Tavallinen suomalainen tekee elämänkaarensa aikana monia mittavia päätöksiä. Hän valitsee uran ja ammatin,asuinpaikkakuntansa,menee naimisiin tai on menemättä,hankkii lapsia,ostaa asunnon jne.
Suomalainen pystyy päätöksiin.
Ainoa paikka missä suomalainen ei pysty päätöksentekoon on työpaikka. Siellä häntä pitää neuvoa ja opastaa kädestä pitäen.Siellä hänet erotellaan kokonaissuorituksesta pilkkomalla työ vaiheisiin,köyhdyttämällä sitä ja viemällä häneltä mahdollisuus päätöksentekoon.
Juuri pankista tullut asunnonostaja joutuu pyytämään pomoltaan luvan vitosen rukkasiin.
70-luvun lopulla tehtiin tutkimus metallityöläisten työoloista. Tutkimuksen työpaikat sijaitsivat Jyväskylän seudulla,yksi niistä oli Jyskän tehtaat. Tutkimus oli laatuaan ensimmäinen ja kertomuksena murheellinen. Se osoitti ensinnäkin metallialoille seuloutuvan sakista hulluimpien. Hulluimpien siinä mielessä,että työn rasittavuus ei ollut missään suhteessa alalla maksettuihin palkkoihin. Työolot olivat hirvittäviä.
Kukaan ei koskaan ja missään kieltänyt tutkimuksen perusteita,suoritustapaa tai tuloksen oikeellisuutta. Yksimielisesti myönnettiin että näin on.
Kun tutkimus aloitettiin niin tokihan metallityönantajat ennakoivat tuloksen siinä missä työntekijätkit. Tutkimusta koetettiinkin kampittaa leimaamalla se etukäteen nollatutkimukseksi.Tutkimus kun maksoi sen aikaisen miljoonan. Samaan aikaan maassa tehtiin kymmenillä miljoonilla markkinatutkimusta mm. siitä,minkälaisessa paketissa kuluttaja mieluumin ostaa pesujauheensa. Valtio tuki markkinatutkimusta.
Tämä vanha juttu tuli mieleeni,kun luin eilisistä lehdistä kaksi perättäistä pikku-uutista.
Ensimmäinen niistä kertoi väitöskirjasta Työolojen vaikutuksesta terveysoloihin. Hyväksytty väitöskirja tiivistyi uutiseksi näin; Ruumiillisella työkuormalla on luultua suurempi vaikutus terveyseroihin eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien välillä. Fyysinen kuorma ja aineellinen työympäristö vaikuttavat tutkimuksen mukaan merkittävästi eroihin yleisessä sairastavuudessa,tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrässä ja koetussa terveydentilassa. Naisilla jopa puolet eroista toimintakyvyssä eri ryhmien välillä oli selitettävissä ruumiillisella työkuormalla.
Toinen uutinen kertoi brändäämisestä.
Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila ryhtyy vetämään valtuuskuntaa,jonka tehtävänä on kehittää Suomelle maabrändi eli vahva maankuva.
Valtuuskuntaan nimettyjä olivat mm. Esko Aho,Paulina Ahokas,Jan Hultin,Mika Ihamuotila,Lasse Lehtinen,Ilkka Niiniluoto,Helena Petäistö,Kirsi Piha ja Aki Riihilahti.
Valtuuskunnalla lienee edessään mittava tehtävä. Vahvan maakohtaisen brändin,sen kuuluisi kai olla myönteinen, luominen pätkätyöläisten maasta jonka sairastavuus on kaksinkertainen naapureihinsa verraten,jonka palkat ovat euroopan toiseksi heikoimmat Portugalin jälkeen,jonka alin eläke on 683 euroa kuukaudessa,jonka työntekijöiden työstä poisjäänti tapahtuu vuosia vertailumaita aiemmin ja nimenomaan työperäisten sairauksien takia,jonka äitiysraha voi olla työttömyyskorvausta pienempi,jonka itsemurhaluvut ja alkoholisoituminen ovat maailman huippuluokkaa,jonka ydinvoimalat eivät valmistu,jonka teollisuus siirtää työpaikat surutta ulkomaille ja lakkauttaa tuottavat tehtaat.
Niin ja sitten meillä on vielä routa maassa noin puolet vuodesta.
Vaikka Lasse Lehtinen on lupsakka savolainen ja ovela pirulainen,oikeistososiaalidemokraattisista
nuolumiehistä se pätevin,niin luulenpa että Lehtinenkin joutuu soittelemmaan useampaan kertaan kaverille ennekuin brändi on valmis.
Suomalainen pystyy päätöksiin.
Ainoa paikka missä suomalainen ei pysty päätöksentekoon on työpaikka. Siellä häntä pitää neuvoa ja opastaa kädestä pitäen.Siellä hänet erotellaan kokonaissuorituksesta pilkkomalla työ vaiheisiin,köyhdyttämällä sitä ja viemällä häneltä mahdollisuus päätöksentekoon.
Juuri pankista tullut asunnonostaja joutuu pyytämään pomoltaan luvan vitosen rukkasiin.
70-luvun lopulla tehtiin tutkimus metallityöläisten työoloista. Tutkimuksen työpaikat sijaitsivat Jyväskylän seudulla,yksi niistä oli Jyskän tehtaat. Tutkimus oli laatuaan ensimmäinen ja kertomuksena murheellinen. Se osoitti ensinnäkin metallialoille seuloutuvan sakista hulluimpien. Hulluimpien siinä mielessä,että työn rasittavuus ei ollut missään suhteessa alalla maksettuihin palkkoihin. Työolot olivat hirvittäviä.
Kukaan ei koskaan ja missään kieltänyt tutkimuksen perusteita,suoritustapaa tai tuloksen oikeellisuutta. Yksimielisesti myönnettiin että näin on.
Kun tutkimus aloitettiin niin tokihan metallityönantajat ennakoivat tuloksen siinä missä työntekijätkit. Tutkimusta koetettiinkin kampittaa leimaamalla se etukäteen nollatutkimukseksi.Tutkimus kun maksoi sen aikaisen miljoonan. Samaan aikaan maassa tehtiin kymmenillä miljoonilla markkinatutkimusta mm. siitä,minkälaisessa paketissa kuluttaja mieluumin ostaa pesujauheensa. Valtio tuki markkinatutkimusta.
Tämä vanha juttu tuli mieleeni,kun luin eilisistä lehdistä kaksi perättäistä pikku-uutista.
Ensimmäinen niistä kertoi väitöskirjasta Työolojen vaikutuksesta terveysoloihin. Hyväksytty väitöskirja tiivistyi uutiseksi näin; Ruumiillisella työkuormalla on luultua suurempi vaikutus terveyseroihin eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien välillä. Fyysinen kuorma ja aineellinen työympäristö vaikuttavat tutkimuksen mukaan merkittävästi eroihin yleisessä sairastavuudessa,tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrässä ja koetussa terveydentilassa. Naisilla jopa puolet eroista toimintakyvyssä eri ryhmien välillä oli selitettävissä ruumiillisella työkuormalla.
Toinen uutinen kertoi brändäämisestä.
Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila ryhtyy vetämään valtuuskuntaa,jonka tehtävänä on kehittää Suomelle maabrändi eli vahva maankuva.
Valtuuskuntaan nimettyjä olivat mm. Esko Aho,Paulina Ahokas,Jan Hultin,Mika Ihamuotila,Lasse Lehtinen,Ilkka Niiniluoto,Helena Petäistö,Kirsi Piha ja Aki Riihilahti.
Valtuuskunnalla lienee edessään mittava tehtävä. Vahvan maakohtaisen brändin,sen kuuluisi kai olla myönteinen, luominen pätkätyöläisten maasta jonka sairastavuus on kaksinkertainen naapureihinsa verraten,jonka palkat ovat euroopan toiseksi heikoimmat Portugalin jälkeen,jonka alin eläke on 683 euroa kuukaudessa,jonka työntekijöiden työstä poisjäänti tapahtuu vuosia vertailumaita aiemmin ja nimenomaan työperäisten sairauksien takia,jonka äitiysraha voi olla työttömyyskorvausta pienempi,jonka itsemurhaluvut ja alkoholisoituminen ovat maailman huippuluokkaa,jonka ydinvoimalat eivät valmistu,jonka teollisuus siirtää työpaikat surutta ulkomaille ja lakkauttaa tuottavat tehtaat.
Niin ja sitten meillä on vielä routa maassa noin puolet vuodesta.
Vaikka Lasse Lehtinen on lupsakka savolainen ja ovela pirulainen,oikeistososiaalidemokraattisista
nuolumiehistä se pätevin,niin luulenpa että Lehtinenkin joutuu soittelemmaan useampaan kertaan kaverille ennekuin brändi on valmis.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.