Vähän harmittaa, kun lapseni mummilla ei ole hänelle aikaa, kun mummin toinen lapsenlapsi vie kaiken vapaa-ajan.
Tämä toinen lapsi asuu mummin naapurissa ja hoidossa hänellä, kun me taas joudumme maksamaan täyden päivähoitomaksun ja vielä palkallisen hoitajan kotiin lapsemme sairastuessa. Toinen lapsi pääsee mummille.
Tämä ei oikeastaan ole mummin vika vaan mieheni veljen perheen, joka häikäilemättömästi käyttää hyväkseen mummia. Ja jos mummilla joskus vapaa-aikaa, ei hän enää jaksa meidän lasta hoitaa.
Harmittaa mutta mitä tälle tekisi...
Tämä toinen lapsi asuu mummin naapurissa ja hoidossa hänellä, kun me taas joudumme maksamaan täyden päivähoitomaksun ja vielä palkallisen hoitajan kotiin lapsemme sairastuessa. Toinen lapsi pääsee mummille.
Tämä ei oikeastaan ole mummin vika vaan mieheni veljen perheen, joka häikäilemättömästi käyttää hyväkseen mummia. Ja jos mummilla joskus vapaa-aikaa, ei hän enää jaksa meidän lasta hoitaa.
Harmittaa mutta mitä tälle tekisi...
Vastaukset 22
Vanhimmat
Pakko kommentoida... :P
Siis ymmärrän kyllä osin mitä tarkoitat, mutta
"Ja jos mummilla joskus vapaa-aikaa, ei hän enää jaksa meidän lasta hoitaa."
särähtää pahasti korvaan.
Ei kai mummin tai kenenkään muunkaan sukulaisen tehtävä ole teidän lapsia hoitaa. Eiköhän mummi jo oman tehtävänsä lapsien hoidosta suorittanut silloin kun omat lapsensa kasvatti.
Mutta joo, elämä ei aina ole reilua ;)
Eipä tänne näitä juttuja pysty kirjoittamaan ilman että joku poimii jutusta sen epäolennaisimman.
Pointti oli siinä, ettei mummi jaksa yleensä edes vierailuja tms. kun harvoin on vapaa- aikaa. Ja kuitenkin hän on meidän lapsen ainoa mummi, kun oma äitini on kuollut.
Ja siltikin on minusta väärin, että mummi HOITAA vain toista lasten lasta. Lapset kasvavatkin aivan eri arvoisessa asemassa isovanhempiin nähden.
Vai eikö mummi jaksa ottaa teitä vastaan, kun on niin väsynyt sen toisen lapsenlapsen hoitamisesta?
Tai voisittehan te hakea väsähtäneen mummin teille vaikka autolla, että näkisi toistakin lapsenlastaan.
Se hoitaminen on todellakin teidän perheen oma velvollisuus. Ettei vain olisi kateus kaiken taustalla, kun joudutte maksamaan päivähoidot ja hoitajankin? Kaikilla, läheskään, ei ole mitään mahista palkata hoitajaa kotiin muksun sairastuessa, joten äläpäs valita, mun mittapuun mukaan olet todella hyvin toimeentuleva ihminen.
Onko vaaritkin jo poissa pelistä?
olen kateellinen toisen lapsen saamasta huomiosta ja rahasta jonka he säästävät. Olen myös kateellinen, että toinen lapsi saa olla mummin kanssa joka päivä 8 tuntia ja meidän lapsi näkee mummia muutaman tunnin kuukaudessa. Heillä kyllä isommat tulot kuin meillä, joten olisi se rahansäästö meillekin tarpeen.
Meillä ei ole autoa, joten me ei voida mummia tänne hakea. Kylässä käymme kyllä mutta mummilla joko usein menoa tai tämä toinen lapsi hoidossa tai tosiaan väsynyt hoitamisesta.
Oma isäni on kuollut mutta mummin mies (eli pappa) käy töissä. Häntä tapaamme vielä harvemmin kuin mummia :(
Mutta yritämme itse paikata puuttuvaa mummua, kun mummu tulee mieleen, niin tehdäämpäs tänään jotain kivaa, mennäänkö elokuviin...ym.
Eihän sille mitään mahda jos mummu on sitä mieltä, että hänellä ei ole kuin yksi lapsenlapsi.
En alenna lastani anelemaan mummun huomioo, vaan annan mummun olla, itsehän hän siinä menettää, koitan katsoa, ettei lapsi niin paljon.
Kyllä mummu sen sitten edestään löytää minkä taakseen jättää, ei voi pakottaa!!!
sitten pystyisitte kuljettamaan lapsenne mummille hoitoon joka aamu?
Minusta ei kannata valittaa siitä, jos mummi ei hoida teidän lastanne päivittäin, jos se ei edes teidän puoleltanne olisi mahdollista. Sinua siis harmittaa se tilanne, että toiset asuvat mummia lähempänä ja siksi näkevät häntä useammin. Itse te olette asuinpaikkanne valinneet - kai?!
Voisihan mummi hoitaa teidänkin lastanne, jos asuisitte lähempänä? Vai?
Pitäisikö mummin siis kieltäytyä näkemästä toistakin lapsenlastaan, koska te asutte kauempana, ettekä pysty tapaamaan mummia riittävän usein. Eli siis logiikalla, koska meillä on huonosti pitää muillakin olla... Ja mehän emme lähemmäs muuta...
ei me niin kaukana asuta ettei päästäisi viemään jos olisi mahdollista. Nyt ei vaan ole, kun mummi on täystyöllistetty toisen kanssa.
mummilta sitä mahdollisuutta, että mummi hoitaisi myös teidän lapsenne ja mummi on kieltäytynyt.
Väistämättä tuo teidän tarinanne kuulostaa siltä, että teidänkään puolelta ei olisi mahdollista, että mummi hoitaisi teidän lapsenne, mutta olette vaan kateellisia ja haluatte syyllistää muita ja kerätä itse myötätuntoa. Olen nimittäin melko varma, että jos tilanne olisi toisin päin, ottaisitte ihan mielellänne vastaan ilmaisen päivähoidon... siitähän tässä on kyse.
Lakatkaa kahdehtimasta muita hyvät ihmiset ja ajatelkaa niin, että on myös raskasta olla jatkuvasti riippuvainen isovanhemmista - itse asumme aivan lähellä vanhempiani, mutta minulle ei tulisi mieleenkään viedä lasta heille hoitoon kuin satunnaisesti muutamaksi tunniksi joskus... haluamme pärjätä omillamme. Joten monessa suhteesssa teillä saattaa olla asiat paljon paremmin kuin kälysi perheellä.
Lapseni myöskin tuntevat isovanhempansa paremmin kuin serkkunsa, ja ovat myöskin useammin siellä hoidossa. Vanhin on lisäksi usein mennyt sinne itsekin, kun viihtyy hyvin. Onkohan joku katkera meillekin. Voi olla. Mutta syy siihen, että rakensimme lähelle vanhempiani on aika epäitsekäs. Koska he väistämättä vanhenevat myös, halusimme asettua lähistölle asumaan, jotta voisimme heitä auttaa, jos siihen tulee tarvetta, ja useinhan siihen ennen pitkää tuleekin. Ja voisin vaikka väittää, että myöskin lapsemme käyvät ilomielin auttelemassa heitä, kun ovat saaneet jo pienestä asti heidän kanssaan aikaa runsaasti viettääkin. Itse sain viettää lapsuuteni mummoni kanssa, asuimme samassa talossa, ja 15 vuoden aikana me eri sukupolvet kyllä saimme viettää yhdessä monta antoisaa hetkeä. Mummon vanhetessa pikku hiljaa myöskin avuntarve lisääntyi, ja me vanhempieni ja sisarusteni kanssa pystyimme vastaamaan tarpeeseen joustavasti. Ja siis väistämättä myöskin tulimme tutuiksi puolin ja toisin, toki ristiriitojakin esiintyi.
Mutta kun mummoni aika kävi vähiin, alkoikin sitten serkuiltani kuulumaan juuri tuonsuuntaisia kommentteja, he olivat kateellisia saamastamme erikoisasemasta mummoni elämässä. Itse lähinnä naureskelin noille puheille, koska totuus oli, että viimeisen kymmenen vuoden aikana he olivat käyneet ehkä äitienpäivänä tervehtimässä häntä, joten saivat syyttää ihan itseään. Käynnit lisääntyivät vasta viimeisten elinkuukausien aikana, kun mummo oli jo todella sairas. Onneksi sentään silloin.
Tuosta ajasta kyllä opimme sen, että saman katon alle ei vanhempieni kanssa muuteta, mutta siis lähistölle, jotta pystymme nopeasti pääsemään apuun. Riippuvuussuhde on raskas molemmin puolin. Sellaiseen ei kannata ryhtyä, mutta suhteita kannattaa pitää yllä muutoin. Ja lasten ollessa pieniä, se on järkevää, myöhemmin se saattaa käydä hankalammaksi.
Ja toisekseen, onko aloittaja varma, että kyseessä on ilmainen päivähoito? Itsekin olen maksanut kyllä, mutta en ole katsonut tarpeelliseksi levitellä asioita sisaruksilleni, miksi olisin. Vanhemmillani on myöskin oikeus kieltäytyä, jos siltä tuntuu. Samaa pätee appivanhempiini.
Meillä ratkaisuun on vaikuttanut sekin, (siis siihen, että eivät ole kunnallisessa ph:ssa)hankalat työaikamme, jolloin myöskin päiväkoti on erittäin hankalan matkan takana.
urputtaa sille toiselle, hyvätuloiselle perheelle, etteivät käyttäisi niin räikeästi mummoa hyväkseen!
Ja kai se mummo voi itsekin puhua puolestaan, sanokoon, ettei jaksa! Parempi se on ennen sanoa kuin vasta loppuunpalaneena raakkina sitten alkaa valittaa.
Ootpas saanu ihmeellistä kommenttia... Ei vissiin oo haluttu ymmärtää viestiäsi tai tahallaan haastetaan riitaa...
Ymmärrän sua kyllä. Tottakai olet kateellinen kun lapsen ainut mummi suosii toista lasta! Koska mummi tykkää toisestakin lapsesta, ainut vaihtoehto on teille vaan mennä käymään siellä vaikka mummi ei jaksaisi. Soitelkaa useammin ja kysele vaan että voidaanko tulla sillon ja sillon käymään.
Minun vanhemmilla on 6 lastenlasta ja voit vaan kuvitella kun kolme asuu melkein naapurissa ja veli perheineen käy siellä noin 4-5 päivänä viikossa niin minun pitää vaan mennä sinne silloin kun meillä on aikaa ja mummolla on vapaata ja aikaa. Mummo kyllä ottaa tosi hyvin kaikki huomioon, mutta käymään ei tule juurikin sen takia kun käy kuitenkin töissä vielä ja sen lisäksi on koko ajan lapsia ja lapsenlapsia kylässä. Meidän kohdalla hän onneksi aina kyselee että koskas tulisitte käymään kun me käydään "vaan" noin kerran viikossa.
Ja kaikille jotka sanoivat ettei mummin kuulu hoitaa lapsia. Jos mummi on kiinnostunut yhtä lapsenlasta hoitamaan, niin olettaisin että se ei ole hänelle mitään pakkopullaa ja silloin mummin kyllä kuuluisi jakaa huomiota tasapuolisesti lapsenlapsillensa! Jotain suhteellisuuden tajua ihmiset!
täydellisessä maailmassa kaikki olis aika helppoa, mutta sitähän ei ole, eikä tule.
Voi valitettavasti olla, että tuohon tilanteeseen ei muutosta tule, muutoksen saa aikaan vain mummi. Mitkä mummin motiivit on nykyiseen tilanteeseen, vaikea sanoa, kun ei tunne. Suosiiko se mummi toista lasta, vai tunteeko jotakin velvollisuutta hoitaa tms. (jos se on oikeen väsynyt, voi olla vaan kiitollinen, kun molemmista perheistä ei vaadita hoitamaan).
Jos ap:n miehen veli osaa olla tarpeeksi röyhkeä, hän hoidattaa lapsensa mummilla, vaikka mummi ei niin välttämättä innokas olisikaan. Sitten niille, jotka ajattelevat mummin jaksamista, jää vain luu käteen. Kyllähän se sylettää varsinkin lasten puolesta.
Vois olla paras vaihtoehto vaan ihan asiallisesti kysyä suoraan mummilta, mitä ajattelee tilanteesta. Voi olla, että omakin olo helpottaa, kun tietää toisen aatokset asiasta.
valinneet asuinpaikkanne - kuten myös miehesi veljenkin perhe. Minusta on ihan päivänselvää, että lapsi näkee paljon mummiaan, jos mummi asuu naapurissa.
Missä te asutte - siis mummiin nähden? Asutteko samassa kunnassa tai olisiko edes mahdollista viedä lastanne mummille hoitoon? Oletko ihan varma siitä, että tiedät tarkalleen esimerkiksi sen, kuinka paljon enemmän miehesi veli vaimoineen tekee mummin hyväksi kuin te?
Jos teidän lapsenne olisi käytännön tasolla mahdollista olla hoidossa mummilla, ihmettelen, miksi mummi ei voi molempia lapsia ottaa, mutta jos asutte liian kaukana siihen, on murheesi minusta turha.
Aika yleistä ja häikäilemätöntäkin jonkun sisaruksen oikeus ottaa kaikki hyöty irti mitä saa ajattelematta muita ollenkaan. Pitäisi ajatella vähän että mummille jäisi voimavaroja huomioida kaikkia lapsenlapsiaan taspuolisesti eikä itsekkäästi mulle nyt ja kaikki heti.
Häikäilemättömyyshän on nykyään yleistä joka paikassa, joka puuttuu siihen saa pahan maineen ja on häirikkö kun häiritsee hyödyn ottajien asemaa. Sinut luokitellaan mielenvikaiseksi jos et tyydy vain hiljaa sivusta katseleen. Ompa aika paksua jos mummi joutuu työkseen hoitaan toista lapsenlastaan sillä eihän hänen tarvitse mikään täyspäiväinen lastenhoitaja olla eläkkeellä enään.
oikeus ja syytäkin kieltäytyä, mun mielestä se on mummin tehtävä pitää huoli tasapuolisuudesta, kun yleensä ihmisillä on tapana käyttää hyväks ketä ne vaan pystyy.
Mummin kuuluu sanoo et se ny on välillä toisenkin lapsenlapsensa kans ja jos ei se sitä tee, niin kyl syyttäsin siitä mummia.
Onhan sillä ollu lastensakin kans sama homma, ei se oo sillonkaan voinu sille yhdelle antaa pelkästään kaikkee huomioonsa! Tai sit se tosiaan on ollu sillon jo toi sama homma, nyt perityy vaan lapsenlapsellekin!?
asiallisesti esittää pari kysymystä: Oletko varma ettei mummi saa palkkaa lastenhoidosta? Sehän oli yksi asia mikä sinua harmitti että te joudutte maksamaan lapsenne hoidosta ja toiset eivät. Entä oletteko suoraan kysyneet eikö mummi ottaisi teidänkin lasta hoitoon? Eipä se kaksi sen ihmeellisempi hoidettavana ole kuin yksikään. Ruuat ne on laitettava ja päiväunet hoidettava ja lapsista olisi ehkä jopa toisilleen seuraa ja mummi näin ollen pääsisi helpommalla. Entä jos mummi vastaisikin teille että tottakai, ilman muuta niin nyt käsi sydämmelle: olisitko valmis lapsesi viemään anopille hoitoon (pyörällä kulkukin kun kerran onnistuu vaikkette autoa omistakaan)!!!
Mutta täytyy sanoa että kyllä on meilläkin mummot töidensä jälkeen tosi väsyneitä on eivätkä hirveästi jaksa enää lapsia hoitaa, siksipä luonto on tainnut tarkoittaakin että nuoret hankkisivat ne lapset eikä "vanhukset".
miksi haluaisit viedä lapsesi anopille hoitoon - itselleni ei tulisi mieleenkään, kun enimmilläänkin hoitomaksu on 233euroa. Siitä hinnasta en itseäni anopin käskyläiseksi myisi.
Ettekö te voi käydä siellä mummilassa kylässä niin, että mummi näkee lasta ja lapsi mummia, mutta te olette huoltojoukkoina mukana ja hoidatte vessakäynnit ja ruokailut.
Minusta sinun on ihan turha kadehtia miehesi veljen perhettä. Ja lapsen näkökulmasta voin sanoa sen, että kun itse olin pieni asuimme 300km:n päässä mummolasta, joten kävimme siellä vain muutaman kerran vuodessa. Mummo sen sijaan hoiti serkkuni vauvasta teini-ikäiseksi. Serkku käytännössä asui mummolassa. Koskaan en ollut kuitenkaan kateellinen serkulleni - olimme hyviä ystäviä ja olemme vieläkin. Ja mummo oli rakas ja minulla on hänestä vain hyvää sanottavaa, vaikka olikin usein väsynyt eikä jaksanut meidän kanssa peuhata.
jos anoppi jättäis meidät rauhaan...mut kaikki me ollaan erilaisia!
Eikös se ole hyvä että miehesi veljellä on asiat hyvin?
Kumma että pitää kaikesta olla aina kade.
Toivottavasti tukehdut kateuteen.
Meillä toinen mummi asuu 20km päässä mutta käy hyvin harvoin,meidän on käytävä heillä.Ikä ei ole este käymiselle,vaan korkea bensan hinta. ;o) Toki tulee hoitamaan muutamaksi tunniksi silloin tällöin lapsia.
Toiset isovanhemmat asuvat 300km päässä ja tulevat AINA kun pyydetään jos on tarvetta hoitoapuun.Ja hoitavat mielellään lapsenlapsiaan.Usein ei toki pyydellä pitkän matkan takia.Käyvät kyllä muulloinkin meillä.Ja omasta halusta.
Lähellä asuvaa mummoa ei lapset edes halua nähdä enää.Niin makaa kuin petaa.Sääli.