Turun linja-autoseman surkea yleisilme vaan jatkuu vuodesta toiseen.Linja-autoseman luulisi olevan kaupungin isille ja palkollisille suunnittelijoille sydämen asiana olemalla näyttävä käyntikortti turisteille Turkuun.
Linja-autoaseman seutu kaahaavine busseineen on hengenvaarallinen.
Kukka- ja viheristutukset puuttuvat tyystin, muutama istutettu puukin Brahenkadun varteen on linja-autojen telomia tai yliajamia.Käsittämätöntä,että ei saada pitäviä suoja-aitauksia istutetuille puille vaan jonkinlaisia puukyhäelmiä.
Muissa kaupungeissa on tämäkin asia hoidettu mallikkaasti,mutta Turussa rehottaa jopa asemien seudutkin.
Koettakaa nyt palkalliset suunnittelijat jotain tumpeloida edes kulttuurivuoden 2011 kunniaksi!!!!!
Linja-autoaseman seutu kaahaavine busseineen on hengenvaarallinen.
Kukka- ja viheristutukset puuttuvat tyystin, muutama istutettu puukin Brahenkadun varteen on linja-autojen telomia tai yliajamia.Käsittämätöntä,että ei saada pitäviä suoja-aitauksia istutetuille puille vaan jonkinlaisia puukyhäelmiä.
Muissa kaupungeissa on tämäkin asia hoidettu mallikkaasti,mutta Turussa rehottaa jopa asemien seudutkin.
Koettakaa nyt palkalliset suunnittelijat jotain tumpeloida edes kulttuurivuoden 2011 kunniaksi!!!!!
Vastaukset 30
Vanhimmat
Sitä kutsutaan "funkkikseksi".
Linja-autoseman rakennus on loistava,mutta sen hohto himmenee linja-autoaseman yleisilmeen nuhruisuuteen,likaisuuteen, istutusten ja visuaalisen kauneuden puuttumiseen.Myös liikennejärjstelyt ovat suoraan villistä lännestä,ei mitään loogisuutta.Ihmiset koikkelehtivat kaahailevien bussien seassa!
Jotain varmaan pitäisi tehdä!!!
Parin viime vuosikymmenen sisällä linja-autoasemaa on uudistettu radikaalisti kahteenkin kertaan. Koko lähtevien, saapuvien sekä odottavien autojen alue on uusittu pesuteellisesti sekä toiminnallisesti että pintamateriaaleja myöten.
Lisäksi linja-autoaseman ympäristön istutuksien lisäämistä on tutkittu harvinaisen tarkkaan erilaisten suunnitelmien pohjalta. Vaikeutena on alueen katujen alla tiuhassa kulkevat valtavat putkimäärät. Puita kun ei voida istuttaa suoraan vesi- ei edes sähköjohtojen päälle. Lähes ainoat mahdolliset paikat on myös käytetty puiden istuttamiseen.
Se, että kaupunkilaiset säännöllisesti katkovat voimainsa tunnossa isotkin, hyvin suojatut puut, on tietysti ikävää, muttei kaupungin työntekijöiden, eikä yleensä bussikuksienkaan syy!
Katsokaa kaupunkilaiset vain peiliin tässäkin asiassa, ja syyllinenhän se sieltä vastaan pällistelee!
Eräs alueen kunnostamista viivästyttänyt seikka on uuden matkakeskuksen suunnittelu, jota on jahkailtu vuosikymmeniä. Rautatieaseman ja linja-autoaseman yhteistoiminta kun on täysin olematonta. Tähän ongelmaan on lehtitietojen mukaan tulossa muutaman vuoden(?) kuluessa muutoksia - kunhan jaksetaan odotella.
Siitä se uusi uljas matkakeskus aikanaan syntyy...
...Se, että kaupunkilaiset säännöllisesti katkovat voimainsa tunnossa isotkin, hyvin suojatut puut, on tietysti ikävää, muttei kaupungin työntekijöiden, eikä yleensä bussikuksienkaan syy...
Brahenkadun varrelle isutetut muutamat puunroikot,jotka ovat suojattu mitättömilla puukehikoilla eivät todellakaan kestä peruuttavia busseja.Miksi ei voida laittaa kunnon rautakehikkosuojuksia kuten muualla näkyy tehdyn puiden suojelun tehostamiseksi?!Sattumalta olen omin silmin nähnyt budssin perän osuvan puun taimeen!! Bussikuski saattaa olla kaupunkilainen,siis turkulainen,uhoamassa.Mene ja tiedä!?
..."Lisäksi linja-autoaseman ympäristön istutuksien lisäämistä on tutkittu harvinaisen tarkkaan erilaisten suunnitelmien pohjalta. Vaikeutena on alueen katujen alla tiuhassa kulkevat valtavat putkimäärät. Puita kun ei voida istuttaa suoraan vesi- ei edes sähköjohtojen päälle. Lähes ainoat mahdolliset paikat on myös käytetty puiden istuttamiseen"....
Jaa-a,mitäköhön tuohonkaan sepustukseen taas sanoisi muuta kuin jalkautukaa kaupungin kovapalkkaiset suunnittelijat tekemällä excursio Helsinkiin ja kysymällä mitenkähän puiden ja muiden istutusten istuttamiset onnistuvat (tuskin maanalainen verkosto Stadissa on harvempi kuin Turussa?Epäilen suuresti).Miten niitä suojataan (uskallan tähänkin väittää,että ei Turussa sen suurempia vandaaleja ole kuin Stadissakaan).
Jos koko Turun koko linja-autoaseman tontti kaivetaan monen kellarikerroksen syvyydeltä auki, joudutaan kaikki viemäritkin uusimaan. Silloin on mahdollisuus myös katsoa saadaanko alueelle mahtumaan enämpi puita. Luulatavsti tehtävä on jopa helppo nykysekameteliin verraten.
Kampin terminaalin maanpäällisissä osissa istutuksia ja puita.
Tuskin niin peelo olet, että tosissasi tarkoitit puiden kasvavan Kampin terminaalin maanalaisissa kerroksissa??!!!
Se kohta kun ajetaan kaupunkiin Tampereentietä on hirveä missä on joku joutomaapläntti ja sitten on Masan pubi ja ties mitä muuta rumilusta. Ja sitten päästään sillalle josta ihan kammottavat näkymät Aninkaistenkadun alkaessa. Huoh.
Huomaa kyllä että turisteja ei oteta millään tavalla huomioon siis että mikä on se ensimmäinen näky. Sama juttu satamassa! Mikä järkky vanha nakkikioski sielläkin kököttää lahoamaisillaan.
Olen kyllä miettinyt muutamaan otteeseen että mikä tätä kaupunkia riivaa? Miksei osata hoitaa taloutta tai kulttuuripuolta? Miksei yhteistyökykyä löydy, miksei innostuta mistään uudesta, miksi aina junnataan, miksi ollaan kuin hoo moilanen uusien asioiden edessä. Miksi jokaikisestä asiasta kaupunki saa riidan aikaiseksi ja päätöksenteko venyy. Onko se juomavedessä se ongelmien alkulähde? Ans katto ny sano turkulainen. :))))))))
Hyvä olisi saada turun Linja-autoasema siistiksi.
Siinä ei muuta tarvitakaan.
Parhaan luokan siivoojat vain asialle. Perään pitää laittaa kukka-asetelmien tekijät.
Matalakasvuisia puita ja pensaita pitäisi vaihtaa niiden Aningaistenkadun puolelle istutettuijen puiden tilalle. Nehän peittävät muutamassa vuodessa tämän todella kuniin funkkisrakennuksen.
LINJA-AUTOASEMA sekä RAUTATIEASEMA ovat Turun eräänlaisia vastaanottoportteja. Ne pitää saada kuntoon.
Rautatieasema nyt onkin aika hyvässä kondiksessa; mutta siivoamista vailla.
ASEMANPUISTO TAAS ON ERITTÄIN ONNISTUNUT JA HYVÄ KÄYNTIKORTTI TURISTEILLE JA HEIDÄN KAMEROILLEEN.
Turun linja-autoaseman taksitolpalta liikkeelle singahtelevat taksit ovat vaaraksi kulkijoille.Läntisen Pitkäkadun suoran alettua nasta lautaan ja menoksi.Siinä ei mittarissa paljon 4kympin rajoitukset paina takseilla.
Kannattaisi käydä joskus kaupungin virallisilla nettisivuilla tai lukea se joka kotiin kannettava ilmaisjakelu kaupungin asioista.
Sieltä voitte lukea, että suunnitteilla on uusi matkakeskus, jos yhdistää rautatieaseman ja linja-autoaseman. Joten kyllä nämä tulee 5-10v kuntoon, mutta kaikkeen tarvitaan rahaa.
Kaupungin yleinen talouden hoito kyllä ihmetyttää ja miten velka vaan kasvaa vuosi vuodelta. Pitäisi suosilla luopua esim kulttuurikaupunkihankkeesta ja uudesta musiikkitalosta ja keskittyä ensin korjaamaan koulut ja hoitamaan vanhusten ja sairaiden huolto ja julkinen liikenne kuntoon.
Kultuuriin ja musiikkiin ja urheiluun rahat sitten talkoilla, tai suosiolla sitten huvitukselle lappu ovelle vuodeksi pariksi että talous taas kunnossa.
Onneksi kaupungin listoilta jää eläkkeelle vanhoja patuja 400-500 vuodessa, näin saadaan karsittua älyttömän suurta kaupungin koneistoa. Virkamiehistä ei tarvita kun joka 1/10 ja kaupungin johdossa riittää yksi johtaja.
On luettu,mutta Turun päätöstentekijöiden ollessa kyseessä aikaa menee helpostikin 50 vuotta.
Rautalangasta väännettynä hyviä esimerkkejä ovat keskuSta-alueen kehittämisen viivyttely eurooppalaiseksi nykyajan kaupungiksi kävelykeskustoineen,ratikkojen takaisin saaminen.Surkein eismerkki turkulaisvaikuttajien saamattomuudesta on E18 tien 50 Vuotinen rakennusurakka.
Turkulaispäättäjänä en täällä paljon kehtaisi uhota sen verran olette saamatonta sakkia ja mollaamssa veronmaksaja/äänestäjiä.
Keskustan osalta virheet on tehty 60 ja 70 luvuilla, juuri tuon typerän kehittämisvimman vuoksi. Olisi annettu keskustan olla ennallaan ja jatekettu rakentamista reunoille, niin Turulla olisi nyt viihtyisä vanhanaikainen kävelykeskusta.
Turun 1800 luvun alussa palon jölkeen rakentama keskusta oli aivan liian matala ja pieni. 1900 luvun alun uudistukset olisivat saaneet tapahtua, jossa suunnitteilla oli uusia keskusta 10-kerroksisilla tod. näk. jugend-kortteleilla ja diagonaalipääkadulla.
Olet tosin oikeassa siinä, että Turun keskustaa olisi pitänänyt säästää ja rakentaa uutta keskustaa reunoille, mutta koska sitä ei keretty tekemään ennen 70 - 80 luvun uusia tuulia, jäi homma niille sijoilleen.
Eli Turku olisi pitänyt tehostaa 1900-luvun alussa, kun vielä rakennettiin kaunista, näin keskusta olisi tehokkaampi, kuin se on vielä nykyäänkään. Sen jälkeen se olisi 60-luvulla tehnyt viimeiset laajennuksensa kuin nytkin, mutta 70- 80 luvuille ei olisi jäänyt mitään pilattavaa keskustassa. Turku olisi tod. 250 000 asukkaan kaupunki tai suurempi, jos näin olisi asiat menneet. Nyt miellä on pieni ja tehoton keskusta, suuri ja tehoton lähiövyöhyke ja vielä tehottomampi kehyskuntavyöhyke.
Kaupungin palkkalistoilla on väki viime aikoina lisääntynyt huimaa vauhtia, myös siellä terävimmässä - ja kalleimmaksi tulevassa - päässä. Kaupungin palkkalistoilla oleva johto senkuin lisääntyy yhä uusilla johtajilla ja heidän "avustajillaan" palkallisista luottamusmiehistä puhumattakaan.
Jos joku herroista joskus satutaan saamaan kangettua eläkkeelle, annetaan hänelle "kultaisena kädenpuristuksena" kymmenen vuoden palkkaa vastaava eläke!
Stadista voisi ottaa mallia. Helsinki sijoitti espoolaisten kaasutuskenttänä toimineelle Kampin aukiolle upean kävelyalueen ja ostoskeskuksen sekä istutuksia. Bussit pistettiin maan alle, terminaali on viihtyisä. Kun metro tulee, bussiterminaali tyhjenee ja sinne voidaan siirtää Elielinaukion bussit. Näin siis Helsinki satsaa viihtyisyyteen: vähemmän kaasuttavia maantieässiä ja enemmän raiteita sekä kävelyalueita.
Vaan mitä tekee Turku? Eipä juuri mitään.
Ikävä tosiasia on vaan se, että Helsinki saa rahaa aina ja 100x helpommalla kun mikään muu paikkakunta tai kaupunki.
Muuallakin olisi kivaa, kun olisi vastaavat rahahanat olemassa. Jos Helsinki olisi vaikka Kainuussa, siellä ei olisi edes bussipysäkkiä. Tai ainakaan sinne ei enää bussit kulkisi.
Naurettava väite.
Mietitäänpä uudelleen:
Helsinki halusi uudistaa linja-autoasemansa.
Se omisti maa-alueen (Kampin linja-autoaseman aukion).
Tehtiin maankäyttösopimus, kaupunki sai rahaa ja yhtiö rakensi kauppakeskuksen yhteydessä bussiterminaalin, joka siirtyi Helsingin kaupungin omaisuudeksi. Rakennusfirma SRV myi Kampin keskuksen sijoittajille.
Vaikutukset:
1) Uusi, tyylikäs linja-autoasema
2) Keskustan elävöittäminen, kauppoja lisää
3) Uusi sisäänkäynti metroon vanhan rinnalle
4) Verotuloja valtiolle sekä kaupungille ja työpaikkoja Helsinkiin
5) Iso kävelyalue entisen diesel-laakson sijaan
Mitä väärää tässä on? Miksei Helsinki olisi saanut tehdä näin kun kerran markkinoilta löytyi yhteistyökumppani? Ei valtio maksanut koko jutusta mitään. Stadilaiset tekivät yksinkertaisesti hyvät kaupat.
Hän todennäköisesti viittasi siihen faktaan, että monissa tapauksissa Helsingissä, kun lähdetään hakemaan valtion osuuksia, aletaan vetoamaan termeihin kuten "kansallinen päähanke", johonka olisi muka pakko saada suurempi tuki kuin yleensä. Yle myös rahoittaa paljon Helsingin kulttuurilaitoksia.
Eli näin yleisesti, Helsingillä on varaa rakennella, mutta se myös saa rahaa valtiolta enemmän kuin muut kaupungit. Se saa ns. pääkaupunki lisää, mikä ei nyt ihan oikein ole. Ei Suomen kaltaisessa tasavallassa kuuluisi olla mitään the pääkaupunkeja. Ei varsinkaan jonkun uuspääkaupungin, kuten Helsinki.
Mitä Helsingin laitoksia yle rahoittaa?
Nyt oli kyse Kampista ja linja-autoasemasta, keskustelun aloittaja puhui Turun linja-autoasemasta. Joku sitten puhui Helsingin ratkaisusta ja minä kerroin miten Helsinki ratkaisi asian. Kerroin puhdasta faktaa, valtion rahaa ei Kamppiin mennyt pennin hyrrää. Kampista puhutaan, kun siitä oli keskustelun aloitus, ei kulttuurista.
Jotta totuus ei unohdu, Helsinki todellakin saa eniten valtiolta rahaa, ihan kaikista Suomen kaupungeista!
Miten Helsinki sitten saamansa rahat käyttää ja minä vuonna, sehän on ihan kirjanpitoa ja tilinpitoa. Voidaan heittää vaikka tyyliin "Kansallisoopperaa ei ole ikinä tuettu verovaroista, Ateneumin korjaukseen ei ole käytetty kun lahjoitusvaroja, Musiikkitaloon ei ole uhrattu Lappilaisten rahoja jne jne jne".
Turku saa taas vähiten rahaa, koska Hgissä istuvilla valtion ja kulttuurin ja minkä tahansa säätiön tai kirjailija-apuraha-klaanin päättäjillä on ihmeellistä vihaa ja angstia kaikkea kehäkolmosen ulkopuolista elämää vastaan.
Jos Oululainen, Turkulainen ja Helsinkiläinen taiteilija hakee vaikka 100% samoilla meriiteillä apurahaa, rahat saa 99,99% se Helsinkiläinen.
Turkulainen angstinen henkilö krjoittaa taas viisauksiaan!
Ei todellakaan ihme,että Turku on jämähtnyt 60-70 -lukujen raadollisuuteen kaupunki-ilmeen kehittämisessä.
Kannattaa varmaan kääntyä turkulaispoliitikkojen puoleen (kansanedustajat,valtuutetut).Heidät on valittu kuten muuallakin maassa alueidensa asioiden hoitamisiin,ei pelkästään (s)tekstiviestien lähettelemisiin tai Stadin yöelämässä bilettämisiin.
Jotta totuus ei unohdu, niin kerrotaanpa se täällä. Turun valtionosuudet ovat kasvaneet jatkuvasti.
Valtionosuudet milj. €
• tilinpäätös 2005 207,3
• talousarvio 2006 (sis. TAM) 227,8
• ennuste 2006 227,8
• talousarvio 2007 238,4
vuonna 2008: 258 milj.
vuonna 2009: 267 milj
Lähde:
http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=52787&GUID={D62B67F2-91E3-4DE9-8913-27646D02B273}
(Turun v.2008 talousarvion tiivistelmä)
Helsingin talousarvio vuodeksi 2008 (s.19)
"2.1.2 Valtionosuudet 2.1.2 Statsandelar
Vuonna 2007 valtionosuuksia arvioidaan kertyvän
Helsingissä noin 185 milj. euroa."
Sekä:
"Valtionosuuksiin sisältyvän verotulotasauksen muutos
vähentää Helsingin valtionosuuksia noin 14 milj.
eurolla vuonna 2008. Kaupunki joutuu maksamaan
verotulotasausta alustavan laskelman mukaisesti
noin 267 milj. euroa."
Turun valtionosuuksien kasvu on ollut hurjaa ja Konkurssi-Turku saa enemmän valtionosuuksia (siis absoluuttisesti) kuin Helsinki.
Espoo ei saanut ollenkaan valtionosuuksia vuonna 2007.
Joten tällaista http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2008/TA2008_KH_netti_intra.pdf
löysin Helsingin nettisivuilta, vieläkö on jotain valittamista? Turku saa siis paljon, mutta ei osaa pitää omista asioistaan huolta.
Satun vaan tietämään jotain mitä ei tulla ajatelleeksi, eli tilien hoitoa.
Olen ammatiltani tilintarkastaja ja ollut mm Helsingin kaupungin palveluksessa. Siksi saatan tietää näitä "faktoja". Rahat voidaan naamioida vaikka kummisedän kaiman rahoiksi, mutta se ei poista sitä totuutta, että Helsinki kaupunkina ja pks- alueena todellakin SAA RAHAA eniten Suomessa.
Miten sitten jossain Turussa, Tampereella tai Oulussa paikalliset hässivät, sitä en tiedä.
Niin ja asun Hgissä, en ole edes Turkulainen. Vaimolla asuu siellä jotain sukulaisia, usein kyllä olen kyläillyt kaupungissa.
Ok, kerrohan lähteet.
Faktatietoa laitoin itse linkiksi.
Sinulla sitä ei ole. Ihan sama mikä tarkastaja olet, jos ei ole faktaa, niin ei voi mitään.
Lex Sipoo takaa Helsingin herroille uusia hiekkalaatikoita taas moneksi vuodeksi eteenpäin.
Pääministerikin saa piirustella rinkuloitaan kuin ikinä tykkää...
Kyllä Helsinki maksaa Kampin linja-autoterminaalista jok'ikisen sentin ja korkojen kaa!
Mitähän Sinä nyt yritä höyräillä?
Luulet siis, että joku SRV- vitoset lahjoitti Helsingille terminaalin? Usko poitsu unelmiis vaan...
SRV maksoi rakennusoikeuksista Helsingille. Nillä rahoilla Helsinki rahoitti Kampin terminaalin.
http://www.oikeus.fi/markkinaoikeus/20512.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kampin_terminaali
"Hankkeen perusta
Kunnianhimoisen rakennusprojektin tavoitteena oli Kampin suuren maanpäällisen linja-autokentän tehokkaampi hyödyntäminen. Samalla saatiin lisää liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia. Erityisenä tavoitteena oli Espoon suunnan seutubussien sekä kaukoliikenteen linja-autoterminaalin ja tavara-aseman sijoittaminen maanalaisiin tiloihin. Kampin keskuksen asemakaava vahvistettiin 6.6.2000. Helsingin kaupunki ja SRV Viitoset Oy solmivat 14.6.2002 sopimuksen Kampin keskuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Rakennusyhtiö sai tontin käyttöönsä sillä ehdolla, että rakentaa alueen valmiiksi veloituksetta sisältäen ulkotilat sekä linja-autoasemat Espoon liikenteelle sekä kaukoliikenteelle."