Tai sitten ei.
Jutta urpilainen esitti että kiireesti vero-eurot jonoon ja ratikkalinjoja rakentamaan...
Mutta mutta. Kiskojen rakentelu on kallista ja kiskoilla kulkeva kalusto ei ole halpaa sekään.
Tuli mieleen että ratikan hyvät omanaisuudet eli saasteettomuus on muutoinkin saatavilla.
vanha kunnon johdinauto. Taisi olla 1980-luvulla kun vanha johdinlinja 14 vielä seikkaili Stadin kesksutassa. harmi vaan että kalusto pääsi niin pahaan kuntoon, että porukka oli riemusta kiljuen valmis luopumaan tuosta tekniikasta.'
Mutta etäpä tämän päivän sähkötekniikka. Tuolloin muistan monta hankalaa tilannetta kun johdin putosi päältä risteyksessä ja kuski kävi seipään kanssa nostamassa johdinta paikoilleen.
Tänäpäivänä lienee akkutekniikka jo sen verran hyvää, että risteyksien parin kymmenen sekunnin katko ei olisi ongelma. Ahtaimmissa paikoissa voisi mennä akun varassa ja sitteen taas johtimien varassa.
Ja luulisi että suomi ei ole ainut maa jossa kesksutoissa olisi hyvä olla myös kärytön joukkoliikenne.
Mitkä ovat todelliset tekniset mahdollisuudet tänäpäivänä.
Kiskot ovat vaikeasti muutettavissa, mutta jos johdinverkko täytyy siirtää niin se lienee aika nopeasti toteutettavissa. Ja nykyiset sähkömoottorit lienee aika meluttomiakin.
Joskus ratikkalinjan varressa asuneena muistan öisen kolinan aika ikävänä. Kumipyörät ovat siinäkinmielessä ympäristölle ystävällisempi vaihtoehto.
Piikkiq
Jutta urpilainen esitti että kiireesti vero-eurot jonoon ja ratikkalinjoja rakentamaan...
Mutta mutta. Kiskojen rakentelu on kallista ja kiskoilla kulkeva kalusto ei ole halpaa sekään.
Tuli mieleen että ratikan hyvät omanaisuudet eli saasteettomuus on muutoinkin saatavilla.
vanha kunnon johdinauto. Taisi olla 1980-luvulla kun vanha johdinlinja 14 vielä seikkaili Stadin kesksutassa. harmi vaan että kalusto pääsi niin pahaan kuntoon, että porukka oli riemusta kiljuen valmis luopumaan tuosta tekniikasta.'
Mutta etäpä tämän päivän sähkötekniikka. Tuolloin muistan monta hankalaa tilannetta kun johdin putosi päältä risteyksessä ja kuski kävi seipään kanssa nostamassa johdinta paikoilleen.
Tänäpäivänä lienee akkutekniikka jo sen verran hyvää, että risteyksien parin kymmenen sekunnin katko ei olisi ongelma. Ahtaimmissa paikoissa voisi mennä akun varassa ja sitteen taas johtimien varassa.
Ja luulisi että suomi ei ole ainut maa jossa kesksutoissa olisi hyvä olla myös kärytön joukkoliikenne.
Mitkä ovat todelliset tekniset mahdollisuudet tänäpäivänä.
Kiskot ovat vaikeasti muutettavissa, mutta jos johdinverkko täytyy siirtää niin se lienee aika nopeasti toteutettavissa. Ja nykyiset sähkömoottorit lienee aika meluttomiakin.
Joskus ratikkalinjan varressa asuneena muistan öisen kolinan aika ikävänä. Kumipyörät ovat siinäkinmielessä ympäristölle ystävällisempi vaihtoehto.
Piikkiq
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miten lie sähkön kanssa, luulisi, että (lähes) päästötön polttomoottori olisi käytännöllisempi. Mitä sitten poltetaan, metaania vai alkoholia vai mitä.
Kiskoja Turkuun tuskin kannattaa rakentaa, sen verran ahdas tuo keskusta on nykyisin.
Mikä se sellainen polttomoottori on?
Toki sähkönkin tuottamiseen tarvitaan jotain "löpöä", mutta käytettäessä sähkömottori ei tuota päästöjä. Ahtaassa keskustassa pienikin
pakokaasu voi olla ongelma....
Ehkä jossain vaiheessa päästään polttokennojärjestelmiin, jotka riittäisi bussinkin käyttövoimaksi, mutta taitaa viedä vielä muutaman vuoden ennen kuin on käytössä.
Alkoholin ja metaanin valmistus vie resursseja ruuan tuotannosta: ainakin nykyisellään.
Tosin yksi sian kaltainen metaaninlähde voisi olla mielenkiintoinen: sitä olen joskus ihmetellyt miksi esimerkiksi kerrostalolähiön metaanilähteitä vois ottaa talteen: sen tuhlaaminen on aika P:ska homma.
Piikkiq
Lähes päästöttömällä tarkoitan esim. brasilialaista bioetanolia, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä bensaan verrattuna 90% ja vetyä, jonka palamistuote on vettä. Päästö sekin mutta melko vaaraton.
Brasilialainen Bioetanoli siis poistaa saasteet suomalaisesta liikenteestä ja monta prasilialaista jotka kuolevat nälkään, kun ruuan tuotanto prasiliassa vähenee....
Ehkei kovin hyvä vaihtoehto.
Piikkiq
ps. sosialismi on rikos ihmiskuntaa vastaan
>>brasilialaista bioetanolia, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä bensaan verrattuna 90%
>Brasilialainen Bioetanoli siis poistaa saasteet suomalaisesta liikenteestä
Juuri niin. Aivan ällistyttävää päättelykyä, dear Watson. Juuri niin, juuri niin. Samoin voimme päätellä, että em. bioetanoli raikastaa hengityksen ja aikaansaa hövelin käytöksen.
Asiaan. Ilmeisesti osaat lukea, mutta et kyllä valitettavasti ymmärrä lukemaasi. Tämän totean vain siksi, ettet varmasti tajua sitä edellisestä sarkastisesta kommentista.
Raitiovaunuilla on muitakin hyötyjä kuin saasteettomuus. Kaksinkertainen käyttöikä dieselbusseihin verrattuna, halvemmat ajokustannukset tiheällä vuorovälillä, suurempi kapasiteetti, mahdollisuus kulkea paikoissa, missä bussilla ei voi (esim. aukioilla, kävelykaduilla, rautateillä, tai muusta liikenteestä erotetuilla rataosilla.) Tampereen ratikkakin maksaisi 200 miljoonaa euroa, mutta on laskettu, että se maksaisi ajan myötä itsensä takaisin.
Johdinauto on myös mainio menopeli, mutta sillä ei voi ratkaista ruuhkia samalla tavalla kuin ratikalla. Mutta tässä maassa olisi myös johdinautoille todella suurta potentiaalia. Erityisesti itä-Helsingissä metron liityntälinjoista voisi osan muuttaa johdinautolinjoiksi.
Johdinauton hyvinä puolina voisi pitää hiljaisuutta, saasteettomuutta ja myöskin alhaisia ajokustannuksia. Nykyisten johdinautojen akkutekniikka mahdollistaa ajon ilman ajolankoja pitkiäkin matkoja poikkeutilanteissa. Varikoille ei myöskään tarvitse rakentaa uusia johdinautoille tarkoitettuja halleja ja huoltotiloja ollenkaan.
Toinen vaihtoehto on myös hybridijohdinauto, jossa on myös dieselkone. Esim. Jos Hesan keskustassa ajettaisiin ajolangoista saatavalla sähköllä, muttei raaskittaisi rakentaa kustannusten takia pidemmälle ajolankoja, niin voitaisiin vaihtaa jossain kohtaa sähköstä diselmoottoriin. Eikä kuskin tarvitse muuta tehdä kuin laskea virroitin ja käynnistää polttomoottori, poistumatta edes ohjaamosta: http://www.youtube.com/watch?v=r6-bEbd2ZTc
"Raitiotieden kiskoja ei voi muuttaa helposti"
Totta. Siksi pitää raitiotiet suunnitella tarkkaan sellaisille linjoille, joissa on suret matkustajamäärät.
Lisäksi raitiotiet voidaan rakentaa nykyisin hiljaisiksi, koska kiskojen alle pistetään ääntä vaimentavaa materiaalia.