Suomeen ollaan rakentamassa tuhat uutta tuulivoimalaa. Näin kertoi aina valmis hallituksen partiopoika-tietotoimisto: Yle. Sehän on kiva. Mutta mitäs tapahtuukaan, kun tulee 40 astetta pakkasta? Ne kaikki seisovat ! Toista: seisovat! Eli lämpöä ei tule tippakaan yhteenkään Suomen päiväkotiin, ei yhteenkään vanhainkotiin. Ei yhteenkään sairaalan teho-osastoon. Ei yhteenkään synnytysosastoon. Mikä nimi moisella teolla on? Onko muillakin energiantuottajilla oikeus keskeyttää sähkön ja lämmön tuotaton silloin, kun sitä eniten tarvitaan? Vai käännetäänkös vipu Hassi-asentoon eli jäädään riippuvaiseksi Viipurin läänin sähköstä ja sen ihanasta ja hellästä sähköntuotannosta, varsinaisesta norppa-sähköstä.
Tuhat tuulivoimalaa
Sammutanko minäkin?
12448
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
1987 tai jotain sinnepäin taisi olla Suomen etelärannikolla -34 asteen ennätyspakkaset, ei muuten olisi tuntunut missään mutta se tuuli meni luihin ja ytimiin...
Sen koommin ei ole kovia pakkasia ollutkaan rantaseuduilla.
Tuulista löytyy nykyään hyvät tilastot jos viitsi googlailla ja yhtään koko maassa vallinnutta tyyntä päivää ei niistä löydy - että se siitäkin tyhjän lätinästä.
Tuulivoimantuotanto valtakunnan kulutushuipun aikana.
VTT: raportti 2006 , sivu 45:
Alimmillan teho on ollut 1 (yksi) prosentti tuulivoiman nimellistehosta ja keskimäärinkin vain 14 (neljätoista) prosenttia.
Tahtoo sanoa että pakkasten aikaan tuulivoiman tuotanto on pahimmillaan nollassa ja keskimäärinkin suunitellusta kahdentuhannen megavatin tehosta saa irti vain 300 megavattia silloin kun tehontave olisi suurimmillaan.
Säätötehoa siis tarvitaan valtavasti lisää joten Vuotoksen portteja kolkutelaan.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2007/W80.pdf
ovat Suomessa tuulisimpia, tammikuussa tuulee eniten Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan.
Siinäpä räkänokalle ihmettelemistä...
Eipä paljon lohduta kun pakkanen kiristyy, tuuli tyyntyy ja myllyjen lavat hyytyy...
Tuulihörhölle huomautettakoon että tilastoissa on useita neljän prosentin päiviä juuri niinä tuulisina talvikuukausina.
4000 MW tuulivoimaa tarvitsisi uutta säätövoimaa 160 MW. Keskimäärin saataisiin pienimmillään irti 600 MW. Jostain pitäisi saada 3 400 lisää.
No, olemassa oleva kotimainen vesivoima on 3050 MW ja laitteiston uusimisella se voidaan nostaa yli 3300 MW. Jos joku kokee vastenmieliseksi tukeutua Ruotsin ja Norja sähköntuotantoon, niin rakennetaan biokaasuvoimaa.
Suomalainen sähköverkko tullaan joka tapauksessa mitoittamaan 1600 MW putoamiseen pois verkosta, joten 2000 MW tuulivoimaa on kohtuullinen määrä nykyolosuhteissa. Se tarkoittaisi kuutta prosenttia sähköntuotannosta. Ala kuitenkin kehittyy jatkuvasti, joten kukaan ei pysty varmuudella sanomaan mitkä ovat oikeasti tuulivoiman mahdollisuudet ensi vuosikymmenellä.
myllyjien hinnaksi.
Onko hintansa väärti ?
Ei varmaan, mutta tulee nyt kuitenkin.
Ja nyt katse eteenpäin >
Myllyt pyörii silloin kun tuulee, mitä rivakammin, sen paremmin sähköä' tulee.
Saadaanklin sähkä mallilleen, kun vielä pari uutta ydinvoimalaa. Korvaavat sitten joskus vanhojakin.
Vesivoima uuteen uskoon myös. Se ilman tukiaisia saadaan mallilleen.
Jos ei nyt juuri vielä, niin kuitenkin sitten tuonnempana.
Sähköä tarvitaan yhä enemmän.
Omalla nmallilla nyt menee kaukolämpöön. Tipahtaa oma sähkönkäyttö vähän.
Mutta monella ollut öljylämmitys ja laitetaan maalämpöön.
Vaikkapa noin:
nyt tulee sähkön kayttön lisää 6000 kW vuositasolla.
Se x vaikkapa 200 000 taloutta, joissa muutetaan öljy maalämpöön.
6000 kW x 200 000 = 3 x Vuotos suunnilleen. Koska vähän vaikea määritellä hetkellistä kulutusta. Keskiarvojahan helppo laskea. "päätä palelee ja jalkoja polttelee" = keskimäärin hyvä !
Nyt saunaan, jo näin aikaisin...syystä että ...
Moro !
nyt oman pienen tuulivoimalan teho(230 v), ennätys 6,5 kW.
Mennenee toiselle kymmelle rivakalla tuulella.
Tyytyväinen !
Ja kun ei rakentamis kustannukset päätä huimaa.
mm Generaattorin sovellin itse. Sehän itseasissa helppoa, periaatteessa laitetaan vain moottori toimimaan toisinpäin. Tai tapauksessani moottorit.
Moro !
Sähköä tarvitaan yhä enemmän.
Omalla nmallilla nyt menee kaukolämpöön. Tipahtaa oma sähkönkäyttö vähän.
Mutta monella ollut öljylämmitys ja laitetaan maalämpöön.
Vaikkapa noin:
nyt tulee sähkön kayttön lisää 6000 kW vuositasolla.
Se x vaikkapa 200 000 taloutta, joissa muutetaan öljy maalämpöön.
6000 kW x 200 000 = 3 x Vuotos suunnilleen. Koska vähän vaikea määritellä hetkellistä kulutusta. Keskiarvojahan helppo laskea. "päätä palelee ja jalkoja polttelee" = keskimäärin hyvä !
Nyt saunaan, jo näin aikaisin...syystä että ...
Moro !
> Mutta mitäs tapahtuukaan, kun tulee 40 astetta
> pakkasta? Ne kaikki seisovat ! Toista: seisovat!
> Eli lämpöä ei tule tippakaan yhteenkään Suomen
> päiväkotiin, ei yhteenkään vanhainkotiin. Ei
> yhteenkään sairaalan teho-osastoon. Ei
> yhteenkään
> synnytysosastoon. Mikä nimi moisella teolla on?
Silloin ei tapahdu yhtään mitään jos huru-Uunon maakuopassa on tyyntä ja pakkasta on Kitisessä.
Suomihan on osa Pohjoismaista Nordpool-sähköverkkoa. Vaikka Kitisessä on tyyni pakkaspäivä, niin tämä ei tarkoita sitä, että tyyntä olisi myös silloin Itämerellä, Perämerellä, Pohjois-Norjassa, Oslon kulmilla, joka puolella Tanskaa ja vieläpä Ruotissa Kiirunasta Göteborgiin ja Mälmöhön saakka.
Kaavailtu 1000 tuulivoimalan rakentaminen tarkoittaa myös noin 1000 MW:n keskimääräistä tuulivoimatehoa eli noin 5 prosenttia Suomen sähköntarpeesta.
VTT:n mukaan säätövoimaa riittää Suomessa jo nyt vaikka tuulivoiman osuus nostettaisiin 20 prosenttiin:
http://www.vtt.fi/uutiskirje/042007art04.jsp
Noin tuhat kertaa suurempi riski on sillä, että Suomessa esimerkiksi OL3 (1.600 MW, jos se joskus valmistuu ja toimii) ja mahdollisesti joku pienempi rötiskö (=ydinvoimala) tippuu verkosta. Tällöin se teho tippuu hetkessä 1.600 MW.
Suomessa ei tapahdu siltikään mitään dramaattista vaikka tuulivoimaloita yksinäänkin suurempi ydinvoimala tippuu pois verkosta. Sitä varten Suomessa on varavoimaloita.
Jos Suomessa kaikki ydinvoimalat päättäisivät kerralla mennä pakkaspäivänä epäkuntoon, niin silloinkaan kotitaloudet eivät jäätyisi, koska Suomessa voi säästää sähköä helposti parin ydinvoimalan verran kun laittaa katkon ajaksi muutaman ison tehtaan seisokkiin.
Vaikka jokainen Suomen sähkövoimala menisi epäkuntoon yhtä aikaa, niin siltikin esimerkiksi sairaaloissa teho-osastoissa virtaa riittäisi useammaksi päiväksi kun niitä katkoja varten niissä on omat generaattorit.
Se unohtui. kun vesialtaissa varastoituna sähköä, sitä voidaan silloin käyttää ronskimmin.
Siksikin pitää pikimmin tehdä lisää sähköpattereita.
Voi hellan duudelis, että on kiva lueskella tähän kirjoitettuja vastauksia. Tekstistä näkyy, että kirjoitajat ovat saaneet energiaoppinsa pehmo-nallesta tai barbi-nukeista. Tai sitten päiväkodin tätit ovat opastanut heitä, että hädän tullen sähköä käydään ostamassa lähimmästä Siwasta tai pizzeriasta.
On varmasti kivaa elää valhemaailmassa, kun ei tarvitse hipaista maata kummallakaan takajalalla.
näköjään ymmärrä. 1. Sähkö täytyy "valmistaa" samalla hetkellä kuin se kulutetaan. 2. Sähköä ei voi olla verkossa "vähänlaisesti", vaan sitä joko on tai ei ole!
Tuulisähkölle sopii parhaiten energian tuottaminen varastoon, esimerkiksi kaukolämmön osatuottamiseen, ehkäpä vedyn tuottamiseen vetyautoja varten. Sähköverkossa tuulisähkö on häiriötekijä, eikä niitä pitäisi Suomen olosuhteissa verkkoon kytkeäkään.