Met, tet ja het

Erään vietin aloittajana on met. Minä oppimaton maalaispoika ihmettelemään; mikä toi tommone o?

Näin ymärsin: met=me kaikki, tet=tekaikki ja het=he kaikki.

En ole ennen nähnyt moisia monikkoja.

Sirryin sitten yksikköön.

Minät, sinät, hännät! Tuo kolmas ei varsinkaan mahdu käsitteistööni. Sehän aiheuttaisi sekaannusta sukupuolienkin välillä.

Auttakaa te osaavat ja tietävät!

Olemme yhdessä todenneet kielemme moni-ilmeikkyyden, poikkeuksellisuuden.

Kirjoiteltaisko tästä?

13

658

    Vastaukset 13

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tulenlieskat***

      Niinku: meirän= mei teirän= tei Heirän= hei.
      Minä=mä Sinä= sä Hän= hää.
      Mukavan mutkitaisia muotoja. m.m

    • Hintriika*

      Jaaha, meni häntäheikin viisasteluksi! Tiedät kyllä, että monissa murteissa persoonapronominien monikkomuotoja käytetetään ikään kuin tuplamonikkoina. Minusta siihen liittyy läheisen yhteenkuuluvuuden tunne! Minäkin käytän niitä.

      Yksikön hännät ovat syntyneet korviesi välissä!

      • Hintriika*

        Moni varmaan muistaan kouluajoilta:

        Minä, sinä, hän,
        me, te, he,
        minä sinua hännästä
        ve-te-le-he!


      • Minäkö muka viisastelen? Kaukana siitä ja sen seutuviltakin.

        Etkö vieläkään ole oppinut minua tuntemaan?

        Totta kai minun piti soveltaa tuota yksikkömuotoonkin!

        Missäs se häntäheikki luurasi? Sinun mieli kuvituksesasiko?

        Heh hee vaan Sinullekin - velmulle.


      • Puskasuleima
        Ruuneperi kirjoitti:

        Minäkö muka viisastelen? Kaukana siitä ja sen seutuviltakin.

        Etkö vieläkään ole oppinut minua tuntemaan?

        Totta kai minun piti soveltaa tuota yksikkömuotoonkin!

        Missäs se häntäheikki luurasi? Sinun mieli kuvituksesasiko?

        Heh hee vaan Sinullekin - velmulle.

        Miä, siä, se
        mei, tei, ne


      • Katicat2
        Puskasuleima kirjoitti:

        Miä, siä, se
        mei, tei, ne

        mie, sie, hää,
        myö, työ, hyö,
        tää, tuo, se,
        nää, nuo, ne.


      • Pipsa*
        Katicat2 kirjoitti:

        mie, sie, hää,
        myö, työ, hyö,
        tää, tuo, se,
        nää, nuo, ne.

        .. näin:

        mie, sie, hää,
        myö, työ, hyö,
        tää, tuo, se,
        nää, nuo, ne.
        nuo juo ne


      • Mallamargareetta
        Pipsa* kirjoitti:

        .. näin:

        mie, sie, hää,
        myö, työ, hyö,
        tää, tuo, se,
        nää, nuo, ne.
        nuo juo ne

        Jäi asemosanat koululaisten mieleen Spede-vainaan nuotilla, persoonapronomineista indefiniittipronomineihin.

        http://www.youtube.com/watch?v=uWvQXY1S8c4


      • indefiniittipronomineja

      • susmorsiin
        Mallamargareetta kirjoitti:

        Jäi asemosanat koululaisten mieleen Spede-vainaan nuotilla, persoonapronomineista indefiniittipronomineihin.

        http://www.youtube.com/watch?v=uWvQXY1S8c4

        elävöittävät totisesti puhekieltä,ja kaikilla puolilla Suomea milloin mistäkin vivahteet puheeseen tulleet.
        Kielisukulaisuuden tutkiminen on ollut ja on edelleen pitkällistä hommaa.Tiedämme jo suurin piirtein omat kielisukulaisemme,mutta on paljon äänteellisesti samanlaisia sanoja eri kielissä,eivätkä ne ole sukulaiskieliämme,esim.Italian navetta=pikkubussi ja katso=penis.Ruotsistahan meillä onkin paljon lainasanoja (ruotsi on indoeurooppalainen kieli).Eri kielten lainasanat ovat peräisin samasta alkukielestä,esim.latinasta ja sitten kehittyneet omaan suuntaansa.
        No,viron kielihän on lähisukulaisemme,vaikkei meillä kansoina muuta yhteistä olekaan,kulttuurierot,ruumiinrakenne-erot yms.Suomen ja Viron sanat voivat olla hyvin samannäköisiä,mutta merkitä aivan muuta,niitä onkin paljon;esimerkiksi viiner=makkara,halb=huono,pulmad=häät,kalli(s)=kulta,armas jne.
        Mielenkiintoista on,miten,miksi,viron kieli ja Turen murre (myös Tampereen murteessa jonkin verran)muistuttavat niin paljon toisiaan.Sen verran olen haeskellut selitystä sille,etsinyt ja löytänyt mm.,että historian mukaan jo rautakaudella muutti väkeä paljonkin Suomeen Virosta,ja onhan Viron rannikko niin lähellä lounaista Suomea.
        Yhteistä on esimerkiksi sanojen lyhentyminen loppupäästä;soomlane,Turkusse,Eestisse,Tallinnasse (Eestiin,Tallinnaan.Sukunimissäkin....Mäkipere,Mägipere,Rantapere,Randpere,esimerkkejä löytyisi vaikka kuinka.
        Mainittakoon vielä,että viron kielessä pehmeät konsonantit äännetään kovina,b=p,d=t ja sanan keskellä oleva t usein kahtena tt.

        Kirjoitan tähän esimerkkinä jostain mieleeni jääneen runonsäkeen eesti keelel ja Turu murteel:

        Laskö ma elö lehm koe all.
        Vidäge mu väsünu nahk tarrö pärmandu pääle,
        kamina ette.
        --Antakka mu olla lehmä koivu al.
        Viekkä mu väsyne nahk kamari permanol,
        kakluni ette.


      • susmorsiin
        susmorsiin kirjoitti:

        elävöittävät totisesti puhekieltä,ja kaikilla puolilla Suomea milloin mistäkin vivahteet puheeseen tulleet.
        Kielisukulaisuuden tutkiminen on ollut ja on edelleen pitkällistä hommaa.Tiedämme jo suurin piirtein omat kielisukulaisemme,mutta on paljon äänteellisesti samanlaisia sanoja eri kielissä,eivätkä ne ole sukulaiskieliämme,esim.Italian navetta=pikkubussi ja katso=penis.Ruotsistahan meillä onkin paljon lainasanoja (ruotsi on indoeurooppalainen kieli).Eri kielten lainasanat ovat peräisin samasta alkukielestä,esim.latinasta ja sitten kehittyneet omaan suuntaansa.
        No,viron kielihän on lähisukulaisemme,vaikkei meillä kansoina muuta yhteistä olekaan,kulttuurierot,ruumiinrakenne-erot yms.Suomen ja Viron sanat voivat olla hyvin samannäköisiä,mutta merkitä aivan muuta,niitä onkin paljon;esimerkiksi viiner=makkara,halb=huono,pulmad=häät,kalli(s)=kulta,armas jne.
        Mielenkiintoista on,miten,miksi,viron kieli ja Turen murre (myös Tampereen murteessa jonkin verran)muistuttavat niin paljon toisiaan.Sen verran olen haeskellut selitystä sille,etsinyt ja löytänyt mm.,että historian mukaan jo rautakaudella muutti väkeä paljonkin Suomeen Virosta,ja onhan Viron rannikko niin lähellä lounaista Suomea.
        Yhteistä on esimerkiksi sanojen lyhentyminen loppupäästä;soomlane,Turkusse,Eestisse,Tallinnasse (Eestiin,Tallinnaan.Sukunimissäkin....Mäkipere,Mägipere,Rantapere,Randpere,esimerkkejä löytyisi vaikka kuinka.
        Mainittakoon vielä,että viron kielessä pehmeät konsonantit äännetään kovina,b=p,d=t ja sanan keskellä oleva t usein kahtena tt.

        Kirjoitan tähän esimerkkinä jostain mieleeni jääneen runonsäkeen eesti keelel ja Turu murteel:

        Laskö ma elö lehm koe all.
        Vidäge mu väsünu nahk tarrö pärmandu pääle,
        kamina ette.
        --Antakka mu olla lehmä koivu al.
        Viekkä mu väsyne nahk kamari permanol,
        kakluni ette.

        nikki taas kirjoittaa näin,kun ilmoitettiin oma Susmorsian-nikkini olevan rekisteröidyn toiselle..heh.


      • JOS niitä tuli,
        indefiniittipronomineja kirjoitti:

        en kuullut.

        en kestänyt minäkään.


      • susmorsiin kirjoitti:

        nikki taas kirjoittaa näin,kun ilmoitettiin oma Susmorsian-nikkini olevan rekisteröidyn toiselle..heh.

        Suomenkieli ,erilaisine murteineen,on todella mielenkiintoista.On sanoja,joita en edes ymmärrä,mutta kysyä voi aina,että tulkkaahan.
        Eniten on käynyt korvaani,kun lapset huutelevat
        pihalla:Oleksä mun kaa..Mikä ihmeen kaa ja mistä sekin tulee?? Minulla kesti kauan ymmärtää,mitä "hulppee" tarkoittaa, tuskin vieläkään tiedän ihan
        tarkkaan.Oli mielenkiintoista lukea Kalle Päätaloa.Oli niin outoja sanoja siinä,että en aina tiennyt,mistä oli kysymys.Onneksi on yksi tuttavani,kotoisin pohjois-karjalasta,joten sain kysellä häneltä.Murteet ovat kielen rikkautta.
        Pyhäpäivän jatkoa ..t.Irkku


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Harmittaa kun en saa edes tietää

      miten elämässäs menee. Niinkin tärkeä asia, et miten jaksat. Kuinka terveys jne. Olet niin tärkeä, että haluaisin tietää
      Ikävä
      81
      1059
    2. Teköäly löytää teidät

      Tästä on ollut ennenkin puhetta. Muistan Sergein tehneen aiheesta aloituksen, ja Disse analysoi minua ja kirjoituksiani
      Sinkut
      188
      745
    3. Mikä on kaivattusi ikä?

      🤣🤣🤣🤣
      Ikävä
      40
      685
    4. Miesten vs naisten älykkyys

      Eiköhän tämä asia ole ihan itsestään selvä: "Adult male brains average approximately 1,370–1,378 grams, while female br
      Sinkut
      200
      661
    5. Nainen, onko sinussa sitä aitoa feminiinisyyttä jäljellä

      Vai onko se jäänyt meikkien, korujen, hameiden ym. alle peittoon? Onko naisellisuutesi aitoa vai opetettua? Jos teet nai
      Ikävä
      160
      635
    6. Kirjoita jotain

      Kivaa, hellää ja piristävää
      Ikävä
      100
      605
    7. Kaipaako eräs nainen J-miestä

      Salaisuutta voisi hieman raottaa.
      Ikävä
      36
      529
    8. Oletko kaivattusi tyyppiä

      Ulkoisesti tai henkisesti? Mitä veikkaat?
      Ikävä
      40
      517
    9. Pidin siitä miten

      Rauhallinen olit. Et menetä hermojasi kovin herkästi
      Ikävä
      24
      498
    10. Rohkeasti mies viestiä vaan

      Yllätä mut ja ota yhteyttä, vaikka luulet että en enää toivo sitä.
      Ikävä
      34
      452
    Aihe