Joo eli haluisin vaan tietää et kuinka moni on ollu osastolla bulimian takia ja onko siitä ollu teille apua? ite oon ollu jo kahteen kertaan tuloksetta, tai et hetken aikaa sen jälkeen menee hyvin mut sit alkaa taas sama vanha pyörii...turhaa..
osastohoidossa olleita??
----
5582
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oon ollu osastolla anon ja bulimian takia. Viimeksi bulimia katkesi sairaalahoitoon. Kesäkuussa pääsin pois, ja nyt taas sama oksentelukierre jatkuu, eli aika turhaan mä siellä olin. Tosin aikoinaan ano muuttui bulimiaksi osastolla, kun siellä oli pakko syödä. Tää on niin syvältä, en enää ikinä haluu saikkuun takasin!
ensin bulimian takia vapaaehtoisesti pari kuukautta, sairastuin sinä aikana anoreksiaan ja pian olin vuoden pakkohoidossa anoreksian takia. ja pian kotiutumisen jälkeen olin vuoden pakkohoidossa bulimian ja masennuksen takia.
masennus lähti. bulimia pysyy. ei se sairaala mulla ole mitään korjannut. siirtänyt ongelmia vain eteenpäin, koska niissä hoitolaitoksissa missä olen ollut, ei osattu hoitaa sh-potilaita.
olen katkera, että anoreksiani vaihtui heti letkujen ja lihomisen jälkeen takaisin bulimiaksi eikä hoitohenkilökunta välittänyt yhtään. kunhan vain lihoin.
en ole ollut tyytyväinen. mutta en kai ole koskaan osannut ottaa apua oikealla tavalla vastaan, koska olen ollut pakolla hoidossa. jos oma motivaatio puuttuu, ei kai paraneminen ole mahdollista. ei muut sitä voi toisen puolesta, vain auttaa siinä.
musta pitäisi huomioida syömishäiriöissä aina myös psyykkinen puoli eikä ainoastaan fyysinen, koska sh on kuitenkin sairaus, jossa ongelma on päässä. loput on sitten oireita siitä esim. laihuus ym.
nyt meni vähän pitkäksi, mutta koskaan en enää osastolle halua. avohoito riittää minulle.
oon samaa mieltä tosta et osastolla ei huomioida yhtään psyykkistä puolta, se osasto millä olin, nii siel oli kaikkii vanhoi huonokuntosii potilaita ja sit ite olin kuitenki siin kunnos et pystyin tietty liikkuun ja muutenki ihan normaalisti elään ja sit ku pakotettiin olee vaan siinä samas huonees 24/7 nii tuli siin vähä aika pitkäks ja hulluks ku juttu seurana oli niinku itteensä 50v vanhemmat ihmiset... millään muul ei siellä ollu välii ku sillä et söi kaikki ja ruoka pysy sisällä, sit ku tuli sen jälkeen paha olo nii voi voi.. yksinhän siin sit oli koska ei hoitohenkilökunnalla oo resurssei sellaseen tukeen mitä siin ois ehkä tarvinnu.. ite oon kokenu sen sairaalahoidon niin turhaks et oon menettäny jo toivon paranemisen suhteen.. tuleeko tää oleen niinku loppu elämän tällasta..
Mä olen tälläkin hetkellä osastolla bulimia anoreksian takia.
Tää on tosaan yhtä helvettiä koska oksennan
myös ossalla mistä en ole vielä jäänyt kiinni.
Mä tiedän että tuun jäämään kunhan verikokeet otetaan mutta mä en vain voi lopettaa. Haluiaisin kyllä jonkun jolle voi jutella(vaikka näin) koska en tunne ketään jolla ois samaa tilannetta taikka eded bulimiaa.
Minkä ikänen oot ja missä osastolla oot ? Olen itsekin ollut bulimian takio osastohoidossa...