Meillä yliopiston kieltenopetuksessa kuulee lähes päivittäin seuraavan murheellisen kysymyksen:
"Mites muuten viranhaku Suomesta onnistuu, jos ei ole virkamiesruotsia suoritettuna? Tarkoittaako, että julkiselle puolelle on turha yrittää?"
Suomessa vuonna 2004 voimaan tullut "Uusi kielilaki" muutti perusteellisesti opiskelijoiden mahdollisuudet kyseisessä asiassa:
Yliopiston "virkamiesruotsi" ei avaa enää mahdollisuutta valtion, kuntien ja kuntainliittojen virkoihin vaan sitä varten on suoritettava virallinen kielitutkinto, joka onkin sitten täysin eri luokkaa vaativuudessaan kuin yliopistojen "virkamiesruotsi". Tämä tutkinto on nimeltään "Yleinen kielitutkinto". Yleinen kielitutkinto perustuu lakiin (964/2004) ja siitä säädettyyn valtioneuvoston asetukseen (1163/2004).
Virkamieheltä vaaditaan "toisessa kotimaisessa" kielessä seuraavaa:
Ymmärtää normaalitempoista kasvokkaista puhetta ja keskustelua yleisistä aihepiireistä sekä mm. televisiosta ja radiosta kuultavaa puhetta, mutta joitakin yksityiskohtia saattaa jäädä ymmärtämättä. Nopea puhekieli ja murteellinen puhe tuottavat kuitenkin vaikeuksia. Ymmärtää vaivatta yleisiä aihepiirejä käsitteleviä tekstejä, joskin muutamat tekstin välittämät sävyerot voivat jäädä epäselviksi. Selviää melko hyvin myös vieraammissa puhetilanteissa. Pystyy kirjoittamaan sekä yksityisiä että puolivirallisia tekstejä ja esittämään ajatuksiaan yhtenäisinä kokonaisuuksina. Tekee puheessa ja kirjoituksessa eron virallisen ja epävirallisen kielimuodon välillä. Hallitsee peruskieliopin ja -sanaston hyvin.
_____________
Tässä on kollegani hätähuuto tämän seikan suhteen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000024&posting=22000000037690620
"Mites muuten viranhaku Suomesta onnistuu, jos ei ole virkamiesruotsia suoritettuna? Tarkoittaako, että julkiselle puolelle on turha yrittää?"
Suomessa vuonna 2004 voimaan tullut "Uusi kielilaki" muutti perusteellisesti opiskelijoiden mahdollisuudet kyseisessä asiassa:
Yliopiston "virkamiesruotsi" ei avaa enää mahdollisuutta valtion, kuntien ja kuntainliittojen virkoihin vaan sitä varten on suoritettava virallinen kielitutkinto, joka onkin sitten täysin eri luokkaa vaativuudessaan kuin yliopistojen "virkamiesruotsi". Tämä tutkinto on nimeltään "Yleinen kielitutkinto". Yleinen kielitutkinto perustuu lakiin (964/2004) ja siitä säädettyyn valtioneuvoston asetukseen (1163/2004).
Virkamieheltä vaaditaan "toisessa kotimaisessa" kielessä seuraavaa:
Ymmärtää normaalitempoista kasvokkaista puhetta ja keskustelua yleisistä aihepiireistä sekä mm. televisiosta ja radiosta kuultavaa puhetta, mutta joitakin yksityiskohtia saattaa jäädä ymmärtämättä. Nopea puhekieli ja murteellinen puhe tuottavat kuitenkin vaikeuksia. Ymmärtää vaivatta yleisiä aihepiirejä käsitteleviä tekstejä, joskin muutamat tekstin välittämät sävyerot voivat jäädä epäselviksi. Selviää melko hyvin myös vieraammissa puhetilanteissa. Pystyy kirjoittamaan sekä yksityisiä että puolivirallisia tekstejä ja esittämään ajatuksiaan yhtenäisinä kokonaisuuksina. Tekee puheessa ja kirjoituksessa eron virallisen ja epävirallisen kielimuodon välillä. Hallitsee peruskieliopin ja -sanaston hyvin.
_____________
Tässä on kollegani hätähuuto tämän seikan suhteen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000024&posting=22000000037690620
Vastaukset 7
Vanhimmat
otsikossa kaikki...
Näin Vaasan yliopistosta:
"Henkilöstökoulutusta uudesta kielilaista
Vuoden 2004 alusta voimaantullut uusi kielilaki on aiheuttanut uudistuksia myös valtion kielitutkintojärjestelmään.
Lehtori Juhani Stenfors on toiminut asiantuntijana kielikokeita valmistelevissa opetusministeriön työryhmissä. Hän on lupautunut pitämään henkilöstökoulutusta aiheesta maanantaina 2.2.04 klo 10.00-12.00 Tervahovin salissa A213.
Kielilaki-asiasta on tulossa myös lisää koulutusta. Yliassistentti Nina Herala julkisoikeuden laitokselta kertoo kielilakiuudistuksen vaikutuksista yliopiston hallintotyöhön. Tämän ajankohta on tiistai 10.2.04 klo 14.00 -16.00 Tervahovin salissa B211."
http://lipas.uwasa.fi/tiedotus/tiedonjakaja/2004/tj3/
Uuden kielilain tarkoitus on ainoastaan vahvistaa Ruotsin kielen asema Suomessa, sillä muuten se saattaisi näivettyä pois.
Näin pyritään varmistamaan vahva ja osittain rikkaankin ruotsalaisuuden säilyminen Suomessa, missä äidinkielenä ruotsin puhuvien määrä on pudonnut suurella vauhdilla. Se luo myös näin kuvan elävästä kaksikielisyydestä, kun kaikki osaavat vähintään tyydyttävästi ruotsin.
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:1:2002-06-30;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:112602,1:0:0:0:0:0:
Kihlakunnanneuvos Matti Ahdeoja kirjoittaa näin (lyhennelmä):
"Uusi kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta. Niiden perusteella annettiin 1.5.2004 asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta (286/04).
Asetus on osoittautunut epäonnistuneeksi ja kohtuuttomaksi, ja poliisit ovat kokeneet sen suoranaisena simputuksena. Käytännön kokemus on näet osoittanut, että poliisi ei käytännössä tarvitse ruotsin kieltä lukuun ottamatta muutamia harvoja ruotsinkielisiä alueita rannikkoseudulla. Paljon enemmän tarvetta on englannin ja venäjän kielen osaamiseen. Oikeusturvan kannalta tärkeintä on, että poliisin ammattiosaaminen on korkeatasoista. Ammattitaidosta ei voi eikä saa tinkiä täysin keinotekoisen kielitaitovaatimuksen takia.
Nykyisestä lainsäädännöstä huolimatta Suomi on käytännössä yksikielinen maa. Ruotsinkielisiä on enää vain noin viisi prosenttia ja suunta on edelleen alaspäin. Uuden kielilain valmistelussa oli nähtävissä, että kieliryhmiä ei kohdeltu tasapuolisesti. Kielilakikomitean (26.8.1999) jäsenistä ja kuulluista asiantuntijoista puolet oli ruotsinkielisiä ja sihteereistä peräti kolme neljästä.
Uusi laki säädettiin kovalla kiireellä eikä sitä juuri lainkaan esitelty kansalaisille mediassa, joten keskustelumahdollisuutta ei annettu. Laki tuli yllätyksenä poliisikunnalle ja muulle virkamiehistölle. Se noudattaa lähinnä Rkp:n ja folktingin vaatimuksia. Lain kustannusvaikutuksia ei mainittu lainkaan.
Tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa kansalaisista vastustaa pakkoruotsia. Vastaus löytyy Suomen historiasta. Maamme oli vuosisatoja Ruotsin miehittämä siirtomaa, josta hyödynnettiin kaikki, mitä irti saatiin. Talonpojat pakotettiin taistelemaan Ruotsin sodissa, joihin suomalaisilla ei ollut syytä tai tarvetta.
Yksistään 30-vuotisessa sodassa kaatui 50.000 suomalaista, mikä oli valtava suonenisku vajaan puolen miljoonan asukkaan kansalle. Talonpoikien ollessa pitkiä aikoja sodassa, heidän maatilansa joutuivat rappiolle eikä veroja pystytty maksamaan. Sen seurauksena tilat otettiin kruunulle ja sitä kautta ruotsalaisten säätyläisten omistukseen. Vielä 1800-luvun alussa säätyläiset saattoivat omistaa puolet joidenkin pitäjien maatiloista.
Historiankirjoissa kerrotaan suomalaisen talonpojan aina olleen vapaa ja riippumaton. Todellisuus on ollut paljon karumpi; Ruotsin vallan aikana ei itsenäisyyttä juuri ollut. Maksettavana olivat raskaat verot ja muut suoritukset kartanon tai ruukin omistajille. Työvelvollisuutta lisättiin mielivaltaisesti ja niskuroivia alustalaisia rangaistiin.
Suomen kansaa alistettiin ja nöyryytettiin siinä määrin, että vaikutukset näkyvät vielä tänään herranpelkona ja suomettumisena. Selvimmin se kuitenkin näkyy suhteessa Ruotsiin ja ruotsin kieleen. Ruotsissa taas suomen kieli on karkeasti syrjittyä."
Tältä sivulta puuttuu yksi maailmankieli eli ruotsi:
http://www.supermagnete.de/fin/index.php?adwords_de_fin_magnet
Aamu-tv:n juontaja tänään lukiessaan Vasabladetia:
"Kaikki voivat oppia useita kieliä – jopa vieraita."
Kuulemma ei tarvitse olla korkea älykkyysosamäärä, jotta oppisi useita kieliä.
No, miksi ne närpiöläiset eivätkä mustasaarelaiset sitten opi suomea? Onko älyssä jotain vikaa?
Lehden mukaan jopa dow-lapsetkin oppivat useita kieliä - mutta eivät nämä RKP-kielitalibanien vaikutuspiirissä olevat.
HULLUA, mutta täyttä totta tämän päivän EU-Suomessa:
"Valtion virkamiehiltä vaadittava kielikoe on vapun jälkeen. Siihen mennessä ammattikoulun ruotsia nostetaan ylioppilastasolle."
"Rajavartijat ja poliisit ovat suorittaneet kielilain mukaiset kielikokeet vuodesta 2006 lähtien."
http://www.esaimaa.fi/Uutiset---Uutiset-maakunnasta/2008/04/07/Rajavartijat+pakottavat++ruotsin+taitoa+tyydytt%E4v%E4ksi/200815052927/5