Suomi oli miehitettynä v.1808-1918 venäläisten joukojen vallattua maan v.1808-1809 sodassa.
Jos joku ei tiedä mitä miehitys on, niin lainaan määritelmän SUURESTA SUOMEN KIELEN SANAKIRJASTA:
miehittää sot.ym. ottaa haltuunsa asevoimin Saksa miehitti Tanskan ja Norjan
Tämän määritelmän mukaisesti Venäjä otti asevoimin Suomen alueen haltuunsa v.1808 ja suomalaiset taistelivat sitä vastaan koko vuoden. Porvoon valtiopäivät ja autonomia hyväksyttiin pakon edessä, koska oli olemassa pahempikin vaihtoehto.
Vaika Suomi oli autonominen suurruhtinaskunta v.1809-1917, niin Venäjän keisari oli kuitenkin isäntä talossa ja sääti lakeja mielensä mukaisesti. Suomalaiset alamaiset saivat esittää toivomuksia, mutta keisari päätti, mitkä toiveet toteutettiin. Ja Venäjän armeijan läsnäolo piti huolen siitä, että keisarin tahtoa noudatettiin.
V. 1914-1918 suomalaisissa heräsi halu saataa Suomi itsenäisksi ja vaputtaa maa miehityksestä. Tähän kuului jääkäriliike, johon kuului hankia sotilaskoulutus Saksasta ja taistella sen jälkeen miehittäjien karkoitamiseksi maasta.
6.12.1917 Suomi julistautui itsenäiseksi, ja edellisenä vuonna oli syntynyt suojeluskuntia tarkoituksena taistella jääkärien tavoin miehittäjiä vastaan.
Suomessa oli kuitenkin sellaisia, jotka eivät pitäneet venäläistä sotaväkeä uhkana, vaan mahdollisuutena synnyttää vallankumous Suomessa.
Tähän lienee syynä seuraavat seikat:
1.V.1899 "laukuryssät" levitivät suomalaisten keskuudessa huhun, etä keisari tulee lahjoitamaan maita torppareille ja mäkitupalaisille ilmaiseksi.
2.Kansainvälinen sosialidemokraatinen aate lupaili, että "huomispäivän kansat ovat veljet keskenään", ja herätti näin toiveita kansallisten ristiriittojen häviämisestä. Siihen kuului käsitys, että pieniä kansoja ei sorreta.
3.Venäläinen sotaväki antoi aseita punakaarteille.
4.Bolsevikit ottivat vallan Venäjällä 7.11.1917.
5.Leninin hallitus antoi tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle.
Näistä syistä suomalaiset sosiaalidemokraatit ryhtyivät taistelemaan venäläisen armeijan kanssa suojeluskuntia vastaan, jotka eduskunta oli julistanut hallituksen joukoiksi.
Talvisodassa vasemisto ymmärsi, mihin Neuvostoliitto pyrki ja yhtyi sen vuoksi puolustamaan isänmaata muiten suomalaisten kanssa.
On puhuttu siitä, että tarpeelliset uudistukset ei ehdity tehdä ajoissa sisällissodan ehkäisemiseksi.
Tähän sanoisin, että suurimpana esteenä tarvittavien uudistusten toteutamiseksi oli maan asema osana Venäjän valtakuntaa.
V. 1905 lähtien keisari hajoti eduskunnnan siinä määrin, että lakien valmistelu viivästyivät tai lamaantui tyystin. Tälläisten syiten vuoksi ei ollut mahdollista toteutaa torpparitilojen vapautaminen ja kunnallisdemokratian uudistaminen. Sen lisäksi keisari saatoi veto-oikeudella estää lakien voimaan astumisen.
Suomen itsenäisyys oli siis vältämätön.
Tämä katsaus on mielstäni vältämätön, koska nuoret kyselevät lukiossa:"Miksi punakaartit vastustivat itsenäisyyttä?" Siihen ei riitä opettajan vastaus:"Eivät ne vastustaneet itsenäisyytä."
Nuorille voisi sanoa, että punakaartilaiset eivät ymmärtäneet itsenäisyyden merkitystä. Mutta v. 1939 kaikki ymmärsi sen merkityksen, myös entist punakaartin jäsenet.
Toivottavasti tämä antaa jotain pohdittavaa tänä vapaussodan 90-vuotisen muiston merkeissä samoin kuin Suomen Venäjään liitämisen 200-vuoden merkeissä.
Vapaussodan taustat
23
662
Vastaukset
- kuvaus.
Tv. Vaaleanpunainen suomalainen.
Muutamalla sanalla olisit voinut käsitellä Mäntsälän kapinaa , siihen johtaneita syitä ja sen kukistamisen vaikutusta Suomen yhtenäistymiseen.- Valkoinen suomalainen2
En pitänyt tarpeellisenä käsitellä Mäntsälän kapinaa, koska kyse oli kokonaan sisäinen asia, toisin kuin punaisten kapina v.1918.
Sen lisäksi pidän yleensäkin kaikenlaista kapinaa laillista hallitusvaltaa vastaan tuomittavana.
Halusin käsitellä v. 1918 sodan taustaa, koska siihen liittyi pyrkimys vapautaa maa miehitysvallasta. Jos kyse olisi ollut vain sisällissodasta, niin se olisi kenties helpompi käsitellä, mutta juuri toisen osapuolen pyrkimys käydä vapaussotaa vaati sen käsitelemistä molempia osapuolia ymmärtäen.
Mäntsälän kapinan taustasta voisin vain todeta, että kyse oli ilmeisesti muutamasta valkoisesta, jotka kokivat käydyn vapaussodan turhaksi niin kauan kun Suomessa toimisi yksikin 1918 punaisia edustava puolue(SDP).
On muistettava, että sosiaalidemokraateja pidetiin yleisesti maanpettureina v. 1918 tapahtumien vuoksi. Ne lunastivat paikan yhteiskunnassa vasta talvisodassa, kun osallistuivat maan puolustamiseen.
Kansan yhtenäisyyteen tapaus vaikuti sikäli, että hallitusvalta osoiti, että se ei hyväksy yhteiskunnan vastaista kapinaa miltään suunalta. Ehkä se helpotti sosiaalidemokraatisen työväestön sopeutumista yhteiskuntaan. - vanha patriootti
Valkoinen suomalainen2 kirjoitti:
En pitänyt tarpeellisenä käsitellä Mäntsälän kapinaa, koska kyse oli kokonaan sisäinen asia, toisin kuin punaisten kapina v.1918.
Sen lisäksi pidän yleensäkin kaikenlaista kapinaa laillista hallitusvaltaa vastaan tuomittavana.
Halusin käsitellä v. 1918 sodan taustaa, koska siihen liittyi pyrkimys vapautaa maa miehitysvallasta. Jos kyse olisi ollut vain sisällissodasta, niin se olisi kenties helpompi käsitellä, mutta juuri toisen osapuolen pyrkimys käydä vapaussotaa vaati sen käsitelemistä molempia osapuolia ymmärtäen.
Mäntsälän kapinan taustasta voisin vain todeta, että kyse oli ilmeisesti muutamasta valkoisesta, jotka kokivat käydyn vapaussodan turhaksi niin kauan kun Suomessa toimisi yksikin 1918 punaisia edustava puolue(SDP).
On muistettava, että sosiaalidemokraateja pidetiin yleisesti maanpettureina v. 1918 tapahtumien vuoksi. Ne lunastivat paikan yhteiskunnassa vasta talvisodassa, kun osallistuivat maan puolustamiseen.
Kansan yhtenäisyyteen tapaus vaikuti sikäli, että hallitusvalta osoiti, että se ei hyväksy yhteiskunnan vastaista kapinaa miltään suunalta. Ehkä se helpotti sosiaalidemokraatisen työväestön sopeutumista yhteiskuntaan.Itse Mäntsälän kapina oli vasta revohka, jossa oli toki aineksia kehkeytyä kapina. Suunnittelemättomasti syntyneestä "metelistä" olikin kehittymässä johdettu ja organisoitu kapina. Ei kuitenkaan kehittynyt!!! Tapahtumat Mäntsälän Ohkolassa olivat toki provokatiivisia, mutta sitä seuranneet tapahtumat osoittavat, ettei Lapuan liikkeen ja Suojeluskuntajärjestön johtajat olleet suunnitelmassa mukana. Siinä määrin nämä herrat joutuivat tapahtumien eteen "housut kintuissa". Jos Wallenius olisi kapinaa etukäteen suunnitella, se olisi toteutunut taatusti toisella tavalla. Kenraali Wallenius oli organisaattorina kyvykäs mies ja osasi myös sissisodan metkut, kuten Lapin puolustus talvisodassa osoitti.
Walleniuksen heikko lenkki oli viina!!! Kenraali Malmbergin suorittama Kenraali Walleniuksen pidätys oli legendaarinen. Svinhuvud kovistelikin seuraavana päivänä Malmberiltä syytä edellisen yön hirmuiseen juopotteluun. Malmberg viittasi sotataktisiin syihin:"jos Mäntsälästä olisi pitänyt pidättää uskovainen kenraali, olisin lastannut auton täyteen virsikirjoja, lähtiessäni pidättämään Walleniusta oli lastattava auto täyteen "Valkoista Hevosta".
Lapuan liikkeen jäseniä ja samanmielisiä ei niinkään harmittanut avoin poliittinen vasemmisto. Maassa yleisesti tiedettiin, että Moskovaan siirtyneet punakaartilaisjohtajat jatkoivat toimintaansa venäläisten tukemina. Maassa tehtiin aika paljon illegaalista solutustyötä ja valmisteltiin Neuvostoliitosta käsin joukkoja uuteen taisteluun. Sittemmin olemme voineet lukea selvityksiä ja muistelmia kommustisten soluttautujien toiminnasta ja tavoitteista Suomessa eikä tämä toiminta näytä olleen ollenkaan vähäistä. Tämä varmasti lietsoi puolestaan mm. Lapuan liikettä radikaaleihin vastatoimiin ja toimenpiteisiin. - Suora vastaus.
vanha patriootti kirjoitti:
Itse Mäntsälän kapina oli vasta revohka, jossa oli toki aineksia kehkeytyä kapina. Suunnittelemättomasti syntyneestä "metelistä" olikin kehittymässä johdettu ja organisoitu kapina. Ei kuitenkaan kehittynyt!!! Tapahtumat Mäntsälän Ohkolassa olivat toki provokatiivisia, mutta sitä seuranneet tapahtumat osoittavat, ettei Lapuan liikkeen ja Suojeluskuntajärjestön johtajat olleet suunnitelmassa mukana. Siinä määrin nämä herrat joutuivat tapahtumien eteen "housut kintuissa". Jos Wallenius olisi kapinaa etukäteen suunnitella, se olisi toteutunut taatusti toisella tavalla. Kenraali Wallenius oli organisaattorina kyvykäs mies ja osasi myös sissisodan metkut, kuten Lapin puolustus talvisodassa osoitti.
Walleniuksen heikko lenkki oli viina!!! Kenraali Malmbergin suorittama Kenraali Walleniuksen pidätys oli legendaarinen. Svinhuvud kovistelikin seuraavana päivänä Malmberiltä syytä edellisen yön hirmuiseen juopotteluun. Malmberg viittasi sotataktisiin syihin:"jos Mäntsälästä olisi pitänyt pidättää uskovainen kenraali, olisin lastannut auton täyteen virsikirjoja, lähtiessäni pidättämään Walleniusta oli lastattava auto täyteen "Valkoista Hevosta".
Lapuan liikkeen jäseniä ja samanmielisiä ei niinkään harmittanut avoin poliittinen vasemmisto. Maassa yleisesti tiedettiin, että Moskovaan siirtyneet punakaartilaisjohtajat jatkoivat toimintaansa venäläisten tukemina. Maassa tehtiin aika paljon illegaalista solutustyötä ja valmisteltiin Neuvostoliitosta käsin joukkoja uuteen taisteluun. Sittemmin olemme voineet lukea selvityksiä ja muistelmia kommustisten soluttautujien toiminnasta ja tavoitteista Suomessa eikä tämä toiminta näytä olleen ollenkaan vähäistä. Tämä varmasti lietsoi puolestaan mm. Lapuan liikettä radikaaleihin vastatoimiin ja toimenpiteisiin.Jos Mäntsälän kapina olisi onnistunut, niin olisiko ollut/ tullut Talvisodan ihmettä.
- vanha patriootti
Suora vastaus. kirjoitti:
Jos Mäntsälän kapina olisi onnistunut, niin olisiko ollut/ tullut Talvisodan ihmettä.
Olettaisin, ettei Talvisodan ihmetta olisi tapahtunut, jos Mäntsälän kapaina olisi todella toteutunut.
Talvisodan ihmeeseen tosin myötävaikutti myös toisaalla tapahtunut kehitys. Kommunistisen sinnikään solutustyön ansiosta suomalaisilla kommunisteilla oli jonkinmoinen yhteys Neuvostoliittoon. Sieltä tulevat viestit eivät olleet aivan myönteisiä. Illegaalisesti menestyksellisesti toimineita tovereita alkoi kadota. Samoin kirjeenvaihto Neuvostoliittoon siirtyneiden kanssa takelteli, toivottiin jopa kirjoittelun lopettamista. Nopeasti takaisin Neuvostoliittoon kutsutuista agenteista monet pyysivätkin kyyditystä Ruotsiin. Vaikka julkisuudessa ihmemaasta puhuttiinkin, rivienvälistä tiedettiin muuta. Suomaliset kommunistit olivat aika hyvin perillä siitä, mitä Neuvostoliitossa tapahtui. Stalin-Hitler -sopimus oli varmasti monelle vasemmistolaiselle viimeinen niitti, joka avasi silmät.
1930-luvun suomalaispuhdistukset Neuvostoliitossa oli talvisotaa ajatellen Stalinin kannalta ajatellen aivan järjenvastaista. Järjesnvastaista oli Stalinin kannalta myös koko talvisota. Talvisodalla Stalin varmisti taatusti sen, että mahdollisen uuden sodan syttyessä suomalaiset eivät tule sotimaan neuvostoliittolaisten kanssa yhteisessä rintamassa. Tämäpä oli taas tärkeä tieto saksalaisille. - Suomalainen sotilas
Suora vastaus. kirjoitti:
Jos Mäntsälän kapina olisi onnistunut, niin olisiko ollut/ tullut Talvisodan ihmettä.
Eihän koko Mäntsälän kapinalla ollut mahdollisuutta menestyä. Se oli muutaman juopon johtama yritelmä, joka loppui, kun Svinhufvud käski kapinallisten mennä kotiin.
- jälkikäteen.
Suomalainen sotilas kirjoitti:
Eihän koko Mäntsälän kapinalla ollut mahdollisuutta menestyä. Se oli muutaman juopon johtama yritelmä, joka loppui, kun Svinhufvud käski kapinallisten mennä kotiin.
Kuitenkin mukana oli kenraalitasoisia henkilööitä jotka katsoivat oikeudekseen hakea Eduskunnasta kansanedustajia pamputettavaksi/ muiluutettavaksi ilman pelkoa jälkiseuraamuksista. Mäntsälän kapinan aikana monet everstitasoiset henkilöt varuskunnan komentajina odottivat loppuun saakka kummalle puolen vaakakuppi kallistuu.(Riihimäki)
- kohtuus.
Valkoinen suomalainen2 kirjoitti:
En pitänyt tarpeellisenä käsitellä Mäntsälän kapinaa, koska kyse oli kokonaan sisäinen asia, toisin kuin punaisten kapina v.1918.
Sen lisäksi pidän yleensäkin kaikenlaista kapinaa laillista hallitusvaltaa vastaan tuomittavana.
Halusin käsitellä v. 1918 sodan taustaa, koska siihen liittyi pyrkimys vapautaa maa miehitysvallasta. Jos kyse olisi ollut vain sisällissodasta, niin se olisi kenties helpompi käsitellä, mutta juuri toisen osapuolen pyrkimys käydä vapaussotaa vaati sen käsitelemistä molempia osapuolia ymmärtäen.
Mäntsälän kapinan taustasta voisin vain todeta, että kyse oli ilmeisesti muutamasta valkoisesta, jotka kokivat käydyn vapaussodan turhaksi niin kauan kun Suomessa toimisi yksikin 1918 punaisia edustava puolue(SDP).
On muistettava, että sosiaalidemokraateja pidetiin yleisesti maanpettureina v. 1918 tapahtumien vuoksi. Ne lunastivat paikan yhteiskunnassa vasta talvisodassa, kun osallistuivat maan puolustamiseen.
Kansan yhtenäisyyteen tapaus vaikuti sikäli, että hallitusvalta osoiti, että se ei hyväksy yhteiskunnan vastaista kapinaa miltään suunalta. Ehkä se helpotti sosiaalidemokraatisen työväestön sopeutumista yhteiskuntaan.Valkoinen suomalainen2
”Sen lisäksi pidän yleensäkin kaikenlaista kapinaa laillista hallitusvaltaa vastaan tuomittavana.”
Nyt meillä kaiketi on mahdollisuus kuulla muutama tuomitseva sana jääkäriliikkeestä. Sehän oli puhdas kapina laillista hallitusvaltaa vastaan.
” On muistettava, että sosiaalidemokraateja pidetiin yleisesti maanpettureina v. 1918 tapahtumien vuoksi. Ne lunastivat paikan yhteiskunnassa vasta talvisodassa, kun osallistuivat maan puolustamiseen.”
Oliko 20 tai 30 luvulla minkäänlaista valtion viranomaista tai virastoa missä maltilliset demarit (lähes puolet kansasta) saattoivat seurata yhteiskuntakelpoisuutensa kehitystä. Keidenkä tehtäviin kuului kehityksen seuranta ja siitä päättäminen. Suoritettiinko seurantaa sellaisissa ryhmissä mitä olivat vastuussa kymmenientuhansien omien kansalaisten kuolemasta. Ellei niin miksi ei.
”Kansan yhtenäisyyteen tapaus vaikuti sikäli, että hallitusvalta osoiti, että se ei hyväksy yhteiskunnan vastaista kapinaa miltään suunalta. Ehkä se helpotti sosiaalidemokraatisen työväestön sopeutumista yhteiskuntaan.”
Totta, mutta miksi meillä kaiken täytyy tapahtua viime tipassa ja pakon edessä. Kaiketi voittajalla ei ole voimantunnossaan minkäänlaista tarvetta ennaltaehkäisevään toimintaan. - Valkoinen suomalainen2
kohtuus. kirjoitti:
Valkoinen suomalainen2
”Sen lisäksi pidän yleensäkin kaikenlaista kapinaa laillista hallitusvaltaa vastaan tuomittavana.”
Nyt meillä kaiketi on mahdollisuus kuulla muutama tuomitseva sana jääkäriliikkeestä. Sehän oli puhdas kapina laillista hallitusvaltaa vastaan.
” On muistettava, että sosiaalidemokraateja pidetiin yleisesti maanpettureina v. 1918 tapahtumien vuoksi. Ne lunastivat paikan yhteiskunnassa vasta talvisodassa, kun osallistuivat maan puolustamiseen.”
Oliko 20 tai 30 luvulla minkäänlaista valtion viranomaista tai virastoa missä maltilliset demarit (lähes puolet kansasta) saattoivat seurata yhteiskuntakelpoisuutensa kehitystä. Keidenkä tehtäviin kuului kehityksen seuranta ja siitä päättäminen. Suoritettiinko seurantaa sellaisissa ryhmissä mitä olivat vastuussa kymmenientuhansien omien kansalaisten kuolemasta. Ellei niin miksi ei.
”Kansan yhtenäisyyteen tapaus vaikuti sikäli, että hallitusvalta osoiti, että se ei hyväksy yhteiskunnan vastaista kapinaa miltään suunalta. Ehkä se helpotti sosiaalidemokraatisen työväestön sopeutumista yhteiskuntaan.”
Totta, mutta miksi meillä kaiken täytyy tapahtua viime tipassa ja pakon edessä. Kaiketi voittajalla ei ole voimantunnossaan minkäänlaista tarvetta ennaltaehkäisevään toimintaan.Täytyy vastata kun kerran pyydät:
"Nyt meillä kaiketi on mahdollisuus kuulla muutama tuomitseva sana jääkäriliikeestä.
Sehän oli puhdas kapina laillista hallitusvaltaa vastaan."
Ei ole mahdollisuuta kuulla tuomitsevaa sanaa jääkäriliikeestä. Jääkäriliikeen toiminta ei ollut "puhdas kapina laillista hallitusvaltaa vastaan."
Hakeutuminen toisen valtion armeijaan sotilaskoulutusta varten voidaan tuskin pitää itsessään kapinana hallitusta vastaan. Ja kun jääkärit sitten palasivat v.1918 Suomeen, niin ne ottivat suojeluskuntien johdon käsiinsä ja olivat siten osa hallituksen joukoa.
"Keidenkä tehtäviin kuului kehityksen seuranta ja siitä päättäminen.".
Mitään viralista virastoa sosiaalidemokraatien yhteiskuntakelpoisuuden tason kehitykseen ei tietenkään ollut.
Yleinen ilmapiiri oli kuitenkin se, että sosiaalidemokraatien haluun puolustaa isänmaata ei uskotu. Esimerkiksi presidentti Svinfud ei pitänyt tämän vuoksi kyseistä puoluetta hallituskelpoisena ja piti sen vuoksi SDP:tä oppositiossa.
" Totta, mutta miksi meillä kaiken pitää tapahtua viime tipassa ja pakon edessä.".
Sinänsä hyvä kysymys.
" Kaiketi voittajalla ei ole voimantunnossaan minkäänlaista tarvetta ennaltaehkäisevään toimintaan."
Tästä nyt sentään on kysymys. Kyse on lähinnä siitä, että jotekin ei uskota minkään asian olevan yhteiskunnassa tärkeä niin kauan, kun yhteiskuntarauha ei järky. Asian vakavuuteen herätään vasta, kun jotakin dramaatista tapahtuu.
Esimerkiksi politiikot eivät halua saataa vanhusten asiat kuntoon, koska ei ole tapahtunut mitään vakavaa. Vasta sitten, kun julkisuuteen tulee tieoja vanhusten menehtymiseen hoidonpuuteeseen ja kun se saa kansainvälistä huomiota osakseen, valtiojohto todennäköisesti herää ja poistaa epäkohdat.
Samanlaisia esimerkkejä voisi esittää muistakin asioista. - tasapuolisesti.
Valkoinen suomalainen2 kirjoitti:
Täytyy vastata kun kerran pyydät:
"Nyt meillä kaiketi on mahdollisuus kuulla muutama tuomitseva sana jääkäriliikeestä.
Sehän oli puhdas kapina laillista hallitusvaltaa vastaan."
Ei ole mahdollisuuta kuulla tuomitsevaa sanaa jääkäriliikeestä. Jääkäriliikeen toiminta ei ollut "puhdas kapina laillista hallitusvaltaa vastaan."
Hakeutuminen toisen valtion armeijaan sotilaskoulutusta varten voidaan tuskin pitää itsessään kapinana hallitusta vastaan. Ja kun jääkärit sitten palasivat v.1918 Suomeen, niin ne ottivat suojeluskuntien johdon käsiinsä ja olivat siten osa hallituksen joukoa.
"Keidenkä tehtäviin kuului kehityksen seuranta ja siitä päättäminen.".
Mitään viralista virastoa sosiaalidemokraatien yhteiskuntakelpoisuuden tason kehitykseen ei tietenkään ollut.
Yleinen ilmapiiri oli kuitenkin se, että sosiaalidemokraatien haluun puolustaa isänmaata ei uskotu. Esimerkiksi presidentti Svinfud ei pitänyt tämän vuoksi kyseistä puoluetta hallituskelpoisena ja piti sen vuoksi SDP:tä oppositiossa.
" Totta, mutta miksi meillä kaiken pitää tapahtua viime tipassa ja pakon edessä.".
Sinänsä hyvä kysymys.
" Kaiketi voittajalla ei ole voimantunnossaan minkäänlaista tarvetta ennaltaehkäisevään toimintaan."
Tästä nyt sentään on kysymys. Kyse on lähinnä siitä, että jotekin ei uskota minkään asian olevan yhteiskunnassa tärkeä niin kauan, kun yhteiskuntarauha ei järky. Asian vakavuuteen herätään vasta, kun jotakin dramaatista tapahtuu.
Esimerkiksi politiikot eivät halua saataa vanhusten asiat kuntoon, koska ei ole tapahtunut mitään vakavaa. Vasta sitten, kun julkisuuteen tulee tieoja vanhusten menehtymiseen hoidonpuuteeseen ja kun se saa kansainvälistä huomiota osakseen, valtiojohto todennäköisesti herää ja poistaa epäkohdat.
Samanlaisia esimerkkejä voisi esittää muistakin asioista.”Ei ole mahdollisuuta kuulla tuomitsevaa sanaa jääkäriliikeestä. Jääkäriliikeen toiminta ei ollut "puhdas kapina laillista hallitusvaltaa vastaan."
Hakeutuminen toisen valtion armeijaan sotilaskoulutusta varten voidaan tuskin pitää itsessään kapinana hallitusta vastaan”
Näköjänsä sisällytit vastaukseesi ainoastaan ”omaan uskoosi” sopivat osiot. Venäjä ja Saksa olivat sotatilassa 1915 ja venäjän kansalaisten (jääkärit) siirtyminen Saksan armeijaan saamaan sotilaskoulutusta ja valmistautumaan Suomen iroittamiseen Venäjästä täyttää kaikki maanpetoksen ja kapinan tuntomerkit.
” Yleinen ilmapiiri oli kuitenkin se, että sosiaalidemokraatien haluun puolustaa isänmaata ei uskotu. Esimerkiksi presidentti Svinfud ei pitänyt tämän vuoksi kyseistä puoluetta hallituskelpoisena ja piti sen vuoksi SDP:tä oppositiossa.”
Kuka piti ja kuka ei pitänyt hallituskelpoisena. Maalaisliitto hyväksyi hallituskumppaniksi. Vaikkakin Svinhufvudia voitiin pitää laillisuusihmisenä, niin hänelläkin alkoi ikä ja heikkenevä harkintakyky vaikeuttaa toimintaa.
(”Hänet valittiin monien ensimmäisten eduskuntien puhemieheksi SDP:n tuella, vuonna 1913 hän viimein kehotti SDP:tä olemaan valitsematta häntä, koska hänellä olisi taas niin jyrkkää sanottavaa. Kun kihlakunnantuomari pantiin viralta määrättiin tuomiokunnan auskultantti Toivo Tapanainen hoitamaan ko. virkaa. Hän kieltäytyi ja sai vankeusrangaistuksen. [1] Lapuan liikkeen tuella pääministeri valittiin presidentiksi vuoden 1931 vaaleissa. Jatkosodan aikana Svinhufvud tuki Suur-Suomi-ajattelua. http://fi.wikipedia.org/wiki/Pehr_Evind_Svinhufvud ”)
- 1917 pidettiin
Marraskuun 8. päivän iltana 1917 pidettiin Helsingin neuvoston päämajassa (nykyisessä presidentinlinnassa)kokous, jossa venäläisiä bolsevikkeja edustivat mm. Dybenko, Seinman, Smilga ja Jukka Rahja. Suomalaisista olivat läsnä Manner, Turkia, Kuusinen, Pietikäinen, Gylling, Torniainen ja Wiik.
Kuten Dybenkon muistelmista käy ilmi, yhteisymmärrykseen pääsy kapinan järjestelystä ei ollut helppoa toisen osapuolen valmistautumattomuuden vuoksi, vaikka sille korostettiin Venäjältä voitavan lähettää elintarpeita ainoastaan työläisten hallitsemaan maahan. Suomalaiset toverit yhä vain epäröivät. Me julistamme heille: 'Jos te kieltäydytte tukemasta meitä, me toteutamme itse kumouksen täällä. Silloin teidän on pakko ottaa valta käsiinne.'
Pitkien keskustelujen jälkeen suomalaiset suostuvat. Kuusinen ilmoitti sosialistien aikovan ottaa vallan haltuunsa vielä samalla viikolla. Aseita he odottivat saavansa venäläisiltä.
Marraskuussa Suomen korkeimman vallan haltijaksi suunniteltiin Ruotsin vallan aikaisen perustuslain 38. §:n nojalla kolmijäsenistä valtionhoitajakuntaa (P. E. Svinhufvud, J. K. Paasikivi, Alexis Gripenberg), joka toistaiseksi
käyttäisi suuriruhtinaan oikeuksia. Sosialistit asettuivat ankaraan vastarintaan esittäen omasta puolestaan kuuluisan »Me vaadimme»-julistuksensa, johon sisältyi mm. kansalliskokouksen koollekutsuminen eduskunnan sijaan. Sosialistien jäätyä äänestyksessä tappiolle vallankumouksellinen keskusneuvosto käytti tarjoutunutta syytä hyväkseen ja julisti Leninin suositteleman yleislakon.
Asiaa ei enää auttanut, että eduskunta luopuen toistaiseksi valtionhoitajahankkeesta päätti 15. 11. 1917 hyväksyä maalaisliiton edustaja Alkion välitysehdotuksen ja ottaa itse haltuunsa korkeimman vallan. Samassa istunnossa vahvistettiin lopullisesti uudet kunnallislait ja 8 tunnin työaikalaki.
Suurlakko (14.—20. 11. 1917) levisi nopeasti ja lähes sataprosenttisena yli koko maan. Tehtaat ja liikkeet suljettiin, rautatieliikenne pysähtyi ja lehdet lakkasivat ilmestymästä. Syrjäyttäen vaivattomasti heikon miliisin punakaarti otti useimmilla paikkakunnilla todellisen vallan käsiinsä. Aseita saatiin venäläiseltä sotaväeltä.
Helsingin punakaartille venäläinen agitaattori Adolf Taimi järjesti Viaporin varastoista 3 000 kivääriä patruunoineen, jotka tosin lakon päätyttyä jouduttiin luovuttamaan takaisin, »koska ne Työväentalolla huonosti vartioituina saattoivat joutua porvareiden käsiin».
Sosiaalidemokraattisen puolueen pystymättä hillitsemään liikkeelle lähteneitä joukkojaan suurlakko johti monin paikoin kurittomuusilmiöihin laittomme vangitsemisineen, murhineen ja väkivaltaisuuksineen.
Porvariston muodosteilla olleet suojeluskunnat eivät heikosti aseistettuina pystyneet vakavaan vastarintaan.
Smolnassa Leninin esikunnassa suurlakon alkamispäätöstä tervehdittiin tyydytyksellä. Ranskan suurlähetystössä palvelevalle Jacques Sadoulille Kollontai totesi ratkaisun merkitsevän bolsevikkien kansallisuuspolitiikan voittoa Suomessa, missä aikaisemmin oli tunnettu halua turvautua Saksaan. Nyt sen sijaan oli alkanut kehittyä liike, joka suosi pysymistä Venäjän yhteydessä.
Suomen sosialistien johto kuitenkin yhä epäröi koska aseita ei oltu saatu Venäjältä tarpeeksi.
lähteet;
Polvinen 1967,
V.Smirnov Iz revoljutsionnoi istoori Finljandii 1905,1917,1918, gg. Leningrad 1933 s.113 - Jorte
Mikä ihmeen vapaussota?eihän Suomessa mitään vapaussotaa ole koskaan käyty? LUOKKASOTA kyllä käytiin 1918 jos sitä sairaat aivosi nimittävät joksikin vapaussodaksi niin pahasti olet "HAKOTEILLÄ".
- aika hakeutua
"hoitoon"
- myös sinulle
Vapaussota antaa oikeuden myös sinulle tuodan mielipiteesi vapaasti esille. Se ei kuitenkaan oikeuta sinua kieltämään kenenkään mielipidettä tai otaksumaa mistään lailliseta asiasta.
Luokkasota oli muutaman raukkamaisen hörhön mielipuolinen päähänpiintymä, mitä kansa ei koskaan tukenut, vaan halusi kapinaan syyllisille ankarimman mahdollisen rangaistuksen. - laitaryhmille
myös sinulle kirjoitti:
Vapaussota antaa oikeuden myös sinulle tuodan mielipiteesi vapaasti esille. Se ei kuitenkaan oikeuta sinua kieltämään kenenkään mielipidettä tai otaksumaa mistään lailliseta asiasta.
Luokkasota oli muutaman raukkamaisen hörhön mielipuolinen päähänpiintymä, mitä kansa ei koskaan tukenut, vaan halusi kapinaan syyllisille ankarimman mahdollisen rangaistuksen.tuntuu olevan mahdotonta käsittää ,että äärivasemmiston tekemät murhat ja teloituslistat ovat samalla tavalla sopimatonta kuin äärioikeiston kansalaissodan jälkeen tappamat 20000 omaa kansalaista tai kutakuinkin saman verran venäläisiä jatkosodan ensimmäisenä vuonna. Kaiketi kaikille äärimmäisyysryhmille on täysin mahdotonta käsittää ettei mielipuolisella murhaamisella rakenneta yhteiskuntaa missä meidän kaikkien kuitenkin yhdessä pitää elää. Halusimme tai emme. Kokonaisuuden kannalta positiivisena asiana se on näkynyt äänestyskäyttäytymisenä.
"Luokkasota oli muutaman raukkamaisen hörhön mielipuolinen päähänpiintymä, mitä kansa ei koskaan tukenut, vaan halusi kapinaan syyllisille ankarimman mahdollisen rangaistuksen." laitaryhmille kirjoitti:
tuntuu olevan mahdotonta käsittää ,että äärivasemmiston tekemät murhat ja teloituslistat ovat samalla tavalla sopimatonta kuin äärioikeiston kansalaissodan jälkeen tappamat 20000 omaa kansalaista tai kutakuinkin saman verran venäläisiä jatkosodan ensimmäisenä vuonna. Kaiketi kaikille äärimmäisyysryhmille on täysin mahdotonta käsittää ettei mielipuolisella murhaamisella rakenneta yhteiskuntaa missä meidän kaikkien kuitenkin yhdessä pitää elää. Halusimme tai emme. Kokonaisuuden kannalta positiivisena asiana se on näkynyt äänestyskäyttäytymisenä.
"Luokkasota oli muutaman raukkamaisen hörhön mielipuolinen päähänpiintymä, mitä kansa ei koskaan tukenut, vaan halusi kapinaan syyllisille ankarimman mahdollisen rangaistuksen."vapaussota.Tarkennan ei oikeisto tappanu vankeja noin paljon vaan suurin osa kuoli tauteihin ja nälkään vankileireillä.
Jatkosodassa kuolleet venäläiset kaatuivat taisteluissa ei heitä teloitettu kuten annat ymmärtää.- kannalta
arvo-poika kirjoitti:
vapaussota.Tarkennan ei oikeisto tappanu vankeja noin paljon vaan suurin osa kuoli tauteihin ja nälkään vankileireillä.
Jatkosodassa kuolleet venäläiset kaatuivat taisteluissa ei heitä teloitettu kuten annat ymmärtää.mitään merkitystä. Sekä kansalaissodan jälkeisessä loppuselvityksessä punaisia että jatkosodan ensimmäisenä vuonna venäläisiä sotavankeja ja siviilejä kuoli molemmissa noin kaksikymmentä tuhatta sotatoimien ulkopuolella. Kertoo omaa kieltään siitä ettei kummankaan äärilaidan käsissä ihmishenki merkitse yhtään mitään. Ennen kuin ehdit älähtää, niin äärivasemmisto tilaisuuden tullen toimi ihan samalla tavalla.
kannalta kirjoitti:
mitään merkitystä. Sekä kansalaissodan jälkeisessä loppuselvityksessä punaisia että jatkosodan ensimmäisenä vuonna venäläisiä sotavankeja ja siviilejä kuoli molemmissa noin kaksikymmentä tuhatta sotatoimien ulkopuolella. Kertoo omaa kieltään siitä ettei kummankaan äärilaidan käsissä ihmishenki merkitse yhtään mitään. Ennen kuin ehdit älähtää, niin äärivasemmisto tilaisuuden tullen toimi ihan samalla tavalla.
jatkosodan aikana kuoli 18000 venäläistä sotavankia,kuolleisuus oli suurinta 41-42 talvella.
Mutta kertomasi luvut ovat pötyä,eikö kukaan viitsi otta selvää asioista ennenkuin kirjoittaa tänne kaikkea punapropagandaa?- kansalaissodassa
arvo-poika kirjoitti:
jatkosodan aikana kuoli 18000 venäläistä sotavankia,kuolleisuus oli suurinta 41-42 talvella.
Mutta kertomasi luvut ovat pötyä,eikö kukaan viitsi otta selvää asioista ennenkuin kirjoittaa tänne kaikkea punapropagandaa?kuoli noin 8000 punaista teloittamalla ja noin 12000 vankileireillä sekä 1941-42 15-16000 venäläistä sotavankia leireillä noin 4000 Venäjän Karjalan siviilileireillä, niin taitanee tehdä molemmissa tapauksissa noin 20000. Mikä noissa luvuissa on sinun kaikkialla näkemää punapropagandaa. Molemmissa tapauksissa kuoleman aiheuttajana oli heimoaktivistien vetämä äärioikeistolainen suojeluskunta. Kaiketi jatkosodan aikana Puolustusvoimien piti ottaa vankileirien hoito teiltä pois ennen kuin te ehditte saattaa kaikki vangit hengiltä.
ei olisi saatu vasemmistoa mukaan rintamille ilman heidän vahvoja johtajiaan.mm. Arvo-poika Tuominen oli yksi vahva vaikuttaja siihen että suomen kommaritkin saatiin talvisodassa rintamalle.
Kiitos hänelle.- - toisaalta
Jos sisällissotaa tarkastellaan vuoden 1918 alun näkökulmasta, valkoisten ydinjoukko oli tuolloin jo vuosia valmistautunut vapaustaisteluun, millä tarkoitettiin Suomessa olevien venäläisten sotajoukkojen karkottamista maasta. Tämä riittää hyvin perusteeksi kutsua sisällissotaa vapaussodaksi tuossa vaiheessa. Toiminnan tasolla sitä tukee valkoisten ensimmäinen tavoite sodan alussa, joka oli venäläisten aseistariisuminen Etelä-Pohjanmaalla.
Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa olleen venäläisen armeijan demobilisointi vähensi venäläisten sotilaiden osallistumista ja mielenkiintoakin Suomen vallankumoukseen, minkä lisäksi Venäjän rauhansopimus Saksan kanssa maaliskuun alussa 1918 velvoitti venäläisten joukkojen poisvetämiseen Suomesta. Venäläisten poistuminen Suomesta poisti sisällissodan luonteen vapaussotana ja vakiinnutti valkoisten tulkinnan sisällissodan luonteesta punaisten valtiopetollisena tekona, mihin liittyy niin valkoisen terrorin kuin sisällissodan poliittisen rikollisuuden perusteella laillisessa menettelyssä langetettujen kuolemanrangaistusten näkökulmasta merkittäviä juridisia ongelmia. - Vapaus kunniaan
Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917. Sisällissota alkoi 28.1.1918. Kuinka itsenäinen maa voi käydä vapaussotaa itsensä kanssa? Sen takia olisi jo syytä lopettaa tuo höpiseminen vapaussodasta.
Syitä sisällissotaan oli moniakin. Suurin syy on ehkä se, että vasemmistoenemmistöinen vuonna 1916 valittu eduskunta (103-97) hajoitettiin porvareiden toimesta vuoden 1917 alussa, kun keisarilla vielä oli valtaa ja sananvaltaa Suomen asioissa. Olisi ollut suuri tarve ajaa läpi eräitä suuria sosiaalisia uudistuksia mm. torpparilaki ja 8-tuntinen työpäivä. Tämä tuli mahdottomaksi eduskunnan hajottamisen jälkeen.
Sisällissota on tarpeeton ja mahdottoman raaka poliittinen ratkaisu. Valtioneuvoston Sotasurmat-projekti antaa vastauksen siihen, kuinka paljon suomalaisia tapettiin sodan aikana ja erityisesti sen jälkeen. Surullista on erityisesti se, että vielä tämän päivän lukion historiankirjoissa vain kerrotan, että 555 punakaartilaista sai kuolemantuomion. Muista laittomista murhista vankileireissä ja niiden ulkopuolella ei kerrota mitään.
Koululaisille ei liioin kerrota, että saksalaisen prinssin valitseminen Suomen kuninkaaksi, mitä oikeistovoimat tynkäeduskunnassa ajoivat läpi, olisi tehnyt Suomesta saksalaisen vasallivaltion. Onneksi Saksa hävisi ensimmäisenkin maailmansodan ja Suomi säilytti itsenäisyytensä. - Ymmärsin vitsin
Ei kai kukaan täyspäinen enään usko valkoisia valheita?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 813181
- 922895
- 532152
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201605Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..61379- 151369
- 191344
Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131321Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein141307Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin351275