No niin. Nyt sitten vuodatan tänne ja katson onko kenelläkään ollut vastaavaa kokemusta. Aloitin työt viime viikon alussa (ne, jotka nyt alkavat sanomaan, mitä menit töihin, niin älkää vaivautuko. Minua toi töihin meno itkettää kuulkaa kovasti, mutta taloudellisesti emme selviä muuten.) ja täten 10 kk:den ikäinen tyttömme joutui hoitoon. Hoitopaikka on perhepäivähoidossa, jossa hän joutuu olemaan 8h/päivä. Hoitaja on mielestäni erinomainen ja tyttö on ihan tyytyväinen, kun hänet hakee kotiin (aamulla kyllä itkee, kun hänet jätetään sinne :( mutta illalla ei osoita mieltään mitenkään, vaan leikkii äidin ja isän kanssa ihan tyytyväisenä. Hoidossa on vain yksi poika (n. 2v) tyttömme lisäksi, joten koen jotenkin kierosti, että tavallaan meillä on onnea, kun tyttömme saa olla rauhallisessa hoidossa.
No anyway, siinä kun ollaan iltapäivä ja ilta leikitty ja syöty, mennään meillä nukkumaan 19.30. Nukkumaan meno sujuu hyvin eli normaalit iltatoimet ja hyvänyön toivotukset ja sitten tyttömme nukahtaa itsekseen pinnasänkyyn - KUNNES HÄN HERÄÄ JA HUUTAA SÄÄNNÖLLISESTI PARI TUNTIA HYSTEERISESTI ENKÄ SAA MITÄÄN. KAIKKEA ON YRITETTY VAUNUISSA TUUDITTAMISESTA ASTI, MUTTA TYTTÖ EI RAUHOITU ENNEN KUIN NUKAHTAA UUDELLEEN VÄSYMYKSEEN. Tätä on siis jatkunut nyt siitä asti kun menin töihin. Kauheinta on se, etten oikeasti tiedä mikä häntä vaivaa, enkä saa häneen sellaista kontaktia, että saisin hänet rauhoittumaan. Tuntuu, että hän on puolihorroksessa kun aloittaa marinan, joka sitten muuttuuu raastavaksi itkuksi.
Onko kenelläkään tällaisesta kokemusta ja jos on niin millaisella aikajänteellä menee ohi vai pitäisikö tässä miettiä, että tytöllämme on jokin vaiva oikein ja käydä lääkärissä? Ei kyllä ole nuhaa tms. Normaalia eroahdistusta on tietenkin tässä iässä, esim. vessaan ei pääse yksin ym. mutta nuo yölliset pitkät itkukohtaukset suorastaan pelottavat minua. Onko siis normaalia eroahdistusta ja onko kokemusta miten menee ohi ja miten asiaa voisi "lievittää"? Kaikki apu ja mielipiteet ovat tervetulleita. Kiitos.
MITÄ TÄMÄ ON tyttö 10kk
14
3209
Vastaukset
- selvitä lapsen itkun syy
Jos lapsi herää ja huutaa noin 2 tuntia yössä SÄÄNNÖLLISESTI ja hysteerisesti, ilman että vanhempi saa häneen kontaktia, voin suoralta kädeltä kertoa, ettei ole normaalia.
Jos ko. ahdistunut käytös selkeästi alkoi perhepäivähoidon alettua, se kertoo hyvin SELKEÄSTI ettei päivähoitopaikka ole sopiva .
HUOLIMATTA siitä, että vanhemmasta tuntuu: " Hoidossa on vain yksi poika (n. 2v) tyttömme lisäksi, joten koen jotenkin kierosti, että tavallaan meillä on onnea, kun tyttömme saa olla rauhallisessa hoidossa."
Itse tekisin näin, että ottaisin yhteyttä tuon toisen hoitolapsen vanhempiin, kyseiseen 2-vuotiaan vanhempiin yhteyttä ja kysyisin onko pojan käytös muuttunut päivähoitoon vietäessä.
Toki syynä voi olla myös jokin muu asia, mutta ensisijaisesti aloittaisin selvittämisen tuosta.
Lasten huonoa kohtelua esiintyy päivähoitoalalla. Syotetään ruokaa pakolla, jne, näistähän voi lukea lehdistäkin...- alkuperäinen kirjoittaja
Heippa,
Joo tarkennuksena vielä, että siis tunnen kyseisen naisen joka hoitaa tyttöäni ja parempaa "ulkopuolista" hoitajaa en olisi tytölleni voinut saada. Naisella on 3 omaa aikuista lasta ja 3 lastenlasta, joista yksi on tämä 2-vuotias poika, joka on tyttöni kanssa yhtä aikaa päivähoidossa. Tietenkin on mahdollista, että hoidossa tapahtuu jotain kummallista, mutta se mitä harjoittelujakson aikana näin useaan otteeseen ja se, miten tyttöni käyttäytyy illalla ja paikan päällä, kun häntä menen hakemaan ei todellakaan puhu sen puolesta, että hoitajassa/hoidossa olisi jotain karmivaa. En itseasiassa usko tuohon ollenkaan. Se miten tällä hetkellä asian jotenkin rationaalisesti koen, on se, että tytölläni on erittäin paha eroahdistus ja elämänmuutos, joka on saanut raukkaparan aivot työstämään yöllä. Se mitä itse oikeasti sisäisesti pelkään, on se, että hän saa jotain traumoja tästä, kun olen mennyt työelämään.
10 kk:tta hoidin tyttöäni pääasiassa yksin. Mummot ovat kaukana, joten tyttöni on lähtökohdiltaankin erittäin kiinni minussa. Tämä kaikki tuntuu todella pahalta ja siksi mietinkin, että onko kenelläkään muulla ky. kokemuksia. Se, että sanoin olevani kierosti tyytyväinen hoitopaikkaan, tarkoitin lähinnä sitä, että hoitopaikka vaikuttaa erittäin hyvältä siihen nähden, että itse en voi olla enää tyttöni kanssa kotona. En halunnut tyttöäni mihinkään tarhaan vielä, koska on tottunut saamaan kaiken huomion ja rauhallista hoitoa. Uskon kyllä, että sitä hän oikeasti saa päivähoitopaikassaan, mutta eihän se ole sama asia hänelle kuin se, että äiti hoitaa. Se miten hän reagoi on mielestäni kyllä myös hyvin outoa ja pelottavaa. Toki tässä tarkkaillaan päivähoitoa suurin silmin, mutta rehellisesti, vika ei näytä olevan siellä. - lapsesi......
alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:
Heippa,
Joo tarkennuksena vielä, että siis tunnen kyseisen naisen joka hoitaa tyttöäni ja parempaa "ulkopuolista" hoitajaa en olisi tytölleni voinut saada. Naisella on 3 omaa aikuista lasta ja 3 lastenlasta, joista yksi on tämä 2-vuotias poika, joka on tyttöni kanssa yhtä aikaa päivähoidossa. Tietenkin on mahdollista, että hoidossa tapahtuu jotain kummallista, mutta se mitä harjoittelujakson aikana näin useaan otteeseen ja se, miten tyttöni käyttäytyy illalla ja paikan päällä, kun häntä menen hakemaan ei todellakaan puhu sen puolesta, että hoitajassa/hoidossa olisi jotain karmivaa. En itseasiassa usko tuohon ollenkaan. Se miten tällä hetkellä asian jotenkin rationaalisesti koen, on se, että tytölläni on erittäin paha eroahdistus ja elämänmuutos, joka on saanut raukkaparan aivot työstämään yöllä. Se mitä itse oikeasti sisäisesti pelkään, on se, että hän saa jotain traumoja tästä, kun olen mennyt työelämään.
10 kk:tta hoidin tyttöäni pääasiassa yksin. Mummot ovat kaukana, joten tyttöni on lähtökohdiltaankin erittäin kiinni minussa. Tämä kaikki tuntuu todella pahalta ja siksi mietinkin, että onko kenelläkään muulla ky. kokemuksia. Se, että sanoin olevani kierosti tyytyväinen hoitopaikkaan, tarkoitin lähinnä sitä, että hoitopaikka vaikuttaa erittäin hyvältä siihen nähden, että itse en voi olla enää tyttöni kanssa kotona. En halunnut tyttöäni mihinkään tarhaan vielä, koska on tottunut saamaan kaiken huomion ja rauhallista hoitoa. Uskon kyllä, että sitä hän oikeasti saa päivähoitopaikassaan, mutta eihän se ole sama asia hänelle kuin se, että äiti hoitaa. Se miten hän reagoi on mielestäni kyllä myös hyvin outoa ja pelottavaa. Toki tässä tarkkaillaan päivähoitoa suurin silmin, mutta rehellisesti, vika ei näytä olevan siellä.nukkuu? onko hänen sänky vanhempien makuuhuoneessa? jos lapsi nukkuu eri huoneessa tässä tapauksessa ja ottaen huomioon tämä tosi paha eroahdistus, niin en yhtään ihmettele öistä huutoa! (itseki varmaan huutaisin).
Voisko asiaa auttaa, että otatte pinnasängystä yhden laidan alas ja laitatte sen parisänkyyn kiinni. ja sinä nukut heti siinä ja saat kättä ojentamalla yhteyden lapseen. voit jo herätä lapsen kääntyilyyn ENNEN itkua ja pystyt sanomaan hänelle, että ei hätää äiti tässä nyt nukutaan ja pidät kättä hänen päällään ja itse voit kokoajan maata. Auttaisko, että siis olisit koko yön läsnä? Ja jos olet vielä jalkeilla ku lapsi nukkumassa, tiedät varmaan aika tarkkaan, koska hän herää huutamaan niin ennakoit ja menet viereen odotttamaan koska herää ja lohdutat HETI. - ensimmäisen viestin kirjoit...
lapsesi...... kirjoitti:
nukkuu? onko hänen sänky vanhempien makuuhuoneessa? jos lapsi nukkuu eri huoneessa tässä tapauksessa ja ottaen huomioon tämä tosi paha eroahdistus, niin en yhtään ihmettele öistä huutoa! (itseki varmaan huutaisin).
Voisko asiaa auttaa, että otatte pinnasängystä yhden laidan alas ja laitatte sen parisänkyyn kiinni. ja sinä nukut heti siinä ja saat kättä ojentamalla yhteyden lapseen. voit jo herätä lapsen kääntyilyyn ENNEN itkua ja pystyt sanomaan hänelle, että ei hätää äiti tässä nyt nukutaan ja pidät kättä hänen päällään ja itse voit kokoajan maata. Auttaisko, että siis olisit koko yön läsnä? Ja jos olet vielä jalkeilla ku lapsi nukkumassa, tiedät varmaan aika tarkkaan, koska hän herää huutamaan niin ennakoit ja menet viereen odotttamaan koska herää ja lohdutat HETI.Vauvahan on vasta 10 kk:tta ja nukkuu tietenkin vieressäni pinnasängyssä. Kun "kääntyily" alkaa herään aina heti ja nousen silittämään ja rauhoittelemaan häntä HETI ja tarkastan tutin tilanteen. Tämä on auttanut ennen hoitoon menoa yölliseen levottomuuteen, mutta viime viikolla ei enää auttanutkaan, vaan silittelystä huolimatta tyttöni käy erittäin levottomaksi ja lopulta alkaa huuto, jota kestää noin pari tuntia. Huudon alettua olen antanut maitoa, vaikka yösyöminen on jäänyt pois jo noin 1,5 kk:tta sitten. Ottanut häntä syliin, kannellut pitkin asuntoa, laittanut vaunuihin ja tuudittanut. Rauhoittuu kyllä aina hetkiksi, mutta nukkumisesta ei tule mitään ja sitten kun laittaa omaan sänkyyn, kun on hieman rauhoittunut, alkaa sama hysteerinen huuto taas. Lopulta sitten nukahtaa edelleen minun läsnäollessa luultavasti väsymykseen ja silittelyyn. Hän vaikuttaa todella rauhattomalta ja tuntuukin, että kaikki alkaa painajaisesta ja jatkuu sitten suurena eroahdistuksena, vaikka olenkin paikalla hellyyttelemässä häntä ja kokeillut kaikkea mahdollista paitsi sitä, että antaisin hänen huutaa yksin :). Siksi olenkin aivan neuvoton. Kiitos kuitenkin vastauksesta ja kommenteista. Hoitopaikka on tarkkailun alla, samoin oma käytös tietenkin. Täten kaikki kommentit ovat erittäin tervetulleita. Olisi todella mukava kuulla samankaltaisia kokemuksia ja sitä miten niistä on selvitty. Jos tämä ei ensi viikolla mene ohitse, menen vauvani kanssa käymään lääkärin juttusilla. Mielestäni vauvani reagoi todella voimakkaasti ja en enää itsekään tiedä onko normaalia. Meillä on alusta asti annettu paljon paljon huomiota, vauva on ollut kaikessa mukana ja erittäin vähän hoidossa. Täten tiedän, että nyt vieraan hoidossa tietenkin tulee reaktiota, mutta että näin pahoja painajaisia ja itkuja?! Olen todellakin aika peloissani ja ihmeissäni ja täysin neuvoton.
- varmastikaan
ensimmäisen viestin kirjoit... kirjoitti:
Vauvahan on vasta 10 kk:tta ja nukkuu tietenkin vieressäni pinnasängyssä. Kun "kääntyily" alkaa herään aina heti ja nousen silittämään ja rauhoittelemaan häntä HETI ja tarkastan tutin tilanteen. Tämä on auttanut ennen hoitoon menoa yölliseen levottomuuteen, mutta viime viikolla ei enää auttanutkaan, vaan silittelystä huolimatta tyttöni käy erittäin levottomaksi ja lopulta alkaa huuto, jota kestää noin pari tuntia. Huudon alettua olen antanut maitoa, vaikka yösyöminen on jäänyt pois jo noin 1,5 kk:tta sitten. Ottanut häntä syliin, kannellut pitkin asuntoa, laittanut vaunuihin ja tuudittanut. Rauhoittuu kyllä aina hetkiksi, mutta nukkumisesta ei tule mitään ja sitten kun laittaa omaan sänkyyn, kun on hieman rauhoittunut, alkaa sama hysteerinen huuto taas. Lopulta sitten nukahtaa edelleen minun läsnäollessa luultavasti väsymykseen ja silittelyyn. Hän vaikuttaa todella rauhattomalta ja tuntuukin, että kaikki alkaa painajaisesta ja jatkuu sitten suurena eroahdistuksena, vaikka olenkin paikalla hellyyttelemässä häntä ja kokeillut kaikkea mahdollista paitsi sitä, että antaisin hänen huutaa yksin :). Siksi olenkin aivan neuvoton. Kiitos kuitenkin vastauksesta ja kommenteista. Hoitopaikka on tarkkailun alla, samoin oma käytös tietenkin. Täten kaikki kommentit ovat erittäin tervetulleita. Olisi todella mukava kuulla samankaltaisia kokemuksia ja sitä miten niistä on selvitty. Jos tämä ei ensi viikolla mene ohitse, menen vauvani kanssa käymään lääkärin juttusilla. Mielestäni vauvani reagoi todella voimakkaasti ja en enää itsekään tiedä onko normaalia. Meillä on alusta asti annettu paljon paljon huomiota, vauva on ollut kaikessa mukana ja erittäin vähän hoidossa. Täten tiedän, että nyt vieraan hoidossa tietenkin tulee reaktiota, mutta että näin pahoja painajaisia ja itkuja?! Olen todellakin aika peloissani ja ihmeissäni ja täysin neuvoton.
oloasi paranna, mutta kenties hän tavallaan kaipaa hoitotätiään? On kuitenki suurimman osan hereilläoloajastaan hänen kanssaan. Eihän hän ole sinun kanssasi kuin muutaman tunnin. (anteeksi, tässä on varmaan syyllistävä sävy mutta se ei ole tarkoitus, ymmärrän jos on pakko olla töissä) On tietenkin hyvin hämmentävä tuo tilanne noin pienelle. Työaikaakaan ei varmaan ole mahdollista lyhentää?
Oletko kokeillut nukuttaa vauvaa rintasi päällä? Meillä sai itkut heti loppumaan, ja tuo äidillekin hyvänolontunteen :) Siinä vaan vähän hyssyttää. On myös sinulle väsyttävää joutua nousemaan ylös, näin ei sitäkään tarvitsisi tehdä, saisit maata sängyssä vaan. Varmasti raskasta käydä töissä jos pitää yöllä pari tuntia kökkiä pitkin kämppää. Ja voisiko vauva sitten jatkaa unia ihan vieressäsi? Se voisi parantaa teidän kummankin oloa. Vauva tuntisi olonsa turvalliseksi ja sinun syyllisyydentuntosi voisi ainakin vähän helpottaa. - alkuperäisen lähettäjä *
varmastikaan kirjoitti:
oloasi paranna, mutta kenties hän tavallaan kaipaa hoitotätiään? On kuitenki suurimman osan hereilläoloajastaan hänen kanssaan. Eihän hän ole sinun kanssasi kuin muutaman tunnin. (anteeksi, tässä on varmaan syyllistävä sävy mutta se ei ole tarkoitus, ymmärrän jos on pakko olla töissä) On tietenkin hyvin hämmentävä tuo tilanne noin pienelle. Työaikaakaan ei varmaan ole mahdollista lyhentää?
Oletko kokeillut nukuttaa vauvaa rintasi päällä? Meillä sai itkut heti loppumaan, ja tuo äidillekin hyvänolontunteen :) Siinä vaan vähän hyssyttää. On myös sinulle väsyttävää joutua nousemaan ylös, näin ei sitäkään tarvitsisi tehdä, saisit maata sängyssä vaan. Varmasti raskasta käydä töissä jos pitää yöllä pari tuntia kökkiä pitkin kämppää. Ja voisiko vauva sitten jatkaa unia ihan vieressäsi? Se voisi parantaa teidän kummankin oloa. Vauva tuntisi olonsa turvalliseksi ja sinun syyllisyydentuntosi voisi ainakin vähän helpottaa.Hei,
Kiitos vastauksesta, vaikka koenkin että meillä ei kyllä ole siitä kyse, että tyttöni ikävöisi päivähoitajaansa. Tästä olen varma. Olet ehkä itsekin äiti ja jos olet jo 10kk:den ikäisen äiti ja ollut hänen kanssaan koko ajan, niin tiedät varmasti, että jos joku vieras hoitaisi päiväsaikaa vauvaasi 8h:a, josta vauvasi nukkuu 3h:a viiden päivän ajan, ei vauvasi todellakaan ikävöi päivähoitajaansa :). En jaksa tätä sen enempää perustella, koska vaikuttaa siltä, että sinulla on vielä niin pieni vauva, ettet ihan ymmärrä millainen side oikeasti 10kk:ssa ehtii kasvamaan äidin ja lapsen välille.
Rinnan päällä nukuttaminen ei onnistu, koska vauva on sen verran levoton, ettei jaksa enää pysyä paikallaan. Viime yönä valvoin 1,5h:a, mutta meni paljon, paljon paremmin, koska nyt toimin niin, että heti kun hän äännähti ja kääntyily alkoi, nostin hänet viereeni heti, jossa rauhoittelin häntä ja silitin 1,5h:a putkeen. Jätin siis syliin otot, maidon annot, tuudittelut pois kokonaan (kaikki mikä "herättää" vauvaa). Vauvani oli rauhaton, mutta ei alkanut itkemään enää ja päästä silittely selvästi rauhoitti häntä. Kun nukahti, nostin takaisin omaan sänkyyn. Minua pelottaa toi viereen ottaminen, koska yks kaks vauva tulee sängystä alas, jos itse sattuu aamulla nukkumaan sikeästi vauvan herättyä jo. Joten pitää odottaa niin kauan että nukahtaa. Mutta toivottavasti ei ollut tuuria, vaan toivottavasti saan hänet rauhalliseksi samalla taktiikalla tulevinakin öinä. Kiitos kuitenkin vastauksesta, vaikka tyrmäänkin ajatuksen päivähoitajan ikävöinnistä. Niin ja piti vielä sanoa, että tyttöni on päivähoidossa noin 5h hereillä per pävä. Hereilläoloaika hoidossa on siis täsmälleen sama kuin kotona aamutunnit ja iltapäivätunnit yhteensä laskettuna. Meillä tyttö on kotona minun kanssani jo ennen klo 16.sta, koska itse menen aikaisin töihin ja mieheni vie tytön hoitoon klo 8.30:ksi. Joten eipä siitä tule edes kahdeksaa tuntia hoidossa. Tässä mielessä olemme onnekkaita, ettei tarvitse pitää työmatkojen takia 9 h:a hoidossa, vaikka aikaisin jouduinkin töihin.
Todellakin syyllisyydentunne töihinpaluusta kalvaa, mutta käytän kuitenkin töiden jälkeen kaikki iltapäivät vauvani kanssa leikkimiseen ja viikonlopuilla käymme perheen kesken vauvauinneissa, puistoissa, leikimme ja laulamme. Täten teen oikeasti parhaani. Sen on yksinkertaisesti riitettävä. - meillä on
alkuperäisen lähettäjä * kirjoitti:
Hei,
Kiitos vastauksesta, vaikka koenkin että meillä ei kyllä ole siitä kyse, että tyttöni ikävöisi päivähoitajaansa. Tästä olen varma. Olet ehkä itsekin äiti ja jos olet jo 10kk:den ikäisen äiti ja ollut hänen kanssaan koko ajan, niin tiedät varmasti, että jos joku vieras hoitaisi päiväsaikaa vauvaasi 8h:a, josta vauvasi nukkuu 3h:a viiden päivän ajan, ei vauvasi todellakaan ikävöi päivähoitajaansa :). En jaksa tätä sen enempää perustella, koska vaikuttaa siltä, että sinulla on vielä niin pieni vauva, ettet ihan ymmärrä millainen side oikeasti 10kk:ssa ehtii kasvamaan äidin ja lapsen välille.
Rinnan päällä nukuttaminen ei onnistu, koska vauva on sen verran levoton, ettei jaksa enää pysyä paikallaan. Viime yönä valvoin 1,5h:a, mutta meni paljon, paljon paremmin, koska nyt toimin niin, että heti kun hän äännähti ja kääntyily alkoi, nostin hänet viereeni heti, jossa rauhoittelin häntä ja silitin 1,5h:a putkeen. Jätin siis syliin otot, maidon annot, tuudittelut pois kokonaan (kaikki mikä "herättää" vauvaa). Vauvani oli rauhaton, mutta ei alkanut itkemään enää ja päästä silittely selvästi rauhoitti häntä. Kun nukahti, nostin takaisin omaan sänkyyn. Minua pelottaa toi viereen ottaminen, koska yks kaks vauva tulee sängystä alas, jos itse sattuu aamulla nukkumaan sikeästi vauvan herättyä jo. Joten pitää odottaa niin kauan että nukahtaa. Mutta toivottavasti ei ollut tuuria, vaan toivottavasti saan hänet rauhalliseksi samalla taktiikalla tulevinakin öinä. Kiitos kuitenkin vastauksesta, vaikka tyrmäänkin ajatuksen päivähoitajan ikävöinnistä. Niin ja piti vielä sanoa, että tyttöni on päivähoidossa noin 5h hereillä per pävä. Hereilläoloaika hoidossa on siis täsmälleen sama kuin kotona aamutunnit ja iltapäivätunnit yhteensä laskettuna. Meillä tyttö on kotona minun kanssani jo ennen klo 16.sta, koska itse menen aikaisin töihin ja mieheni vie tytön hoitoon klo 8.30:ksi. Joten eipä siitä tule edes kahdeksaa tuntia hoidossa. Tässä mielessä olemme onnekkaita, ettei tarvitse pitää työmatkojen takia 9 h:a hoidossa, vaikka aikaisin jouduinkin töihin.
Todellakin syyllisyydentunne töihinpaluusta kalvaa, mutta käytän kuitenkin töiden jälkeen kaikki iltapäivät vauvani kanssa leikkimiseen ja viikonlopuilla käymme perheen kesken vauvauinneissa, puistoissa, leikimme ja laulamme. Täten teen oikeasti parhaani. Sen on yksinkertaisesti riitettävä.2-vuotias jo, kotona kanssani ollut koko ajan. Omaa kokemusta ei siis ole, tiedän vaan useammankin muksun joille tuntuu hoitotädit olevan läheisempiä. Mutta nää muksut on kyllä vähän vanhempia ja hoidossa pitkään, tietysti enemmän valveilla jne... Eikä tunnu vanhemmat jaksavan työpäivän jälkeen heiän kanssaan mitään tehdä. Ihan ymmärrettävää tietysti.
Mutta siis en tosiaan oikeen ajatellut tuota ikää, näillä monilla palstoilla kun surffailee niin välillä unohtuu missä on :)
Meillä on joskus ollut noita huutamisia (nyt vanhempana) kun on ollut mummolassa ihan vaan yhden yön, niin seuraavana yönä. Mä oon herättäny silleen kunnolla että tajuaa olevansa taas äidin vieressä. Ootko sellasta kokeillu?
- ura-äiti
Meillä oli tyttö vähän yli 1v kun menin töihin. Lapsi meni päiväkotiin. Kaikki meni muuten hyvin, mutta yöllä herättiin huutamaan. se oli rankkaa! Sitä kesti jokusen kuukauden ja sitten tilanne rauhoittui. Oletin että eroahdistusta ja lapsi nukkuikin pitkään sitten vieressäni. Ota lapsi kainaloon nukkumaan jos mahdollista. Voimia teille!
- kokeilin tuota
Kiitos vastauksesta, otin tytön heti levottomuuksien alettua viereeni ja silittelin niin kauan että rauhoittui 1,5 h (3.30-5.00). Kun nukahti, nostin takaisin omaan sänkyyn. En uskalla jättää viereeni nukkumaan, koska jos herää ennen minua tai miestäni, tulee varmasti sängystä alas. On sen verran villi tapaus jo nyt. Hän ei itkenyt nyt yöllä, mutta oli rauhaton, mutta tosiaan se toimi, että otti viereen ja silitteli ja rauhoitteli siinä. Toivottavasti toimii myös seuraavana yönä :). Niin ja toivottavasti tuollainen rauhattomuus menee mahdollisimman pian ohitse. Oma mieleni on jo paljon rauhallisempi, kun viikonloppuna on saanut levättyä ja mietittyä järkevästi näitä asioita. Kiitos vastauksesta!
- siirpis
kokeilin tuota kirjoitti:
Kiitos vastauksesta, otin tytön heti levottomuuksien alettua viereeni ja silittelin niin kauan että rauhoittui 1,5 h (3.30-5.00). Kun nukahti, nostin takaisin omaan sänkyyn. En uskalla jättää viereeni nukkumaan, koska jos herää ennen minua tai miestäni, tulee varmasti sängystä alas. On sen verran villi tapaus jo nyt. Hän ei itkenyt nyt yöllä, mutta oli rauhaton, mutta tosiaan se toimi, että otti viereen ja silitteli ja rauhoitteli siinä. Toivottavasti toimii myös seuraavana yönä :). Niin ja toivottavasti tuollainen rauhattomuus menee mahdollisimman pian ohitse. Oma mieleni on jo paljon rauhallisempi, kun viikonloppuna on saanut levättyä ja mietittyä järkevästi näitä asioita. Kiitos vastauksesta!
Tuli vaan mieleen.. Itellä 1 vuoden ikäinen tyttö. Nukkuu omassa huoneessa pinniksessä, mutta välillä herää yöllä eikä rauhotukkaan pinnikseen takasin. Mäkään en uskalla sänkyyn ottaa viereen ettei tuu sieltä pää edellä alas. Mutta oon tehny lattialle patjoista sängyn mihin otan tarvittaessa viereen. Yleensä sillain rauhottuu hyvin. Välillä on meikeläisessä aivan kiinni :)
- *******
Laitapa googleen hakusana kauhukohtaus, veljeni lapselle se on melkein joka öinen painajainen ja ovat kuulemma yleistyneet =( Voimia sinulle ja pienelle.
- Kadenssi
Meillä aivan sama homma, tyttö 1v 1kk ja meni hoitoon muutama viikko sitten. Nukkumaan meno sujuu suht hyvin, tosin nukahtaa toisinaan rinnalle koska ei muuten rauhoitu. Nukuttuaan 30 min- 1h hän herää ja huutaa silmittömästi, eikä rauhoitu kuin rinnalle. Olen ajatellut, että päivän touhut ja äidistä ero tulevat uneen ja tyytynyt tissillä rauhoitteluun. Toivon, että menee ohi jossain vaiheessa. Voimia ja läheisyyttä!
- kokki
Lapsi saa tod.näk. kauhukohtauksia, joita lapset usein saavat yhdessä tai useammassakin vaiheessa lapsuuttaan.
Itse olen todennut pimeässä sängyssä taputtelun ja hyssyttelyn olevan turhaa, se ei auta. Reippaasti vain ylös sängystä, keittiöön hämärä valaistus ja lapsi sylissä ikkunan ääreen tms.
Lasta voi hiljaa keikutella ja hyräillä, jotta lapsi "havahtuu" ja herää. Lapsi saa hämärässä keittiössä rauhassa huomata olevansa vanhempansa turvallisessa sylissä, tutussa keittiössä. Säikähtänyttä ja väsynyttä, mutta ei huutavaa lasta on paljon mukavampi nukutella kuin huutavaa ja itkevää.
Vaikka tuntuu älyttömältä herättää lapsi keskellä yötä, on tapa omasta mielestäni kestollisesti lyhyempi, ja etenkin reilumpi lasta (ja muita perheenjäseniä) kohtaan. - Kiitoksia vauksista...
...hei kaikille vastanneille vielä ja kiitos vastauksista. Minä olen nyt vihdoin helpottunut ja nukkunut viimeiset kolme yötä erinomaisesti. Vein tyttömme lääkäriin torstaina, kun ajattelin, että ei tämä kyllä ole normaalia, kun tyttömme on aiemmin nukkunut hyvin ja ei toi hoitoon viemisen järkytys voi kestää näin kauaa, kun kerran oli tottunut jo hoitajaan ja jäi hoitoon ilman mitään itkuja jo yli 1,5 vkoa sitten. Lääkäriin menin niin, että en tiedä mikä vaivaa, mutta tuntuu, ettei kaikki ole kohdallaan. Ei ole kuumetta, tyttö on iloinen päivisin, mutta kituuttaa öisin monta tuntia. Katsottiin korvat, kuunneltiin sydän ja keuhkot, tunnusteltiin vatsa ja otettiin pissanäyte. Tsadaa. Pissatulehdusta näytti ensimmäinen näyte, ja niin näytti toinenkin. Viljely varmisti bakteerin aiheuttaman pissatulehduksen. Saimme antibiootit ja siitä lähtien olemme nukkuneet eli kolme yötä erinomaisesti illasta aamuun.
Te äidit, joilla tulee vastaavaa vastaan ja ei mene ohitse kohtuullisen ajan kanssa, menkää näyttämään lastanne lääkäriin. Siinä ei ole mitään hävettävää, vaikka ei löytyisi mitään. Itse en uskonut mitään löytyvän ja lääkärikin sanoi, että hänen työhistoriansa aikana tyttömme oli ensimmäinen alle 1-vuotias, jolla pissatulehdus ei päässyt munuaisiin asti eli havaittiin todella ajoissa, vaikkakin tiedän että tulehdus on siellä kolmisen viikkoa jo jyllännyt. Että näin. Loppu hyvin kaikki hyvin. Itse opin sen, että ei kannata epäröidä, jos alkaa tuntumaan, ettei jokin asia ole normaalia. Olen onnellinen, että tyttömme on tyytyväinen ja nukkuu hyvin nyt.
t:alkuperäisen viestin kirjoittaja
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Muovikassikartelli
Kauppaketjut ovat yhdessä sopineet muovikassin yksikköhinnaksi 59 senttiä. Milloin viranomaiset puuttuvat tähän kartell492359Hallintooikeus..
"Asemakaavapäätös pysyy voimassa.Poikkeamista ja rakentamista koskevat luvat hylättiin" kertoo Pyhäjärven Sanomat netti.1501940Aidon persun tunnistaa Marinin palvonnasta
Oli kyse sitten Halla-ahosta tai Putinista. Ensimmäisenä aidolle persulle tulee mieleen Marin.581875- 411747
Olen rakastunut
varattuun joka ei eroa. Miten tunteista eroon? Tämä ei ole tavanomaista. On elämäni suuri rakkaus.1151569Teit yllättävän siirron
Olet tähän saakka ollut tietyllä tapaa varovainen. Voi kai sanoa, että olemme kunnioittaneet toistemme rajoja. Tiedän,551191- 721152
Jos se joskus oli molemminpuolista
niin hyvin me molemmat onnistuttiin pitämään toinen epätietoisena.831115Kalasataman talossa lienee rakennusvirhe
Ei pitäisi olla mahdollista parvekkeen kautta tulipalon kiivetä katolle saakka kuin korkeintaan ylimmästä kerroksesta.142916Kaipaatko nainen
Semmoista tosi hankalaa ja arkaa miestä? Pitäisitkö hänet aina omanasi jos saisit hänet? Miten huomioisit hänen herkkyyd103901