnit ja samaan aikaan tilauskanta sukeltaa, voi pääomakulut kaataa muutoin terveen yrityksen. Itse en käyttäisi tätä kohtaa lainkaan luottokelpoisuuden arviointiargumenttina - eikä muuten käytä ammattilaisetkaan, jotka katsovat onko firmassa likviditeettiä, muuta substanssia ja potentiaalia vastata vastuistaan.
Muutoinkin edellisen kirjoittajan kirjoitus huokui jotain muuta kuin väitettyä taloushallinnon ammattitaitoa.
Mutta niinkuin sanottu, itse varoitus oli aiheellinen. Luottotappioriskiä talopakettiostaja voi torjua seuraavilla toimilla:
1) Ei etukäteismaksuja
2) Turvaavat vakuudet ennakkomaksuille
3) Luottokelpoisuuden arviointi ammattimaisesti
Useinkaan etukäteismaksuja ei voi välttää - etenkään suurten talofirmojen kanssa. Silloin pitää vaatia turvaava vakuus ennakkoon maksetulle ja talotoimittajan tulisi sellainen myös järjestää PYYTÄMÄTTÄKIN, sillä sellainen yksiselitteinen määräys löytyy kuluttajansuojalaista.
Ja aina keskeytyneet toimitukset aiheuttavat vahinkoa tilaajalle. Siksi on mahdollista ja joissain tapauksissa syytäkin tarkistaa toimittajan vakaus esimerkiksi tsekkaamalla yritysten luottokelpoisuusluokat joltain luottokelpoisuuden arvioitsijalta (asiakastieto, D&B-Soliditet etc) - ja itse pidän alkeellisimpana ammattitaidon mittarina esimerkiksi rakennuttajapalveluita tarjoavalta konsultilta sitä, että hänellä on käytettävissään sähköinen yhteys mainitunlaiseen paikkaan (esimerkiksi itse käytän Suomen Asiakastiedon riskimittaria pikatsekkauksissa, perusteellisempiin raportteihin kaivan jopa tilinpäätöstietoja, täydellisempiä rating-raportteja etc.)
Näillä pienillä tarkennuksilla suositan minäkin varovaisuutta liiketoimissa - talopakettiasiakkaat ovat keskimäärin olleet liian varomattomia, muistanemme SHT Rosendahlin konkurssin, jonka aiheuttamat käsirahatappiot asiakkaille nousivat miljoonaluokkaan. Samalla kuitenkin varottaisin luottamasta edellisen kirjoittajan maalailemiin stereotypioihin, joiden mukaan pienet ja notkeat kaatuu ja isot ittensä kuralle investoineet jää jäljelle - ei taida mennä ihan noin - jokainen yritys on oma casensa luottotappioarvionnin mielessä.
Be Worry, but don't panic!
Sovitaanko Rauno Kangas, että minä en tule sinua neuvomaan rakennusasioissa etkä sinä minua talousasioissa?
Joko sinulla itselläsi ei ole talousalan kompetenssia tai sitten yrität harhauttaa ihmisiä kommenteillasi. Tuossa olikin annettu jo yksi ihan hyvä motiivi. Sinulla on ilmeisesti vahva oma intressi väittää, että nimenomaan ne pienet toimijat olisivat niitä taloalan parhaita. Pienissäkin toimijoissa löytyy ketteriä. Pienten toimijoiden riskienhallintakyky vain on yleensä vaatimaton ja konkurssiin voi riittää jopa yksi yksittäinen mönkään mennyt projekti.
Isoissa toimijoissa löytyy ne rationaalisimmat toimijat. Joukossa tosin on myös huonolla hapella olevia, joten suuruus ei sinänsä takaa mitään. Mutta hyvin hoidetut, suuret talotehtaat ovat tässä markkinatilanteessa niitä, jotka pystyvät sanelemaan juoksuvauhdin. Heistä riippuu, kuinka kovaa tämä maili mennään ja keiltä loppuu happi ja keiltä ei.
Neuvosi luottaa Asiakastiedon ratingpalveluun on aika yksiviivainen, jopa kelvoton. Rakennusprojektit ovat pitkiä projekteja, minkä varmasti tiedätkin. Asiakas saattaa kirjoittaa sopimuksen rakentamisesta jopa vuosi ennen kuin tontilla alkaa tapahtumaan mitään. Maksutapaprofiiliin perustuva riskirating ehtii siinä ajassa muuttua vaikka kuinka paljon. Ylipäänsäkin kyseinen riskirating tunnusluku ei ole 100% luotettava konkurssin ennustaja ja sen ennustearvo >3 kk aikajänteelle on heikko.
Kuvitteletko ettei suomalaisten yritysten taloushallinnoissa ole monta kerta sinua paremmin koulutettuja, fiksuja taloushallinnon ihmisiä? Vaikka heillä kaikki mahdollinen alan tieto ja välineet käytössä, niin jopa heille realisoituu aina silloin tällöin luottotappioita. Jos sinulla on metodi, jolla ne vältetään 100% varmasti, niin sinun kannattaisi ehkä vaihtaa alaa sieltä tiukasti kilpaillulta rakennusalalta talousriskien hallintakonsultiksi. Tiedossa olisi paljon rahaa, jos todella pystyt vastaamaan huutosi.
Väität, että isot ovat investoineet itsensä "pilalle". Kovinpa sinulla on kummallinen käsitys yritysinvestoinneista. Ei tervejärkisten ihmisten hoitamassa yrityksessä investoida yhtään mihinkään ellei sitä rahaa kuvitella saatavan takaisin tehostuneena toiminta.
Osa toimijoista ei ole investoinut toimintansa kehittämiseen vaikka takana on todella hyvät ajat. Tämä kostautuu yleensä huonoina aikoina. Tällöin tehokkaat kykenevät jyräämään heikot ja nappaamaan markkinaosuuksia.
...minulta neuvoja tilannut, etkä niitä myöskään saa, koska kirjoittelustasi päätellen niistä et ole valmis maksamaan.
Kirjoittamalla julkiselle palstalle altistat kuitenkin näkemyksesi kritiikille, jota annan - etenkin, jos koen jonkun kirjoituksen totuudenvastaisena johtavan palstan lukijoita harhaan. Ja sinun kirjoituksessasi havaitsemiani virheitä lähdin oikomaan.
Ja oiottavaa näyttää siunautuneen lisää:
1) Kompetenssini yritystaloudesta perustuu pitkään kokemukseeni keski-suurten teollisuusyritysten johtoryhmissä - useimmiten osastojen budjetoinnin yhteenkokoajana sekä pitkään kokemukseen yrittäjänä ilman, että olisin koskaan ostanut esim. tilitoimistopalveluita. Olen myös työni vuoksi kurssittanut itseäni mm. luottoriskien hallintaan ja yritysjuridiikkaan. Katson olevani riittävän pätevä keskustelemaan suomalaisen taloteollisuuden taloudellisesta tilasta.
2) Koska kirjoitan omalla nimelläni, voivat kaikki lukijat internetistä tsekata yrityskytköksiäni, mutta niiden perusteella ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä siellä ei raportoida minun yhteistyökumppanuuksiani nk. suurempiin firmoihin. Olen urani varrella tehnyt yhteistyötä lähes kaikkien mainitsemisen arvoisten talopakettiyritysten kanssa ja minulla on edelleen hyvät yhteistyösuhteet moniin niistä. Juuri tällä hetkellä liikevaihdosta merkittävin osa tulee muutamalta pieneltä talopakettifirmalta, mutta heitä en erikseen mainosta, jos löydän myönteistä sanottavaa pienistä toimijoista.
3) Jos pienuuden haittana on se, että yksikin kunnolla munittu case vie konkurssiin kääntyy se suuruuden matematiikassa päälaelleen. On ilmeistä, että isompi firma suhtautuu yksittäiseen projektiin taatusti yliolkaisemmin - ja juuri tästä olen älämölöä pitänyt. Pienten kanssa kun huolehtii siitä, ettei ole jäämässä rahaa sisään mahdollisessa konkurssissa, saa taatusti asialleen omistautuneemman palvelun juuri pienistä firmoista, joilla on "jokaisen projektin pakko onnistua". Eräs keskisuuri talopakettifirma on erikoistunut erittäin matalaan oiekudenkäyntikynnykseen - teeppä sinne reklamaatio ja saat vastauksen haastehakemuksen muodossa (firman nimi jääkööt mainitsematta, ettei tule haastetta vahingonteosta :-)
4) Tunnustat, "ettei suuruus takaa mitään" - siitä piste sinulle. Mutta se ei pidä paikkaansa, että edes hyväkuntoiset suuret firmat sanelisivat juoksuvauhdin. Jos tuntisit alaa, niinkuin kehut, tietäisit, että normaalioloissa kolme suurta pääsee yli 10 % tulokseen suhteessa liikevaihtoon valtaosan rämpiessä 5 % tuloksessa suhteessa liikevaihtoon - ja nollatuloksenkin tekijöitä suomalaisessa ylikapasiteettitilanteessa on aina runsaasti riittänyt. Jos tuohon yhdistetään putoavat liikevaihdot ja kymmenen pinnan hinnanalennukset, moniko yritys niistä vielä "sanelee yhtään mitään". Pienissä firmoissa sitävastoin esiintyy yleisemminkin kymmenen pinnan ylittäviä tuloksia ja heillä kapasteetti on usein paljonkin joustavampi... joten väitän edelleen, että rumimmat ruumiit tulee isoista firmoista, jos niitä on tullakseen.
5) En ole sokean rating-uskon kyllästämä, mutta pidän sitä tuhannesti parempana kuin sinun tarjoamaasi "varokaa pieniä yrityksiä" -yleistystä. Ja kaikki suuret ongelmat on vältettävissä turvaamalla omat ennakkomaksut riittävästi. Ja, jos mielestäsi Rating-luokitus ei ole käyttökelpoinen vakauden mittari (>3 kk ajalle) niin lukijat mieluusti näkisivät esityksesi tavasta, jolla rakentaja Matti Möttönen sen luotettavammin arvioisi?
6) Minä en kuvittele yhtään mitään Suomalaisissa yrityksissä - jopa taloushallinnossa - toimii minua fiksumpia ihmisiä, mutta paljon vähemmän kuin sinä kuvittelet. Enkä muuten ole sanonut omaavani 100 % varmaa luotonvarmennusta, ja jos omaisin sellaisen, olisin taatusti osannut sen myös muuttaa niin isoksi rahaksi, ettei tarvis toisille taloja piirrellä.
7) Jospa ryhtyisit lukemaan kommentoimiasi viestejä. Kirjoitin isoista investoinneista, jotka yhdistettynä putoavaan markkinaan aiheuttavat monille ongelmia. Esimerkkinä eräs juuri erääseen firmaan hankittu automaattinen puuverhouksen naulauslinja, jonka piti ratkaista toissavuonna pullonkaulaksi osoittautunut kohta tuotantoketjusta. Nyt kun mainitun firman volyymi on vain noin 65 % kahden vuoden takaisesta ennätystuotannosta, tuo investointi on yritykselle pelkkää kulua koko korot+poistot osaltaan etenkin, kun nykyvolyymistä vanha linja olis selvinnyt heittämällä, eikä tuo yritys niin hyvässä hapessa ole, etteikö ne olis siirtäneet muutamalla vuodella tuota investointia, jos olisivat tienneet tämän vuoden markkinavolyymit.
8) Enkä myöskään väittänyt, että isot olisivat yleisesti ottaen itsensä pilalle investoineet - kunhan totesin, että sinun väitteesi siitä, että investointeja suorittaneet firmat olis jollain tavalla automaattisesti vahvemmilla kuin maltilla edenneet, on varsin täyttä puppua. Luulempa, että pari sellaista isoa toimijaa, jotka ovat todella niukasti investoineet viime vuosina, tulee korjaamaan potin - niillä ei ole putoavassa markkinassa kovin raskaita pääomarasitteita ja niiden kannattavuus oli lähtötasoltaan hyvä - pelivaraa siis löytyy.
9) Kyllä mä luulen, että tuo loppukommenttisi tulee haukkaamaan paskaa lähivuosina, jos tarkoitat satsauksilla tehokkuuteen tuotantolaiteinvestointeja - juuri niillä firmoilla tulee lähivuosina olemaan vaikeata - jyräävät aivan jotain muuta kuin kilpailijansa. Loppuunpoistettu (jos olet talousmies, niin tietänet sen tarkoittavan vanhaa rotiskoa) kone on paljon helpompi sulkea pakkolomien ajaksi kuin sellainen tuliterä kone, jossa korot ja poistot hakkaa isoja summia joka kuukausi. Myös työvoimavaltaiset yritykset ovat perinteisesti selvinneet lamasta paremmin kuin pääomavaltaiset, sillä työvoima muuttuu laman aikana notkeammaaksi (pakkolomat ja irtisanomiset vähentävät kuluja, koneen sammuttaminen ei niinkään) ja sen suhteellinen hinta putoaa - rauta ei taivu eikä pääomakulut kohtuullistu.
kukaan ei kyllä osta sitä kun ulosantisi on lähinnä vähintään "tylsä"
...koska kuvittelen jonkun lukijoista saavan pientä hyötyä siitä, että minulla on jonkin verran tietoa ja kokemusta näistä asioista.
Mahdollisista tulevista kirjoistani kerron joskus toiste ja jossain muualla kuin talopaketit-ryhmässä.
että tämän ketjun Yritystalouskonsultti saavat oikein mielellään kirjoittaa tänne lisää. Molemmilla on paljon asiaa ja tuo eri mieltä oleminenkin sujuu aika hyvin.
Sen sijaan sinä voisit olla ihan hiljaa.
Kiitoksia vaan kaikille asiallisille kirjoittajille!
Erittäin ammattitaitoinen ja ystävällinen ihminen Rauno Kangas on ja kirjoittaa ryhdikkäästi omalla nimellään täällä toisin kuin muut.
Ostimme häneltä taloprojektin ja oikein tyytyväisiä olemme olleet. Ei mitään moittimista, kaikki tapahtui ajallaan ja ripeästi. Edulliseksikin väittävät.
Olen vuoden verran seurannut keskustelua ja ottanut siihen osaa tällä palstalla kuten myös Design-palstalla. Kirjoitusten taso on erityisesti täällä ollut hyvin kirjavaa.
Joillakin on hirmu hauskaa esimerkiksi kehitellä älväritarinoita.
Positiivisesti poikkeavaa on ollut Rauno Kankaan asiapainotteinen ilmaisu. Olen saanut monta tiedonjyvää hänen teksteistään, kiitos niistä. Toki en maallikkona kykene välttämättä erottamaan niistä täysin yleisesti hyväksyttyjä faktoja; rakennustekniikassakin kun näyttää olevan koulukuntia omine ehdottomine totuuksineen.
Kiitos myös yritystalouskonsultille "talousvaroituksesta". Tavallisen omakotirakentajan kannalta on samantekevää mitä kaliiberia talonvalmistajan ruumis on, jos omia rahoja on kadonnut edesmenneen mukana.
Asiantuntijat ovat aivan erityisen tervetulleita tälle palstalle, vaikka joitakin itseään parempi tietämys tuntuukin kovasti häiritsevän.
Rajatonta itseluottamusta omaan erinomaisuuteen sinusta ainakin irtoaa, jos ei muuta. Jos et tosissaan ole koskaan ostanut tilitoimistopalveluita, niin enpä ihmettele taloudellisen osaamisesi ohuutta. Ei kukaan ole seppä syntyessään etkä sinäkään voi olla paras mahdollinen ihminen kaikessa mahdollisessa. Siihen ei riitä sinunkaan tunnit vuorokaudessa. Sinulla on aivan se sama 24h/vrk käytettävissä ihan kuten meillä muillakin ihmisillä. Ehkä sinun kannattaisi välillä ostaa niitä tilitoimistopalveluja, niin oppisit jotain uutta. Ei nykyaikaisen tilitoimiston palvelu ole pelkkää laskun täsmäystä tilille vaan se on kokonaisvaltaista talous- ja verokonsultointia. Sitä hommaa sinä Rauno tuskin pystyt hanskaamaan muiden velvollisuuksiesi ohessa.
Joko sinä olet huono rakennusinsinööri tai huono talousasioiden ja yritysrahoituksen tuntija. Valitse niistä kumpi haluat olla. Aikasi ei riitä molempiin edustamaan Suomen kovinta osaamista, siitä voidaan lyödä vaikka vetoa.
Oma kompetenssini ei riitä sinun rakentamisteknisen osaamisesi arviointiin, joten jätän sen muille. Epäilen kyllä, että kollegasi ehtivät koskaan tätä palstaa lukemaan. Eiköhän heidän aikansa mene oikeita töitä tehdessä tai niitä hankkiessa.
Sen sijaan yritystalouden osaamisessasi havaitsen jatkuvasti reikiä. Tarinasi muuttuu koko ajan ja jo kovasta rintaanpaukuttamisesta huomaa, että yrität hankkia uskottavuutta rehvastelemalla ns. menneen ajan jutuilla.
Jostain syystä sinun nimeäsi ei enää merkittävien rakennusalan yritysten hallitusten jäsenten joukossa ole (tarkistin asian, rekisterit ovat julkisia). Onko koskaan edes ollutkaan, sitä en voi tarkistaa, koska kaupparekisterin käyttöliittymä johon minulla on pääsy, ei osaa näyttää Kaupparekisterin versiohistoriaa. Asian selvittäminen vaatisi Kaupparekisterikäynnin ja tietokantahaun. Sen arvoinen asia ei tietysti ole, en aio ruveta internetin keskustelupalstoilla riitaa haastavan elämäntapaänkyrän kanssa kallista vapaa-aikaani tuhlaamaan.
Ehkei tämä palsta ollut paras paikka varoittaa tulevasta myrskystä rakennussektorilla, joka on jo näkyvissä. Mutta en keksinyt muutakaan kun en internetissä oikein jouda etsimään oikeita foorumeita. Nyt olen kuitenkin varoittanut, tehtävä on tehty ja aion poistua omiin juttuihini.
Jos tosissaan on alansa arvostettu auktoriteetti, niin miksi sitä pitää sitten joka käänteessä toitottaa? Internetin roskapalstoilla? Jokin tässä yhtälössä ei täsmää, mutta se ei ole minun ongelmani. Onneksi minun ei tarvitse vaipua yhtä alas vaan "viidakkorumpu" ja hyvä maineeni ammattilaisena riittää markkinoinniksi.
Rauno Kangas peräänkuuluttaa vaihtoehtoista mittaria luottoriskin arvioinnille. Sanoin tämän jo kerran, mutta Rauno Kangas tuntuu omaksuvan uutta tietoa kovin hitaasti: HYVÄÄ VAIHTOEHTOISTA MITTARIA EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE.
Jos olisi, niin sillä tienaisi ihan oikeasti rahaa. Joko Raunokin suostuisi käsittämään tämän?
On vain hyväksyttävä tosiasia, että maailma ei ole täydellinen tässä suhteessa. Se on varmasti insinöörille kova paikka, ettei yritystaloustiede kykene laskemaan jotain eksaktia 100% varmaa "riskiratingia" tälle asialle mutta kun ei niin ei. Yritystalous on loppujen lopuksi ihmisten toiminnan seurannaisten analysointia ja siten kuuluu enempi ihmistieteiden kastiin. Eikä ole eksaktia kuten rakennusinsinööritiede, jossa puupalkin kantokyky voidaan ehkä laskea millilleen. Tosin olen ymmärtänyt, ettei rakennusinsinööritiedekkään uskalla kaikkea laskea millilleen. Puupalkki kun on luonnon materiaali ja siinä on lujuusvaihteluita. Siksi rakennusinsinööri soveltaa varmuuskerrointa lujuuslaskuissaan.
Aivan samalla tavalla tässä asiassa täytyy toimia kun lama on ovella. Yrityksellä täytyy olla varmuuskerrointa. Mikään riskirating ei ole 100% varma eikä suojaa varsinkaan pitkissä projekteissa, mitä rakennusprojektit ovat.
Ei ole mitään helppoa tapaa, teidän täytyisi osata yritysanalyysiä. Se taas on oma taiteenlajinsa, ei sitä opita viidessä minuutissa internetin keskustelupalstoilla. Sitä opiskellaan yliopistoissa useamman opintoviikon pituisella kurssilla (eikä osata aina opiskeluista huolimatta).
Kiinnittäkää kuitenkin huomiota yrityksen taseeseen. Sen pitää olla vahva, ts. sieltä pitää löytyä riskipuskureita. Se on ainoa, perinteisesti koeteltu keino ennustaa yrityksen myrskynsietokykyä.
Suurellakin yrityksellä voi olla huono tase, mutta harvemmin pienellä yrityksellä on niin vahva tase kuin parhailla, isommilla talotehtailla.
Siksi pienet yritykset ovat keikkaamassa nurin ensimmäisinä. (Isot huonot pystyvät yleensä kikkailemaan lisää rahoitusta tiettyyn pisteeseen asti)
Suosittelen edelleen luottamaan lähinnä suuriin yrityksiin. Niissäkin vain parhaisiin. Paras tarkoittaa tässä sellaista, jolla on pitkä toimintahistoria (>10-15 vuotta), vahva tase ja takana monta voitollista, kannattavaa vuotta. Myös tyytyväiset asiakkaat. Jos yritys on ollut olemassa vaikkapa 80-luvulta lähtien, niin se on selvinnyt silloin vuosien 90-93 rakennuslamasta. Se on varmasti vahva yritys ja selvinnee todennäköisesti tästä tulevastakin. Ellei sitten omistus ja johto ole kokonaan vaihtuneet.
Pienten ja uusien tulokkaiden kanssa voi toimia, jos tietää mitä on tekemässä. Mitään ei kannata ainakaan ennakkoon maksaa. Suunnitelma B kannattaa olla olemassa sen varalta, että firma tekee konkat ja työmaa jää kesken.
Lisäksi pienissä yrityksissä on paljon niitä, jotka perustetaan vain vuolemaan kultaa kun rakennusalalla menee hyvin. Ne pistetään jopa ihan tahallaan nurin, kun rakennussektorilla hiljenee.
Rakennussektorin katetuotot vaihtelevat enemmän kuin juuri minkään muun toimialan tuotot. Joinakin vuosina vuollaan kultaa ja kaikki tekevät rutosti rahaa. Sisäisestä tehokkuudesta riippumatta, myös ne huonot näpertelijät pärjäävät. Huonoina vuosina rallatellen elelleet ja kullankaivuumielialalla liikkeellä olleet firmat poistuvat alalta.
PS. Rauno Kangas puhuu erään tehtaan naulalinjarobotista. Jälleen kyseessä on rakennusalan ihmiselle tyyppillinen lillukanvarsiin takertuminen. Jostain syystä juuri monet rakennusalan insinöörit vaikuttavat olevan teknisen kehityksen pahimpia vastustajia. Kuuntelin kerran erään toisen alan diplomi-insinöörien keskustelua. He aivan puolivakavissaan esittivät, että rakennusalan insinööreiltä pitäisi kieltää insinööri nimikkeen käyttö, koska kyseisen alan ihmiset ovat "epäinsinöörejä", takapajuisia kehityksen vastustajia. Olihan kommentissa varmaan vähän huumoria mukana, mutta kuulemma TKK:ssa, maamme korkeinta rakentamisinsinöörioppia antavassa opinahjossa rakennusinsinöörejä pidettiin aika heikkolahjaisina muiden insinöörien keskuudessa.
Jokatapauksessa, vaikka entiseen tapaan toimimalla ulkovuorinaulauslinja olisi voinut nykykysynnän tyydyttää, niin ei se sano itse investoinnin järkevyydestä mitään. Satun tietämään kyseisestä investoinnista sen verran, että se kannattaa vajaasta käyttöasteesta huolimatta. Yleensä tuon tyyppisiin investointilaskelmiin varataan varmuusmarginaali mukaan. Kyllä talousihmiset tietävät, että rakennussektori on syklistä jos mikä. Kokonaan rahallisen puolen ulkopuolella on mm. laatukysymykset. Joskus tuotantoautomaatiokysymykset ovat perusteltavissa esim. laadun parantumisella vaikka kustannukset vanhaan toimintatapaan sinänsä menisivät 1:1. Laatuvirheiden kustannuksia on hyvin vaikea laskea ja erittäin vaikea kohdentaa. Mutta niiden merkitys tuottavuuteen on huomattava. Automaatioinvestoinnin takana voi olla myös tuollaisia perusteita. Sen hyvyys tai huonous ei varmasti ole rakennusinsinöörin kahvipöytä MuTu-tuntumalla ratkaistavissa kun se vaatii tuotantotalouden insinööreiltäkin ankaraa työskentelyä.
Varmaan Rauno Kankaalta löytyy tähän tuotantotalouden ikuisuusongelmaan, toimintolaskennan ketjun ylittävien laatukustannusten todelliseen ja tarkkaan mittaamiseen, joku 30 sekunnin patenttiratkaisu.
Sitä Raunon patenttiratkaisua odotellessa toivotan hyviä loppuvuoden kelejä kaikille asiantuntijoille ja kaikkien alojen asiantuntijoille :)
Ja miksiköhän en arvosta konsultteja?
Paljon sanoja peräkkäin ilman sen suurempaa asiaa.
...edelläkirjoittamasi ei puhu sen puolesta, että olisit talousammattilainen. Et näköjään edes kyennyt erottamaan JOHTORYHMÄÄ ja HALLITUSTA. Yrität hyökätä persoonaani vastaan sillä, ettei kaupparekisteristä löydy nimelläni HALLITUKSEN jäsenyyksiä vaikken ole sellaisia mainostanutkaan.
Toinen emämunaus jutussasi on tuo höpinä taseen tarkastelusta - ikäänkuin luulisit ratingin perustuvan johonkin muuhun kuin juuri tuon tyyppisten talousmittareiden ammattimaiseen arviointiin.
Noin alkeelliset mokat osaltasi tekee muunkin kirjoittamasi täysin arvottomaksi, ei ne ainakaan talousammattilaisen kynästä ole - eli en haaskaa yhtään tämän enempää noitten kommenotintiin.
...konsultin tunnistaa siitä, että puhe jatkuu vaikka ajatus katkeaisikin.
kyllä insinöörinkin pitää joskus todeta ettei kaikkea voi hallita.
Kyllä talousihmisen puheissa ihan tolkkua on ja siitä kyllä näkee että talousalalla toimii.
Tase on kautta aikain ollut hyvä mittari arvioitaessa riskejä. Ja sieltähän ne mittarit toki suurimmaksi osaksi lasketaankin. Sen rinnalla toki rating, joka, aivan totta, perustuu pääosin tilinpäätöstietoihin, mutta ottaa huomioon myös esim. konsernitilinpäätöksen ja luottohäiriöt. Eli molempi parempi.
Rakennusala on siitä erikoinen ala, että siellä asiantuntijatkin saattavat olla samasta asiasta täysin eri mieltä. Olenpa törmännyt rakennusalan diplomi-insinööriin joka oli vahvasti eri mieltä jopa itsensä kanssa.
...sekä täysin rauhallinen että harvinaisen tietoinen ammatillisesta osaamisestani. Insinööriydellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että tiedän omat vahvuuteni ja heikkouteni, ja "koppavan kusipään" imagonkin saan lähinnä siitä seikasta, että älyän olla kirjoittamatta aiheista, joista en tiedä riittävästi (kukaan ei vaan vaivaudu kirjaamaan muistiin niitä aiheita, joista minä en sano mitään).
Ja olen harvinaisen varma siitä, että osaltani yritystalous, erityisesti suomalainen puunjalostuksen ja talopakettituotannon osalta, on minulla vankemmin hallussa kuin rakennustekniikka - jonka tietysti pitäis tällä koulutuksella olla kohtuudella hallussa.
Vinkkinä sinulle: Älä koskaan kehu talousasiantuntijaksi sellaista, joka ei erota johtoryhmää hallituksesta - sellaiseen epätietoisuuteen sortuvat yrityksen sisällä yleensä vain tuotannon tasolla toimivat, yleensä jo "konttorin väki" tietää tuon eron - ei tosin kaikki konttorillakaan erota. Talousammattilaisen ei todellakaan saa sotkea noita kahta toimielintä, sillä ne todellakin eroavat toisistaan yhtä paljon kuin valjakon osista eroavat toisistaan hevonen ja rattaat (toinen johtaa strategiatasoa, toinen operatiivista).
Ratingista pitää vielä jatkaa sen verran, että rating-analyysin tekemiseen tutkitaan yrityksen tila paljon tavanomaista tilinpäätösanalyysiä laajemmin. esimerkkinä vaikkapa suosittelen vilkaisemaan:
http://dbinteractive.dbsverige.se/finland/rad&tips/tolkstan.htm
Puheesi taseesta jollain tapaa eri lähteen kuin tilinpäätös, kummeksuttavat - kirjanpitolain mukaanhan tilinpäätös koostuu tuloslaskelmasta, taseesta ja muista tilinpäätöstiedoista. Tase on siis vain yksi osa tilinpäätöstä ja tilinpäätös vain yksi osa ratingia.
Ja kun puhutaan pientalo-ostajan ja talopakettiyrityksen välisistä luottosuhteista, niin kannattaa suhteuttaa ohjeet sen pientalo-ostajan edellytyksiin. Eikä yhdesän kymmenestä pientalo-ostajan ammattiapulaisesta (rakennuttajakonsultit, vastaavat työnjohtahat tms.) kykene järkkäämään talopakettitoimittajasta edes riskiluokkaa tai ratingluokkaa tietoon.
Siksi tähän loppuun kehottaisinkin lähinnä huolehtimaan siitä, ettei mitään tule maksetuksi etukäteen ilman turvaavia vakuuksia. Toissijaisena tavoitteena voi pitää toiminnan keskeytymisriskin arviointia tavalla tai toisella (valitkoon itsekukin parhaaksi katsomansa menetelmät - itse pidän riskiluokkaa /ratingia hyvinkin riittävänä).
Taloudesta takaisin rakentamisen puolelle: Taloalalla on harvoista asioista niin yksiselitteistä "oikeata vastausta", että itsekin olen joistain asioista itseni kanssa eri mieltä eri päivinä - siinä ei ole mitään erityistä.
mielenkiinnolla lueskelen näitä juttuja ja tekstikamppailuja. Sen verran pisti silmään tuo, että satut tietämään, että kyseinen investointi on kannattava. Eli taidat olla joku kyseisen firman konttorista? Taisi Raunon kirjoitukset osua kipeään paikkaan?
Kiitokset Raunolle hyvistä ja rauhallisista kirjoituksista. Ja vielä mielenkiintoisempaa on kun syntyy väittelyä :)
Taisit Rane kohdata voittajasi, älä ole huono häviäjä. Älä ainakaan spämmi anonyymisti ketjua täyteen kuten sulla on ollut tapana nyysseissä tehdä.
Tämä viesti on kirjoitettu naurunremakan keskellä.Pahoittelen kirotusvireitä.
Rauno Kangas kaiken pitämänsä mekastuksen ja älämölön jälkeen totesi viestissään: "Siksi tähän loppuun kehottaisinkin lähinnä huolehtimaan siitä, ettei mitään tule maksetuksi etukäteen ilman turvaavia vakuuksia. "
Mikäs tossa on ns. lisäarvo, jos verrataan siihen mitä "yritystalouskonsultti" sanoi asiasta ihan ekassa viestissään?
Ei minun käsittääkseni mikään.
Ainoa syy mekastuksellesi on todennäköisesti se, että sinua korpeaa jos joku muu ihminen erehtyy tietämään mistään mitään. Vain sinä saat olla asiantuntija. Kaikissa asioissa.
...kerrankin maltoin olla ala-arvoista juttua kovin laajasti kommentoimatta. soitin vain pari emämunausta kaverin kirjoituksesta perusteluksi laajan kommentoinnin poisjättämisestä. Ei tosiaankaan sellainen, jok a ei hallitusta johtoryhmästä erota, ansaitse tulla talousasiantuntijana puhutelluksi.
...tässä keskustelussa rajoittunee kolmeen seikkaan:
1) Olen yrittänyt mielestäni rauhoitella ihmisiä siitä, ettei tarvitse tilinpäätösanalyysiä yrittää tehdä talopakettifirmasta kun vaan muistaa vaatia turvaavat vakuudet käsirahalleen.
2) Jos haluaa perusteellisemman selvyyden yrityksen tilasta, niin rating/riskiluokka on helppo menetelmä - tilinpäätösanalyysi on riittämätön vaikkakin vaikea
3) Ei ole olemassa helppoja jaotteluja (investoinut/vanha...iso/pieni yritys) jolla voisi luotettavasti arvioida konkurssiriskiä.
Siis lyhyesti: alkuperäinen kirjoittaja varoitteli oikeasta asiasta, mutta puhui teknisistä seikoista vastoin parempaa tietoansa.
...vähän taloustuulia. Ei löytynyt pikaisella halulla mistään talouslehdistä tai vastaavista talopakettialan yritysten taloudesta kovin kattavaa selvitystä, joten täytyi vähän itse tonkia tausta-aineistoja.
Myönteinen yllätys olis se, että tällä kertaa talopakettiyritykset näyttäisivät paremmin lamaan varautuneilta kuin edellisen laman alla. Jos (ja kun) yritysten johtokin on kauttaaltaan ammattitaitoisempaa kuin 1990 (ammattijohtajien määrä lisääntynyt alalla), niin oletettavasti ovat myös kykeneviä nopeampiin sopeuttaviin toimiin kysynnän laskiessa.
Arvoin kymmenen firmaa tuolta markkinan isoimmasta päästä ja selvitin niiden luottokelpoisuuden - eikä yhdenkään yrityksen tila ollut millään muotoa huolestuttava.
Selvitys antaa signaalin, että kisa tulee olemaan kova ensi talvena - 2009 täytyy olla hyvä vuosi pientalon rakentamista ajatellen. Kisan kovuuden takaa se, että kapasiteetti tulee olemaan valtavasti yli kysynnän - noista tutkituista yrityksistä yksikään ei luovuttane markkinaosuuksiaan suosiolla, ja niiden talous kestää kyllä "pikkuisen kisailuakin" - ilman mainittavampia talousvaikeuksia.
Mitään merkkejä konkurssiaaallosta ei näkynyt - miltei päinvastoin, mutta täytyy muistaa, että selvitys ei ollut kattava vaikkain noiden tutkittujen yritysten yhteenlaskettu markkinaosuus on reilusti yli 50 %. Sen verran uskallan tuon tutkinnan perusteella kertoa, että alkuperäisen avauksen tekijä taisi hieman "dramatisoida" tilannetta.
Selvitys ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että ostajan TULEE vaatia turvaavat vakuudet käsirahalle ellei sellaista älyä talotoimittaja omatoimisesti tarjota, koskapa lain mukaan se kuitenkin on pakollinen.
kirjoitat kovin vaikeasti, voisko saada
1) selkosuomella
mitä yrititkään oikein sanoa? vai tiedätkö oikein itsekkään?
...oikaista alkuperäisen kirjoituksen enimmät asiavirheet ja ylilyönnit.
laita nimet ja jokaisesta vähän faktaa...
vaikka tilinpäätöstietoja ja johtohenkilöiden nimiä ja meriittejä, ei kannata kaikkien tehdä samaa hommaa :)
...pitää tarkemmat tilastot omana tietonani, paristakin syystä.
Ensinnäkin tein selvityksen omalla kustannuksellani ja siksi hieman nuukaillen. Katkaisin selvitykset hieman kesken, koska mitään viitteitä perusteellisemman selvityksen tarpeesta ei löytynyt.
Ei ole mielestäni myöskään sopivaa lähteä julkaisemaan kymmentä nimeä tässä yhteydessä, koskapa puuttuvat nimet joutuisivat palstan lukijoiden silmissä epäiltyjen listalle, koskapa alkuperäinen kirjoittaja "varmana tietona" julisti lähiaikoina merkittäviä talousvaikeuksia. Olisi siis pitänyt selvittää kaikki mainitsemisen arvoiset talofirmat (ja niitä on hieman liikaakin).
Tyytykää nyt vaan kommenttiin: kymmenen arvalla vedetyn suurehkon talotoimittajan (yhteensä yli puolet markkinavolyymistä) joukosta ei tullut vastaan merkkejä suurista ongelmista, mutta vaatikaa silti aina käsirahoille turvaava vakuus.
millaisia tilastoja teit? miksi vaatia mitään vakuuksia? sanoo, että maksan sitten kun olet jotakin antanut. niinhän se on muussakin kaupassa.
...asian kanssa kannata hekotella. Kyllä noita turvaamattomien käsirahojen vakuuspuutteiden takia menetettyjä rahoja sen verran paljon on varomattomien kuluttajien maksettavaksi langennut.
On periaatteessa aivan sama, vaatiiko käsirahalleen vakuuen vai maksaako vain saadusta, mutta monet talotehtaat vaativat käsirahaa muista kun taloudellisista syistä. Tämä johtuu tilaus-/sopimuskäytännöstä:
* taloedystaja/asiakas allekirjoittavat tilauksen - ei toimitussopimusta
* ja he allekirjoittavat sen ehdollisena - kunnes talotoimittaja on sen hyväksynyt/vahvistanut
Tuollainen sopimus ei oikeesti vahvistu vielä tilausvahvistuksesta - vaan itseasiassa kuluttajalla on mahdollisuus "riitauttaa" tilausvahvistus. Mutta maksettuaan tilausvahvistuksen liittenä olevan käsirahamaksun, tulee tilaaja konkludenttisesti hyväksyneeksi tilausvahvistuksen.
Tämä juridinen seikka jää usein tilaajalta huomaamatta.
Esim. jos siinä on mainittu että se vahvistuu toimittajan tilausvahvistuksella - se myös niin tekee, ilman käsirahaakin jos niin on sopimuksessa mainittu, ja ihan "juridisesti".
...mutta vain teoriassa. Tilaus muuttuu osapuolia velvoittavaksi sopimukseksi, kun kumpikin osapuoli on sen hyväksynyt.
Teoriassa siis tilas muuttuu sopimukseksi tilausvahvistuksella, mutta tilaajalla on tilausvahvistuksenkin suhteen tarkastusoikeus. Jos tilaaja ei hyväksy tilausvahvistusta tilauksen mukaiseksi, hän voi asian riitauttaa tai jättää edelleen neuvoteltavaksi.
Vasta kun tilaaja on hyväksynyt tilausvahvistuksen, sopimus velvoittaa häntäkin. Oikeuskäytäntömme mukaan tilausvahvistukseen liittyvän maksuerän maksaminen ilman, että reklamoi tilausvahvistusta on katsottava konkludenttiseksi hyväksynnäksi tilausvahvistukselle.
Ja huutakoon HEP se, joka on saanut talotehtaalta tilausvahvistuksen, jossa ei ole mitään poikkeamaa siihen, mitä tilaaja kusitteli sopimukseensa sisältyväksi - ettei lis mitään kohtaa, josta ei voisi riitauttaa.
ei tarvitse erikseen enää hyväksyä, ja jos se ei vastaa tilaussopimusta - siitä tietysti on asiakkaan huomautettava ja se asia on korjattava, myös siinä tapauksessa että olisi käsirahan maksanutkin.
Ja HEP !!
...oikeustoimista määrittää tarjous-vastaus-menetelmällä syntyvät sopimukset. Ja jokainen vastaus, joka ei vastaa tarjousta, katsotaan sen lain mukaan sopimuksen hylkääväksi vastatarjoukseksi. Tämä ei koske tilannetta, jossa vastaaja pyrkii tekemään tarjouksen mukaisen vastauksen, ja jonka toisen osapuolen olisi pitänyt ymmärtää.
Ja tuo "tarkoitti" ja "ymmärtää" toimivat tehokkaasti kuluttaja-asiakkaan puolesta elinkeinonharjoittajamyyjää vastaan.
Tilaus on myös "tarjous" - tarjous ostaa alkuperäisessä tarjouksessa hyväksytty tuote - ja tilausvahvistus on vastaus, jossa ostotarjous (tilaus) hyväksytään. Jos kuitenkin tilausvahvistuksessa on muutettu ehtoja, s katsotaan sopimuksen hylkääväksi vastatarjoukseksi - näin se vaan menee.
Monissa suomalaisissa talofirmoissa tämä asia on tulkittu näin - on tosin sinunkin kanssa samaa mieltä olevia - ja niissä yrityksissä mm. suunnittelukelpoisuus tulee kohteelle vasta asiakkaan maksettua käsirahansa.
Pikaisella haulla tästä ei löytynyt prejudikaattia, joten varmastikin erilaisia tulkintoja tulee sinkoilemaan. Itse kuitenkin elän tuon ylläolevan tulkinnan mukaan - ja kirjoittelen mahdollisimman riidattomia tilausvahvistuksia ja pidän sopimusta asiakasta sitovana vasta tilausvahvistuksen "hyväksynnän" jälkeen.
vahvistetaan tilausvahvituksella, eli mikäli tuo vahvistus poikkeaa tilauksesta, tilaajahan ei sitä hyväksy. Se mitä joku on luullut tai kuvitellut, ei varsinaisesti liity mitenkään tuohon - ainoastaan se, että se tilausvahvistus on tilaussopimuksen mukainen - sehän se siinä vahvistetaan, raha liikkuu niinkuin tilaussopimuksessa on mainittu - that´s it.
...mitä tilausvahvistuksessa olevat poikkeamat tarkoittavat. Ja edellytyksellä, että tilausvahvistus on tarkoituksellisesti erilainen kuin tilaus, se tarkoittaa "sopimuksen hylkäävää uutta tarjousta" - noin niinkuin lain mukaan.
Tarvitaanko oikeasti ihan talousalan koulutus ymmärtämään sen, että saamattomasta hyödykkeestä maksetaan täysi hinta?
Ihan noin niinku perusinsinöörin järjellä, raakkasin kaikki talotehtaat pois joilla oli ns etukäteispainotteinen maksupolitiikka. Sama muuten koski sitten timpurismiehiä yms - eräskin kehtasi ehdottaa "hänellä kun on tapana saada aloitusmaksu", johon vastasin "ja minulla kun on tapana maksaa vasta hyvin tehdystä tuotteesta..."
Ei sen sen kummempaa ole.
Ihmiset on niin tyhmiä vedätettäviä, että niiltä voi paskaa jauhamalla viedä vaikka tikkarin suusta.
Sen vuoksi tarvitaan varoituksia.
Fiksut ja itsevarmat ihmiset on aina osanneet pitää puolensa.
Mutta kun 80% jengistä ei ole niitä. Ne tarttee neuvoja, joihin tukeutua.
...pääosa kolarin ajaneista autoilijoista on omasta mielestään keskimääräistä parempia ja/tai varovaisempia kuljettajia.
Pitkän urani aikana olen tavannut monia sellaisia, jotka sanovat osaavansa tietyt perusasiat, mutta unohtavat ne ensimmäisen sopivan paikan tullen.
Tositarina elävästä elämästä:
Vuosia sitten neuvoin erästä päällikkötasoista tuttavantuttavaani, jonka yhteinen tuttavamme oli ohjannut puheilleni, olemaan erityisen varovainen, koska oli ostamassa talopaketti huonossa hapessa olevalta yritykseltä. Vannotin häntä olemaan maksamatta pyydettyä 1/3-ennakkomaksua ilman turvaavaa vakuutta. Meni ja neuvotteli muutaman pinnan lisäalen ja maksoi koko kauppasumman etukäteen, ilman vakuuksia - ja hänestä tuli yksi niistä reilusta sadasta, jotka menettivät yhteensä noin miljoona euroa SHT Rosendahlin konkurssissa.
Siinä mielessä varoittelu on paikallaan ja valitettavan turhaa työtä - mutta pidetään vaan asiaa esillä.
takkoja lämpöpumppuja myyden edelleen hyväuskoisille hölmöille.
"On moraalisesti arveluttavaa antaa hölmöjen pitää rahansa" - J.Rockefeller joskus 1800/1900-lukujen vaihteessa.
juttu tässä kirjoituksessa. Voihan noihin erilaisiin reittauksiin ja vanhoihin tilinpäätöstietoihin perehtyä, mutta niistä ei juurikaan apua ole. Ei siis rahaa ilman vastinetta vakuutta !! Eikä ole syytä antaa arviointikyvyn omien rahojensa suhteen hämärtyä, vaikka olisi kyseessä ns. "suuri ja kuvitellusti vakaavarainen yritys", niistä ne suurimmat yllärit syntyvät.
Talopaketteja valmistava Finndomo valmistautuu lomautuksiin ja irtisanomisiin, kertoo sanomalehti Keskisuomalainen.
Yhtiö on lehden mukaan aloittanut neuvottelut henkilöstön kanssa. Lomautusvaroitus koskee kaikkia yhtiön työntekijöitä.
Vähennystarpeeksi yhtiö kertoo enimmillään 40 työntekijää, joista 20 henkeä Sonkajärven tehtaalta ja 20 henkeä Säynätsalon ja Hartolan talotehtailta.
Neuvotteluiden taustalla on vähentynyt talopakettien kysyntä.
Finndomon palveluksessa on 1 000 työntekijää, joista puolet työskentelee Suomessa.
syntymästään asti.
...Suoomessa toimivasta henkilöstöstä vaikuttaa hyvin pieneltä sopeutukselta kun tiedetään alalla olevaksi keskimäärin noin 20 % markkinamenetykset.
a muistaa aina kannattaa, että lomautukset ovat sopeuttavaa toimintaa, joka ei lainkaan heikennä yrityksen taloudellista kuntoa - mieluumminkin estää sen talouskunnon heikkenemistä. Kaikkihan me on seurattu, miten paperijättienkin osakkeiden arvo aina hypähtää rivakan irtisanomisuutisen jälkeen.
...syntyi niputtamalla kriisi- ja konkursiyhtiöitä, eikä sen alkutaival ollut mitenkään ruusuinen, mutta 2000-luvulla Finndomo on tehnyt tasaista, tyydyttävä...tyydyttävä miinus tasoista tulosta, mutta tuon perusteella ei kannata yrittää kokonaisarviota esittää.
Täällä oli hyviäkin pointteja, mutta Ranen kanssa eri mieltä. Senkö vuoksi ne katosi? Ranesta on tietysti tehty sheriffi tänne.
Kiva kiva, arvatkaapa paljonko täällä sen jälkeen "keskustellaan" kun styränki pääsee valtaan.
...on kyllä joskus esitetty palstan lukijoitten toimesta sheriffiksi, mutta olen siitä hommasta kieltäytynyt - eikä sheriffiyden edellytyksetkään täyty osaltani.
Siitä asiasta on turha edes keskustelua avata.
Vanha kikka väittää, että on muka kysytty ja kieltäytynyt. Mielesi tekisi kovastikin, mutta sinua tuskin ylläpito kysyy. Vähäkin keskustelu loppuisi siihen päivään kun sinä hommassa aloittaisit.
Keskustelu, jossa minua joku erehtyi esittämään tuohon toimeen löytyy tuolta vanhempien viestien joukosta. Silloin ilmoitin, ettei homma mua kiinnosta eikä palstanpitäjän asettamat edellytyksetkään täyty, oten silloin keskustelu siitä nimenomaisesta aiheesta loppui siihen - ja se voisi ihan yhtä hyvin loppua tähän nytkin.
Ei ole olemassa mitään todennäköisyyttä sille, että minusta tulisi tälle palstalle sheriffi, joten spekulaatiosi sheriffiyteni mahdollisista vaikutuksista keskustelun määrään tai laatuun on täysin asiaan kuulumaton sivujuonne, joka ei tuon enempi ansaitse tulla kommentoiduksi.
...milloin kanssasi ns. pilaillaan
ei sitä ehdotusta kukaan tosissaan heittänyt
...merkitystä tuolla, sillä kuitenkaan en olis ollut käytettävissäkään.
Sehän nyt on niin että huonot firmat kaatuu todennäköisesti jossain vaiheessa joka tapauksessa. Ei se rakentaminen mihinkään lamaan syöksy! Nyt on ollut tosi vilkkaat rekentamisen vuodet. Mutta se vähenee nyt. Saattaapi näin maalaisjärjellä ajateltuna johtua ihan siitä yksinkertaisesta syystä,että: Ihmiset alkoivat saada tulotason nousun myötä säästöön rahaa, toisekseen korot ovat olleet aika edulliset(marginaalit lähes nollassa). Ja niinpä suureho rakentajajoukko purki paineitaan ja nyt palataan noin normaalitilaan! Eivät kaikki haaveile omakotitalosta. AINA on se ongelma, kun ennakkoon jotain maksat, saat tai et saa! Ei se ole mitenkään erikoista juuri nyt. Lähes kaikki Suomessa olevat talotehtaat ovat suht hyvässä kunnossa. Sitä paitsi: EI NYT TULE sellaista lamaa kuin 90-luvun alussa! Työttömyys on alhaalla ja viiden vuoden sisällä jää mielettömät määrät porukkaa eläkkeelle. Töitä piisaa työtä haluaville. ELIKÄ kysyntä kotimaassa ei juuri laske ja se lisää uskoa. TURHA PELOTTELU pois! Näiden lisäksi meillä on euroalueella nyt yhteinen valuutta. Se tuo tasapainoa dollaria vastaan! Nukkukaa rauhassa!
Nyt on vajaa kuukausi kulunut tämän keskustelun alkamisesta. Mihin suuntaan on ovat asiat kehittyneet? Ei hyvältä näytä!
Valtavastihan noit on nurin mennyt joo? Olisko idiootti kuitenkin kannattanut rakentaa, juna meni jo, nyt on taas kallista!
Juuri nyt yrityksissä on rahoituksessa vaikeuksia ja rahaa tarvitaan kassaan. Etukäteismaksua tarvitaan.
ei olisi uskonut että jukka-talotkin kärsii taantuman seurauksista,tavaran saanti vaikeaa kun ei rahaa.Toivottavasti lähtee nousuun.