Olen ymmärtänyt että nykyiset aurinkokeräin-systeemit toimivat yksinkertaisella lämmönvaihtimella, siis ilman lämpöpumppua? Eikö lämpöpumpun asentaminen tuon lämmönvaihtimen tilalle parantaisi hyötysuhdetta ja mahdollistaisi lämmön keräämisen myös kylmillä ilmoilla?
En löytänyt mistään lukuja, mutta oletetaan että aurinkokeräimeen menee 25-asteista nestettä ja sielä palaa 90-asteista. Saadaan siis hyödynnettyä 65 asteen verran lämpöä. Lämpöpumpun avulla tuota aurinkokeräimeen menevää nestettä voitaisiin viilentää jopa 0 asteen tienoille jolloin enemmän lämpöä saadaan talteen, ja vaikka keräimestä palaava neste olisi vain 30-asteista (esim talvella) niin silti saadaan 30 asteen verran lämpöä talteen?
En löytänyt mistään lukuja, mutta oletetaan että aurinkokeräimeen menee 25-asteista nestettä ja sielä palaa 90-asteista. Saadaan siis hyödynnettyä 65 asteen verran lämpöä. Lämpöpumpun avulla tuota aurinkokeräimeen menevää nestettä voitaisiin viilentää jopa 0 asteen tienoille jolloin enemmän lämpöä saadaan talteen, ja vaikka keräimestä palaava neste olisi vain 30-asteista (esim talvella) niin silti saadaan 30 asteen verran lämpöä talteen?
Vastaukset 6
Vanhimmat
" Eikö lämpöpumpun asentaminen tuon lämmönvaihtimen tilalle parantaisi hyötysuhdetta ja mahdollistaisi lämmön keräämisen myös kylmillä ilmoilla?"
Hyötysuhde kyllä nousisi, mutta lämmön kerääminen on mahdollista jo nykyisilläkin laitteilla.
Itsekin sain viime tammikuussa mitattua itse askartelemasta paneelin kappaleesta mitattua lämpötilaksi 48 astetta, vaikka ulkopuolella oli muutaman asteen verran pakkasta.
Tosin se oli mitattu "nolla-tehoilla", eli putkistossa ei kiertänyt yhtään mitään, mutta sittenkin suurin ongelma on siinä, että tehon tuottamiseen tarvitaan auringonpaistetta, ja sen pitää päästä keruuputkistoon saakka, mikä on talvella aika hankalaa päivien lyhyyden, epävakaan säätilan ja mahdollisen lumipeitteen vuoksi.
Eikä merkityksellisen tehon tuottamiseen välttämättä edes vaadita korkeita lämpötiloja, jos ajatellaan että verkostosta tulisi esim. 10 asteista vettä, joka lähtee kattilasta 50 asteisena, niin lämpötila ero olisi tuolloin 40 astetta, jos aurinkolämmöllä voitaisiin esilämmittää vesi edes 20 asteiseksi, niin lämpötilaero kutistuu 30 asteeseen, jolloin aurinkolämmöllä tuotetaan jo 25% käyttöveden lämmitykseen tarvittavasta tehosta, ja se on jo aika paljon se.
Aurinkokeräinten hyötysuhdettä voitaisiin toki ehdottamallasi tavalla parantaa, mutta hyötysuhde ei ole ainoa arvo, myös yksinkertaisuus on arvokas asia. Aurinkokeräinten käyttö veden esilämmitykseen on teknisesti yksinkertaista, ja siksi suhteellisen halpaa. Oikeastaan kallein komponentti on varaaja, joka tarvitaan joka tapauksessa, sillä aurinko ei paista aina silloin kun lämpöä tarvitaan, eli aurinkokeräinten lämpö joudutaan varastoimaan joka tapauksessa.
sinulla on tuo aurinkokeräin käytössä? Riittääkö pelkkä aurinkokeräimen energia lämmittämään käyttöveden edes kesällä, vai joudutko silloinkin lisälämmittämään?
Toistaiseksi kyseessä on pelkkä prototyyppi, joten en osaa kysymyksiisi vastata.
9,6 m2 keräimet riittää lämmityksen ja käyttäveteen koko kesän ja hyvänä apuna aina maaliskuusta alkaen.
Otetaan auringosta se mikä päivänaikana on saatavilla ja loput klapeilla alapalokattilasta vasta illalla, eipä ole montaa kertaa lämmitetty koko puolenvuoden aikana. Huonopuoli siinä taas oli se kun pannu kylmeni kokonaan niin tuli sytytysvaiheessa vetovaje.
Tässä vaiheessa on tarkoitus tutkia tuulivoiman laittamista lisäksi ja sähkövastukset varaajaan, meillä on tuulinen paikka joten luulisin energian riittävän. Sen tässä ilmoja seuratessa olen huomannut, että tuulta täällä piisaa silloin kun aurinko ei paista.
Joko olet löytänyt sopivan generaattorin? Mikä?
ja hyötysuhde huononee...