Tämä on vaikea asia itselleni. Olen pitkässä parisuhteessa, mm. lapsia on. Rakastan miestäni, tai uskon rakastavani. Rakastan myös toista "ystävä" miestä. Olen rakastanut jo monta vuotta. Suhde platoninen. Vaikea olisi myös perhettä rikkoa.
Mutta olen hetkittäin hyvin ahdistunut, vaikka periaatteessa pitäisi olla kaikki ainekset onnellisuuteen. Teenkö kaikkia kohtaan väärin, ketä kohtaan minun pitäisi tehdä oikein. Onko paras vaihtoehto lopettaa ystävyys "ystävä" mieheen. Vai olisiko parempi erota.
Ja lisätäkseni vielä, vaikka haaveilen "ystävästäni", tosiassa tiedän, että haavekuva yhteisestä tulevaisuudesta on harhaa, oman mielikuvituksen värittämää. Eli olen 99%:n varma, että vaikka eroaiasin ei minusta ja toisesta miehestä vain voisi tulla mitään. Tuskin hän edes haluaisi kanssani mitään. Eli mikään syy tai vaihtoehto hän ei ole. Tosiassa asiaan liittyy niin paljon myös kolmansia ja neljänsiä osapuolia, että pelkkä ajatuskin kauhistuttavalla tavalla naurattaa.
Mutta ehkä se kipein kysymys itselleni on, onko rakkaus nykyiseen aitoa, vaan onko se vain kiintymystä. Toki tajuan senkin, että rakkaus muuttuu ajan kanssa. Mietin vain, että olisiko eniten oikein elää erillään ja ystävinä nykyisen kanssa. Eläen vapaana parisuhteesta, silloin en kokisi pettäväni ketään ajatuksissani.
Miten rauhaton sielu saa sielulle rauhan?
Mutta olen hetkittäin hyvin ahdistunut, vaikka periaatteessa pitäisi olla kaikki ainekset onnellisuuteen. Teenkö kaikkia kohtaan väärin, ketä kohtaan minun pitäisi tehdä oikein. Onko paras vaihtoehto lopettaa ystävyys "ystävä" mieheen. Vai olisiko parempi erota.
Ja lisätäkseni vielä, vaikka haaveilen "ystävästäni", tosiassa tiedän, että haavekuva yhteisestä tulevaisuudesta on harhaa, oman mielikuvituksen värittämää. Eli olen 99%:n varma, että vaikka eroaiasin ei minusta ja toisesta miehestä vain voisi tulla mitään. Tuskin hän edes haluaisi kanssani mitään. Eli mikään syy tai vaihtoehto hän ei ole. Tosiassa asiaan liittyy niin paljon myös kolmansia ja neljänsiä osapuolia, että pelkkä ajatuskin kauhistuttavalla tavalla naurattaa.
Mutta ehkä se kipein kysymys itselleni on, onko rakkaus nykyiseen aitoa, vaan onko se vain kiintymystä. Toki tajuan senkin, että rakkaus muuttuu ajan kanssa. Mietin vain, että olisiko eniten oikein elää erillään ja ystävinä nykyisen kanssa. Eläen vapaana parisuhteesta, silloin en kokisi pettäväni ketään ajatuksissani.
Miten rauhaton sielu saa sielulle rauhan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihan vain sen takia koska tekstisi oli kuin suoraan ikävöimäni naisen kirjoittama,joten minä mies "ystävä" olisin todella onnellinen mies jos se oikea sielu kyseessä. Ikävä valtava!!!
Tuliko teistä pari??
Joku jaksaa kaivaa näin vanhoja esiin?
Toivottavasti et saa vastusta, tarkoittaisi siis sitä, ettei täällä enää roikkuisi tuo aloittaja.
ihmettelen samaa, mä en viitsi, ennätä kaivaa auki ees kaikkia tän päiväisiäkään, nii tää yks ronkkii 4 vuotta vanhoja hautoja.