yökastelu

Kiitos paljon vastauksesta! Jotenkin helpotti omaa mieltä kun meillä on 8 vuotias poika ja hän kastelee joka yö. Meillä on ollut käytössä minirin lääkitys. Ensin oli 5 vuotiaana yksi tabletti yössä pari kuukautta, mutta ei tehonnut. 8 vuotiaana on kokeiltu keväällä 2 tablettia yössä, mutta ei tehonnut. Nyt syksyllä ollut vajaa 2 kk 2 tablettia yössä, mutta ei vieläkään mitään tehoa. Itse ajattelin että en ala lapselle enään syöttämään lääkkeitä kun ei niistä ole apua. Hälytin oli käytössä jonkin aikaa mutta kun ei siitä ollut muuta kun vaivaa vanhemmille, poika ei kuullut hälytystä eikä aamulla muistanut että hänet oli herätetty. Olemme kokeilleet viedä lapsen yöllä kesken unien veskiin, mutta ei apua. Yökoulu on jäänyt väliin juuri yökastelun vuoksi. Kavereiden luokse ei halua yöksi, eikä halua kavereita meille yöksi. Mummolassa ja sukulaisten luona lapsi voi olla öitä kun olemme sopineet ettei asiasta puhuta muille. Lapsi on itse ottanut asian raskaasti, häpeää asiaa. Olemme koittaneet keskustella asiasta että ei kastelulle voi mitään, kastelu loppuu kun elimistö on kehittynyt tarpeeksi. Lapsi ajattelee että hän on maailmassa yksin kastelun kanssa. Olisiko tietoa mistä voisin saada pojalle apua ja tietoa että muillakin saman ikäisillä ja vanhemmillakin lapsilla on yökastelua. Tämä asia tuntuu olevan jotenkin "salainen" ja tietenkin jokainen suojelee lastaan mahdolliselta kiusaamiselta joka tulee varmasti jos asia leviää ulkopuolisten tietoon. Olisiko esim. kirjoja tiedossa joita voisi lapsen kanssa yhdessä käydä läpi? Välillä tuntuu että kastelu vaikuttaa lapsen koulun käyntiinkin, motivaatioon. Miten teillä pojat ottivat asian? Miten olette keskusteelleet?
Kiitos vielä paljon kun viitsit vastata minulle :)

????? kirjoitti:

Kiitos paljon vastauksesta! Jotenkin helpotti omaa mieltä kun meillä on 8 vuotias poika ja hän kastelee joka yö. Meillä on ollut käytössä minirin lääkitys. Ensin oli 5 vuotiaana yksi tabletti yössä pari kuukautta, mutta ei tehonnut. 8 vuotiaana on kokeiltu keväällä 2 tablettia yössä, mutta ei tehonnut. Nyt syksyllä ollut vajaa 2 kk 2 tablettia yössä, mutta ei vieläkään mitään tehoa. Itse ajattelin että en ala lapselle enään syöttämään lääkkeitä kun ei niistä ole apua. Hälytin oli käytössä jonkin aikaa mutta kun ei siitä ollut muuta kun vaivaa vanhemmille, poika ei kuullut hälytystä eikä aamulla muistanut että hänet oli herätetty. Olemme kokeilleet viedä lapsen yöllä kesken unien veskiin, mutta ei apua. Yökoulu on jäänyt väliin juuri yökastelun vuoksi. Kavereiden luokse ei halua yöksi, eikä halua kavereita meille yöksi. Mummolassa ja sukulaisten luona lapsi voi olla öitä kun olemme sopineet ettei asiasta puhuta muille. Lapsi on itse ottanut asian raskaasti, häpeää asiaa. Olemme koittaneet keskustella asiasta että ei kastelulle voi mitään, kastelu loppuu kun elimistö on kehittynyt tarpeeksi. Lapsi ajattelee että hän on maailmassa yksin kastelun kanssa. Olisiko tietoa mistä voisin saada pojalle apua ja tietoa että muillakin saman ikäisillä ja vanhemmillakin lapsilla on yökastelua. Tämä asia tuntuu olevan jotenkin "salainen" ja tietenkin jokainen suojelee lastaan mahdolliselta kiusaamiselta joka tulee varmasti jos asia leviää ulkopuolisten tietoon. Olisiko esim. kirjoja tiedossa joita voisi lapsen kanssa yhdessä käydä läpi? Välillä tuntuu että kastelu vaikuttaa lapsen koulun käyntiinkin, motivaatioon. Miten teillä pojat ottivat asian? Miten olette keskusteelleet?
Kiitos vielä paljon kun viitsit vastata minulle :)

Lue lisää

Yökastelua esiintyy vielä kouluikäisilläkin pojilla noin joka kymmenennellä.
Eli jos koulun pihalla on 1-3 luokkalaisia esim 100 poikaa niin kuvittele, 10 heistä pisaa yöllä alleen. Ei uskoisi. Yökastelu on tabu se täytyy myöntää.
On vaikea löytää vertaistukea tai edes siis etsiä.
Se on selvä että pojat kärsivät kastelusta kun se esim rajoittaa joitakin toimia ja sitten tämä paljastumisen pelko.
Siitä olemme poikien kanssa monasti keskustelleet että he eivät ole yksin. Olemme juuri korostaneet sitä että heidänkin koulussaan on hyvin todennäköisesti pari poikaa lisää (pieni maalaiskoulu).
Olemme korostaneet että heidän vaiva on pieni verrattuna moniin muihin vaivoihin joita lapsilla ja nuorilla monesti on puhumattakaan kun monilla on parantumattomia vaivoja.
Joskus kun näemme jonkun lapsen rullatuolissa saatamme sanoa pojillemme että noinkin ikävästi on jollain, olkaa onnellisia, kuivat yöt tulee sieltä aikanaan.
Toisaalta kun meillä on siihen jo niin totuttu että ei se kotona ole mitään jos pojat iltapesun jälkeen pomppivat plastikkihousuissaan valkoinen vaippa pömpöttäen ja hyppäävät siihen sohvalle hetkeksi tellaria katsomaan pelkissä suojahousuissaan. Joskus tulee taputettua plastikkihousupyllyä ja kehoitettua: hus hus pyjamat päälle, tontut näkee teidän vaipat..pojat nauraa räkättäen kipittävät makkariin ja pukevat pyjamat päälle ja kaikki on niinkuin ei mitään erikoista olisikaan.
Se on ikävää kun tuota ikää tulee lisää eikä voi mennä esim leirikouluun.
Olenkin joskus miettinyt että kun olisi joku instanssi joka järjestäisi kasteleville lapsille omia leirejä mutta se nyt on kaukaa haettu haave ja mahdoton toteuttaa.
USA:ssa tällaistakin toimintaa on mutta se onkin suuri maailma.
En tiedä millaisessa ympäristössä asutte ja miten laaja on poikanne kaveripiiri.
Meillä on muutama naapuri tässä lähellä (taajaman ulkopuolella) voisi sanoa maaseudulla ja kolmessa talossa asuu poikiemme ikäisiä kavereita. Heillä on yhteisä pihaleikkejä, pelataan sotaa, tehdään majoja, käydään järvellä uimassa ja soutelemassa ja mikä onnellisinta, nyt tänä kesänä pojilla oli maja metsässä jossa he oli kaikki yötä.
Meidän pojat kävi siinä pikapikaa kotona laittamassa vaipat plastikkihousuun ja kukaan ei tiennyt mitään. Aamulla piipahdus kotona, pesulle ja täts it.
Oli ne kuule onnellisia, ne aivan hehkui, oli kuulema ollut hääviä ja pelottanutkin oli.
Majalla ja sen vierellä laavulla oli nukkunut 6 poikaa ja kaksi iskää. Kuulema milloinkaan tuollainen muisto ei häivy mielestä.

????? kirjoitti:

Kiitos paljon vastauksesta! Jotenkin helpotti omaa mieltä kun meillä on 8 vuotias poika ja hän kastelee joka yö. Meillä on ollut käytössä minirin lääkitys. Ensin oli 5 vuotiaana yksi tabletti yössä pari kuukautta, mutta ei tehonnut. 8 vuotiaana on kokeiltu keväällä 2 tablettia yössä, mutta ei tehonnut. Nyt syksyllä ollut vajaa 2 kk 2 tablettia yössä, mutta ei vieläkään mitään tehoa. Itse ajattelin että en ala lapselle enään syöttämään lääkkeitä kun ei niistä ole apua. Hälytin oli käytössä jonkin aikaa mutta kun ei siitä ollut muuta kun vaivaa vanhemmille, poika ei kuullut hälytystä eikä aamulla muistanut että hänet oli herätetty. Olemme kokeilleet viedä lapsen yöllä kesken unien veskiin, mutta ei apua. Yökoulu on jäänyt väliin juuri yökastelun vuoksi. Kavereiden luokse ei halua yöksi, eikä halua kavereita meille yöksi. Mummolassa ja sukulaisten luona lapsi voi olla öitä kun olemme sopineet ettei asiasta puhuta muille. Lapsi on itse ottanut asian raskaasti, häpeää asiaa. Olemme koittaneet keskustella asiasta että ei kastelulle voi mitään, kastelu loppuu kun elimistö on kehittynyt tarpeeksi. Lapsi ajattelee että hän on maailmassa yksin kastelun kanssa. Olisiko tietoa mistä voisin saada pojalle apua ja tietoa että muillakin saman ikäisillä ja vanhemmillakin lapsilla on yökastelua. Tämä asia tuntuu olevan jotenkin "salainen" ja tietenkin jokainen suojelee lastaan mahdolliselta kiusaamiselta joka tulee varmasti jos asia leviää ulkopuolisten tietoon. Olisiko esim. kirjoja tiedossa joita voisi lapsen kanssa yhdessä käydä läpi? Välillä tuntuu että kastelu vaikuttaa lapsen koulun käyntiinkin, motivaatioon. Miten teillä pojat ottivat asian? Miten olette keskusteelleet?
Kiitos vielä paljon kun viitsit vastata minulle :)

Lue lisää

...poika kasteli 9v asti.Kuulosti niin samalta sinun kirjoituksesi...minirit/nenäsumutteet/hälytinlakana/yöllä pissalle viemiset...huhhuh!
Miniriniä kokeiltiin vain kahden vk periodeissa...jos ei ollut vaikutusta niin vähäksi aikaa pois ja kk/2kk päästä uusi kokeilu.
Yks kaunis pvä vaan oli kuiva minirinin ja hälytinlakana yhdistelmällä...nyt oltu kuivana jo vuosi.Tsemppiä kaikille joilla lapsi kastelee öisin.

Itseltäni yökastelu loppui 16-vuotiaana ja päiväkastelukin vasta 12-vuotiaana. Ennen kuoluikää olin useamman kerran sairaalahoidossa niin sisätauti- kuin psykiatrisillakin osastoilla, ja erilaisissa terapioissa, mutta apua niistä ei löytynyt. Ehkä nykyaikana on helpompi selvitellä syitä.

Väliin jäi leirikoulut ja yökylät. Plastiikkihousut sain kouluun ja nekin vasta lääkärien vakuuteltua vanhemmilleni niiden tarpeellisuudesta.

Tuolloin plastiikkihousut olivat lähinnä välihousut, sillä kunnollisia vaippoja ei ollut.

Vasta oltuani vuoden koulussa uskaltauduin ehdottamaan, että saisin myös yöksi plastiikkihousut, vaan vanhempani eivät lämmenneet ajatuksilleni. Olin joka aamu kaulaan asti märkänä paksussa flanellipyjamassani. Kun en saanut laitoin ne salaa yöksi ja kiinnijäätyäni sain selkääni. En tiedä, oliko se kielto jonkinlainen painostus, jotta oppisin kuivaksi.

Jäätyäni usemman kerran kiinni ja saatuani joka kerran selkääni, isäni leikkasi suutuspäissään jostakin rapisevasta ja läpinäkyvästä suojamuovista ison liinan ja käski kietoa sen jalkoväliini. Silloin tunsin ensimmäisen kerran jonkinlaista häpeää kastelustani. Aamulla olin ylt'ympäri märkänä tyynyäni myöden. Jalkovälini kirveli, sillä muovin alla ei ollut housuja.

Seuraavana yönä sain muovihousut ja niihin paksun selstoffin, joka oli aamulla yhtä puuroa. Pian äitini ompeli minulle alushousuihin lisäkerroksia, ja käytin sellaisia öisin ja päivisin.

????? kirjoitti:

Kiitos paljon vastauksesta! Jotenkin helpotti omaa mieltä kun meillä on 8 vuotias poika ja hän kastelee joka yö. Meillä on ollut käytössä minirin lääkitys. Ensin oli 5 vuotiaana yksi tabletti yössä pari kuukautta, mutta ei tehonnut. 8 vuotiaana on kokeiltu keväällä 2 tablettia yössä, mutta ei tehonnut. Nyt syksyllä ollut vajaa 2 kk 2 tablettia yössä, mutta ei vieläkään mitään tehoa. Itse ajattelin että en ala lapselle enään syöttämään lääkkeitä kun ei niistä ole apua. Hälytin oli käytössä jonkin aikaa mutta kun ei siitä ollut muuta kun vaivaa vanhemmille, poika ei kuullut hälytystä eikä aamulla muistanut että hänet oli herätetty. Olemme kokeilleet viedä lapsen yöllä kesken unien veskiin, mutta ei apua. Yökoulu on jäänyt väliin juuri yökastelun vuoksi. Kavereiden luokse ei halua yöksi, eikä halua kavereita meille yöksi. Mummolassa ja sukulaisten luona lapsi voi olla öitä kun olemme sopineet ettei asiasta puhuta muille. Lapsi on itse ottanut asian raskaasti, häpeää asiaa. Olemme koittaneet keskustella asiasta että ei kastelulle voi mitään, kastelu loppuu kun elimistö on kehittynyt tarpeeksi. Lapsi ajattelee että hän on maailmassa yksin kastelun kanssa. Olisiko tietoa mistä voisin saada pojalle apua ja tietoa että muillakin saman ikäisillä ja vanhemmillakin lapsilla on yökastelua. Tämä asia tuntuu olevan jotenkin "salainen" ja tietenkin jokainen suojelee lastaan mahdolliselta kiusaamiselta joka tulee varmasti jos asia leviää ulkopuolisten tietoon. Olisiko esim. kirjoja tiedossa joita voisi lapsen kanssa yhdessä käydä läpi? Välillä tuntuu että kastelu vaikuttaa lapsen koulun käyntiinkin, motivaatioon. Miten teillä pojat ottivat asian? Miten olette keskusteelleet?
Kiitos vielä paljon kun viitsit vastata minulle :)

Lue lisää

Kiinnostaisiko vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia yökastelusta ja sen kanssa elämisestä sähköpostitse vanhempien ja yökastelevan pojan kanssa?

Ette todellakaan ole yksin, mutta tämä vaiva on niin vaiettu.

tukea kirjoitti:

Kiinnostaisiko vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia yökastelusta ja sen kanssa elämisestä sähköpostitse vanhempien ja yökastelevan pojan kanssa?

Ette todellakaan ole yksin, mutta tämä vaiva on niin vaiettu.

Lue lisää

ajatuksia ja kokemuksia mm kastelun suojauksesta.
Miellä kun kastelu ei lopu lähiaikoina.
Anna e-mail niin kirjoitellaan.

tukea kirjoitti:

Kiinnostaisiko vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia yökastelusta ja sen kanssa elämisestä sähköpostitse vanhempien ja yökastelevan pojan kanssa?

Ette todellakaan ole yksin, mutta tämä vaiva on niin vaiettu.

Lue lisää

Olisi kiva vaihtaa ajatuksia.. Voitko laittaa osoitteen niin päästään vaihtamaan kuulumisia?

kovastikin kirjoitti:

ajatuksia ja kokemuksia mm kastelun suojauksesta.
Miellä kun kastelu ei lopu lähiaikoina.
Anna e-mail niin kirjoitellaan.

Osoite on: [email protected]

viestittelemisiin