Päiväkirjamerkintä Topulle.

Uuna Simmakka

Topu! Kirjoitin tämän Wordilla kun olin vielä raivosta ratketa siitä hyvästä että mitään mitä sanon, ei tunnuta tajuttavan. Toisena ihmisenä ei voi tietysti tajuta toisen aivoituksia... Ei ole yhteiset aivot... Toivoisin että tämä hieman kiukkuinen lausunto vähän selventää joitakin juttuja. Tarkoitus ei ole ärsyttää sinua lisää, mutta ymmärrät kai että minullakin on oikeus näkemykseeni ja siihen mitä olen itsenäni, vaikka se onkin vielä keskeneräinen prosessi!

***

Jäi fiilis että jotakin epäselvää saattaisi vielä olla, joten yritän vielä kerran vääntää tätä juttua, jotta omakin näkemykseni pääsee esille.

Olen tuntenut useampia miehiä, joiden kertomus kotioloista on toistanut samaa yksinkertaista kaavaa: isä oli umpihullu ja äiti ilmeisesti idiootti, koska sieti moista miestä. Vuosikausia näitä tarinoita kerättyäni jotakin minussa on ilmeisesti pysyvästi vinksahtanut, koska minun on hyvin, hyvin vaikea kuvitella onnellinen koti. Jos sitä aina vaan kuulee kuinka hirveitä ihmiset ovat, ei sitä ehkä jaksa oikein uskoa enää mihinkään hyvään ihmisessä. Hirveitä äitejäkin on tarinoissa mainittu muutama...

Aloittaessani Äitisuhde-jutun Magia-osastolla halusin tarkastella objektiivisesti sitä miten äiti voi vaikuttaa ihmisen elämään, ja miten tästä sitten tulisi eteenpäin kehittyä. Tarkoituksellisesti halusin vaihteeksi tarkastella naiseutta, sillä mieheys on tullut vähän liiankin tutuksi. Samaan aikaan kommentoin kärkevästi Luonnonuskonnot-osastolla Topun ja Babsin juttuja, joista minun kannaltani katsoen näytti paistavan omahyväisyys läpi: isänä olen taivaan lahja. Nythän on tietysti niin, että minä en voinut uskoa moista. Pienikin epäilys yleensä tietysti johtaa vain entistä suurempaan vakuuttuneisuuteen, tällä kertaa sen takia että mielestäni varsinkin Topun käytös on mielestäni ollut luvattoman lapsellista sen jälkeen kun hän päätti ottaa juttuni henkilökohtaisesti. Ja Babsin juoksentelut joka hameenhelman perässä (Magia-osastolta luettua) eivät saa minua vakuuttumaan hänen perhe-elämänsä onnesta ja autuudesta. Sori vaan! (Tämä oli henkilökohtaista, mutta Babs kestää sen!)

Minulla on taipumus möläytellä mitä sattuu kertomatta tarkasti mistä kulloinkin on kysymys, ja kommenttini Magia-osastolla siitä miten mies saattaa taantua vauva-asteelle kun lapsi syntyy (isälleni kävi niin) jostain syystä sai Topun hysteeriseksi: hänen henkilöyttään parjataan. En tiedä mistä hän näin sai päähänsä kuvitella, mutta jos se on minun syytäni, niin olen epäselvä kirjoittaja!

Koska koko soppa alkoi pänniä minua, päätin yrittää herätellä ihmisiä taas kerran huomaamaan miten itsetärkeitä he ovat. En tietenkään lue itseäni ulos tästä kööristä, missä me jokainen joikaamme omia näkemyksiämme. Jotenkin ne pitäisi pyrkiä esittämään asiallisesti ja henkilökohtaisuuksiin menemättä. Nyt kun Topu oletti että haukun koko ajan HÄNTÄ, hän vastasi naljailemalla Babsin kanssa ämmämäisyydestäni. Minua taas puolestaan ärsytti miesten laumautuminen, joka minusta on ämmämäistä, kuten tietysti myös se että he luulevat minun haukkumiseni jotenkin edistävän heidän asiaansa, mikä se sitten lieneekään. Nähtävästi osoittaa lapselliseksi jokainen ihminen joka ei lisäänny? Olen nähnyt lapsellisia vanhempia ja lapsellisia lapsettomia. Ei se piirre ole minkään ryhmän yksityisomaisuutta!

Joka kerran kun suhtaudun penseähkösti ihmisten lapsentekoihin saan heidät raivon valtaan. Tästä voinee kai tehdä johtopäätöksen että siinä on asia mistä EI SAA puhua. Miksi näin? Enhän minä ole sanomassa että yksikään lapsi ei saisi tänne syntyä, vaan että kaikista ihmisistä EI ole vanhemmiksi. Ja että niitä viattomia ihmisparkoja ei kannata tänne heppoisin, itsekkäin syin tuottaa. Täällä leijuu henki että ihmisistä tulee muka automaattisesti aikuisia, jos heillä on lapsia – mutta minulla on siihen täysin vastakkaista todistusaineistoa lähipiiristäni! Sopi se kellekään eli ei.

Erityisesti minua ärsyttää että ei jakseta ymmärtää mitä yritän sanoa, ja vielä enemmän se että vaaditaan tilille jo MUIDENKIN sanomisista! Jos joku heittää (kuten Iztli) jonkin käsitteen kuten sadismi, ja vastaan hänelle käyttäen sitä termiä, sekin vedetään minua vastaan. Ja sitten täällä tämä miesten koalitio parkuu siitä että heidän altaan viedään matto. Ilmeisesti tähän itkuun, parkuun syynä oli se että ns. ”oma koira” puri, eli löyhästi ajatellen omaan harrastuspiiriin kuuluva yksilö nousi lauman johtajia vastaan? Vaikka tarkoitushan ei ollut kenellekään henk.koht. kaikkea kritiikkiä kohdentaa. En ikinä tee niin, ennenkuin sitten vasta kun olen itse vittuuntunut.

Katsoin olevani surkeiden puolella ja usein olen halunnut olla sortajien sortaja – se kaikki on niin turhaa... Jos ihmisellä on muutama Aate elämässään, ja varsinkin jos ne ovat melko kielteisiä, mitään hyvää ei saada aikaan. Parempi lienee elää aatteitta, välinpitämättömänä ja kehittää paksu nahka maailman murheita kohtaan. Eikä taatusti ainakaan lähteä niistä itse huutelemaan. Tahi johtopäätöksiä tekemään, sillä sitten ei ole kivaa enää kellään.

Ainakaan en enää ”puolusta” tuntemiani miehiä, sillä tuskin he sitä tarvitsevat.

(Huomaan toimineeni samoin n81, joka puolusti uskovaisia kavereitaan minua vastaan joskus ammoisina aikoina. Ehkä olen sitten emotionaalisesti hänen tasollaan!)

***

No niin, luulen että minulla on tarve käydä hiemankin auktoriteeteilta haiskahtavien tyyppien kanssa mittelöön, sillä minulla on myöhäismurrosikä kesken ja haluan todellakin vihdoin vapautua menneisyyden ja muiden ihmisten kohtaloiden kahleesta! (Ja lisäksi minulla on paha Pluton neliö Aurinkoon -transiitti.)

Joskus se on pakko tehdä pesäero kaikkiin ihmisiin, joita jatkuvasti tapaa tai "tapaa" joissakin ympyröissä. Muuten ei tule lasta eikä paskaa. Ja näin sitä omaa käsitystään voi peilata ja hioa.

58

1238

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nimetön

      Jatkossa en ole enää Uuna Simmakka, sillä se nikki on perseestä. Sovinnon eleenä (hah hah) luovun myös nimestäni Ereshkigal. Alkaa sekin tympiä, en minä halua olla mikään tuonen tuvan asukas.

      Tulevaisuudessa käytän vanhaa vakionikkiäni Josefina. (Arvatkaas mistä nimi tulee.)

      • Riotandra

        Hulluin Pikku Sisarista..? ;-)


      • Josefina
        Riotandra kirjoitti:

        Hulluin Pikku Sisarista..? ;-)

        Kaikki CC:n kuvailemat naisnoidat olivat aina niin ihmeellisiä, täydellisiä, kauniita... Sekös teki heidät vieraiksi ja ajatuksen noituudesta omalla kohdalla saavuttamattomaksi. Mutta lännen noidat, ne sentään näyttivätkin noitamaisilta perinteisessä mielessä. Osoittaakseni heille kunnioitusta valitsen kuitenkin mieluummin next generation -nimen.

        Eivätkä ne minun ruuvini ja mutterini aina niin tiukasti ole kiinnitettynä... ;D


      • Aries
        Josefina kirjoitti:

        Kaikki CC:n kuvailemat naisnoidat olivat aina niin ihmeellisiä, täydellisiä, kauniita... Sekös teki heidät vieraiksi ja ajatuksen noituudesta omalla kohdalla saavuttamattomaksi. Mutta lännen noidat, ne sentään näyttivätkin noitamaisilta perinteisessä mielessä. Osoittaakseni heille kunnioitusta valitsen kuitenkin mieluummin next generation -nimen.

        Eivätkä ne minun ruuvini ja mutterini aina niin tiukasti ole kiinnitettynä... ;D

        ...saman näköinen kuin on perinteinen kuvaus pääsiäisnoidasta luutineen, kissoineen, ja pannuineen, nauruääntä unohtamatta? :-)


      • Josefina
        Aries kirjoitti:

        ...saman näköinen kuin on perinteinen kuvaus pääsiäisnoidasta luutineen, kissoineen, ja pannuineen, nauruääntä unohtamatta? :-)

        Kissoja ei valitettavasti löydy tällä hetkellä taloudestani, luutakin meni rikki jossain muutossa ja pannua en tarvitse kun en juo kahvia. Nauruäänestä en sitten tiedä... se vaihtelee aika kovasti.

        %p


      • vaan Tellu

        Olisit vaan Tellu - mitä järkeä vaihdella nimimerkkiä koko ajan?


      • Josefina
        vaan Tellu kirjoitti:

        Olisit vaan Tellu - mitä järkeä vaihdella nimimerkkiä koko ajan?

        Joten olen palannut alkuun. Tässä pysyn.


    • Josefina

      "Sitä kuvittelee jotakin teini-iän ilmiöksi, jos sen on kokenut ensimmäistä kertaa teini iässä, tai jos ihmiset pitävät siitä eniten ääntä teini-iässä.

      Eiköhän ahdistus, ja vaikeana oleminen ole ihan normaali aikuisen ihmisen olotila."

      - Asettaa taas kerran uuteen valoon ihmisen kehityskaaren... Ei ehkä ole olemassakaan selkeää aikuisuuden aikaa!

    • Topu

      No niin. Nyt kun on sitten luettu tekstejä toiseenkin kertaan ja analysoitu tapahtumia, teen yhteenvedon omalta kannaltani.

      Minulla on Mustanaamio-trauma "ole paha pahoille". On hienoa ratsastaa paikalle ja heittää rosmot taistelun jälkeen Viidakkopoliisin putkaan virumaan.

      Vittuunnun fasismista, rasismista ja umpitolloista uskovaisista saarnaajista. Minulta palaa hihat jos naista alistetaan naisena. Viimeksi tämä tapahtui wicca-keskustelussa jonkun bodarinatsin laukoessa käsityksiään seksuaalisesta ylemmyydestä.

      Minusta tasa-arvo on nimenomaan tasa-arvo. Ja minulle se tarkoittaa tasa-arvoa molempiin suuntiin. Mietin harvoin mitä sukupuolta tai seksuaalista suuntautuneisuutta kirjoittavat edustavat. Se ei vaan ole relevanttia!

      Siksi poltan välittömästi päreeni kun joku alkaa yleistää pohjalta "koska hän on mies hän toimii automaattisesti näin". Minusta se ei vaan ole reilua. Vittuunnun yhtä paljon kvasifeminismistä kuin sovinismistakin. Kyse on reilun pelin periaatteesta.

      Olen mitä ilmeisimmin lukutaidoton suhteessa sinun teksteihisi. Minulle ne ovat kieltämättä epäselviä. Puhut omakohtaisista kokemuksistasi ja yleisellä tasolla, mutta tavalla, jolla kommenttisi on myös helposti ymmärrettävissä yleistyksiksi.

      Ei ole "laumautuneita miehiä". Ei ole mitään "naisklikkejä" ja "miesköörejä" ja "miesten koalitioita". On ainoastaan yksittäisiä kirjoittajia omine mielipiteineen.

      Ei ole myöskään mitään "johtoryhmää" jota vastaan kapinoida. Ei tämä ole mikään koulu eikä sisäoppilaitos. On ainoastaan anonyymejä nettipersoonia, joiden roolit jokainen projisoi omista taustoistaan käsin.

      Projisoinnista tuleekin mieleen oletukseni että PERHEESTÄ puhuminen ei ole se tabu, kuten itse väitit, vaan puhuminen ONNESTA!

      Välillä vaikuttaa siltä ettet kestä keskustelua onnesta, vaan kaikki ne jotka tuollaisen syrjähypyn tekevät ovat omahyväisiä, itsetärkeitä paskoja. Tätä tarkoitan sillä vertauksella uskovaiseen, joka ei uskonut että ihminen voisi olla onnellinen (ilman Jeesusta tietysti).

      Lapsentekohankkeista puhuminen ei ole mikään tabu. Mutta se asia on jokaiselle niin henkilökohtainen ratkaisu että minusta silloin myös pitää pysyttäytyä visusti minä-muodossa. Ei ole olemassa yleistettäviä totuuksia.

      Suutuit koska koit että Babuloksen kanssa koetimme mielestäsi "osoittaa lapselliseksi jokainen joka ei lisäänny"!!!???

      Mistä tämä kertoo?

      Itse en ole tehnyt oletuksia mihinkään suuntaan. Olen ainoastaan kertonut siitä mitä lapsen saaminen - yllättävää kyllä - aiheutti OMALLE spirituaaliselle kehitykselleni. Puhuin siis pelkästään omasta kokemuksestani! Jos siitä sitten joku joka on juuri päättänyt elää elämänsä ilman lapsia vetää herneet nenään, niin se ei ole minun ongelmani.

      Muistan hyvin sinkkuaikanani kun vierailin lapsikodeissa. Kun vasta vauvansa hankkinut pariskunta onnellisena selitti, että "lapsen hankkiminen on ihanaa". Vedin siitä tietenkin itsekkäänä ihmisenä heti johtopäätöksen että minuakin nyt patistetaan duunaamaan kakaroita ihan vaan huvikseni. Ja että uskovaisten lailla onnen autuutta ei tajua ellei ole kokenut tuota ihanuutta. Ymmärsin sen henkilööni kohdistuneeksi kritiikiksi. Vasta myöhemmin tajusin tuon älyttömän itsekkyyteni. Mitä vittua minun henkilöni muka liittyi heidän perheonneensa??!! Hehän kertoivat ainoastaan sen, miltä HEISTÄ ITSESTÄÄN tuntui.

      Sama tilanne.

      Teet oletuksen että MUUT joutuvat raivon valtaan koska suhtaudut penseästi lapsentekohankkeeseen. Ettei vaan kyseessä jälleen kerran olisi pahimman luokan projisointi? Tuskin kukaan suuttuu, jos puhut ainoastaan omasta puolestasi. Sen sijaan toisten elämänratkaisujen kritisointi on mielestäni väärin ja raivo on täysin oikeutettua.

      Täytyy myöntää että osaan olla vittumainen ihminen. En tosin samalla tavalla kuin sinä, tukkaani repien ja silmiäni pyöritellen. En vaan voi sille mitään että huomattuani jonkun kärsivän myöhäispuberteetista, minun on pakko jatkaa isällisiä neuvojani vaikka huomaan että toinen kiehuu raivosta.

      • Aries

        "Vittuunnun fasismista, rasismista ja umpitolloista uskovaisista saarnaajista. Minulta palaa hihat jos naista alistetaan naisena. Viimeksi tämä tapahtui wicca-keskustelussa jonkun bodarinatsin laukoessa käsityksiään seksuaalisesta ylemmyydestä."

        Ei uskoisi sinua pakanaksi. Asenteesi ovat itseasiassa aika luonnottomia ja naiiveja, ja pohjautuvat kristilliseen etiikkaan ja moraalikäsityksiin. Ei mitään tasa-arvoa ole olemassa, maailmassa vallitsee voimien ja vastavoimien suhde. Tasa-arvo on vain yksi ihmisen luomista opeista. Niistä opeista jotka tulevat ja menevät, elämän realiteettien säilyessä. Ja ne realiteetit ovat selviytyminen ja onnen etsintä.
        Yhtä hyvin voisit omaksua opin, että KAIKKI elävät ovat tasa-arvoisia. Koirat, kissat, lehmät, sonnit, kanat. Maistuisiko broilerit, kyljykset, tai sisäfileet vielä sen jälkeen?


      • Babylos
        Aries kirjoitti:

        "Vittuunnun fasismista, rasismista ja umpitolloista uskovaisista saarnaajista. Minulta palaa hihat jos naista alistetaan naisena. Viimeksi tämä tapahtui wicca-keskustelussa jonkun bodarinatsin laukoessa käsityksiään seksuaalisesta ylemmyydestä."

        Ei uskoisi sinua pakanaksi. Asenteesi ovat itseasiassa aika luonnottomia ja naiiveja, ja pohjautuvat kristilliseen etiikkaan ja moraalikäsityksiin. Ei mitään tasa-arvoa ole olemassa, maailmassa vallitsee voimien ja vastavoimien suhde. Tasa-arvo on vain yksi ihmisen luomista opeista. Niistä opeista jotka tulevat ja menevät, elämän realiteettien säilyessä. Ja ne realiteetit ovat selviytyminen ja onnen etsintä.
        Yhtä hyvin voisit omaksua opin, että KAIKKI elävät ovat tasa-arvoisia. Koirat, kissat, lehmät, sonnit, kanat. Maistuisiko broilerit, kyljykset, tai sisäfileet vielä sen jälkeen?

        Kyllä nämä asenteet ovat lähinnä länsimaista humanismia, jossa on toki kristillisen etiikan (joka taas periytyy mihin? ;)) elementtejä, mutta joka on lähinnä kreikkalaisessa filosofian lehtolapsi. Eli pakanoita sittenkin.

        Mitä on "luonnoton"? Ilmeisesti tarkoitat että olisi olemassa jokin luonnonoikeuskäsite. Näitä käsityksiä esiintyy esim. vanhatestamentillisilla rastafareilla, joilla on voimakkaat mutta hyvin naivit käsitykset siitä, mikä on luonnollista eli oikein, ja mikä taas luonnotonta ja pahaa Babylonia.

        Pidemmälle vietynä tämä ajatus vie päätelmään, että koko yhteiskunta olisi jollain lailla luonnoton. Tämä on äärimmäisen harhainen käsitys, ihminen on sosiaalinen eläin, kuten Aristoteles sanoi, ja pärjää yhteistyökykynsä ansiosta.

        Nyt taas syntyy helposti sekaannus, eli samaistetaan yhteiskuntamoraali, joka on luonteeltaan sopimus, ja "luonnonoikeus", joka ei mielestäni voi olla muuta kuin omantunnon ääni yksilötasolla, joka ei seuraa muita sääntöjä kuin syyn ja seurauksen lakia ja toimii luovasti. Nämä eivät voi koskaan mennä täysin yksi yhteen, vaan pienempiä ja suurempia ristiriitoja syntyy aina. Mitä harvemmin ja mitä pienempiä, sitä parempi yhteiskunta. Maailmassa ei vallitse tasa-arvo vaan tasa-paino, mutta me ihmiset voimme rakentaa tasa-arvoa ihmisten välille ja tasapainoista suhdetta muuhun luontoon sisäistä ääntämme seuraten.


      • Topu
        Aries kirjoitti:

        "Vittuunnun fasismista, rasismista ja umpitolloista uskovaisista saarnaajista. Minulta palaa hihat jos naista alistetaan naisena. Viimeksi tämä tapahtui wicca-keskustelussa jonkun bodarinatsin laukoessa käsityksiään seksuaalisesta ylemmyydestä."

        Ei uskoisi sinua pakanaksi. Asenteesi ovat itseasiassa aika luonnottomia ja naiiveja, ja pohjautuvat kristilliseen etiikkaan ja moraalikäsityksiin. Ei mitään tasa-arvoa ole olemassa, maailmassa vallitsee voimien ja vastavoimien suhde. Tasa-arvo on vain yksi ihmisen luomista opeista. Niistä opeista jotka tulevat ja menevät, elämän realiteettien säilyessä. Ja ne realiteetit ovat selviytyminen ja onnen etsintä.
        Yhtä hyvin voisit omaksua opin, että KAIKKI elävät ovat tasa-arvoisia. Koirat, kissat, lehmät, sonnit, kanat. Maistuisiko broilerit, kyljykset, tai sisäfileet vielä sen jälkeen?

        Äsh! Mitäs sinä nyt projisoit?
        Lähde liikkeelle vaikka siitä, että määrittelet mitä (siis sinun) mielestäsi on pakanuus.

        Itse olen lakannut määrittelemästä itseäni jo ajat sitten. Tahtoo nimittäin nuo lainavaatteet kiristää... Jos ei muut niin ainakin pipo. Tiedän ainoastaan sen mitä EN ole.

        Olen ollut sitten viimeiset runsaat 40 vuotta naivi ja omannut luonnottomia asenteita. Anyway, tiedän ainakin mitä teen ja minkä vuoksi. Ei tarvitse kompuroida ismien-ryteikössä.

        Minun käsitykseni eivät voi perustua kristillisiin moraalikäsityksiin, koska ne ovat minun käsityksiäni, enkä ole kristitty. Jos joku kristitty sitten on keksinyt saman, niin hallelujaa! vaan hänelle. Pidän kiinni asioista jotka ovat itselleni arvokkaita ja joita mielestäni kannattaa puolustaa, olivat sitten naiveja tai ei.
        Pyrkimys tasa-arvoon on mielestäni kannatettava juttu olkoonkin ihmisen kehittelemä oppi. Se kuuluu nykypäivänä ihmisyyteen ja inhimillisyyteen ja ihminen on osa luontoa.

        Eläimeksikö tässä pitäisi ryhtyä? Jos pitäisi, niin kerrotko samantien miksikä? Sisiliskoksi?

        Ihminen pärjää elämän realiteetit tunnustaen olemassaolon taistelussa käyttämällä päätään. Pyrkimys tasa-arvoon on osa tätä globaalia olemassaolon taistelua - ja pään käyttämistä.

        Millaista etiikkaa ja moraalikäsityksiä sinä puolustat?

        Rinnastat naisen broileriin??!!
        Onko sinulla tyttöystävää? Jos on, oletko kertonut tämän myös hänelle?

        Se on hyvä että osaat sinäkin kriittisen ajattelun. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin...


      • Aries
        Topu kirjoitti:

        Äsh! Mitäs sinä nyt projisoit?
        Lähde liikkeelle vaikka siitä, että määrittelet mitä (siis sinun) mielestäsi on pakanuus.

        Itse olen lakannut määrittelemästä itseäni jo ajat sitten. Tahtoo nimittäin nuo lainavaatteet kiristää... Jos ei muut niin ainakin pipo. Tiedän ainoastaan sen mitä EN ole.

        Olen ollut sitten viimeiset runsaat 40 vuotta naivi ja omannut luonnottomia asenteita. Anyway, tiedän ainakin mitä teen ja minkä vuoksi. Ei tarvitse kompuroida ismien-ryteikössä.

        Minun käsitykseni eivät voi perustua kristillisiin moraalikäsityksiin, koska ne ovat minun käsityksiäni, enkä ole kristitty. Jos joku kristitty sitten on keksinyt saman, niin hallelujaa! vaan hänelle. Pidän kiinni asioista jotka ovat itselleni arvokkaita ja joita mielestäni kannattaa puolustaa, olivat sitten naiveja tai ei.
        Pyrkimys tasa-arvoon on mielestäni kannatettava juttu olkoonkin ihmisen kehittelemä oppi. Se kuuluu nykypäivänä ihmisyyteen ja inhimillisyyteen ja ihminen on osa luontoa.

        Eläimeksikö tässä pitäisi ryhtyä? Jos pitäisi, niin kerrotko samantien miksikä? Sisiliskoksi?

        Ihminen pärjää elämän realiteetit tunnustaen olemassaolon taistelussa käyttämällä päätään. Pyrkimys tasa-arvoon on osa tätä globaalia olemassaolon taistelua - ja pään käyttämistä.

        Millaista etiikkaa ja moraalikäsityksiä sinä puolustat?

        Rinnastat naisen broileriin??!!
        Onko sinulla tyttöystävää? Jos on, oletko kertonut tämän myös hänelle?

        Se on hyvä että osaat sinäkin kriittisen ajattelun. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin...

        "Lähde liikkeelle vaikka siitä, että määrittelet mitä (siis sinun) mielestäsi on pakanuus."

        No, pakanuutta nyt voi olla minkälaista tahansa, mutta tarkoitin kai nykypakanuuden päälinjoja, eli että kielletään yhden luojan olemassaolo (Jahven) ja sen antama vain ihmislajille ratkoitettu moraliteetti.

        "Ei tarvitse kompuroida ismien-ryteikössä."

        Minäkään en pidä ismeistä, mutta jos jokin ismi ilmentää jotain konkreettista seikkaa, siis sellaista mikä ei ole peräisin ihmisen mielikuvituksesta, kuten vaikkapa naturalismi, niin hyväksyn sen käytön. On siis olemassa ero ismin ja ideal-ismin välillä. Johtunee kai puutteellisesta kielen sanastosta.


        "Minun käsitykseni eivät voi perustua kristillisiin moraalikäsityksiin, koska ne ovat minun käsityksiäni, enkä ole kristitty."

        Ei pidä ihan paikkaansa. Me kaikki olemme kristikunnan kasvatteja, ja vaikutteita siitä on jäänyt korvien väliin.

        "Jos joku kristitty sitten on keksinyt saman, niin hallelujaa! vaan hänelle."

        Sekoitat syyn ja seurauksen. Katso ed.

        "Pyrkimys tasa-arvoon on mielestäni kannatettava juttu olkoonkin ihmisen kehittelemä oppi. Se kuuluu nykypäivänä ihmisyyteen ja inhimillisyyteen ja ihminen on osa luontoa."

        Ihminen on osa luontoa, enkä voi siksi ymmärtää, että jotkin syntyperäiset luonteenpiirteet lajiltamme kielletään jonkin opin nimissä. Tällä planeetalla elää noin. 1.7 miljoonaa lajia. Ne kaikki noudattavat omaa luontoaan. Miksi yksi noista lajeista ei saisi tehdä niin?

        "Eläimeksikö tässä pitäisi ryhtyä? Jos pitäisi, niin kerrotko samantien miksikä? Sisiliskoksi?"

        Ei sisiliskoksi. Sisilisko noudattaa omaa luontoaan, se on henkisesti terve. Ihmisiksi meidä tietysti pitäisi ryhtyä, mutta se on kauhistus kristityille ja "kristillisille", mehän olemme jumalan kuvia joille on annettu erilainen (ylempi) sija maanpäällä kuin muille, ja ylhäältä annettu moraliteetti, emmekä kuulu luontoon.

        "Ihminen pärjää elämän realiteetit tunnustaen olemassaolon taistelussa käyttämällä päätään. Pyrkimys tasa-arvoon on osa tätä globaalia olemassaolon taistelua - ja pään käyttämistä."

        Kuinka ihminen on selvinnyt täällä miljoona vuotta ilman tasa-arvoa?

        "Millaista etiikkaa ja moraalikäsityksiä sinä puolustat?"

        En ajattele asioita siten. Etsin ihmistä. Alkusyntyistä aitoa ihmistä. En oppien vääristämää pervertikkoa.

        "Rinnastat naisen broileriin??!!
        Onko sinulla tyttöystävää? Jos on, oletko kertonut tämän myös hänelle?"

        Mistä sinä tuon väänsit? Puhuin tasa-arvo-oppien älyttömyydestä. Jos kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia (miksi) niin eikös yhtä lailla kaikki elävät ole tasa-arvoisia. Mistä moinen rasistinen käsitys, ettei muut ole tasa-arvoisia kuin meidän oma lajimme.

        Olen tällä hetkellä poikamies :-/


      • Aries
        Babylos kirjoitti:

        Kyllä nämä asenteet ovat lähinnä länsimaista humanismia, jossa on toki kristillisen etiikan (joka taas periytyy mihin? ;)) elementtejä, mutta joka on lähinnä kreikkalaisessa filosofian lehtolapsi. Eli pakanoita sittenkin.

        Mitä on "luonnoton"? Ilmeisesti tarkoitat että olisi olemassa jokin luonnonoikeuskäsite. Näitä käsityksiä esiintyy esim. vanhatestamentillisilla rastafareilla, joilla on voimakkaat mutta hyvin naivit käsitykset siitä, mikä on luonnollista eli oikein, ja mikä taas luonnotonta ja pahaa Babylonia.

        Pidemmälle vietynä tämä ajatus vie päätelmään, että koko yhteiskunta olisi jollain lailla luonnoton. Tämä on äärimmäisen harhainen käsitys, ihminen on sosiaalinen eläin, kuten Aristoteles sanoi, ja pärjää yhteistyökykynsä ansiosta.

        Nyt taas syntyy helposti sekaannus, eli samaistetaan yhteiskuntamoraali, joka on luonteeltaan sopimus, ja "luonnonoikeus", joka ei mielestäni voi olla muuta kuin omantunnon ääni yksilötasolla, joka ei seuraa muita sääntöjä kuin syyn ja seurauksen lakia ja toimii luovasti. Nämä eivät voi koskaan mennä täysin yksi yhteen, vaan pienempiä ja suurempia ristiriitoja syntyy aina. Mitä harvemmin ja mitä pienempiä, sitä parempi yhteiskunta. Maailmassa ei vallitse tasa-arvo vaan tasa-paino, mutta me ihmiset voimme rakentaa tasa-arvoa ihmisten välille ja tasapainoista suhdetta muuhun luontoon sisäistä ääntämme seuraten.

        "Kyllä nämä asenteet ovat lähinnä länsimaista humanismia, jossa on toki kristillisen etiikan (joka taas periytyy mihin? ;)) elementtejä, mutta joka on lähinnä kreikkalaisessa filosofian lehtolapsi. Eli pakanoita sittenkin."

        Kulttuurimme taustat ovat toki monisäikeiset, mutta kyllä pääpaino on juutalais-kristillisessä uskonnossa.

        "Mitä on "luonnoton"? Ilmeisesti tarkoitat että olisi olemassa jokin luonnonoikeuskäsite."

        Kyse on perimmältään moraliteetista, eli siis siitä, minkä ihminen näkee hyväksi, ja minkä huonoksi. Jokainen ihmisyhteisö muodostaa jonkinlaisen moraliteetin. Omaksummeko jonkin opin -krist. buddh. islam. hindu. demokr. fasis. komm.- vai alammeko analysoida ihmisluontoa ja pyrkiä luomaan räätälöidyn mallin, ihmiselle tehdyn. Tätä jälkimmäsitä pidän luonnollisena, tai pyrkimyksenä sellaiseen.

        "Pidemmälle vietynä tämä ajatus vie päätelmään, että koko yhteiskunta olisi jollain lailla luonnoton."

        Pitää paikkansa. Pidän ihmisiä pervertikoina, jotka vääristävät maailmansa oppien avulla, ja kieltävät ihmiseläimen luonnon.

        "Tämä on äärimmäisen harhainen käsitys, ihminen on sosiaalinen eläin, kuten Aristoteles sanoi, ja pärjää yhteistyökykynsä ansiosta."

        Sekoitat nyt laumaeläimen sosiaalisuuden, ja aikamme kosmopoliittiset tasa-arvo-opit. Onko simpanssi- tai leijona- tai susilauma mielestäsi tasa-arvoa noudattava yksikkö. Ei todellakaan ole. Ensinnäkin niiden sisällä on hierarkia, ja toiseksi, ne saattavat olla useinkin sodassa toisia saman lajin laumoja vastaan. Lajista riippuen tietysti. Ihminen on sosiaalinen ja territoriaalinen laji, joka muodostaa populaatioita ja reviirejä.


        "Nyt taas syntyy helposti sekaannus, eli samaistetaan yhteiskuntamoraali, joka on luonteeltaan sopimus, ja "luonnonoikeus", joka ei mielestäni voi olla muuta kuin omantunnon ääni yksilötasolla, joka ei seuraa muita sääntöjä kuin syyn ja seurauksen lakia ja toimii luovasti. Nämä eivät voi koskaan mennä täysin yksi yhteen, vaan pienempiä ja suurempia ristiriitoja syntyy aina. Mitä harvemmin ja mitä pienempiä, sitä parempi yhteiskunta."

        Täsmälleen noin! Siksi onkin tärkeää etsiä sitä todellista ihmisluontoa, ja taistella vääristymiä (oppeja) vastaan.

        "Maailmassa ei vallitse tasa-arvo vaan tasa-paino, mutta me ihmiset voimme rakentaa tasa-arvoa ihmisten välille ja tasapainoista suhdetta muuhun luontoon sisäistä ääntämme seuraten."

        Tasa-paino syntyy siitä, kun hyväksymme luonnon alkusyntyiset realiteetit jakamatta niitä opillisesti hyviin ja pahoihin. Luonnossa ei ole mitään hyvää tai pahaa, vaan toimivaa ja ei toimivaa. Yleensä luonto itse korjaa ei toimivat pois.

        Pakanapiireissä on tullut tavaksi toistaa fraasia; Ihminen ei luo totuutta, vaan on itse osa maailman totuutta.


      • Itzli
        Aries kirjoitti:

        "Lähde liikkeelle vaikka siitä, että määrittelet mitä (siis sinun) mielestäsi on pakanuus."

        No, pakanuutta nyt voi olla minkälaista tahansa, mutta tarkoitin kai nykypakanuuden päälinjoja, eli että kielletään yhden luojan olemassaolo (Jahven) ja sen antama vain ihmislajille ratkoitettu moraliteetti.

        "Ei tarvitse kompuroida ismien-ryteikössä."

        Minäkään en pidä ismeistä, mutta jos jokin ismi ilmentää jotain konkreettista seikkaa, siis sellaista mikä ei ole peräisin ihmisen mielikuvituksesta, kuten vaikkapa naturalismi, niin hyväksyn sen käytön. On siis olemassa ero ismin ja ideal-ismin välillä. Johtunee kai puutteellisesta kielen sanastosta.


        "Minun käsitykseni eivät voi perustua kristillisiin moraalikäsityksiin, koska ne ovat minun käsityksiäni, enkä ole kristitty."

        Ei pidä ihan paikkaansa. Me kaikki olemme kristikunnan kasvatteja, ja vaikutteita siitä on jäänyt korvien väliin.

        "Jos joku kristitty sitten on keksinyt saman, niin hallelujaa! vaan hänelle."

        Sekoitat syyn ja seurauksen. Katso ed.

        "Pyrkimys tasa-arvoon on mielestäni kannatettava juttu olkoonkin ihmisen kehittelemä oppi. Se kuuluu nykypäivänä ihmisyyteen ja inhimillisyyteen ja ihminen on osa luontoa."

        Ihminen on osa luontoa, enkä voi siksi ymmärtää, että jotkin syntyperäiset luonteenpiirteet lajiltamme kielletään jonkin opin nimissä. Tällä planeetalla elää noin. 1.7 miljoonaa lajia. Ne kaikki noudattavat omaa luontoaan. Miksi yksi noista lajeista ei saisi tehdä niin?

        "Eläimeksikö tässä pitäisi ryhtyä? Jos pitäisi, niin kerrotko samantien miksikä? Sisiliskoksi?"

        Ei sisiliskoksi. Sisilisko noudattaa omaa luontoaan, se on henkisesti terve. Ihmisiksi meidä tietysti pitäisi ryhtyä, mutta se on kauhistus kristityille ja "kristillisille", mehän olemme jumalan kuvia joille on annettu erilainen (ylempi) sija maanpäällä kuin muille, ja ylhäältä annettu moraliteetti, emmekä kuulu luontoon.

        "Ihminen pärjää elämän realiteetit tunnustaen olemassaolon taistelussa käyttämällä päätään. Pyrkimys tasa-arvoon on osa tätä globaalia olemassaolon taistelua - ja pään käyttämistä."

        Kuinka ihminen on selvinnyt täällä miljoona vuotta ilman tasa-arvoa?

        "Millaista etiikkaa ja moraalikäsityksiä sinä puolustat?"

        En ajattele asioita siten. Etsin ihmistä. Alkusyntyistä aitoa ihmistä. En oppien vääristämää pervertikkoa.

        "Rinnastat naisen broileriin??!!
        Onko sinulla tyttöystävää? Jos on, oletko kertonut tämän myös hänelle?"

        Mistä sinä tuon väänsit? Puhuin tasa-arvo-oppien älyttömyydestä. Jos kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia (miksi) niin eikös yhtä lailla kaikki elävät ole tasa-arvoisia. Mistä moinen rasistinen käsitys, ettei muut ole tasa-arvoisia kuin meidän oma lajimme.

        Olen tällä hetkellä poikamies :-/

        Tuskinpa Topu tarkoitti sellaista maailmoja syleilevää kosmista tasa-arvoa, jossa jokainen kivi ja kukkanen pitää nähdä yhtä arvokkaana kuin oman äidin lukema iltasatu.


      • Topu
        Aries kirjoitti:

        "Lähde liikkeelle vaikka siitä, että määrittelet mitä (siis sinun) mielestäsi on pakanuus."

        No, pakanuutta nyt voi olla minkälaista tahansa, mutta tarkoitin kai nykypakanuuden päälinjoja, eli että kielletään yhden luojan olemassaolo (Jahven) ja sen antama vain ihmislajille ratkoitettu moraliteetti.

        "Ei tarvitse kompuroida ismien-ryteikössä."

        Minäkään en pidä ismeistä, mutta jos jokin ismi ilmentää jotain konkreettista seikkaa, siis sellaista mikä ei ole peräisin ihmisen mielikuvituksesta, kuten vaikkapa naturalismi, niin hyväksyn sen käytön. On siis olemassa ero ismin ja ideal-ismin välillä. Johtunee kai puutteellisesta kielen sanastosta.


        "Minun käsitykseni eivät voi perustua kristillisiin moraalikäsityksiin, koska ne ovat minun käsityksiäni, enkä ole kristitty."

        Ei pidä ihan paikkaansa. Me kaikki olemme kristikunnan kasvatteja, ja vaikutteita siitä on jäänyt korvien väliin.

        "Jos joku kristitty sitten on keksinyt saman, niin hallelujaa! vaan hänelle."

        Sekoitat syyn ja seurauksen. Katso ed.

        "Pyrkimys tasa-arvoon on mielestäni kannatettava juttu olkoonkin ihmisen kehittelemä oppi. Se kuuluu nykypäivänä ihmisyyteen ja inhimillisyyteen ja ihminen on osa luontoa."

        Ihminen on osa luontoa, enkä voi siksi ymmärtää, että jotkin syntyperäiset luonteenpiirteet lajiltamme kielletään jonkin opin nimissä. Tällä planeetalla elää noin. 1.7 miljoonaa lajia. Ne kaikki noudattavat omaa luontoaan. Miksi yksi noista lajeista ei saisi tehdä niin?

        "Eläimeksikö tässä pitäisi ryhtyä? Jos pitäisi, niin kerrotko samantien miksikä? Sisiliskoksi?"

        Ei sisiliskoksi. Sisilisko noudattaa omaa luontoaan, se on henkisesti terve. Ihmisiksi meidä tietysti pitäisi ryhtyä, mutta se on kauhistus kristityille ja "kristillisille", mehän olemme jumalan kuvia joille on annettu erilainen (ylempi) sija maanpäällä kuin muille, ja ylhäältä annettu moraliteetti, emmekä kuulu luontoon.

        "Ihminen pärjää elämän realiteetit tunnustaen olemassaolon taistelussa käyttämällä päätään. Pyrkimys tasa-arvoon on osa tätä globaalia olemassaolon taistelua - ja pään käyttämistä."

        Kuinka ihminen on selvinnyt täällä miljoona vuotta ilman tasa-arvoa?

        "Millaista etiikkaa ja moraalikäsityksiä sinä puolustat?"

        En ajattele asioita siten. Etsin ihmistä. Alkusyntyistä aitoa ihmistä. En oppien vääristämää pervertikkoa.

        "Rinnastat naisen broileriin??!!
        Onko sinulla tyttöystävää? Jos on, oletko kertonut tämän myös hänelle?"

        Mistä sinä tuon väänsit? Puhuin tasa-arvo-oppien älyttömyydestä. Jos kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia (miksi) niin eikös yhtä lailla kaikki elävät ole tasa-arvoisia. Mistä moinen rasistinen käsitys, ettei muut ole tasa-arvoisia kuin meidän oma lajimme.

        Olen tällä hetkellä poikamies :-/

        Kirjoitit: "No, pakanuutta nyt voi olla minkälaista tahansa, mutta tarkoitin kai nykypakanuuden päälinjoja, eli että kielletään yhden luojan olemassaolo (Jahven) ja sen antama vain ihmislajille ratkoitettu moraliteetti."

        - Monilta osin kristillisessäkään moraalissa ei ole mitään negatiivista. On eri asia kieltää jumaluus kuin noudattaa oikeaksi tuntemaansa elämäntapaa. Jos siitä löytyy yhtymäkohtia kristillisyyteen, niin tämä todistaa ainoastaan sen että ei siinäkään uskonnossa kaikki ole paskaa...


        ...("Minun käsitykseni eivät voi perustua kristillisiin moraalikäsityksiin, koska ne ovat minun käsityksiäni, enkä ole kristitty.")...
        "Ei pidä ihan paikkaansa. Me kaikki olemme kristikunnan kasvatteja, ja vaikutteita siitä on jäänyt korvien väliin."

        - Tuossa voit olla oikeassa. Tosin itse olen kasvanut ympäristössä, jossa kristillinen usko ei ole ollut oikein hyvässä huudossa. Noituus yhtäällä ja työväenliike toisaalla. Ainakin kirkon ja uskonnon opetus on käynyt läpi hyvin tiuhan siivilän. Jos siitä on sitten jäänyt jotain käteen, niin lähinnä siksi että IHMISENÄ olen allekirjoittanut nämä vaikutteet.


        ...("Jos joku kristitty sitten on keksinyt saman, niin hallelujaa! vaan hänelle.")...
        "Sekoitat syyn ja seurauksen. Katso ed."

        - Mistä tunnet henkilöhistoriani? Teet ilmeisesti oletuksen että kasvuympäristöni on sama kuin sinun. (projisointi, projisointi...)


        "Ihminen on osa luontoa, enkä voi siksi ymmärtää, että jotkin syntyperäiset luonteenpiirteet lajiltamme kielletään jonkin opin nimissä. Tällä planeetalla elää noin. 1.7 miljoonaa lajia. Ne kaikki noudattavat omaa luontoaan. Miksi yksi noista lajeista ei saisi tehdä niin?"

        - Vastasit omaan kysymykseesi. Ihmislaji tekee juuri niinkuin ihmislajille kuuluukin. Sosiaalisena eläimenä ihmisen selviytyminen lajina perustuu myös siihen, että se pystyy huomioimaan globaalisti koko lajipopulaation.

        - Naisten alistaminen yhteiskunnassa ei ole mikään lajille ominainen piirre, vaan yhteiskunnallinen epäkohta joka vaatii korjausta. Oikeudenmukaisuudella ei ole mitään tekemistä luonnonlakien kanssa. Sekoitat puurot ja vellit.


        "Kuinka ihminen on selvinnyt täällä miljoona vuotta ilman tasa-arvoa?"

        - Ei kuinkaan. Yhteiskunta on eri aikoina ollut erilainen ja työtehtävät ovat eriytyneet aina yhteisön mukaan. Alistaminen ja syrjintä ovat eri asia kuin jaetut roolit.


        "Etsin ihmistä. Alkusyntyistä aitoa ihmistä. En oppien vääristämää pervertikkoa."

        - Oletko varma ettet juuri nyt ole itse kehittämässä itsestäsi sellaista??


        "Puhuin tasa-arvo-oppien älyttömyydestä. Jos kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia (miksi) niin eikös yhtä lailla kaikki elävät ole tasa-arvoisia. Mistä moinen rasistinen käsitys, ettei muut ole tasa-arvoisia kuin meidän oma lajimme."

        - Niin eli edelleen rinnastat naisen eläimeen!!



        "Olen tällä hetkellä poikamies :-/ "

        - Huomaa sen vähemmälläkin ;-D


      • Aries
        Topu kirjoitti:

        Kirjoitit: "No, pakanuutta nyt voi olla minkälaista tahansa, mutta tarkoitin kai nykypakanuuden päälinjoja, eli että kielletään yhden luojan olemassaolo (Jahven) ja sen antama vain ihmislajille ratkoitettu moraliteetti."

        - Monilta osin kristillisessäkään moraalissa ei ole mitään negatiivista. On eri asia kieltää jumaluus kuin noudattaa oikeaksi tuntemaansa elämäntapaa. Jos siitä löytyy yhtymäkohtia kristillisyyteen, niin tämä todistaa ainoastaan sen että ei siinäkään uskonnossa kaikki ole paskaa...


        ...("Minun käsitykseni eivät voi perustua kristillisiin moraalikäsityksiin, koska ne ovat minun käsityksiäni, enkä ole kristitty.")...
        "Ei pidä ihan paikkaansa. Me kaikki olemme kristikunnan kasvatteja, ja vaikutteita siitä on jäänyt korvien väliin."

        - Tuossa voit olla oikeassa. Tosin itse olen kasvanut ympäristössä, jossa kristillinen usko ei ole ollut oikein hyvässä huudossa. Noituus yhtäällä ja työväenliike toisaalla. Ainakin kirkon ja uskonnon opetus on käynyt läpi hyvin tiuhan siivilän. Jos siitä on sitten jäänyt jotain käteen, niin lähinnä siksi että IHMISENÄ olen allekirjoittanut nämä vaikutteet.


        ...("Jos joku kristitty sitten on keksinyt saman, niin hallelujaa! vaan hänelle.")...
        "Sekoitat syyn ja seurauksen. Katso ed."

        - Mistä tunnet henkilöhistoriani? Teet ilmeisesti oletuksen että kasvuympäristöni on sama kuin sinun. (projisointi, projisointi...)


        "Ihminen on osa luontoa, enkä voi siksi ymmärtää, että jotkin syntyperäiset luonteenpiirteet lajiltamme kielletään jonkin opin nimissä. Tällä planeetalla elää noin. 1.7 miljoonaa lajia. Ne kaikki noudattavat omaa luontoaan. Miksi yksi noista lajeista ei saisi tehdä niin?"

        - Vastasit omaan kysymykseesi. Ihmislaji tekee juuri niinkuin ihmislajille kuuluukin. Sosiaalisena eläimenä ihmisen selviytyminen lajina perustuu myös siihen, että se pystyy huomioimaan globaalisti koko lajipopulaation.

        - Naisten alistaminen yhteiskunnassa ei ole mikään lajille ominainen piirre, vaan yhteiskunnallinen epäkohta joka vaatii korjausta. Oikeudenmukaisuudella ei ole mitään tekemistä luonnonlakien kanssa. Sekoitat puurot ja vellit.


        "Kuinka ihminen on selvinnyt täällä miljoona vuotta ilman tasa-arvoa?"

        - Ei kuinkaan. Yhteiskunta on eri aikoina ollut erilainen ja työtehtävät ovat eriytyneet aina yhteisön mukaan. Alistaminen ja syrjintä ovat eri asia kuin jaetut roolit.


        "Etsin ihmistä. Alkusyntyistä aitoa ihmistä. En oppien vääristämää pervertikkoa."

        - Oletko varma ettet juuri nyt ole itse kehittämässä itsestäsi sellaista??


        "Puhuin tasa-arvo-oppien älyttömyydestä. Jos kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia (miksi) niin eikös yhtä lailla kaikki elävät ole tasa-arvoisia. Mistä moinen rasistinen käsitys, ettei muut ole tasa-arvoisia kuin meidän oma lajimme."

        - Niin eli edelleen rinnastat naisen eläimeen!!



        "Olen tällä hetkellä poikamies :-/ "

        - Huomaa sen vähemmälläkin ;-D

        "Monilta osin kristillisessäkään moraalissa ei ole mitään negatiivista. On eri asia kieltää jumaluus kuin noudattaa oikeaksi tuntemaansa elämäntapaa."

        Juuri tätä tarkoitan, kun erotan toisistaan kristityt ja kristilliset. Ensin mainitut ovat uskovaisia joilla on tietty moraliteetti. Jälkimmäiset tuon uskon hylänneitä (tai ottamatta jättäneitä) omaksuen silti sen moraliteetit. Moni luulee kuitenkin keksineensä nuo moraalikäsitykset itse. Se on vain luuloa. Ihmisten "omat" ajatukset myötäilevät aikamme trendejä.

        "Jos siitä on sitten jäänyt jotain käteen, niin lähinnä siksi että IHMISENÄ olen allekirjoittanut nämä vaikutteet"

        Käsityksesi oikeasta ihmisestä perustuu pitkälti kulttuurivaikutteisiin.

        "Mistä tunnet henkilöhistoriani? Teet ilmeisesti oletuksen että kasvuympäristöni on sama kuin sinun. (projisointi, projisointi...)"

        Se on pääpirteittäin sama kuin minun, jos Suomessa tai muualla Euroopassa olet elämäsi viettänyt.

        "Ihmislaji tekee juuri niinkuin ihmislajille kuuluukin. Sosiaalisena eläimenä ihmisen selviytyminen lajina perustuu myös siihen, että se pystyy huomioimaan globaalisti koko lajipopulaation."

        Tuolle väitteelle ei löydy minkäänlaista näyttöä historiasta. Ainut ylikansallinen sosiaalisuuden muoto on ollut kaupankäynti. Muutoin eri ihmispopulaatioiden väliset kontaktit ovat olleet lähinnä sodankäynti.

        "Yhteiskunta on eri aikoina ollut erilainen ja työtehtävät ovat eriytyneet aina yhteisön mukaan. Alistaminen ja syrjintä ovat eri asia kuin jaetut roolit."

        Menepä sanomaan tuo julkisesti!

        (Etsin ihmistä. Alkusyntyistä aitoa ihmistä. En oppien vääristämää pervertikkoa.)
        "Oletko varma ettet juuri nyt ole itse kehittämässä itsestäsi sellaista??"

        Yritän ainakin olla.


        "Niin eli edelleen rinnastat naisen eläimeen!!"

        Ei kyse ole rinnastamisesta, vaan toteamisesta, että me kaikki olemme eläimiä, niin sinä, minä, miehet, kuin naisetkin. On vain kahta hiiliatomipohjaista elämänmuotoa; kasvit ja eläimet. Me olemme eläimiä.


      • Topu
        Aries kirjoitti:

        "Monilta osin kristillisessäkään moraalissa ei ole mitään negatiivista. On eri asia kieltää jumaluus kuin noudattaa oikeaksi tuntemaansa elämäntapaa."

        Juuri tätä tarkoitan, kun erotan toisistaan kristityt ja kristilliset. Ensin mainitut ovat uskovaisia joilla on tietty moraliteetti. Jälkimmäiset tuon uskon hylänneitä (tai ottamatta jättäneitä) omaksuen silti sen moraliteetit. Moni luulee kuitenkin keksineensä nuo moraalikäsitykset itse. Se on vain luuloa. Ihmisten "omat" ajatukset myötäilevät aikamme trendejä.

        "Jos siitä on sitten jäänyt jotain käteen, niin lähinnä siksi että IHMISENÄ olen allekirjoittanut nämä vaikutteet"

        Käsityksesi oikeasta ihmisestä perustuu pitkälti kulttuurivaikutteisiin.

        "Mistä tunnet henkilöhistoriani? Teet ilmeisesti oletuksen että kasvuympäristöni on sama kuin sinun. (projisointi, projisointi...)"

        Se on pääpirteittäin sama kuin minun, jos Suomessa tai muualla Euroopassa olet elämäsi viettänyt.

        "Ihmislaji tekee juuri niinkuin ihmislajille kuuluukin. Sosiaalisena eläimenä ihmisen selviytyminen lajina perustuu myös siihen, että se pystyy huomioimaan globaalisti koko lajipopulaation."

        Tuolle väitteelle ei löydy minkäänlaista näyttöä historiasta. Ainut ylikansallinen sosiaalisuuden muoto on ollut kaupankäynti. Muutoin eri ihmispopulaatioiden väliset kontaktit ovat olleet lähinnä sodankäynti.

        "Yhteiskunta on eri aikoina ollut erilainen ja työtehtävät ovat eriytyneet aina yhteisön mukaan. Alistaminen ja syrjintä ovat eri asia kuin jaetut roolit."

        Menepä sanomaan tuo julkisesti!

        (Etsin ihmistä. Alkusyntyistä aitoa ihmistä. En oppien vääristämää pervertikkoa.)
        "Oletko varma ettet juuri nyt ole itse kehittämässä itsestäsi sellaista??"

        Yritän ainakin olla.


        "Niin eli edelleen rinnastat naisen eläimeen!!"

        Ei kyse ole rinnastamisesta, vaan toteamisesta, että me kaikki olemme eläimiä, niin sinä, minä, miehet, kuin naisetkin. On vain kahta hiiliatomipohjaista elämänmuotoa; kasvit ja eläimet. Me olemme eläimiä.

        "Käsityksesi oikeasta ihmisestä perustuu pitkälti kulttuurivaikutteisiin."

        - Entä sitten. Olenhan ihminen, sosiaalinen, kulttuurillinen eläin. "Luonnotontahan" olisi jos näin ei olisi asianlaita. Sitäpaitsi allekirjoitan itse nämä käsitykseni.


        (Ihmislaji tekee juuri niinkuin ihmislajille kuuluukin. Sosiaalisena eläimenä ihmisen selviytyminen lajina perustuu myös siihen, että se pystyy huomioimaan globaalisti koko lajipopulaation.)
        "Tuolle väitteelle ei löydy minkäänlaista näyttöä historiasta."

        - Elämme tätä hetkeä poikaseni. Tähän tilanteeseen on ihmislajin kehitys johtanut (vai onko tämä kehitys jumalista johdatusta??) Evoluutio jatkuu. Väitteelle löytyy kehitysopillinen selitys: ihminen pärjää evoluutiossa käyttämällä älyään. Mutta miten tämä liittyy tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuden vaatimukseen?


        (Yhteiskunta on eri aikoina ollut erilainen ja työtehtävät ovat eriytyneet aina yhteisön mukaan. Alistaminen ja syrjintä ovat eri asia kuin jaetut roolit.)
        "Menepä sanomaan tuo julkisesti!"

        - Mitä pahaa tuossa on? Ennen oli ennen, nyt on nyt. Tällä hetkellä ei ole käytännön tarvetta luolamiesaikojen roolijakoon. Duunit ovat sellaisia että enenevässä määrin niitä tehdään älyä käyttäen. Olisi "luonnonlakien" vastaista ihmiselle lajina olla käyttämättä tehokkaasti hyväkseen (yli) 50% populaation älykapasiteetista. Näin kuitenkin tapahtuu, koska osa populaatiosta pelkää sosiaalisen asemansa puolesta eikä kykene näinollen tekemään lajipopulaation kannalta älykkäämpiä ratkaisuja. Siis luonnotonta!


        "...me kaikki olemme eläimiä, niin sinä, minä, miehet, kuin naisetkin. On vain kahta hiiliatomipohjaista elämänmuotoa; kasvit ja eläimet. Me olemme eläimiä."

        - Totta. Mutta emme susia, kaloja emmekä karhuja vaan ihmisiä.


      • Babylos
        Aries kirjoitti:

        "Monilta osin kristillisessäkään moraalissa ei ole mitään negatiivista. On eri asia kieltää jumaluus kuin noudattaa oikeaksi tuntemaansa elämäntapaa."

        Juuri tätä tarkoitan, kun erotan toisistaan kristityt ja kristilliset. Ensin mainitut ovat uskovaisia joilla on tietty moraliteetti. Jälkimmäiset tuon uskon hylänneitä (tai ottamatta jättäneitä) omaksuen silti sen moraliteetit. Moni luulee kuitenkin keksineensä nuo moraalikäsitykset itse. Se on vain luuloa. Ihmisten "omat" ajatukset myötäilevät aikamme trendejä.

        "Jos siitä on sitten jäänyt jotain käteen, niin lähinnä siksi että IHMISENÄ olen allekirjoittanut nämä vaikutteet"

        Käsityksesi oikeasta ihmisestä perustuu pitkälti kulttuurivaikutteisiin.

        "Mistä tunnet henkilöhistoriani? Teet ilmeisesti oletuksen että kasvuympäristöni on sama kuin sinun. (projisointi, projisointi...)"

        Se on pääpirteittäin sama kuin minun, jos Suomessa tai muualla Euroopassa olet elämäsi viettänyt.

        "Ihmislaji tekee juuri niinkuin ihmislajille kuuluukin. Sosiaalisena eläimenä ihmisen selviytyminen lajina perustuu myös siihen, että se pystyy huomioimaan globaalisti koko lajipopulaation."

        Tuolle väitteelle ei löydy minkäänlaista näyttöä historiasta. Ainut ylikansallinen sosiaalisuuden muoto on ollut kaupankäynti. Muutoin eri ihmispopulaatioiden väliset kontaktit ovat olleet lähinnä sodankäynti.

        "Yhteiskunta on eri aikoina ollut erilainen ja työtehtävät ovat eriytyneet aina yhteisön mukaan. Alistaminen ja syrjintä ovat eri asia kuin jaetut roolit."

        Menepä sanomaan tuo julkisesti!

        (Etsin ihmistä. Alkusyntyistä aitoa ihmistä. En oppien vääristämää pervertikkoa.)
        "Oletko varma ettet juuri nyt ole itse kehittämässä itsestäsi sellaista??"

        Yritän ainakin olla.


        "Niin eli edelleen rinnastat naisen eläimeen!!"

        Ei kyse ole rinnastamisesta, vaan toteamisesta, että me kaikki olemme eläimiä, niin sinä, minä, miehet, kuin naisetkin. On vain kahta hiiliatomipohjaista elämänmuotoa; kasvit ja eläimet. Me olemme eläimiä.

        Niitäpäs on kolome. Mihinkäs ne sienet noitafoorumilla unohtui!!!


      • Josefina

        Mielestäni lapsellisuuden huippu olisi kommunikoinnin lopettaminen pysyvästi vain sen takia että toisen mielipiteet tai olemus herättävät kuumia tunteita... Jos tunteiden paloa ei kestä, se osoittaa että on heikko ja kyvytön olemaan ihmisten kanssa tekemisissä. Sellainen heikkous on minulle tuttua, ja siitä pyrin pois.

        Häpeän koko ajan sitä että olen täällä niin äänekäs ihminen, mutta se on minun luontoni olla suunapäänä (tai sormina), ja mitä ei voi muuttaa, se pitää hyödyntää. Ilmeisesti minulla on meneillään jokin kausi jonka aikana yritän kasvaa täyttämään vastuullisen ihmisen raamit, elikä pystymään sanomaan asioita suoraan ja seisomaan niiden takana. Minulle on aina ollut vaikea paikka jos huomaan ihmisten suuttuvan tai hermostuvan minuun, ja siksi olen yrittänyt mielistellä ihmisiä monin tavoin. Se taas ilmeisesti kostautuu kuitenkin minulle, eli tulee niitä kausia että tekee mieli vain haistattaa päin naamaa kaikille. Tekokiltin raivoa?

        Joskus en sitten aina itsekään tiedä mitä halusin sanoa, kun joku suuttuu ja minulle tulee kiusaantunut olo. Sitä pitää sitten jauhaa ja tutkia ja analysoida. Samaan aikaan pitäisi pystyä olemaan säälimättömän objektiivinen ja kuitenkin tekee mieli puolustaa itseään.

        Normaali ihminen puolustaa itseään ja valintojaan. En tiedä onko ego sittenkään niin paha asia, kun ei meidän kuitenkaan kaikkien ole tarkoitus olla samanlaisia ja samaa mieltä! Kärsimättömyyteni spirituaalisissa asioissa villitsee minua runttaamaan egoa kasaan, koska luulen että se on tiellä henkisessä kehityksessä, mutta entäpä jos spirituaalisuus onkin vain egoni pakkomielle... Sick.

        ***

        Niin... Luulen että itsekukin herkästi kokee että hänen oma tapansa olla olemassa on uhattuna jos joku käy pontevasti kritisoimaan elämänmuotoa jonka on valinnut tai johon on päätynyt. Kumppanini tuossa juuri sanoi että hän on kuullut että steriloidulle miehelle on sanottu että "me tullaan panemaan sun akkasi paksuksi kun et siihen itse kyennyt"... Ehkä huulenheittoa erään elämäntavan valinneilta, mutta heittelyn kohde voi kokea sen hyvin uhkaavana.

        Ei siis mikään ihme että ihmiset hakevat kaltaistensa seuraa, jotta eivät koe oloaan niin turvattomaksi. Varsinkin jos ei huvita perustella valintojaan muille itseään vähättelevään tyyliin (esmes olipa nyt sitten niin paskat geenit että päätin itteni leikellä). Kyllähän jokaisen ihmisen pitäisi voida olla ylpeä omasta itsestään, vaikka se oma itse olisi sitten tuotosta kaikenlaista paskastakin. (Sanoivat juuri Ozissa (joten en varsinaisesti katso) että vaikeinta on antaa anteeksi itselleen.)

        Luulenpa että jos kokee olevansa heikoilla, ns. juutalainen natsien keskellä, saattaa mennä siihenkin äärimmäisyyteen että tekee erilaisuudestaan Pyhän Shown. Tällöin antaa kiukkuisia kannanottoja, joista "enemmistö" sitten vakuuttuu entistä enemmän että tuonlaatuinen vähemmistö on rasittava (feministit, homoseksuaalit, eläintensuojelijat jne.)

        Itse en ole totaalisesti sitä mieltä että perhe on perseestä. Herkästi minulle vain tule sellainen "älkää puhuko paskaa" -fiilis, jos tulee vaikutelma siitä että jonkun mielestä se on ainoa oikea vastaus. "Ihmiset ne nyt ovat vaan inhimillisiä" ei aina mene perille sille joka on kuullut kauhutarinoita ja ottanut ne harteilleen kannettavaksi...?

        Minäkin olen vittumainen ihminen. En nyt jaksa edes alkaa miettiä miten kaikin tavoin. Tuo äänekkyys tulee eniten mieleen...

        Mutta jos kuitenkin in the end keskustelu onnistuu, olemme osoittaneet että muukin on mahdollista kuin kaivautua kukin omiin poteroihinsa.


      • Aries
        Topu kirjoitti:

        "Käsityksesi oikeasta ihmisestä perustuu pitkälti kulttuurivaikutteisiin."

        - Entä sitten. Olenhan ihminen, sosiaalinen, kulttuurillinen eläin. "Luonnotontahan" olisi jos näin ei olisi asianlaita. Sitäpaitsi allekirjoitan itse nämä käsitykseni.


        (Ihmislaji tekee juuri niinkuin ihmislajille kuuluukin. Sosiaalisena eläimenä ihmisen selviytyminen lajina perustuu myös siihen, että se pystyy huomioimaan globaalisti koko lajipopulaation.)
        "Tuolle väitteelle ei löydy minkäänlaista näyttöä historiasta."

        - Elämme tätä hetkeä poikaseni. Tähän tilanteeseen on ihmislajin kehitys johtanut (vai onko tämä kehitys jumalista johdatusta??) Evoluutio jatkuu. Väitteelle löytyy kehitysopillinen selitys: ihminen pärjää evoluutiossa käyttämällä älyään. Mutta miten tämä liittyy tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuden vaatimukseen?


        (Yhteiskunta on eri aikoina ollut erilainen ja työtehtävät ovat eriytyneet aina yhteisön mukaan. Alistaminen ja syrjintä ovat eri asia kuin jaetut roolit.)
        "Menepä sanomaan tuo julkisesti!"

        - Mitä pahaa tuossa on? Ennen oli ennen, nyt on nyt. Tällä hetkellä ei ole käytännön tarvetta luolamiesaikojen roolijakoon. Duunit ovat sellaisia että enenevässä määrin niitä tehdään älyä käyttäen. Olisi "luonnonlakien" vastaista ihmiselle lajina olla käyttämättä tehokkaasti hyväkseen (yli) 50% populaation älykapasiteetista. Näin kuitenkin tapahtuu, koska osa populaatiosta pelkää sosiaalisen asemansa puolesta eikä kykene näinollen tekemään lajipopulaation kannalta älykkäämpiä ratkaisuja. Siis luonnotonta!


        "...me kaikki olemme eläimiä, niin sinä, minä, miehet, kuin naisetkin. On vain kahta hiiliatomipohjaista elämänmuotoa; kasvit ja eläimet. Me olemme eläimiä."

        - Totta. Mutta emme susia, kaloja emmekä karhuja vaan ihmisiä.

        "Olenhan ihminen, sosiaalinen, kulttuurillinen eläin. "Luonnotontahan" olisi jos näin ei olisi asianlaita. Sitäpaitsi allekirjoitan itse nämä käsitykseni."

        Ihminen on kulttuuria luova eläin. Se on selvä.


        "Elämme tätä hetkeä poikaseni. Tähän tilanteeseen on ihmislajin kehitys johtanut (vai onko tämä kehitys jumalista johdatusta??) Evoluutio jatkuu. Väitteelle löytyy kehitysopillinen selitys: ihminen pärjää evoluutiossa käyttämällä älyään."

        Elämme tätä hetkeä, ja samat realiteeti vain jylläävät maailmassa kuin tähänkin asti, vai katsotko koskaan uutisia.

        Ja totta kai ihminen älyään käyttää selviytyäkseen, aivan kuten useimmat vähänkin kehittyneemmät lajit. Mikä eläinlaji sinun mielestäsi ei käytä.

        "Ennen oli ennen, nyt on nyt. Tällä hetkellä ei ole käytännön tarvetta luolamiesaikojen roolijakoon."

        Mikä on muuttunut luolamiehen ajoista? Kerro? Minusta ihminen on aivan sama kuin muutama tuhat vuotta sitten. Kyse on ihmisestä itsestään, lajina, ei siitä minkälaista krääsää hän on ympärilleen luonut. Vai meinaatko, että lajimme psyyke muuttuu kun alamme kävelyn sijasta käyttää ratsua, tai ratsun sijasta autoa? Soihdun sijasta öljylamppua, tai öljylampun sijasta sähkövaloa?

        "Olisi "luonnonlakien" vastaista ihmiselle lajina olla käyttämättä tehokkaasti hyväkseen (yli) 50% populaation älykapasiteetista."

        Mitä ihmettä sinä tarkoitat. Älyä on aina käyttänyt vain murto-osa ihmisistä.


        (...me kaikki olemme eläimiä, niin sinä, minä, miehet, kuin naisetkin. On vain kahta hiiliatomipohjaista elämänmuotoa; kasvit ja eläimet. Me olemme eläimiä.)
        "Totta. Mutta emme susia, kaloja emmekä karhuja vaan ihmisiä."

        Tuon asian minä jo kerran selvitin. Huomaa: eivät sudetkaan keksi yleviä oppeja siitä mikälaisia susien tulisi olla, eivätkä karhut, eivätkä mitkään lajit...paitsi ihminen. Sudet ovat susia, karhut karhuja, jne..! Siis...muut ovat mitä ovat, mutta ihmisen tulee aina keksiä jokin ylevä aate siitä mitä ihminen on.


      • Aries
        Babylos kirjoitti:

        Niitäpäs on kolome. Mihinkäs ne sienet noitafoorumilla unohtui!!!

        Sienet!


      • Josefina
        Aries kirjoitti:

        "Olenhan ihminen, sosiaalinen, kulttuurillinen eläin. "Luonnotontahan" olisi jos näin ei olisi asianlaita. Sitäpaitsi allekirjoitan itse nämä käsitykseni."

        Ihminen on kulttuuria luova eläin. Se on selvä.


        "Elämme tätä hetkeä poikaseni. Tähän tilanteeseen on ihmislajin kehitys johtanut (vai onko tämä kehitys jumalista johdatusta??) Evoluutio jatkuu. Väitteelle löytyy kehitysopillinen selitys: ihminen pärjää evoluutiossa käyttämällä älyään."

        Elämme tätä hetkeä, ja samat realiteeti vain jylläävät maailmassa kuin tähänkin asti, vai katsotko koskaan uutisia.

        Ja totta kai ihminen älyään käyttää selviytyäkseen, aivan kuten useimmat vähänkin kehittyneemmät lajit. Mikä eläinlaji sinun mielestäsi ei käytä.

        "Ennen oli ennen, nyt on nyt. Tällä hetkellä ei ole käytännön tarvetta luolamiesaikojen roolijakoon."

        Mikä on muuttunut luolamiehen ajoista? Kerro? Minusta ihminen on aivan sama kuin muutama tuhat vuotta sitten. Kyse on ihmisestä itsestään, lajina, ei siitä minkälaista krääsää hän on ympärilleen luonut. Vai meinaatko, että lajimme psyyke muuttuu kun alamme kävelyn sijasta käyttää ratsua, tai ratsun sijasta autoa? Soihdun sijasta öljylamppua, tai öljylampun sijasta sähkövaloa?

        "Olisi "luonnonlakien" vastaista ihmiselle lajina olla käyttämättä tehokkaasti hyväkseen (yli) 50% populaation älykapasiteetista."

        Mitä ihmettä sinä tarkoitat. Älyä on aina käyttänyt vain murto-osa ihmisistä.


        (...me kaikki olemme eläimiä, niin sinä, minä, miehet, kuin naisetkin. On vain kahta hiiliatomipohjaista elämänmuotoa; kasvit ja eläimet. Me olemme eläimiä.)
        "Totta. Mutta emme susia, kaloja emmekä karhuja vaan ihmisiä."

        Tuon asian minä jo kerran selvitin. Huomaa: eivät sudetkaan keksi yleviä oppeja siitä mikälaisia susien tulisi olla, eivätkä karhut, eivätkä mitkään lajit...paitsi ihminen. Sudet ovat susia, karhut karhuja, jne..! Siis...muut ovat mitä ovat, mutta ihmisen tulee aina keksiä jokin ylevä aate siitä mitä ihminen on.

        Vallitsevan näkemyksen mukaan ihmisten kulttuuri on aina ollut patriarkaalinen. On kaiketi uhkaavaa muuta esittääkään.

        Mutta jos ajatellaan alkuihmisiä, on joskus ollut pakko olla tilanne jossa isä ei ole ollut missään tekemisissä jälkikasvunsa kanssa, koska ei yksinkertaisesti ole tiedostanut sellaista asiaa kuin isyys. Näin ollen miehellä ei ole ollut myöskään syytä olla naisten kanssa tekemisissä kuin parittelumielessä, ja tämä varmaan on sujunut parhaiten ostamalla seksipalveluita riistalla, jota miehet ovat yhdessä tai erikseen metsästäneet.

        Naiset puolestaan ovat keskenään olleet eräänlainen heimo, johon heidän lisäkseen on kuulunut vain heidän lapsiaan, ehkä myös vanhuksia. Kenties lapsiin kohdistuvan huolenpidon laajennuttua kohdistumaan myös vanhuksiin, on miehelle tullut heureka-fiilis että hän tarvitsee myös palvelua. Ehkä tässä vaiheessa eläinvaihe on jo selkeästi ohitettu.

        Ihmisenä on sitten keksitty myyttejä siitä kuinka nainen on luotukin miehen palvelijaksi sillä perusteella että nainen ei ole kuten mies, ja miehellä aseistettuna (keihäät yms.) on ylivalta.

        Mikä ON ihmisen luonnontila? Ei ainakaan se, että mies dominoi naista ja väittää että perustuu luonnonvalintaan tai -lakeihin. Luonnontila on se että nainen rakastaa lastaan ja mies tappaa, ainakin eläimiä.

        No, ei tämä mikään fakta ole, mutta eräs teoria.

        - Realiteetit eivät, pai tö vei, ole niin pyhiä etteikö ne voisi halutessaan muuttaa. Pitäisikö meidän vain sietää kaikki paska koska se on "luonnollista"?

        Mikä ON tai voi olla luonnollista, kun kyseessä on ihminen? Ei mikään. Emme voi palata luontoon. Ainoa mitä voimme tehdä on valita mitä olemme, sikäli kuin se on vallitsevassa kulttuurissa mahdollista.


      • Babylos
        Josefina kirjoitti:

        Vallitsevan näkemyksen mukaan ihmisten kulttuuri on aina ollut patriarkaalinen. On kaiketi uhkaavaa muuta esittääkään.

        Mutta jos ajatellaan alkuihmisiä, on joskus ollut pakko olla tilanne jossa isä ei ole ollut missään tekemisissä jälkikasvunsa kanssa, koska ei yksinkertaisesti ole tiedostanut sellaista asiaa kuin isyys. Näin ollen miehellä ei ole ollut myöskään syytä olla naisten kanssa tekemisissä kuin parittelumielessä, ja tämä varmaan on sujunut parhaiten ostamalla seksipalveluita riistalla, jota miehet ovat yhdessä tai erikseen metsästäneet.

        Naiset puolestaan ovat keskenään olleet eräänlainen heimo, johon heidän lisäkseen on kuulunut vain heidän lapsiaan, ehkä myös vanhuksia. Kenties lapsiin kohdistuvan huolenpidon laajennuttua kohdistumaan myös vanhuksiin, on miehelle tullut heureka-fiilis että hän tarvitsee myös palvelua. Ehkä tässä vaiheessa eläinvaihe on jo selkeästi ohitettu.

        Ihmisenä on sitten keksitty myyttejä siitä kuinka nainen on luotukin miehen palvelijaksi sillä perusteella että nainen ei ole kuten mies, ja miehellä aseistettuna (keihäät yms.) on ylivalta.

        Mikä ON ihmisen luonnontila? Ei ainakaan se, että mies dominoi naista ja väittää että perustuu luonnonvalintaan tai -lakeihin. Luonnontila on se että nainen rakastaa lastaan ja mies tappaa, ainakin eläimiä.

        No, ei tämä mikään fakta ole, mutta eräs teoria.

        - Realiteetit eivät, pai tö vei, ole niin pyhiä etteikö ne voisi halutessaan muuttaa. Pitäisikö meidän vain sietää kaikki paska koska se on "luonnollista"?

        Mikä ON tai voi olla luonnollista, kun kyseessä on ihminen? Ei mikään. Emme voi palata luontoon. Ainoa mitä voimme tehdä on valita mitä olemme, sikäli kuin se on vallitsevassa kulttuurissa mahdollista.

        >>> Vallitsevan näkemyksen mukaan ihmisten kulttuuri on aina ollut patriarkaalinen. On kaiketi uhkaavaa muuta esittääkään. >>>


        Missähän kulttuurissa tällainen vallitseva näkemys esiintyy? Ei ainakaan tiedeyhteisössä. Ihmiskulttuureja on vielä nykymaailmassakin monia muitakin kuin tämä länsimainen kulttuurimme, patriarkaalisia, matriarkaalisia ja kaikkea siltä väliltä. Myös parhaiten tuntemissamme kreikkalaisissa ja juutalaisissa mytologioissa näkyy vahvasti patriarkaattia edeltänyt matriarkaatti, kuinka isäjumala anastaa vallan jumalattarelta. Hevosen kesyttäneet ja metallien hyväksikäytön oppineet sotaisat ja patriarkaaliset paimentolaiskulttuurit alistivat naisvaltaisemmat ensimmäiset maatalouskulttuurit.

        Jos ajatellaan alkuihmisiä, paras ajatella simpansseja ja simpanssilaumojen kulttuureja. Suunnilleen samanlaista meininkiä se on esi-ihmisilläkin ollut. Jos ajatellaan ihmistä, täytyy ajatella eläintä nimeltä homo sapiens, jonka tärkein yksittäinen ominaisuus on alusta asti ollut pitkälle kehittynyt kielellinen kyky (kaksoisjäsennys), joka kollektiivisena muistina mahdollistaa kulttuurievoluution.

        Nipotusta, mutta kuitenkin.


      • Topu
        Josefina kirjoitti:

        Mielestäni lapsellisuuden huippu olisi kommunikoinnin lopettaminen pysyvästi vain sen takia että toisen mielipiteet tai olemus herättävät kuumia tunteita... Jos tunteiden paloa ei kestä, se osoittaa että on heikko ja kyvytön olemaan ihmisten kanssa tekemisissä. Sellainen heikkous on minulle tuttua, ja siitä pyrin pois.

        Häpeän koko ajan sitä että olen täällä niin äänekäs ihminen, mutta se on minun luontoni olla suunapäänä (tai sormina), ja mitä ei voi muuttaa, se pitää hyödyntää. Ilmeisesti minulla on meneillään jokin kausi jonka aikana yritän kasvaa täyttämään vastuullisen ihmisen raamit, elikä pystymään sanomaan asioita suoraan ja seisomaan niiden takana. Minulle on aina ollut vaikea paikka jos huomaan ihmisten suuttuvan tai hermostuvan minuun, ja siksi olen yrittänyt mielistellä ihmisiä monin tavoin. Se taas ilmeisesti kostautuu kuitenkin minulle, eli tulee niitä kausia että tekee mieli vain haistattaa päin naamaa kaikille. Tekokiltin raivoa?

        Joskus en sitten aina itsekään tiedä mitä halusin sanoa, kun joku suuttuu ja minulle tulee kiusaantunut olo. Sitä pitää sitten jauhaa ja tutkia ja analysoida. Samaan aikaan pitäisi pystyä olemaan säälimättömän objektiivinen ja kuitenkin tekee mieli puolustaa itseään.

        Normaali ihminen puolustaa itseään ja valintojaan. En tiedä onko ego sittenkään niin paha asia, kun ei meidän kuitenkaan kaikkien ole tarkoitus olla samanlaisia ja samaa mieltä! Kärsimättömyyteni spirituaalisissa asioissa villitsee minua runttaamaan egoa kasaan, koska luulen että se on tiellä henkisessä kehityksessä, mutta entäpä jos spirituaalisuus onkin vain egoni pakkomielle... Sick.

        ***

        Niin... Luulen että itsekukin herkästi kokee että hänen oma tapansa olla olemassa on uhattuna jos joku käy pontevasti kritisoimaan elämänmuotoa jonka on valinnut tai johon on päätynyt. Kumppanini tuossa juuri sanoi että hän on kuullut että steriloidulle miehelle on sanottu että "me tullaan panemaan sun akkasi paksuksi kun et siihen itse kyennyt"... Ehkä huulenheittoa erään elämäntavan valinneilta, mutta heittelyn kohde voi kokea sen hyvin uhkaavana.

        Ei siis mikään ihme että ihmiset hakevat kaltaistensa seuraa, jotta eivät koe oloaan niin turvattomaksi. Varsinkin jos ei huvita perustella valintojaan muille itseään vähättelevään tyyliin (esmes olipa nyt sitten niin paskat geenit että päätin itteni leikellä). Kyllähän jokaisen ihmisen pitäisi voida olla ylpeä omasta itsestään, vaikka se oma itse olisi sitten tuotosta kaikenlaista paskastakin. (Sanoivat juuri Ozissa (joten en varsinaisesti katso) että vaikeinta on antaa anteeksi itselleen.)

        Luulenpa että jos kokee olevansa heikoilla, ns. juutalainen natsien keskellä, saattaa mennä siihenkin äärimmäisyyteen että tekee erilaisuudestaan Pyhän Shown. Tällöin antaa kiukkuisia kannanottoja, joista "enemmistö" sitten vakuuttuu entistä enemmän että tuonlaatuinen vähemmistö on rasittava (feministit, homoseksuaalit, eläintensuojelijat jne.)

        Itse en ole totaalisesti sitä mieltä että perhe on perseestä. Herkästi minulle vain tule sellainen "älkää puhuko paskaa" -fiilis, jos tulee vaikutelma siitä että jonkun mielestä se on ainoa oikea vastaus. "Ihmiset ne nyt ovat vaan inhimillisiä" ei aina mene perille sille joka on kuullut kauhutarinoita ja ottanut ne harteilleen kannettavaksi...?

        Minäkin olen vittumainen ihminen. En nyt jaksa edes alkaa miettiä miten kaikin tavoin. Tuo äänekkyys tulee eniten mieleen...

        Mutta jos kuitenkin in the end keskustelu onnistuu, olemme osoittaneet että muukin on mahdollista kuin kaivautua kukin omiin poteroihinsa.

        Ei toki! En ole aloittamassa uutta debattia kanssasi. Sensijaan näyttää siltä, että pieni provokatorinen ele tuo sopivaa särmää keskusteluun.

        Tuolla ylenpänä kytee jo... Mielenkiintoinen sosiaalinen laboratoriohan tämä vain on koko palsta. Poteroita kaivetaan ja joukot ryhmittyvät. Ikävä kyllä pikku "keskustelumme" johdosta huomaan käyneeni pehmeämmäksi Sääli on alkanut kalvaa egoani enkä kehtaa pommittaa kovilla, vaikka mieli tekisi.
        Varsinkin kun lapsiakin on tulilinjalla...


      • Josefina
        Topu kirjoitti:

        Ei toki! En ole aloittamassa uutta debattia kanssasi. Sensijaan näyttää siltä, että pieni provokatorinen ele tuo sopivaa särmää keskusteluun.

        Tuolla ylenpänä kytee jo... Mielenkiintoinen sosiaalinen laboratoriohan tämä vain on koko palsta. Poteroita kaivetaan ja joukot ryhmittyvät. Ikävä kyllä pikku "keskustelumme" johdosta huomaan käyneeni pehmeämmäksi Sääli on alkanut kalvaa egoani enkä kehtaa pommittaa kovilla, vaikka mieli tekisi.
        Varsinkin kun lapsiakin on tulilinjalla...

        Niin, se on vähän ikävää kun tietää itsekunkin iän. Sitten sitä tulee mietittyä että pitääkö yrittää pehmittää viestejään... Vaikka onko sitten nuoruus tekosyy... Ehkä vanhemman on vähän varottava varsinkin ettei teilaa nuoren innokkuutta. Nuoren negatiivisuutta puolestaan voi vähän yrittää hillitä...

        No, toiset ovat nuoria mieleltään vaikka ikää jo olisikin.


      • Josefina
        Babylos kirjoitti:

        >>> Vallitsevan näkemyksen mukaan ihmisten kulttuuri on aina ollut patriarkaalinen. On kaiketi uhkaavaa muuta esittääkään. >>>


        Missähän kulttuurissa tällainen vallitseva näkemys esiintyy? Ei ainakaan tiedeyhteisössä. Ihmiskulttuureja on vielä nykymaailmassakin monia muitakin kuin tämä länsimainen kulttuurimme, patriarkaalisia, matriarkaalisia ja kaikkea siltä väliltä. Myös parhaiten tuntemissamme kreikkalaisissa ja juutalaisissa mytologioissa näkyy vahvasti patriarkaattia edeltänyt matriarkaatti, kuinka isäjumala anastaa vallan jumalattarelta. Hevosen kesyttäneet ja metallien hyväksikäytön oppineet sotaisat ja patriarkaaliset paimentolaiskulttuurit alistivat naisvaltaisemmat ensimmäiset maatalouskulttuurit.

        Jos ajatellaan alkuihmisiä, paras ajatella simpansseja ja simpanssilaumojen kulttuureja. Suunnilleen samanlaista meininkiä se on esi-ihmisilläkin ollut. Jos ajatellaan ihmistä, täytyy ajatella eläintä nimeltä homo sapiens, jonka tärkein yksittäinen ominaisuus on alusta asti ollut pitkälle kehittynyt kielellinen kyky (kaksoisjäsennys), joka kollektiivisena muistina mahdollistaa kulttuurievoluution.

        Nipotusta, mutta kuitenkin.

        Jotenkin sellaisen vaikutelman on saanut, että aina kun on käsitelty matriarkaatin mahdollisuutta, niin se on nimenomaan ollut mahdollisuus ja teoria. Tai on jopa silmämunat seisoen taivasteltu että jestas, voisiko se todellakin olla niin että nainenkin on osallistunut kehittymisen kehittymiseen. Esim. niiden iänikuisten savikippojen dreijaamiseen...

        Mutta en ehkä ole aivan ajan tasalla. Viime aikoina ei ole tullut alan lehtiäkään luettua... No eipä kyllä Aku Ankkaakaan...

        Enemmän kuin SITÄ MITÄ OLI voisi tietysti pohtia tulevaisuutta. Miten me ihmislajina voisimme tietoisesti kehittyä eteenpäin. Ja jättää ne simpanskit rauhaan... ;)


      • Topu
        Josefina kirjoitti:

        Niin, se on vähän ikävää kun tietää itsekunkin iän. Sitten sitä tulee mietittyä että pitääkö yrittää pehmittää viestejään... Vaikka onko sitten nuoruus tekosyy... Ehkä vanhemman on vähän varottava varsinkin ettei teilaa nuoren innokkuutta. Nuoren negatiivisuutta puolestaan voi vähän yrittää hillitä...

        No, toiset ovat nuoria mieleltään vaikka ikää jo olisikin.

        "Kutut minä kenenkään mieheydestä ja naiseudesta, mutta se soturius! Minulle se on fanaattista ehdottomuutta asettaa kaikki kyseenalaiseksi."

        Poimin tuon muualta ja törkeästi irrotin asiayhteydestään, mutta tuossa on mielestäni hyvin tiivistettynä myös omat pyrkimykseni. Siksi aloin miettiä tuota ikäkysymystä. Asettaa kaikki kyseenalaiseksi...hmm.

        Minusta näissä keskusteluissa on ikävällä tavalla alkanut painaa se, että kun tietää (tai luulee tietävänsä) liikaa itse kustakin kirjoittajasta niin projisointi johtaa automaattisesti siihen että istutetaan tiettyyn roolimalliin, jota alkaa sitten itsekin myötäillä ja vahvistaa. "Ei Topu ton ikäisenä sitä sun tätä" ja niin edelleen.

        Huomaan olevani yhtäkkiä keski-ikäinen paska. Tätä en huomannut ennenkuin itse kerroin ikäni. Toisaalta välillä on hauska myös vaipua nostalgiaan ja fiilistellä Wiikatemiehen kanssa aikakaudesta jolloin itse oli vimmainen taistelija ja idealisti.

        Yllätyin kun Itzli jossain keskustelussa mainitsi että luuli minua aluksi korkeintaan 24-vuotiaaksi ennenkuin ilmoitin ikäni. Tarkoittiko se sitten kypsymättömyyttä vai tuoreutta, sillä ei ole väliä. Nyt vain vituttaa suunnattomasti että ilmoitin koskaan ikääni, koska se on alkanut leimata nettipersoonaani yhä vahvemmin. Minua on alkanut etoa että nettipersoonaani projisoidaan jotain helvetin isä-fiiliksiä. Ja itse vastaan niihin tietenkin roolini mukaisella rintaäänellä. Noh, omapa on vikani.

        Mutta tuo kaiken kyseenalaistaminen...
        En tiedä miten suhtautua siihen sisälläni asuvaan ikuiseen kapinalliseen, jolla on suunnaton halu kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä. Ja jos vallitseva käsitys onkin vallitsevien käsitysten kyseenalaistaminen, niin kyseenalaistan senkin.

        Vasemmistolaisuus ei ole nykyään oikein huudossa.
        Vittu: Andreas Baader rulettaa paskahousut!

        Voiko roolimallista irrottautua muuten kuin vaihtamalla kokonaan persoonallisuutta? Kulkevatko vanhat roolimallit hamaan loppuun vai voiko rooliaan muuttaa keskustelu keskustelulta? Elävässä elämässä olen pannut merkille että kun nainen vaihtaa seurustelukumppania, hän uudistaa koko persoonansa. Leikkaa, värjää hiuksensa, aloittaa uuden harrastuksen, alkaa käyttää uusia sananparsia ja kulkea eri kapakoissa. Näin en ole huomannut miesten käyttäytyvän.


      • Itzli
        Topu kirjoitti:

        "Kutut minä kenenkään mieheydestä ja naiseudesta, mutta se soturius! Minulle se on fanaattista ehdottomuutta asettaa kaikki kyseenalaiseksi."

        Poimin tuon muualta ja törkeästi irrotin asiayhteydestään, mutta tuossa on mielestäni hyvin tiivistettynä myös omat pyrkimykseni. Siksi aloin miettiä tuota ikäkysymystä. Asettaa kaikki kyseenalaiseksi...hmm.

        Minusta näissä keskusteluissa on ikävällä tavalla alkanut painaa se, että kun tietää (tai luulee tietävänsä) liikaa itse kustakin kirjoittajasta niin projisointi johtaa automaattisesti siihen että istutetaan tiettyyn roolimalliin, jota alkaa sitten itsekin myötäillä ja vahvistaa. "Ei Topu ton ikäisenä sitä sun tätä" ja niin edelleen.

        Huomaan olevani yhtäkkiä keski-ikäinen paska. Tätä en huomannut ennenkuin itse kerroin ikäni. Toisaalta välillä on hauska myös vaipua nostalgiaan ja fiilistellä Wiikatemiehen kanssa aikakaudesta jolloin itse oli vimmainen taistelija ja idealisti.

        Yllätyin kun Itzli jossain keskustelussa mainitsi että luuli minua aluksi korkeintaan 24-vuotiaaksi ennenkuin ilmoitin ikäni. Tarkoittiko se sitten kypsymättömyyttä vai tuoreutta, sillä ei ole väliä. Nyt vain vituttaa suunnattomasti että ilmoitin koskaan ikääni, koska se on alkanut leimata nettipersoonaani yhä vahvemmin. Minua on alkanut etoa että nettipersoonaani projisoidaan jotain helvetin isä-fiiliksiä. Ja itse vastaan niihin tietenkin roolini mukaisella rintaäänellä. Noh, omapa on vikani.

        Mutta tuo kaiken kyseenalaistaminen...
        En tiedä miten suhtautua siihen sisälläni asuvaan ikuiseen kapinalliseen, jolla on suunnaton halu kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä. Ja jos vallitseva käsitys onkin vallitsevien käsitysten kyseenalaistaminen, niin kyseenalaistan senkin.

        Vasemmistolaisuus ei ole nykyään oikein huudossa.
        Vittu: Andreas Baader rulettaa paskahousut!

        Voiko roolimallista irrottautua muuten kuin vaihtamalla kokonaan persoonallisuutta? Kulkevatko vanhat roolimallit hamaan loppuun vai voiko rooliaan muuttaa keskustelu keskustelulta? Elävässä elämässä olen pannut merkille että kun nainen vaihtaa seurustelukumppania, hän uudistaa koko persoonansa. Leikkaa, värjää hiuksensa, aloittaa uuden harrastuksen, alkaa käyttää uusia sananparsia ja kulkea eri kapakoissa. Näin en ole huomannut miesten käyttäytyvän.

        Hehhehheh. Mitenkäs olisi jos kaikki vaihtaisimme nimimerkkiämme joksikin josta ei voi arvata kenen se on, nyt heti, ja palaisimme entisiin vasta aikaisintaan tämän kuun lopussa? Ja sitten kirjoittaisiin tietoisesti sellaisella tavalla josta on mahdollisimman vaikea kenenkään tietää kuka on kukin. Eihän siinä mitään järkeä olisi, mutta onko tässä sitten muutenkaan?

        Toinen erittäin hyvä vaihtoehto rikkoa liiallinen seurakuntamaisuus olisi vaihtaa nimimerkkejä keskenään, niin että vaikka sinä olisit Josefina ja Josefina olisi Topu, ja minä olisin Polgara ja päinvastoin ja sitten koettaisimme kirjoittaa mahdollisimman samalla tavalla kuin meidän mielestämme tuo toinen henkilö oli kirjoittanut tai ainakin sellaisella tavalla kuin me itse muistamme taikka vain luulimme hänen kirjoittaneen. Voisi tapahtua aika mielenkiintoista projisointia, etten sanoisi.

        Tai sitten vieläkin parempi idea olisi, että kaikki alkavat täällä magia-alueella kirjoittamaan pelkästään nimellä Itzli, ja jos joku joskus kirjoittaa jollain muulla nimellä, valitettaisiin heti sheriffille.

        >>> "Yllätyin kun Itzli jossain keskustelussa mainitsi että luuli minua aluksi korkeintaan 24-vuotiaaksi ennenkuin ilmoitin ikäni. Tarkoittiko se sitten kypsymättömyyttä vai tuoreutta, sillä ei ole väliä. Nyt vain vituttaa suunnattomasti että ilmoitin koskaan ikääni, koska se on alkanut leimata nettipersoonaani yhä vahvemmin. Minua on alkanut etoa että nettipersoonaani projisoidaan jotain helvetin isä-fiiliksiä. Ja itse vastaan niihin tietenkin roolini mukaisella rintaäänellä. Noh, omapa on vikani." >>>


      • Topu ;..(
        Itzli kirjoitti:

        Hehhehheh. Mitenkäs olisi jos kaikki vaihtaisimme nimimerkkiämme joksikin josta ei voi arvata kenen se on, nyt heti, ja palaisimme entisiin vasta aikaisintaan tämän kuun lopussa? Ja sitten kirjoittaisiin tietoisesti sellaisella tavalla josta on mahdollisimman vaikea kenenkään tietää kuka on kukin. Eihän siinä mitään järkeä olisi, mutta onko tässä sitten muutenkaan?

        Toinen erittäin hyvä vaihtoehto rikkoa liiallinen seurakuntamaisuus olisi vaihtaa nimimerkkejä keskenään, niin että vaikka sinä olisit Josefina ja Josefina olisi Topu, ja minä olisin Polgara ja päinvastoin ja sitten koettaisimme kirjoittaa mahdollisimman samalla tavalla kuin meidän mielestämme tuo toinen henkilö oli kirjoittanut tai ainakin sellaisella tavalla kuin me itse muistamme taikka vain luulimme hänen kirjoittaneen. Voisi tapahtua aika mielenkiintoista projisointia, etten sanoisi.

        Tai sitten vieläkin parempi idea olisi, että kaikki alkavat täällä magia-alueella kirjoittamaan pelkästään nimellä Itzli, ja jos joku joskus kirjoittaa jollain muulla nimellä, valitettaisiin heti sheriffille.

        >>> "Yllätyin kun Itzli jossain keskustelussa mainitsi että luuli minua aluksi korkeintaan 24-vuotiaaksi ennenkuin ilmoitin ikäni. Tarkoittiko se sitten kypsymättömyyttä vai tuoreutta, sillä ei ole väliä. Nyt vain vituttaa suunnattomasti että ilmoitin koskaan ikääni, koska se on alkanut leimata nettipersoonaani yhä vahvemmin. Minua on alkanut etoa että nettipersoonaani projisoidaan jotain helvetin isä-fiiliksiä. Ja itse vastaan niihin tietenkin roolini mukaisella rintaäänellä. Noh, omapa on vikani." >>>

        Olen messissä! Ainakin seuraavat pari viikkoa, koska katoan sitten vähäksi aikaa ulkomaille duuniin (läl-lä-lää!) Hyvä ideasi toisi ehkä säpinää luutuneisiin rakenteisiin.

        Ei niin että kaikki olisivat Itzlejä; karkaisi ehkä käsistä ja sen myötä kirjoittamisen mielekkyys. Mutta suostun siihen että ne vaki-persoonat, jotka suostuvat tähän, antavat nimimerkkinsä käyttöön ja ovat vapaata riistaa.

        Mielestäni kuitenkin hommasta saisi irti enemmän, mikäli kukin käyttäisi tätä nikkiään alusta loppuun aina yhdessä ketjussa. Muuten olisi aika hankalaa kehitellä "henkilöhahmoja". Ja TIETENKIN uskollisena nyt luoduille hahmoille. Siitä voisi oppia aika pirusti. Hauskaa ainakin olisi.

        Helevetin hyvä idis!!!


      • Itzli
        Topu ;..( kirjoitti:

        Olen messissä! Ainakin seuraavat pari viikkoa, koska katoan sitten vähäksi aikaa ulkomaille duuniin (läl-lä-lää!) Hyvä ideasi toisi ehkä säpinää luutuneisiin rakenteisiin.

        Ei niin että kaikki olisivat Itzlejä; karkaisi ehkä käsistä ja sen myötä kirjoittamisen mielekkyys. Mutta suostun siihen että ne vaki-persoonat, jotka suostuvat tähän, antavat nimimerkkinsä käyttöön ja ovat vapaata riistaa.

        Mielestäni kuitenkin hommasta saisi irti enemmän, mikäli kukin käyttäisi tätä nikkiään alusta loppuun aina yhdessä ketjussa. Muuten olisi aika hankalaa kehitellä "henkilöhahmoja". Ja TIETENKIN uskollisena nyt luoduille hahmoille. Siitä voisi oppia aika pirusti. Hauskaa ainakin olisi.

        Helevetin hyvä idis!!!

        Hyvä. Minun puolestani ainakin siis oma nimimerkkini on tästä lähtien vapaata riistaa. Sovitaan vaikka aluksi että kuun loppuun saakka. Kuka tahansa saa puolestani kirjoittaa nimelläni mitä tahansa, enkä minä aio missään vaiheessa ryhtyä selvittelemään mitkä viestit olivat oikeasti minun kirjoittamiani ja mitkä jonkun toisen.

        Itse asiassa olen jo alusta asti toivonut, varsinkin silloin kun vedin Agwén roolia, että joku olisi alkanut terrorisoimaan "mainettani" käyttämällä nimimerkkiäni. Ensin tietysti piti rakentaa riittävän provosoiva julkinen profiili jonka kaikki muistaisivat ja haluaisivat sotkea. Mutta ei, kukaan ei kertakaikkiaan enää välitä. :-)

        Oletko siis messissä? Voinko ryöstää nimimerkkisi ja "julkisen profiilisi"?

        Laitan tästä uuden otsikon ja kysyn ketkä kaikki haluavat mukaan "projisointi-työskentelyyn".


      • Topu
        Itzli kirjoitti:

        Hyvä. Minun puolestani ainakin siis oma nimimerkkini on tästä lähtien vapaata riistaa. Sovitaan vaikka aluksi että kuun loppuun saakka. Kuka tahansa saa puolestani kirjoittaa nimelläni mitä tahansa, enkä minä aio missään vaiheessa ryhtyä selvittelemään mitkä viestit olivat oikeasti minun kirjoittamiani ja mitkä jonkun toisen.

        Itse asiassa olen jo alusta asti toivonut, varsinkin silloin kun vedin Agwén roolia, että joku olisi alkanut terrorisoimaan "mainettani" käyttämällä nimimerkkiäni. Ensin tietysti piti rakentaa riittävän provosoiva julkinen profiili jonka kaikki muistaisivat ja haluaisivat sotkea. Mutta ei, kukaan ei kertakaikkiaan enää välitä. :-)

        Oletko siis messissä? Voinko ryöstää nimimerkkisi ja "julkisen profiilisi"?

        Laitan tästä uuden otsikon ja kysyn ketkä kaikki haluavat mukaan "projisointi-työskentelyyn".

        >>Oletko siis messissä? Voinko ryöstää nimimerkkisi ja "julkisen profiilisi"?>

        Jeps! Kun saataisiin vielä pari vaki-nikkiä lisää, niin hauska homma. Ja ensi kuussa taas omiin nimiin - jos enää kehtaa ;-)


      • Josefina
        Topu kirjoitti:

        "Kutut minä kenenkään mieheydestä ja naiseudesta, mutta se soturius! Minulle se on fanaattista ehdottomuutta asettaa kaikki kyseenalaiseksi."

        Poimin tuon muualta ja törkeästi irrotin asiayhteydestään, mutta tuossa on mielestäni hyvin tiivistettynä myös omat pyrkimykseni. Siksi aloin miettiä tuota ikäkysymystä. Asettaa kaikki kyseenalaiseksi...hmm.

        Minusta näissä keskusteluissa on ikävällä tavalla alkanut painaa se, että kun tietää (tai luulee tietävänsä) liikaa itse kustakin kirjoittajasta niin projisointi johtaa automaattisesti siihen että istutetaan tiettyyn roolimalliin, jota alkaa sitten itsekin myötäillä ja vahvistaa. "Ei Topu ton ikäisenä sitä sun tätä" ja niin edelleen.

        Huomaan olevani yhtäkkiä keski-ikäinen paska. Tätä en huomannut ennenkuin itse kerroin ikäni. Toisaalta välillä on hauska myös vaipua nostalgiaan ja fiilistellä Wiikatemiehen kanssa aikakaudesta jolloin itse oli vimmainen taistelija ja idealisti.

        Yllätyin kun Itzli jossain keskustelussa mainitsi että luuli minua aluksi korkeintaan 24-vuotiaaksi ennenkuin ilmoitin ikäni. Tarkoittiko se sitten kypsymättömyyttä vai tuoreutta, sillä ei ole väliä. Nyt vain vituttaa suunnattomasti että ilmoitin koskaan ikääni, koska se on alkanut leimata nettipersoonaani yhä vahvemmin. Minua on alkanut etoa että nettipersoonaani projisoidaan jotain helvetin isä-fiiliksiä. Ja itse vastaan niihin tietenkin roolini mukaisella rintaäänellä. Noh, omapa on vikani.

        Mutta tuo kaiken kyseenalaistaminen...
        En tiedä miten suhtautua siihen sisälläni asuvaan ikuiseen kapinalliseen, jolla on suunnaton halu kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä. Ja jos vallitseva käsitys onkin vallitsevien käsitysten kyseenalaistaminen, niin kyseenalaistan senkin.

        Vasemmistolaisuus ei ole nykyään oikein huudossa.
        Vittu: Andreas Baader rulettaa paskahousut!

        Voiko roolimallista irrottautua muuten kuin vaihtamalla kokonaan persoonallisuutta? Kulkevatko vanhat roolimallit hamaan loppuun vai voiko rooliaan muuttaa keskustelu keskustelulta? Elävässä elämässä olen pannut merkille että kun nainen vaihtaa seurustelukumppania, hän uudistaa koko persoonansa. Leikkaa, värjää hiuksensa, aloittaa uuden harrastuksen, alkaa käyttää uusia sananparsia ja kulkea eri kapakoissa. Näin en ole huomannut miesten käyttäytyvän.

        Jos nainen muuttaa elämäänsä samalla/vasta kun lemppaa yhden miehen, herää kysymys ovatko ihmiset ollenkaan kohdanneet toisensa liitossa. Vai onko mies ollut naisen projekti toteuttaa yhtä puolta itsestään?

        Mielestäni tuota ylläolevaa on liikaa korostettu nykyaikoina. Kaiken pitäisi olla äärimmäisen pinnallista, coolia... Kokonaisen ihmisen voi nakata kaatopaikalle kun tulee vähän semmoinen fiilis että täytyy keksiä uusi harrastus. Yäk!

        ***

        Sama kai se onko keski-ikäinen paska vai nuori paska. Eri ihmisten persoonallisuudet eivät aina soviin samaan laariin kolisematta keskenään ja kolhimatta toisiaan. Itselläni on tietysti ollut sellaista harhakuvitelmaa että elämästä voisi halutessaan selvitä puhtain paperein... Ikinä ei häiritsisi ketään... Ja silti joskus ei tarvitse kuin naamaansa jossain näyttää niin joku repii perseensä. Yritän kovasti päästä mielikielin-asenteesta päätymättä känkkäränkkyyteen, jossa rällättää kaikille.

        Työelämässä aikoinaan tuli kieltämättä vähän halju fiilis kun porukat alkoivat muistella vuosien takaisia ihmisiä ja tilanteita. Vielä haljummalta tuntui kun lähti sieltä ja sai porukoilta joulukortin yhtenä ainoana jouluna, vaikka oli vuosikausia siellä raatanut. Että eräät ne diggaa eräitä, ja minä en kelpaa kellekään? Tällaisten tunteiden nakertamana, kun alkaa muodostua jonkinlaista "tuttuutta" jossakin paikassa, tulee sitten yliherkkiä fiiliksiä. Taasko olen ulkopuolinen? Olenko se nokittavin kana?

        Ja kuitenkin netin parhaita puolia olisi nimenomaan mahdollisuus olla ulkopuolinen! Höh!


      • Josefina
        Josefina kirjoitti:

        Jos nainen muuttaa elämäänsä samalla/vasta kun lemppaa yhden miehen, herää kysymys ovatko ihmiset ollenkaan kohdanneet toisensa liitossa. Vai onko mies ollut naisen projekti toteuttaa yhtä puolta itsestään?

        Mielestäni tuota ylläolevaa on liikaa korostettu nykyaikoina. Kaiken pitäisi olla äärimmäisen pinnallista, coolia... Kokonaisen ihmisen voi nakata kaatopaikalle kun tulee vähän semmoinen fiilis että täytyy keksiä uusi harrastus. Yäk!

        ***

        Sama kai se onko keski-ikäinen paska vai nuori paska. Eri ihmisten persoonallisuudet eivät aina soviin samaan laariin kolisematta keskenään ja kolhimatta toisiaan. Itselläni on tietysti ollut sellaista harhakuvitelmaa että elämästä voisi halutessaan selvitä puhtain paperein... Ikinä ei häiritsisi ketään... Ja silti joskus ei tarvitse kuin naamaansa jossain näyttää niin joku repii perseensä. Yritän kovasti päästä mielikielin-asenteesta päätymättä känkkäränkkyyteen, jossa rällättää kaikille.

        Työelämässä aikoinaan tuli kieltämättä vähän halju fiilis kun porukat alkoivat muistella vuosien takaisia ihmisiä ja tilanteita. Vielä haljummalta tuntui kun lähti sieltä ja sai porukoilta joulukortin yhtenä ainoana jouluna, vaikka oli vuosikausia siellä raatanut. Että eräät ne diggaa eräitä, ja minä en kelpaa kellekään? Tällaisten tunteiden nakertamana, kun alkaa muodostua jonkinlaista "tuttuutta" jossakin paikassa, tulee sitten yliherkkiä fiiliksiä. Taasko olen ulkopuolinen? Olenko se nokittavin kana?

        Ja kuitenkin netin parhaita puolia olisi nimenomaan mahdollisuus olla ulkopuolinen! Höh!

        Huom! olen oikea Josefina, tuo edellinen ei!

        Äijälauma keksii uuden leikin ja tottakai Josefinan kimppuun vain käy. Haloo! Eikö voisi vähän haastavammin suhtautua ja muitakin projisoida, näitä minun egosotkujani on jo niin paljon setvitty, että tiedän olevani helppo saalis. Entä Topu, Itzli ja Babs, ettekö rohkene käydä toistenne kimppuun, vai pelkäättekö rikkovanne miesköörin keskinäisen solidaarisuuden?

        Vai pitäisikö leikkiä muuttaa niin, että kaikki kirjoittavat vain nimimerkeillä Tellu, Ereshkigal, Josefina, Uuna Simmakka ja jos ei vielä riitä, sitten joku noista erkkiväännöksistä, joilla itsekukin on minua nälvinyt. Noh, kyllä se minulle sopii, saanpahan olla huomion keskipisteenä, vaihteen vuoksi! ;D


      • Aries
        Josefina kirjoitti:

        Huom! olen oikea Josefina, tuo edellinen ei!

        Äijälauma keksii uuden leikin ja tottakai Josefinan kimppuun vain käy. Haloo! Eikö voisi vähän haastavammin suhtautua ja muitakin projisoida, näitä minun egosotkujani on jo niin paljon setvitty, että tiedän olevani helppo saalis. Entä Topu, Itzli ja Babs, ettekö rohkene käydä toistenne kimppuun, vai pelkäättekö rikkovanne miesköörin keskinäisen solidaarisuuden?

        Vai pitäisikö leikkiä muuttaa niin, että kaikki kirjoittavat vain nimimerkeillä Tellu, Ereshkigal, Josefina, Uuna Simmakka ja jos ei vielä riitä, sitten joku noista erkkiväännöksistä, joilla itsekukin on minua nälvinyt. Noh, kyllä se minulle sopii, saanpahan olla huomion keskipisteenä, vaihteen vuoksi! ;D

        Yllättävän vaikeaa tämä kieltämättä on. Sinustapa teimme sitten harjoituskappaleen, vaikkei se alkuperäiseen suunnitelmaan kuulunutkaan. Kaipa sinultakin olisi pitänyt kysyä ensin.
        Niin se vaan on että nainen on miehelle saalis tilanteesta riippumatta, puhumattakaan kun kyseessä on yhteisen sopimuksen tehneemme miesköörin solidaarisuus.
        Mitäpä tämä muuta todistaa kuin sen miten luonnossa vallitsevat viidakon lait ovat olennainen osa nykyihmistä ja tätä päivää halusimme sitä tai emme.


      • Josefina
        Josefina kirjoitti:

        Huom! olen oikea Josefina, tuo edellinen ei!

        Äijälauma keksii uuden leikin ja tottakai Josefinan kimppuun vain käy. Haloo! Eikö voisi vähän haastavammin suhtautua ja muitakin projisoida, näitä minun egosotkujani on jo niin paljon setvitty, että tiedän olevani helppo saalis. Entä Topu, Itzli ja Babs, ettekö rohkene käydä toistenne kimppuun, vai pelkäättekö rikkovanne miesköörin keskinäisen solidaarisuuden?

        Vai pitäisikö leikkiä muuttaa niin, että kaikki kirjoittavat vain nimimerkeillä Tellu, Ereshkigal, Josefina, Uuna Simmakka ja jos ei vielä riitä, sitten joku noista erkkiväännöksistä, joilla itsekukin on minua nälvinyt. Noh, kyllä se minulle sopii, saanpahan olla huomion keskipisteenä, vaihteen vuoksi! ;D

        Tosin oikea Josefina aloittaa AINA otsikon isolla alkukirjaimella, ja aika usein käyttää myös kapiteeleja korostaessaan yhtä sanaa.

        Hyvä yritys, silti.

        (Ai niin, ja sulkeita tulee myös muistaa käyttää sivuhuomioita tehdessä.)

        - Kannattaisikohan silti kuitenkin lukea mitä siellä teidän yhteisessä sopimuksessanne seisoo?

        (Huomaa myös tuo ajatusviiva!)


      • Aries
        Aries kirjoitti:

        Yllättävän vaikeaa tämä kieltämättä on. Sinustapa teimme sitten harjoituskappaleen, vaikkei se alkuperäiseen suunnitelmaan kuulunutkaan. Kaipa sinultakin olisi pitänyt kysyä ensin.
        Niin se vaan on että nainen on miehelle saalis tilanteesta riippumatta, puhumattakaan kun kyseessä on yhteisen sopimuksen tehneemme miesköörin solidaarisuus.
        Mitäpä tämä muuta todistaa kuin sen miten luonnossa vallitsevat viidakon lait ovat olennainen osa nykyihmistä ja tätä päivää halusimme sitä tai emme.

        ...perrrrr...?


      • Josefina
        Josefina kirjoitti:

        Jos nainen muuttaa elämäänsä samalla/vasta kun lemppaa yhden miehen, herää kysymys ovatko ihmiset ollenkaan kohdanneet toisensa liitossa. Vai onko mies ollut naisen projekti toteuttaa yhtä puolta itsestään?

        Mielestäni tuota ylläolevaa on liikaa korostettu nykyaikoina. Kaiken pitäisi olla äärimmäisen pinnallista, coolia... Kokonaisen ihmisen voi nakata kaatopaikalle kun tulee vähän semmoinen fiilis että täytyy keksiä uusi harrastus. Yäk!

        ***

        Sama kai se onko keski-ikäinen paska vai nuori paska. Eri ihmisten persoonallisuudet eivät aina soviin samaan laariin kolisematta keskenään ja kolhimatta toisiaan. Itselläni on tietysti ollut sellaista harhakuvitelmaa että elämästä voisi halutessaan selvitä puhtain paperein... Ikinä ei häiritsisi ketään... Ja silti joskus ei tarvitse kuin naamaansa jossain näyttää niin joku repii perseensä. Yritän kovasti päästä mielikielin-asenteesta päätymättä känkkäränkkyyteen, jossa rällättää kaikille.

        Työelämässä aikoinaan tuli kieltämättä vähän halju fiilis kun porukat alkoivat muistella vuosien takaisia ihmisiä ja tilanteita. Vielä haljummalta tuntui kun lähti sieltä ja sai porukoilta joulukortin yhtenä ainoana jouluna, vaikka oli vuosikausia siellä raatanut. Että eräät ne diggaa eräitä, ja minä en kelpaa kellekään? Tällaisten tunteiden nakertamana, kun alkaa muodostua jonkinlaista "tuttuutta" jossakin paikassa, tulee sitten yliherkkiä fiiliksiä. Taasko olen ulkopuolinen? Olenko se nokittavin kana?

        Ja kuitenkin netin parhaita puolia olisi nimenomaan mahdollisuus olla ulkopuolinen! Höh!

        Seuraavaksi muutan nimeni Hevonvituksi! Kumartakaa minua kurjat! Ei teistä kukaan pysty haukkumaan itseään!!!


      • Itzli
        Josefina kirjoitti:

        Seuraavaksi muutan nimeni Hevonvituksi! Kumartakaa minua kurjat! Ei teistä kukaan pysty haukkumaan itseään!!!

        Muuta vaikka Vitunhevoksi. Kuten jo aiemmin mainitsin mukinat stop ja asiaan. Katsotaan mihin meistä oikein on. Ei nuolaista ennenkuin tipahtaa.


      • munapää
        Itzli kirjoitti:

        Muuta vaikka Vitunhevoksi. Kuten jo aiemmin mainitsin mukinat stop ja asiaan. Katsotaan mihin meistä oikein on. Ei nuolaista ennenkuin tipahtaa.

        suuri Itzli sanoo pomppikaa ja me sitten pompitaan

        onks tää kisa muka reilu hä


      • Topu
        munapää kirjoitti:

        suuri Itzli sanoo pomppikaa ja me sitten pompitaan

        onks tää kisa muka reilu hä

        Projektiin ei ole pakko osallistua. Ne nikit jotka ovat vapaata riistaa ovat antaneet siihen luvan. Mikä tässä herättää moisia aggressioita.

        Perusteluita penään.


      • Topu
        munapää kirjoitti:

        suuri Itzli sanoo pomppikaa ja me sitten pompitaan

        onks tää kisa muka reilu hä

        Itzlin kaltainen egosaurus yrittää tietysti pompotella meitä, siitä vaan, ei haittaa. Minä olen oman tieni kulkija eikä pompotteluyritykset paljoa hetkauta.

        Kun kerran leikkiin ollaan ryhdytty, niin loppuun asti katsotaan, en pienistä pompotteluista tai egosotkuista hermostu.

        Eli antaa palaa vaan. Mikä siinä oikein heikottaa? Pelkäättekö egokatastrofia?


      • Kritisoija
        Topu kirjoitti:

        Projektiin ei ole pakko osallistua. Ne nikit jotka ovat vapaata riistaa ovat antaneet siihen luvan. Mikä tässä herättää moisia aggressioita.

        Perusteluita penään.

        Tästä on vaikea sanoa mitään. Voi olla Topun tai voi olla olemattakin. Ehkä liian suppea materiaali arvioitavaksi.

        Jos ei Topun

        10


      • Vastakritiikki
        Kritisoija kirjoitti:

        Tästä on vaikea sanoa mitään. Voi olla Topun tai voi olla olemattakin. Ehkä liian suppea materiaali arvioitavaksi.

        Jos ei Topun

        10

        10 pistettä kriitikolle.


      • eräs
        Vastakritiikki kirjoitti:

        10 pistettä kriitikolle.

        10 pistettä vastakritiikistä kriitikolle.


      • Zero
        eräs kirjoitti:

        10 pistettä vastakritiikistä kriitikolle.

        Nolla pistettä eräälle.


      • Topu
        Zero kirjoitti:

        Nolla pistettä eräälle.

        papukaijamerkki.


    • Babylos

      Heippa Josefina! :)

      Ensiksi oleelliseen, vähemmän oleellisia kommentteja myöhemmin:

      Entinen persoonallisuutesi (persoonallisuus on aina entinen, sanovat viisaat ;)) oli valinnut henkisen kasvunsa tieksi kielteisten tunteitten korottamisen potenssiin n, ja koitti niitten avulla päästä eroon itsekeskeisyydestä, egomaanisuudesta. Tämä on hyvin väkivaltainen, tuskallinen ja vaikea tapa, eikä onnistumisesta ole takuita, koska egon puolustusmekanismit ovat hyvin vahvat ja saattavat johtaa yhä pahempaan sekavuustilaan, seinähulluuteen ja sokeuteen. Olenkin Itzlin kanssa samaa mieltä siitä, että parempiakin tapoja löytyy, mikään ei kuitenkaan ole mahdotonta, ja jopa tuokin "sadistinen" tapa saattaa johtaa myönteiseen tulokseen.

      Valinta ja vastuu olivat kuitenkin entisen persoonasi (vastedes 'exäsi'), ja päätin katsoa, voiko hommassa olla avuksi nettikirjoittelun kautta, lähinnä omaa uteliaisuuttani katsoa miten homma toimii ja mihin se johtaa.

      Exäsi kirjoitti, että hän yritti herätellä muita (meitä) huomaamaan oma itsetärkeytemme. Näppärä yritys keksiä kunniallinen selitys jälkikäteen, mutta on hyödyllistä ymmärtää, että kyseessä oli jälleen vain egon puolustusmekanismi, hyvin tavallinen sellainen: 'kun minulla on paha olla, oloa helpottaa uskotella egolle, ettei muillakaan sen paremmin mene; kun itse olen sokea enkä näe itseäni, ei kukaan muukaan voi nähdä'.

      "Herättelyssä" oleellista on oikea havainto, (mihin exäsi ei tietenkään egosentrisessä sekavuudessaan kyennyt vaan pelkästään sohi huteja) ja on myös vastuullista vähintään aavistaa seuraava askel, nähdä aina yksi siirto pidemmälle kuin se, jota yrittää "herätellä". Ja sitten "toivoa rohkeasti"!

      Itse suhtaudun periaatteessa myönteisesti tällaiseen herättelyyn, koska olen itse siitä joskus suuresti hyötynyt, mutta jotta siitä olisi apua, "herättelijän" on toimittava vastuullisesti eli oltava taitavampi ja tarkkanäköisempi kuin "heräteltävä", ja aavistettava se seuraava askel. Se, että sokea kanakin saattaa sen jyväsen löytää, ei muuta tilannetta, koska se sokea kana taas väistämättä kasaa itselleen huonoa karmaa hutinokkaisuillaan, ja tämä on peli, jossa kaikkien pelaajien pitää voittaa.


      Sitten niihin vähemmän oleellisiin kommentteihin:

      - Jos sillä nyt on jotain väliä (ehkä sillä on väliä havaita, että exäsi luulo on vain projektio hänen ennakkoluuloistaan): oma parisuhteeni toimii ihan kohtuullisesti, enkä ole lainkaan niin promiskuiteettinen kuin exäsi olettaa, hähhää.

      >>> Ja sitten täällä tämä miesten koalitio parkuu siitä että heidän altaan viedään matto. Ilmeisesti tähän itkuun, parkuun syynä oli se että ns. ”oma koira” puri, eli löyhästi ajatellen omaan harrastuspiiriin kuuluva yksilö nousi lauman johtajia vastaan? >>>

      Mattoja en ole huomannut hävinneen. Ärtymystä ei herättänyt "nousu lauman johtavia vastaan", vaan exäsi taitamattomuus. Tämän "harrastuspiirin" jäseniltä odotetaan taitavampaa toimintaa.

      >>> Nyt kun Topu oletti että haukun koko ajan HÄNTÄ, hän vastasi naljailemalla Babsin kanssa ämmämäisyydestäni. Minua taas puolestaan ärsytti miesten laumautuminen, joka minusta on ämmämäistä, kuten tietysti myös se että he luulevat minun haukkumiseni jotenkin edistävän heidän asiaansa, mikä se sitten lieneekään. >>>

      Vastaan vain omasta puolestani: tuo sakinhivutus, mitä exäsi kutsui "miesten laumautumiseksi", oli omasta puolestani täysin tietoista, ja oli mielenkiintoista huomata, että jopa Itzli lähti jekkuun mukaan. Vastauksen siihen, mitä asiaa se edisti jos edisti, löydät itsestäsi.

      Äijämäisyydestä ja ämmämäisyydestä: Ne ovat pelkästään erilaisia toimintatapoja, eivät itsessään hyviä taikka huonoja. Sekavuudessaan exäsi ei nähnyt oleellista ja takertui vain kuvittelemaansa hyökkäykseen egoaan vastaan.

      >>> No niin, luulen että minulla on tarve käydä hiemankin auktoriteeteilta haiskahtavien tyyppien kanssa mittelöön, sillä minulla on myöhäismurrosikä kesken ja haluan todellakin vihdoin vapautua menneisyyden ja muiden ihmisten kohtaloiden kahleesta. >>>

      Löytyyhän sitä oikeaa havaintoa, itsetuntemus rulez!

      Äläkä nyt ylpisty, rakas Josefina, ja takerru tavoittelemaan uudestaan edellisen oivalluksen antamaa hyvää oloa, koska se on seuraavan oivalluksen tiellä. Ja saman ohjeen annan itselleni.

      • Josefina

        Niin, valitsemani tapa on todellakin varsin vaikea, ja ilmeisesti liian haasteellinen minulle! Ehkäpä olennainen puute toimissani on se, että enemmän kuin huolellinen järkeily minua kiinnostaa toimia HETKESSÄ, nyt. Tällöin minua tietysti ohjaa tiedostamaton puoli itsestäni, ja lopputulos voi olla aivan mitä tahansa. Pahinta on, että alan tuntea olevani totaalisen järjetön ja umpihullu - ja sehän ei ole erityisen rakentava juttu...

        >Tämän "harrastuspiirin" jäseniltä odotetaan taitavampaa toimintaa.

        Ei odoteta. Ota huomioon että meillä ei ole täällä yhteistä luokkaa jolla kaikki olisivat samalla tasolla, vaan kyseessä on erilaisia kursseja joilla yksilöt ovat kukin eri vaiheissaan.

        >Äläkä nyt ylpisty, rakas Josefina, ja takerru tavoittelemaan uudestaan edellisen oivalluksen antamaa hyvää oloa, koska se on seuraavan oivalluksen tiellä. Ja saman ohjeen annan itselleni.

        Ikuisessa elämänsisällönpuutteessani himoitsen kaikkea sitä mikä joskus on tuntunut hyvältä... Mutta eihän tietenkään MITÄÄN voi koskaan todella kokea toista kertaa.

        Olen muuten pohdiskellut, että jättäisinkö näennäisesti egoani halventavan toimintatavan ainakin toistaiseksi, ja kokeilisin vaihteeksi aggressiivista linjaa jossa en muka suostu näkemään mitään kriittisesti??? Jotenkin ei kuulosta hyvältä. Ehkäpä vain veivaan siten kuin kulloinkin hyvältä tuntuu... Until next fog...


      • Babulos
        Josefina kirjoitti:

        Niin, valitsemani tapa on todellakin varsin vaikea, ja ilmeisesti liian haasteellinen minulle! Ehkäpä olennainen puute toimissani on se, että enemmän kuin huolellinen järkeily minua kiinnostaa toimia HETKESSÄ, nyt. Tällöin minua tietysti ohjaa tiedostamaton puoli itsestäni, ja lopputulos voi olla aivan mitä tahansa. Pahinta on, että alan tuntea olevani totaalisen järjetön ja umpihullu - ja sehän ei ole erityisen rakentava juttu...

        >Tämän "harrastuspiirin" jäseniltä odotetaan taitavampaa toimintaa.

        Ei odoteta. Ota huomioon että meillä ei ole täällä yhteistä luokkaa jolla kaikki olisivat samalla tasolla, vaan kyseessä on erilaisia kursseja joilla yksilöt ovat kukin eri vaiheissaan.

        >Äläkä nyt ylpisty, rakas Josefina, ja takerru tavoittelemaan uudestaan edellisen oivalluksen antamaa hyvää oloa, koska se on seuraavan oivalluksen tiellä. Ja saman ohjeen annan itselleni.

        Ikuisessa elämänsisällönpuutteessani himoitsen kaikkea sitä mikä joskus on tuntunut hyvältä... Mutta eihän tietenkään MITÄÄN voi koskaan todella kokea toista kertaa.

        Olen muuten pohdiskellut, että jättäisinkö näennäisesti egoani halventavan toimintatavan ainakin toistaiseksi, ja kokeilisin vaihteeksi aggressiivista linjaa jossa en muka suostu näkemään mitään kriittisesti??? Jotenkin ei kuulosta hyvältä. Ehkäpä vain veivaan siten kuin kulloinkin hyvältä tuntuu... Until next fog...

        Kun järjen nakkaa kokonaan menemään ja antaa täyden vallan ensireaktiolle, "tiedostamattomalle puolelle", ei liene suuri yllätys, mitä sieltä enimmäkseen tulee: mekaanista toimintaa, puolustusmekanismeja, sitä tavallista ihteään. Näistä on mahdotonta vapautua, ellei niitä ensin havaitse.

        Itsensä tarkkailustakin löytyy omat sudenkuoppansa, loputon kierre, jossa ei ole enää varma mistään ja lakkaamatta vain kyseenalaistaa omia havaintojaan ja motiivejaan päätyen lopulta täydelliseen toimintakyvyttömyyteen. Tasapainoa tässäkin tarvitaan, hallittua riskinottoa. Itsensä tarkkailussa tulisikin kai pyrkiä vain pelkästään tarkkailemaan ja jättämään havaintojensa arvottamisen sikseen, koska arvottamisesta alkaa vain uusi kierre, samaistumme edelleen siihen, joka arvottaa, emme havaintoon.

        Rohkenen vieläkin väittää, että taitavampaa toimintaa odotetaan sekä täällä että muualla maailmassa, ei suinkaan taitamattomampaa toimintaa? Jos joku taitamattomuudesta ärsyyntyy, se ärsyyntyminen on tietenkin sen ongelma, joka ärsyyntyy, jolloin voi vetäytyä tarkastelemaan itseään ja niitä syitä, miksi vielä jaksaa ärsyyntyä, tai sitten katsoa onko mahdollista tehdä jotain niille ulkoisille tekijöille, joista ärsyyntyminen syntyy. Hinajana vai Mahajana? Hmmm... ;)


      • Josefina
        Babulos kirjoitti:

        Kun järjen nakkaa kokonaan menemään ja antaa täyden vallan ensireaktiolle, "tiedostamattomalle puolelle", ei liene suuri yllätys, mitä sieltä enimmäkseen tulee: mekaanista toimintaa, puolustusmekanismeja, sitä tavallista ihteään. Näistä on mahdotonta vapautua, ellei niitä ensin havaitse.

        Itsensä tarkkailustakin löytyy omat sudenkuoppansa, loputon kierre, jossa ei ole enää varma mistään ja lakkaamatta vain kyseenalaistaa omia havaintojaan ja motiivejaan päätyen lopulta täydelliseen toimintakyvyttömyyteen. Tasapainoa tässäkin tarvitaan, hallittua riskinottoa. Itsensä tarkkailussa tulisikin kai pyrkiä vain pelkästään tarkkailemaan ja jättämään havaintojensa arvottamisen sikseen, koska arvottamisesta alkaa vain uusi kierre, samaistumme edelleen siihen, joka arvottaa, emme havaintoon.

        Rohkenen vieläkin väittää, että taitavampaa toimintaa odotetaan sekä täällä että muualla maailmassa, ei suinkaan taitamattomampaa toimintaa? Jos joku taitamattomuudesta ärsyyntyy, se ärsyyntyminen on tietenkin sen ongelma, joka ärsyyntyy, jolloin voi vetäytyä tarkastelemaan itseään ja niitä syitä, miksi vielä jaksaa ärsyyntyä, tai sitten katsoa onko mahdollista tehdä jotain niille ulkoisille tekijöille, joista ärsyyntyminen syntyy. Hinajana vai Mahajana? Hmmm... ;)

        >Itsensä tarkkailustakin löytyy omat sudenkuoppansa, loputon kierre, jossa ei ole enää varma mistään ja lakkaamatta vain kyseenalaistaa omia havaintojaan ja motiivejaan päätyen lopulta täydelliseen toimintakyvyttömyyteen.

        Tuntuu kovasti tutulta.

        ---

        Haen nimenomaan sitä tilaa, missa ei enää ärsyynny yhtään mistään! Mutta onkohan se vain valaistuneiden yksityisomaisuutta... Vaiko kenties peräti kuolema - jos oletetaan että elämiseen aina liittyy jonkinlaista tunnekuohua. No, kai se energia voi muillakin tavoin vipattaa ja liikkua kuin elämällä Tuulen viemää -tilassa.


      • Babylos goes pop
        Josefina kirjoitti:

        >Itsensä tarkkailustakin löytyy omat sudenkuoppansa, loputon kierre, jossa ei ole enää varma mistään ja lakkaamatta vain kyseenalaistaa omia havaintojaan ja motiivejaan päätyen lopulta täydelliseen toimintakyvyttömyyteen.

        Tuntuu kovasti tutulta.

        ---

        Haen nimenomaan sitä tilaa, missa ei enää ärsyynny yhtään mistään! Mutta onkohan se vain valaistuneiden yksityisomaisuutta... Vaiko kenties peräti kuolema - jos oletetaan että elämiseen aina liittyy jonkinlaista tunnekuohua. No, kai se energia voi muillakin tavoin vipattaa ja liikkua kuin elämällä Tuulen viemää -tilassa.

        Tuuli, puhalla läpi pään!

        Tuulelta vastauksen saan.

        Kova tuuli on jumalan nauru.


    • Polgara

      ...siis tästä keskustelusta... *naureskelee yksinään* Ihmiset ovat aina jonkin verran itsekkäitä, jos tuntee toisen parjaavan itseään niin tietenkin puolustautuu... Mitä jäännää tässä koko jutussa on?

      Itse vaikka olenkin nainen en siedä naisia.. mieluummin olen miespuolisten henkilöiden kanssa sillä he perustelevatkin asiansa. Näin siis olen aina kokenut.. Otetaanpa vaikka jokin joukkuepeli esim jalkapallo (jota itse pelaan harastejoukkueessa) niin koulutunneilla syntyi tappelu kun joku tyttö alkoi räkyttää että olin tehnyt virheen. Lopulta asia olikin niin että tämä typerä tyttö passitettiin lukemaan sääntökirjaa... Joukuepeleissä miehet ovat parempia kuin naiset. Sama pätee myös ryhmätyöskentelyssä. Naisten ei mielestäni tulisi edes yrittää ryhmään jossa on muita naisia... Siis tämä on minun lyhyen elämäni aikana muodostunut käsitys ja tätä mieltä olin jo ala-asteella... eikä se miksikään ole muuttunut... Naisten ystävyys on paholaisen ystävyyttä... Vaikka itsekin omistan monta naisystävää, mutta silti ystävyys naisen kanssa ei voi olla yhtä luottamuksellista kuin miehen kanssa...


      Pol (haukkuu oman sukupuolensa mukaanlukien itsensä suohon) :D

      • Itzli

        Näin oman itseni ja miehen näkökulmasta naiset ovat ystävinä mielenkiintoisia mutta samalla keljuja, koska heitä kiinnostaa vain mennä naimisiin jonkun tarujen prinssinsä kanssa ja sitten käpertyä tämän rakkaan nallekarhunsa syliin höpöilemään loppuiäkseen ja unohtaa muu maailma. Jos mies ei halua naimisiin tai varsinkaan jos ei edes ole tulenpalavasti rakastunut niin ei se ystävyyskään sitten oikein kiinnosta naista. Mieluummin nainen suuntaa energiansa sen tarujen nallekarhun metsästykseen kuin tuhlaa aikaansa sellaisen miehen kanssa joka ei aio omistautua hänelle täydellisesti.

        Ainoat pysyvät naisystäväni ovat sellaisia jotka olen tavannut jo alunperin jossakin tietyssä molempien tiedostamassa ja tarkasti rajatussa tarkoituksessa, kuten business-kontakteina, luokkatovereina, kirjekavereina tms.

        Muut naiset ovat lähteneet lipettiin pian sen jälkeen kun ovat oivaltaneet etten ole enkä koskaan tule olemaan juuri heistä "sillä tavalla" kiinnostunut. Silloin nainen joka siihen asti on käyttäytynyt kuin pieni kissanpoikanen muuttuu yhtäkkiä 100 metriä korkeaksi ja 400 metriä pitkäksi, katsoo miesystäväänsä kuudentoista kilometrin korkeudesta ja esittää myyttisen kysymyksensä: "Mitä hyötyä sinusta sitten on minulle?".


      • Josefina
        Itzli kirjoitti:

        Näin oman itseni ja miehen näkökulmasta naiset ovat ystävinä mielenkiintoisia mutta samalla keljuja, koska heitä kiinnostaa vain mennä naimisiin jonkun tarujen prinssinsä kanssa ja sitten käpertyä tämän rakkaan nallekarhunsa syliin höpöilemään loppuiäkseen ja unohtaa muu maailma. Jos mies ei halua naimisiin tai varsinkaan jos ei edes ole tulenpalavasti rakastunut niin ei se ystävyyskään sitten oikein kiinnosta naista. Mieluummin nainen suuntaa energiansa sen tarujen nallekarhun metsästykseen kuin tuhlaa aikaansa sellaisen miehen kanssa joka ei aio omistautua hänelle täydellisesti.

        Ainoat pysyvät naisystäväni ovat sellaisia jotka olen tavannut jo alunperin jossakin tietyssä molempien tiedostamassa ja tarkasti rajatussa tarkoituksessa, kuten business-kontakteina, luokkatovereina, kirjekavereina tms.

        Muut naiset ovat lähteneet lipettiin pian sen jälkeen kun ovat oivaltaneet etten ole enkä koskaan tule olemaan juuri heistä "sillä tavalla" kiinnostunut. Silloin nainen joka siihen asti on käyttäytynyt kuin pieni kissanpoikanen muuttuu yhtäkkiä 100 metriä korkeaksi ja 400 metriä pitkäksi, katsoo miesystäväänsä kuudentoista kilometrin korkeudesta ja esittää myyttisen kysymyksensä: "Mitä hyötyä sinusta sitten on minulle?".

        En malta olla utelematta, että entä naiset jotka ovat jo metsästyksessään onnistuneet aikoja sitten ja pystyneet sitomaan tietyt tarpeensa yhteen yksilöön?

        Eikö heillä todellakaan riitä aikaa ystävyyteen? Vai onko puoliso mustis?


      • Itzli
        Josefina kirjoitti:

        En malta olla utelematta, että entä naiset jotka ovat jo metsästyksessään onnistuneet aikoja sitten ja pystyneet sitomaan tietyt tarpeensa yhteen yksilöön?

        Eikö heillä todellakaan riitä aikaa ystävyyteen? Vai onko puoliso mustis?

        Sen jälkeen kun nallekarhu löytyy, varmasti kelpaavat miehet ystäviksi, koska olo voi oman avisiepon kanssa olla joskus turhankin ahdas. Silloin kuitenkin on jo myöhäistä, koska oma aviomies tulee kuitenkin mustasukkaiseksi jos vaimo tapailee muita miehiä.


      • Josefina
        Itzli kirjoitti:

        Sen jälkeen kun nallekarhu löytyy, varmasti kelpaavat miehet ystäviksi, koska olo voi oman avisiepon kanssa olla joskus turhankin ahdas. Silloin kuitenkin on jo myöhäistä, koska oma aviomies tulee kuitenkin mustasukkaiseksi jos vaimo tapailee muita miehiä.

        Kuka tahansa nyrjähtää päästään, jos pysyttelee koko ajan vain aviosiepponsa kainalossa. Eihän siinä kehity minkäänlaista suhteellisuudentajua.

        "Meidän Jaakkima sanoo näin ja meidän Jaakkima on sitä mieltä..."

        Mutta kyllähän nyt tänäpänä pitäisi jo tajuta että ei se eukko ole niin vain vietävissä, jos äijäliini ihan oikeasti on sen eukon mielestä rakas.

        Ärh.


      • Polgara
        Itzli kirjoitti:

        Näin oman itseni ja miehen näkökulmasta naiset ovat ystävinä mielenkiintoisia mutta samalla keljuja, koska heitä kiinnostaa vain mennä naimisiin jonkun tarujen prinssinsä kanssa ja sitten käpertyä tämän rakkaan nallekarhunsa syliin höpöilemään loppuiäkseen ja unohtaa muu maailma. Jos mies ei halua naimisiin tai varsinkaan jos ei edes ole tulenpalavasti rakastunut niin ei se ystävyyskään sitten oikein kiinnosta naista. Mieluummin nainen suuntaa energiansa sen tarujen nallekarhun metsästykseen kuin tuhlaa aikaansa sellaisen miehen kanssa joka ei aio omistautua hänelle täydellisesti.

        Ainoat pysyvät naisystäväni ovat sellaisia jotka olen tavannut jo alunperin jossakin tietyssä molempien tiedostamassa ja tarkasti rajatussa tarkoituksessa, kuten business-kontakteina, luokkatovereina, kirjekavereina tms.

        Muut naiset ovat lähteneet lipettiin pian sen jälkeen kun ovat oivaltaneet etten ole enkä koskaan tule olemaan juuri heistä "sillä tavalla" kiinnostunut. Silloin nainen joka siihen asti on käyttäytynyt kuin pieni kissanpoikanen muuttuu yhtäkkiä 100 metriä korkeaksi ja 400 metriä pitkäksi, katsoo miesystäväänsä kuudentoista kilometrin korkeudesta ja esittää myyttisen kysymyksensä: "Mitä hyötyä sinusta sitten on minulle?".

        Henkisesti olen kuulema hyvä äijä ja jätkät on tykänneet.. Minä poikkean ystävistäni juuri tuon "nallekarhun" etsinnän osalta. Minua ei kiinnosta mennä naimisiin saati hankkia lapsia.. Eli tässä yksi poikkeus siihen stereotypiaan.. :D


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mies kateissa Lapualla

      Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla
      Lapua
      116
      6010
    2. Poliisi tutkii murhaa Paltamossa

      Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta
      Paltamo
      32
      4107
    3. Olenko joka hetki

      Ajatuksissasi?
      Ikävä
      82
      3362
    4. Jos me voitais puhua

      Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä
      Ihastuminen
      18
      2996
    5. Jenna meni seksilakkoon

      "Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t
      Maailman menoa
      252
      2064
    6. Joo nyt mä sen tajuan

      Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?
      Ikävä
      88
      2004
    7. Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."

      Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui
      Maailman menoa
      43
      1817
    8. Mikä sinua ja

      kaivattuasi yhdistää ?
      Ikävä
      143
      1795
    9. Olipa ihana rakas

      ❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau
      Ikävä
      8
      1696
    10. Vain yksi elämä

      Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu
      Ikävä
      88
      1569
    Aihe