Erään vietin aloittajana on met. Minä oppimaton maalaispoika ihmettelemään; mikä toi tommone o?
Näin ymärsin: met=me kaikki, tet=tekaikki ja het=he kaikki.
En ole ennen nähnyt moisia monikkoja.
Sirryin sitten yksikköön.
Minät, sinät, hännät! Tuo kolmas ei varsinkaan mahdu käsitteistööni. Sehän aiheuttaisi sekaannusta sukupuolienkin välillä.
Auttakaa te osaavat ja tietävät!
Olemme yhdessä todenneet kielemme moni-ilmeikkyyden, poikkeuksellisuuden.
Kirjoiteltaisko tästä?
Met, tet ja het
13
580
Vastaukset
- tulenlieskat***
Niinku: meirän= mei teirän= tei Heirän= hei.
Minä=mä Sinä= sä Hän= hää.
Mukavan mutkitaisia muotoja. m.m - Hintriika*
Jaaha, meni häntäheikin viisasteluksi! Tiedät kyllä, että monissa murteissa persoonapronominien monikkomuotoja käytetetään ikään kuin tuplamonikkoina. Minusta siihen liittyy läheisen yhteenkuuluvuuden tunne! Minäkin käytän niitä.
Yksikön hännät ovat syntyneet korviesi välissä!- Hintriika*
Moni varmaan muistaan kouluajoilta:
Minä, sinä, hän,
me, te, he,
minä sinua hännästä
ve-te-le-he! Minäkö muka viisastelen? Kaukana siitä ja sen seutuviltakin.
Etkö vieläkään ole oppinut minua tuntemaan?
Totta kai minun piti soveltaa tuota yksikkömuotoonkin!
Missäs se häntäheikki luurasi? Sinun mieli kuvituksesasiko?
Heh hee vaan Sinullekin - velmulle.- Puskasuleima
Ruuneperi kirjoitti:
Minäkö muka viisastelen? Kaukana siitä ja sen seutuviltakin.
Etkö vieläkään ole oppinut minua tuntemaan?
Totta kai minun piti soveltaa tuota yksikkömuotoonkin!
Missäs se häntäheikki luurasi? Sinun mieli kuvituksesasiko?
Heh hee vaan Sinullekin - velmulle.Miä, siä, se
mei, tei, ne - Katicat2
Puskasuleima kirjoitti:
Miä, siä, se
mei, tei, nemie, sie, hää,
myö, työ, hyö,
tää, tuo, se,
nää, nuo, ne. - Pipsa*
Katicat2 kirjoitti:
mie, sie, hää,
myö, työ, hyö,
tää, tuo, se,
nää, nuo, ne... näin:
mie, sie, hää,
myö, työ, hyö,
tää, tuo, se,
nää, nuo, ne.
nuo juo ne - Mallamargareetta
Pipsa* kirjoitti:
.. näin:
mie, sie, hää,
myö, työ, hyö,
tää, tuo, se,
nää, nuo, ne.
nuo juo neJäi asemosanat koululaisten mieleen Spede-vainaan nuotilla, persoonapronomineista indefiniittipronomineihin.
http://www.youtube.com/watch?v=uWvQXY1S8c4 - indefiniittipronomineja
Mallamargareetta kirjoitti:
Jäi asemosanat koululaisten mieleen Spede-vainaan nuotilla, persoonapronomineista indefiniittipronomineihin.
http://www.youtube.com/watch?v=uWvQXY1S8c4en kuullut.
- susmorsiin
Mallamargareetta kirjoitti:
Jäi asemosanat koululaisten mieleen Spede-vainaan nuotilla, persoonapronomineista indefiniittipronomineihin.
http://www.youtube.com/watch?v=uWvQXY1S8c4elävöittävät totisesti puhekieltä,ja kaikilla puolilla Suomea milloin mistäkin vivahteet puheeseen tulleet.
Kielisukulaisuuden tutkiminen on ollut ja on edelleen pitkällistä hommaa.Tiedämme jo suurin piirtein omat kielisukulaisemme,mutta on paljon äänteellisesti samanlaisia sanoja eri kielissä,eivätkä ne ole sukulaiskieliämme,esim.Italian navetta=pikkubussi ja katso=penis.Ruotsistahan meillä onkin paljon lainasanoja (ruotsi on indoeurooppalainen kieli).Eri kielten lainasanat ovat peräisin samasta alkukielestä,esim.latinasta ja sitten kehittyneet omaan suuntaansa.
No,viron kielihän on lähisukulaisemme,vaikkei meillä kansoina muuta yhteistä olekaan,kulttuurierot,ruumiinrakenne-erot yms.Suomen ja Viron sanat voivat olla hyvin samannäköisiä,mutta merkitä aivan muuta,niitä onkin paljon;esimerkiksi viiner=makkara,halb=huono,pulmad=häät,kalli(s)=kulta,armas jne.
Mielenkiintoista on,miten,miksi,viron kieli ja Turen murre (myös Tampereen murteessa jonkin verran)muistuttavat niin paljon toisiaan.Sen verran olen haeskellut selitystä sille,etsinyt ja löytänyt mm.,että historian mukaan jo rautakaudella muutti väkeä paljonkin Suomeen Virosta,ja onhan Viron rannikko niin lähellä lounaista Suomea.
Yhteistä on esimerkiksi sanojen lyhentyminen loppupäästä;soomlane,Turkusse,Eestisse,Tallinnasse (Eestiin,Tallinnaan.Sukunimissäkin....Mäkipere,Mägipere,Rantapere,Randpere,esimerkkejä löytyisi vaikka kuinka.
Mainittakoon vielä,että viron kielessä pehmeät konsonantit äännetään kovina,b=p,d=t ja sanan keskellä oleva t usein kahtena tt.
Kirjoitan tähän esimerkkinä jostain mieleeni jääneen runonsäkeen eesti keelel ja Turu murteel:
Laskö ma elö lehm koe all.
Vidäge mu väsünu nahk tarrö pärmandu pääle,
kamina ette.
--Antakka mu olla lehmä koivu al.
Viekkä mu väsyne nahk kamari permanol,
kakluni ette. - susmorsiin
susmorsiin kirjoitti:
elävöittävät totisesti puhekieltä,ja kaikilla puolilla Suomea milloin mistäkin vivahteet puheeseen tulleet.
Kielisukulaisuuden tutkiminen on ollut ja on edelleen pitkällistä hommaa.Tiedämme jo suurin piirtein omat kielisukulaisemme,mutta on paljon äänteellisesti samanlaisia sanoja eri kielissä,eivätkä ne ole sukulaiskieliämme,esim.Italian navetta=pikkubussi ja katso=penis.Ruotsistahan meillä onkin paljon lainasanoja (ruotsi on indoeurooppalainen kieli).Eri kielten lainasanat ovat peräisin samasta alkukielestä,esim.latinasta ja sitten kehittyneet omaan suuntaansa.
No,viron kielihän on lähisukulaisemme,vaikkei meillä kansoina muuta yhteistä olekaan,kulttuurierot,ruumiinrakenne-erot yms.Suomen ja Viron sanat voivat olla hyvin samannäköisiä,mutta merkitä aivan muuta,niitä onkin paljon;esimerkiksi viiner=makkara,halb=huono,pulmad=häät,kalli(s)=kulta,armas jne.
Mielenkiintoista on,miten,miksi,viron kieli ja Turen murre (myös Tampereen murteessa jonkin verran)muistuttavat niin paljon toisiaan.Sen verran olen haeskellut selitystä sille,etsinyt ja löytänyt mm.,että historian mukaan jo rautakaudella muutti väkeä paljonkin Suomeen Virosta,ja onhan Viron rannikko niin lähellä lounaista Suomea.
Yhteistä on esimerkiksi sanojen lyhentyminen loppupäästä;soomlane,Turkusse,Eestisse,Tallinnasse (Eestiin,Tallinnaan.Sukunimissäkin....Mäkipere,Mägipere,Rantapere,Randpere,esimerkkejä löytyisi vaikka kuinka.
Mainittakoon vielä,että viron kielessä pehmeät konsonantit äännetään kovina,b=p,d=t ja sanan keskellä oleva t usein kahtena tt.
Kirjoitan tähän esimerkkinä jostain mieleeni jääneen runonsäkeen eesti keelel ja Turu murteel:
Laskö ma elö lehm koe all.
Vidäge mu väsünu nahk tarrö pärmandu pääle,
kamina ette.
--Antakka mu olla lehmä koivu al.
Viekkä mu väsyne nahk kamari permanol,
kakluni ette.nikki taas kirjoittaa näin,kun ilmoitettiin oma Susmorsian-nikkini olevan rekisteröidyn toiselle..heh.
- JOS niitä tuli,
indefiniittipronomineja kirjoitti:
en kuullut.
en kestänyt minäkään.
susmorsiin kirjoitti:
nikki taas kirjoittaa näin,kun ilmoitettiin oma Susmorsian-nikkini olevan rekisteröidyn toiselle..heh.
Suomenkieli ,erilaisine murteineen,on todella mielenkiintoista.On sanoja,joita en edes ymmärrä,mutta kysyä voi aina,että tulkkaahan.
Eniten on käynyt korvaani,kun lapset huutelevat
pihalla:Oleksä mun kaa..Mikä ihmeen kaa ja mistä sekin tulee?? Minulla kesti kauan ymmärtää,mitä "hulppee" tarkoittaa, tuskin vieläkään tiedän ihan
tarkkaan.Oli mielenkiintoista lukea Kalle Päätaloa.Oli niin outoja sanoja siinä,että en aina tiennyt,mistä oli kysymys.Onneksi on yksi tuttavani,kotoisin pohjois-karjalasta,joten sain kysellä häneltä.Murteet ovat kielen rikkautta.
Pyhäpäivän jatkoa ..t.Irkku
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 981956
Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle
Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti2401582Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2561040Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt78935- 84894
- 7825
- 28771
Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr10755Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.55724IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku38709