Onko julkisuudella väliä?

Minulla ainakin on pakonomainen tarve tulla tunnetuksi ja huomatuksi. vaikkakaan en ole kovinkaan näkyvä persoona kaveriporukassa tai vastaavassa. Olen selittänyt itselleni sen sillä,että ei ole kovinkaan paljon väliä tunnetaanko minut jossain 10äijän porukassa, kun joku päivä he tahtovat tavata sen tv:stä ja lehdistä tutun kaverinsa,joka on vain niin kiireinen sitten että häntä on lähes mahdoton tavoittaa! toisaalta en ole ihan varma mikä ko. vertailussa on loppupeleissä syy ja mikä seuraus!
Olen myös (Ehkä hieman salaa itseltänikin) miettinyt julkisuudenkipeyteni johtuvan siitä että olin hieman hiljainen lapsena ja silloinkin ajattelin kavereistani ja suunnilleen kaikista tutuistani,että: "saattepa nähdä vielä joku päivä kun minä olen.." Eli näyttämisen halu! ..tosin itselleni olen sumplinut asian niin että olen vain harvinaisen kunnianhimoinen ja päämäärätietoinen henkilö josta voi tulla mitä vain tahdon!
Vaikka puhunkin tässä välillä hieman eräänlaisesta itsenikin juksaamisesta,niin täysin rehellisesti voin sanoa että itsetuntoni on vähintään yhtä korkealla tasolla kuin tavallisella mattimeikäläisellä ja uskaltaisin jopa väittää että hieman korkeammallakin(:
Minulta puuttuu eräs inhimillisyyden/ihmisenä olon tärkeimmistä asioiosta,nimittäin en oikein osaa kadehtia ketään vaan arvostan kanssaeläjiä heidän saavutuksiinsa katsomatta!
Jos joku on rikas tai julkkis,niin se on hänen oman työnsä ja yrittämisensä tulos! ei se ole keneltäkään pois! harvalla julkkiksella/rikkaalla oli syntyessään yhtään sen paremmat mahdollisuudet saavuttaa unelmansa,kuin kenellä tahansa muullakaan!

...varsinaiseen kysymykseesi kyllä äsken,mutta olen sitä mieltä että ihmiset tahtovat elää osan omasta elämästään julkkisten ja tunnettujen ihmisten "kautta" ja leikkiä jonkinlaisilla rooleilla! lisäksi lienee helpottavaa huomata,että maailman kaikkien aikojen parhaalla mäkihyppääjälläkin menee välillä huonosti,joten "ei ihme että minullakin joskus menee"

Jos aikoo myydä vaikkapa levyjä, on oltava koko ajan julkisuudessa. Mutta jos musa on tosi hyvää, riittänee kohtalaiseen levymyyntiin kohtalainen julkisuuskin. Julkisuus on esilläoloa erilaisissa medioissa ja tapahtumissa. Se on ihmisen laiskuutta ja kunnianhimoa. Kai siinä on myös muita ihmisen viettejä mukana, kuten suvunjatkamista. Halutaan rikastua nopeasti ja olla laumanjohtajia tai jotain sinnepäin.

Maailman paras suomalainen bändi
http://personal.inet.fi/musiikki/velderado
ja myös
www.velderado.com

ainakin kiinnostaa kaikkien asiat, ystävien, julkkisten ja naapureiden. on kivaa olla utelias.

en väitä ettenkö välillä olisi miettinyt millaista olisi olla julkkis. Kyllä varmasti hetken siellä julkisuudessa viihtyisi, mutta ei kauaa. Varsinkin surullisimpia tapauksia ovat ne ihmiset, jotka "eivät halua" olla julkisuudessa. Tarkoitan esimerkiksi ruotsin kuninkaalisia. Jokaista liikettä seurataan, etkä koskaan saa mennä mihinkään niin ettei sinua tiirattaisi. Se on varmasti uuvuttavaa. Suomessa ja varmasti muuallakin varmasti stressaisi julmetusti, että ihmiset tulevat vasta sitten avautumaan, kun ovat nauttineen muutaman rohkaisu ryypyn. Kuka sellaista jaksaa pitkään? Toisaalta olen hyvin iloinen, että saan baarissa olla rauhassa.

Vastaus itse kysymykseen on helppo, uteliaisuus. Jotkut haluavat tietää kaiken julkkiksista. Miten he elävät, missä he liikkuvat yms. Kai osa sitten elää sitä kautta julkkisten elämää. Parasta on, että harva tunnustaa lukevansa seiskaa, ohoa ja katsoa, mutta silti niitä myydään aika julmetusti.

Minusta julkisuuden kohokohta on linnanjuhlat, jos sinne pääsee niin sitten on kaikki saavutettu. Olkoon se tavoitteeni.

Julkisuuden henkilöistä silmittömästi kiinnostuneet ihmiset eivät omista omaa elämää. Itselle ei koskaan tapahdu mitään jännää, niinpä odotetaan torstaita tulisilla hiilillä ja luetaan sitten seiskasta kuola valuen julkkisjuoruja. Aika kurjaa sanon mä.

Hyvä aihe Mari! Ja tuossahan yllä tuli hyviä vastauksia jo! Mutta vielä: ihmisiä kiinnostaa julkkikset uteliaisuuden lisäksi varmaan moni syy. Yksi selittävä asia voisi olla semmoinen, että julkkikset ovat katsojalle ikäänkuin kavereita, ystäviä, jonka elämää ja käänteitä seuraa aivan samalla mielihalulla kuin oikeidenkin kavereiden elämää. Julkkisten kasvot ja elämä ovat niin tuttuja, että niistä tulee ikäänkuin kavereita - tosin julkkiskaveruussuhde on yksipuolinen.

Ja kun tavallisen ihmisen arki on harmaata, niin onhan se kiva tietää minkälaista on elää parrasvaloissa, kiertää coctail-kutsuja, ja miten tämä vaikuttaa ihmiseen jne...

Ja kun joku julkkis on omilla ansioillaan julkkis (muusikko, joka tekee V''''n kovaa musiikkia, raudan luja poliitikko, maailman paras mäkihyppääjä jne) niin onhan se kiva tietää, että minkälainen on tämä huipputyyppi luonteeltaa, mistä se ammentaa voimansa jne!

Mutta niinkuin asia tulikin jo ilmi, monet julkkikset tarvitsevat julkisuutta tienatakseen elantonsa: poliitikko tarvii ääniä, muusikko levynostajia ja radiosoittoa, urheilijat sponsoreita jne. Vielä on olemassa erikseen media-koneisto, joka saattaa julkkikset ja yleisön yhteen. Tämä media-koneisto hypettää julkkiksia, koska se on taas heidän elinkeino.

Eli yhtäkaikki; julkkisten ympärillä on älytön hullunmylly, jossa kaikki haluaa hyötyä toisistaan.

Sosiologi Pierre Bourdieulla on "erottautumisen teoria", jonka mukaan jokaisella meistä on tavalla tai toisella tarve erottautua "massasta". Toiselle riittää cool paita, toisella pitää olla tiukkoja mielipiteitä kyetäkseen erottautua muista haluamallaan tavalla. Kolmas on taas hyvä vitsinkertoja. Koko julkisuusrumba on luonnut tilanteen (tää ei oo enää Bourdieuta), että "pienimuotoinen erottautuminen" ei riitäkään, vaan halutaan olla koko kansan julkkiksia, hinnalla milllä hyvänsä. Siksi Idols, Haluatko filmitähdeksi jne, ovat todella suosittuja ohjelmia, ja ihmiset menevät niihin nolaamaan itsensä! Mutta samassa "hinnalla millä hyvänsä" sarjassa painii Myyrmannin pommimies ja Lindhin puukottaja, hassua ja outoa sinänsä.

Kansa tarvitsee sirkushuveja - julkkikset ovat kansan VIIHDETTÄ.

Minua on ihmetyttänyt kaiken maailman jukimot aina,sillä kun tuut julkisuuteen menetät myös sielusi julkisuudelle ja tää on tosi.
Entäs sitten kun media hylkää niin oot tyhjän päällä.Nämä kaikki Gimmelit yms,tulevaisuus julkisuuden jäleen ei kovinkaan hyvä.

...voin sanoa, että olen julkkispiireissä sen verran pyörinyt, että ei ne sen kummempia ole kuin muutkaan ihmiset. Eikä mulla ole ainakaan tarvetta sanoa, että "tunnen sen tai se teki sitä". Mutta tiedän kyllä, että joillakin tyypeillä se on "henki ja elämä", että tuntee tai pyörii samoissa piireissä. Mistä tämä sitten johtuu? Uskoisin, että oma syynsä jälleen kerran on huonossa itsetunnossa. Uskoo saavansa enemmän kavereilta kunnioitusta ja huomiota, kun on tuntevinaan jonkun julkimon. Ja kaverit saa taas sanoa, että mun kaveri tuntee sen ja sen jne... Ikuinen oravanpyörä ja plä plä plää...

Hyvä kysymys,itseänikin ihmetyttää,lähinnä iltapäivälehtien lööpeissä esiintyvät henkilöt.Enhän edes tiedä kuka on joku villman tai herala tai ahtola,joka on joko mennyt kihloihin tai eronnut tai alkanut moottoripyöräilijäksi tai saanut sakot tai ehkä raskaana,tai sitten joku "vauhdikas" henkilö on ostanut hienon auton.... miksi noi asiat pitäisi tietää......

Julkisuudella ei ehkä niin miehelle ole väliä mutta naiselle on, ainakin seksimielessä. Reidet avautuu jos olet julkkis.