Erään vietin aloittajana on met. Minä oppimaton maalaispoika ihmettelemään; mikä toi tommone o?
Näin ymärsin: met=me kaikki, tet=tekaikki ja het=he kaikki.
En ole ennen nähnyt moisia monikkoja.
Sirryin sitten yksikköön.
Minät, sinät, hännät! Tuo kolmas ei varsinkaan mahdu käsitteistööni. Sehän aiheuttaisi sekaannusta sukupuolienkin välillä.
Auttakaa te osaavat ja tietävät!
Olemme yhdessä todenneet kielemme moni-ilmeikkyyden, poikkeuksellisuuden.
Kirjoiteltaisko tästä?
Met, tet ja het
13
658
Vastaukset 13
- tulenlieskat***
Niinku: meirän= mei teirän= tei Heirän= hei.
Minä=mä Sinä= sä Hän= hää.
Mukavan mutkitaisia muotoja. m.m - Hintriika*
Jaaha, meni häntäheikin viisasteluksi! Tiedät kyllä, että monissa murteissa persoonapronominien monikkomuotoja käytetetään ikään kuin tuplamonikkoina. Minusta siihen liittyy läheisen yhteenkuuluvuuden tunne! Minäkin käytän niitä.
Yksikön hännät ovat syntyneet korviesi välissä!- Hintriika*
Moni varmaan muistaan kouluajoilta:
Minä, sinä, hän,
me, te, he,
minä sinua hännästä
ve-te-le-he! Minäkö muka viisastelen? Kaukana siitä ja sen seutuviltakin.
Etkö vieläkään ole oppinut minua tuntemaan?
Totta kai minun piti soveltaa tuota yksikkömuotoonkin!
Missäs se häntäheikki luurasi? Sinun mieli kuvituksesasiko?
Heh hee vaan Sinullekin - velmulle.- Puskasuleima
Ruuneperi kirjoitti:
Minäkö muka viisastelen? Kaukana siitä ja sen seutuviltakin.
Etkö vieläkään ole oppinut minua tuntemaan?
Totta kai minun piti soveltaa tuota yksikkömuotoonkin!
Missäs se häntäheikki luurasi? Sinun mieli kuvituksesasiko?
Heh hee vaan Sinullekin - velmulle.Miä, siä, se
mei, tei, ne - Katicat2
Puskasuleima kirjoitti:
Miä, siä, se
mei, tei, nemie, sie, hää,
myö, työ, hyö,
tää, tuo, se,
nää, nuo, ne. - Pipsa*
Katicat2 kirjoitti:
mie, sie, hää,
myö, työ, hyö,
tää, tuo, se,
nää, nuo, ne... näin:
mie, sie, hää,
myö, työ, hyö,
tää, tuo, se,
nää, nuo, ne.
nuo juo ne - Mallamargareetta
Pipsa* kirjoitti:
.. näin:
mie, sie, hää,
myö, työ, hyö,
tää, tuo, se,
nää, nuo, ne.
nuo juo neJäi asemosanat koululaisten mieleen Spede-vainaan nuotilla, persoonapronomineista indefiniittipronomineihin.
http://www.youtube.com/watch?v=uWvQXY1S8c4 - indefiniittipronomineja
Mallamargareetta kirjoitti:
Jäi asemosanat koululaisten mieleen Spede-vainaan nuotilla, persoonapronomineista indefiniittipronomineihin.
http://www.youtube.com/watch?v=uWvQXY1S8c4en kuullut.
- susmorsiin
Mallamargareetta kirjoitti:
Jäi asemosanat koululaisten mieleen Spede-vainaan nuotilla, persoonapronomineista indefiniittipronomineihin.
http://www.youtube.com/watch?v=uWvQXY1S8c4elävöittävät totisesti puhekieltä,ja kaikilla puolilla Suomea milloin mistäkin vivahteet puheeseen tulleet.
Kielisukulaisuuden tutkiminen on ollut ja on edelleen pitkällistä hommaa.Tiedämme jo suurin piirtein omat kielisukulaisemme,mutta on paljon äänteellisesti samanlaisia sanoja eri kielissä,eivätkä ne ole sukulaiskieliämme,esim.Italian navetta=pikkubussi ja katso=penis.Ruotsistahan meillä onkin paljon lainasanoja (ruotsi on indoeurooppalainen kieli).Eri kielten lainasanat ovat peräisin samasta alkukielestä,esim.latinasta ja sitten kehittyneet omaan suuntaansa.
No,viron kielihän on lähisukulaisemme,vaikkei meillä kansoina muuta yhteistä olekaan,kulttuurierot,ruumiinrakenne-erot yms.Suomen ja Viron sanat voivat olla hyvin samannäköisiä,mutta merkitä aivan muuta,niitä onkin paljon;esimerkiksi viiner=makkara,halb=huono,pulmad=häät,kalli(s)=kulta,armas jne.
Mielenkiintoista on,miten,miksi,viron kieli ja Turen murre (myös Tampereen murteessa jonkin verran)muistuttavat niin paljon toisiaan.Sen verran olen haeskellut selitystä sille,etsinyt ja löytänyt mm.,että historian mukaan jo rautakaudella muutti väkeä paljonkin Suomeen Virosta,ja onhan Viron rannikko niin lähellä lounaista Suomea.
Yhteistä on esimerkiksi sanojen lyhentyminen loppupäästä;soomlane,Turkusse,Eestisse,Tallinnasse (Eestiin,Tallinnaan.Sukunimissäkin....Mäkipere,Mägipere,Rantapere,Randpere,esimerkkejä löytyisi vaikka kuinka.
Mainittakoon vielä,että viron kielessä pehmeät konsonantit äännetään kovina,b=p,d=t ja sanan keskellä oleva t usein kahtena tt.
Kirjoitan tähän esimerkkinä jostain mieleeni jääneen runonsäkeen eesti keelel ja Turu murteel:
Laskö ma elö lehm koe all.
Vidäge mu väsünu nahk tarrö pärmandu pääle,
kamina ette.
--Antakka mu olla lehmä koivu al.
Viekkä mu väsyne nahk kamari permanol,
kakluni ette. - susmorsiin
susmorsiin kirjoitti:
elävöittävät totisesti puhekieltä,ja kaikilla puolilla Suomea milloin mistäkin vivahteet puheeseen tulleet.
Kielisukulaisuuden tutkiminen on ollut ja on edelleen pitkällistä hommaa.Tiedämme jo suurin piirtein omat kielisukulaisemme,mutta on paljon äänteellisesti samanlaisia sanoja eri kielissä,eivätkä ne ole sukulaiskieliämme,esim.Italian navetta=pikkubussi ja katso=penis.Ruotsistahan meillä onkin paljon lainasanoja (ruotsi on indoeurooppalainen kieli).Eri kielten lainasanat ovat peräisin samasta alkukielestä,esim.latinasta ja sitten kehittyneet omaan suuntaansa.
No,viron kielihän on lähisukulaisemme,vaikkei meillä kansoina muuta yhteistä olekaan,kulttuurierot,ruumiinrakenne-erot yms.Suomen ja Viron sanat voivat olla hyvin samannäköisiä,mutta merkitä aivan muuta,niitä onkin paljon;esimerkiksi viiner=makkara,halb=huono,pulmad=häät,kalli(s)=kulta,armas jne.
Mielenkiintoista on,miten,miksi,viron kieli ja Turen murre (myös Tampereen murteessa jonkin verran)muistuttavat niin paljon toisiaan.Sen verran olen haeskellut selitystä sille,etsinyt ja löytänyt mm.,että historian mukaan jo rautakaudella muutti väkeä paljonkin Suomeen Virosta,ja onhan Viron rannikko niin lähellä lounaista Suomea.
Yhteistä on esimerkiksi sanojen lyhentyminen loppupäästä;soomlane,Turkusse,Eestisse,Tallinnasse (Eestiin,Tallinnaan.Sukunimissäkin....Mäkipere,Mägipere,Rantapere,Randpere,esimerkkejä löytyisi vaikka kuinka.
Mainittakoon vielä,että viron kielessä pehmeät konsonantit äännetään kovina,b=p,d=t ja sanan keskellä oleva t usein kahtena tt.
Kirjoitan tähän esimerkkinä jostain mieleeni jääneen runonsäkeen eesti keelel ja Turu murteel:
Laskö ma elö lehm koe all.
Vidäge mu väsünu nahk tarrö pärmandu pääle,
kamina ette.
--Antakka mu olla lehmä koivu al.
Viekkä mu väsyne nahk kamari permanol,
kakluni ette.nikki taas kirjoittaa näin,kun ilmoitettiin oma Susmorsian-nikkini olevan rekisteröidyn toiselle..heh.
- JOS niitä tuli,
indefiniittipronomineja kirjoitti:
en kuullut.
en kestänyt minäkään.
susmorsiin kirjoitti:
nikki taas kirjoittaa näin,kun ilmoitettiin oma Susmorsian-nikkini olevan rekisteröidyn toiselle..heh.
Suomenkieli ,erilaisine murteineen,on todella mielenkiintoista.On sanoja,joita en edes ymmärrä,mutta kysyä voi aina,että tulkkaahan.
Eniten on käynyt korvaani,kun lapset huutelevat
pihalla:Oleksä mun kaa..Mikä ihmeen kaa ja mistä sekin tulee?? Minulla kesti kauan ymmärtää,mitä "hulppee" tarkoittaa, tuskin vieläkään tiedän ihan
tarkkaan.Oli mielenkiintoista lukea Kalle Päätaloa.Oli niin outoja sanoja siinä,että en aina tiennyt,mistä oli kysymys.Onneksi on yksi tuttavani,kotoisin pohjois-karjalasta,joten sain kysellä häneltä.Murteet ovat kielen rikkautta.
Pyhäpäivän jatkoa ..t.Irkku
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Harmittaa kun en saa edes tietää
miten elämässäs menee. Niinkin tärkeä asia, et miten jaksat. Kuinka terveys jne. Olet niin tärkeä, että haluaisin tietää811059Teköäly löytää teidät
Tästä on ollut ennenkin puhetta. Muistan Sergein tehneen aiheesta aloituksen, ja Disse analysoi minua ja kirjoituksiani188745- 40685
Miesten vs naisten älykkyys
Eiköhän tämä asia ole ihan itsestään selvä: "Adult male brains average approximately 1,370–1,378 grams, while female br200661Nainen, onko sinussa sitä aitoa feminiinisyyttä jäljellä
Vai onko se jäänyt meikkien, korujen, hameiden ym. alle peittoon? Onko naisellisuutesi aitoa vai opetettua? Jos teet nai160635- 100605
- 36529
- 40517
- 24498
- 34452
