Asun vanhassa rintamamiestalossa n. 160m2, jossa kaksoispesäkattila. Syksyn ja talven tullessa on tarkoitus lämmittää kattilaa puilla. Varaajaa ei ole. Lämmitys minun vastuullani. Kuinka usein kattilaa pitäisi lämmittää? Haittaako, jos lämmitän kuumaksi (80 astetta) muutaman kerran päivässä eli pääsisi välillä jäähtymään vai pitääkö olla tasainen lämpö koko ajan?
Sitten, voiko joku kertoa minulle miksi patteriverkoston ollessa auki mutta kiertoveden ollessa pois päältä patterit lämpiävät silti? Onko pattereissa jokin paine joka painaa lämpimän veden verkostoon? Talo perjaattessa kolmikerroksinen, myös kellarissa kaksi patteria? Onko siitä haittaa jos kiertovettä ei pidä päällä syksyllä/keväällä vai pitääkö sen ehdottomasti olla aina lämmittäessä päällä?
Lopuksi kysyn vesikiertoisten patterien termostaatista. Olen kuullut, että termostaatit on uutena säädetty lämpiämään vain 23 asteeseen kun säädin on 3. Pitääkö siis termostaattia jotenkin itse säätää jos haluaa lämpöä lisää?
Kyseessä nyt ensimmäinen lämmityskausi.
Sitten, voiko joku kertoa minulle miksi patteriverkoston ollessa auki mutta kiertoveden ollessa pois päältä patterit lämpiävät silti? Onko pattereissa jokin paine joka painaa lämpimän veden verkostoon? Talo perjaattessa kolmikerroksinen, myös kellarissa kaksi patteria? Onko siitä haittaa jos kiertovettä ei pidä päällä syksyllä/keväällä vai pitääkö sen ehdottomasti olla aina lämmittäessä päällä?
Lopuksi kysyn vesikiertoisten patterien termostaatista. Olen kuullut, että termostaatit on uutena säädetty lämpiämään vain 23 asteeseen kun säädin on 3. Pitääkö siis termostaattia jotenkin itse säätää jos haluaa lämpöä lisää?
Kyseessä nyt ensimmäinen lämmityskausi.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Eiku sulla on siinä kattilassa vedonsäädin. Eli se nuppi josta menee ketju ilmaluukkuun käännetään 80 asteeseen. Sitten pidetään huoli siitä että kattilassa on koko ajan puita pesässä. <
Se pannu pitää lämmön nyt itsekseen samana. Öljypolttimen termostaatti kannattaa laitta 70 asteeseen jos puut loppuu.
Pattereiden lämpeneminen johtuu siitä että lämmin vesi nousee ylöspäin. Eli luonnonkierrolla lähtee. Älä sulje patteriverkostoa sulkiessasi
kuin lähtevä hana. Muuten voi patterit pamahtaa.
Kiertovesipumppu kannattaa pitää aina päällä.
Jos tuli sammuu katilasta se jäähtyy aika nopeasti.
Säädä termostaatit sellaisen kolmion kohtaan. Onko danfoss?
Kyllä tuo vedonsäädin on ihan turha, jos sen säätää menemään kiinni, niin syntyy ns. kitupoltto eli naapuri vetää herneet nenuun ja kattila tervaantuu. Siis polta kunnon vedolla pesälliset ja sitten pellit kiinni, mikäli vain puilla meinaat. Jos taas öljy mukana, niin muista jättää pelti auki, mutta sulje toisio- ja ensiöilmaluukut kun palaminen on loppunut.
Termostaatit on danfoss-merkkisiä, kolmio keskellä, säätö vain 3 saakka numeroituna. Talon kaikkien muiden patterien termostaatit pysähtyvät 3 kohdalle, paitsi yksi menee vielä puolen kierrosta yli ja on ainoa patteri jonka saa kuumaksi. Mietinkin, että se on varmaan jotenkin säädetty eri tavalla? Miten se mahtaa tapahtua?
Sitten kysyisin vielä termostaatista, että kun termostaatin edessä on vielä sellainen "rengas" joka pyörii 360 astetta ja ulkonäkönsä perusteella on joku säädin, mikähän se mahtaa olla? ja mitä sillä saa säädettyä?
Jos sulla on yli 21-22 astetta lämpöä niin et saa pattereita kuumaksi ilman rajoitinprikan poistoa. Eikä se varmaan ole tarkoituskaan.
Missä tuo eri tavalla säädetty patteri sijaitsee?
Ja se rengas on esisäätö, joten äläpä pyörittele sitä saattaa tulla jossain huoneessa kuuma ja jossain kylmä.
Siihen kolmion kohtaan laitat ne ensiksi ja katsot miten lämpötila muuttuu...
Jos ei ole varaajaa, niin joudut tosi isoon urakkaan, jos pakkasilla meinaat puilla lämmittää. Eli 500-700 litran varaaja, niin leudolla kelillä selviät kahdella lämmityskerralla eli aamulla lämmität ja toisen kerran illalla. Kun pakkasta enemmän (yli -5 astetta, niin aamulla ja esim heti töistä tultua ja vielä vähän illalla pannu kuumaksi.
Kattilaa ei kannata päästä kovin kylmäksi, eli jos menee paljon alle 60 asteen, niin kestää aika kauan lämmittää kuumaksi. Voipi siitä myös pannu kärsiä jos kylmäksi päästää. Ja kun nyt varmaan sen varaajan hommaat, niin asennuta iso kalvopaisunta-astia. Ne eivät paljoa maksa, mutta pystyt vetämään lämmöt ylös ilman kiehumista.
Vesi liikkuu vapaakierrollakin eli ilman pumppua.
Itse pidän kiertoveden päällä kesällä, eipä ainakaan pumppu jumitu, mutta monet tekev'ät toisin ja hyvin menee.
Termostaatista en tiedä.
Kaksoispesäkattilalla lämmittäminen, ja ilman 500 litran varaajaa.
3 kertaa päivässä, jos lämmität - niin kyllä lämmön täytyykin laskea välillä, että voit polttaa puoli pesällistä kunnon valakialla.
Toinen konsti on pitää jatkuvasti pientä liekkiä yllä. mutta se on jo työlästä vartiointia, että kattila ei vain ylikuumenisi.
Kyllä puuta voi polttaa, ilman varaajaakin, äitini lämmitti omakotitaloaan 15 vuotta näin:
Yöllä oli öljypoltin päällä ja päivällä pientä valakiaa pitkin päivää. Polttaminen onnistuu, jos on aikaa käydä 30 min välein pannuhuoneessa, lisäämässä puita.
Öljyllä talo kulutti noin 3000 litraa vuodessa.
Mutta päivä puunpoltolla säästyi noin 1000 litraa.
Jos haluat säästää saman 1000 litraa - niin vaihda
uuteen öljykattilaan se kuluttaa vähemmän.
Tai laita kunnon alapalopuukattila ja siihen varaaja. Ei tarvitse tilata öljyä ollenkaan.
Ja valakia kerran päivässä keskimäärin.
Patteriverkostosi toimii vapaallakierrolla,ei tarvita pumppua. Se on hyvä asia.
Pane suntti kesällä kiinni.
Jos lämpö ei riitä - säädä termostaatti vaikka 4; selle.
Kaikki ovat joskus ensikertalaisia.
Itse temppuilin saman asian kanssa viimetalvena.
Eli polttelin kaksoiskattilassa puita ilman varaajaa.
Tuohan se säätöä mutta suuri töinen se on.
Kattilani vesitila on 230l, joten pakkasilla sai surutta polttaa paripesällistä kerrallaan.
Päästin lämmön ~70asteeseen ja sitten puuta pesään ja lämmöt ~90asteeseen. Noin kolmen tunnin päästä edessä oli sama juttu. Ja kun nuotio paloi niin pannuhuoneessa piti käydä 30min välein.
Kesällä lämmitin käyttöveden pelkästään puilla. yksi poltto/vrk riitti.
Suurimman hyödyn puiden poltosta saa kovilla pakkasilla ja suihkuun mentäessä.
Eli puiden poltto on ihan mukavaa jos muutenkin oleskelee kotona, mutta jos poistuu lähikauppaa pidemmälle niin öljypoltin on laitettava päälle.
Kiertovesipumppu ei tee patteriverkoston painetta vaan sen tekee paisunta-astia. Eli paisunta-astian esipaine nostaa veden pattereihin ja kiertovesipumppu vain kierrettää sitä.
säästyyy öljyä.
Mulla kaksoispesä mutta ei kannata yhtäaikaa poltella, tässä kattilassa on kanava pesien välillä, eli öljyllä kun menee niin kuuman kierto puupesän kautta, kun puilla menee niin pitää palovillalla=eristevillalla Paroc, tukkia öljy ja puupesän käytävä ettei öljypoltin nokeennu ja pikeenny, no kesät menen puulla noin pesällinen ja puoli tuntia palaa ja suihkuvedet illoin aamuin riittää kun on lämminvesivaraaja 150/60L järjestelmässä, vanha 56 luvun vaippavesisäiliö, mutta toimii eikä vuoda. Nyt odottelen öljyn hintaa alas jotta voisi talviöljyt ottaa 1000L ja tossa on eteisessä ilmalämpöpumppu oottamassa asentajaa ensviikolla, ettei olisi niin kiire ottaa öljyä vaan huoneisto lämpiää näin syksyllä ja keväällä pumpulla ja käyttövedet puilla.
Ydintalvi mennään sitten osin öljyllä ja Lämpöpumpulla, puita jos käytät niin vanhempi kattila vaatii tuon vesivaraajan mutta uudemmissa kattiloissa kierukka riittää käyttöveteen.
se paisunta-astia painetta tee vaan pitää sen tasaisena.
Paineen tekee se että vesijohto-verkosta täytetään lämmitys-verkostoon painetta.
Ihmisille jotka jaksaa lämmittää taloa kaksoispesäkattilalla vieläpä ilman varaajaa nostan hattua.
Sen verran täytyy sanoa vielä että pannuhuoneessa rampatessa kannattaa samalla miettiä miten haluaa taloaan tulevaisuudessa lämmittää.
juu, todellakin olen tämän alkaneen syksyn aikana huomannut, että pannuhuoneessa saa juosta tunnin välein katsomassa miten palaminen edistyy. Luulen, että talven tullen taloa on pakko ainakin yön- ja töiden ajaksi lämmittää öljyllä. Kattila todellakin jäähtyy melkein nopeammin kun lämpeää. Olen miettinyt myöskin ilmalämpöpumpun asentamista, mutta luullut että öljylämmitteiseen taloon ei kannata sellaista laittaa, vaan niihin on tarkoitettu ilma-vesilämpöpumppu ja koska niiden hinnat ovat useita tuhansia euroja olen haudannut ajatuksen täysin. Eli onko näin, että tavallinen ilmalämpöpumppukin käy tuottamaan lisälämpöä? Tarkoitan siis, ettei sähkölasku nouse samassa tahdissa, kun öljyn kulutus vähenee?
Sitten olen myös miettinyt tuota kellarin lämmitystä, kannattaako sitä lämmittää kuinka paljon? Lämmitysputket ovat siis pinnassa, osa kulkee kellarin katossa. Kellari avoinainen, tyhjä tila betonilattialla jossa kaksi reilun metrin kokoista patteria. Kellarissa myös vesimittari, eli plussan puolella se pitää olla, mutta pidänkö talvella 5 astetta vai 15 astetta? Tai jotain siltä väliltä? Eli jos kellari on "lämmin", vähentääkö se keskikerroksen lämmitystä?
Onko sulla siinä pannussa vedonsäädintä joka avaa luukkua kun kattila jäähtyy ja toisinpäin?
Laitat vaan sen ÖPn päälle ja termarin esim. 70 asteeseen jolloin se tekee lämpöä jos puut loppuu. Onko kattilassa sähkövastus?
Kellari kannattaa pitää niin kylmänä kuin mahdollista.
"Olen miettinyt myöskin ilmalämpöpumpun asentamista, mutta luullut että öljylämmitteiseen taloon ei kannata sellaista laittaa, vaan niihin on tarkoitettu ilma-vesilämpöpumppu ja koska niiden hinnat ovat useita tuhansia euroja olen haudannut ajatuksen täysin. Eli onko näin, että tavallinen ilmalämpöpumppukin käy tuottamaan lisälämpöä? Tarkoitan siis, ettei sähkölasku nouse samassa tahdissa, kun öljyn kulutus vähenee? "
Ilmalämpöpumpullakin voi toki lämmittää, etenkin pikkupakkasilla ja sitä leudommilla, mutta kun sinulla on jo vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, ja kattila jossa voi puuta polttaa, niin suosittelisin todella harkitsemaan vajaan kuution varaajaa siihen rinnalle.
Itse olin mukana laittamassa veljen taloon varaajia, meillä kävi sen verran hyvä tuuri että saimme varaajat "ilmaiseksi" (mitä nyt muutama päivä meni pakkasen halkaisemien pönttöjen korjailuun). Pannun ja varaajien väliin laitettiin "Laddomat 4030" latausyksikkö, joka on varta vasten tarkoitettu kaksoiskattiloille, joissa ei ole aikaisemmin ollut varaajaa kaverina, siis tapauksiin joissa käyttö- ja patterivesi otetaan suoraan kattilasta. Tarvikkeisiin taisi mennä kaikkiaan jotain ~1000 euroa, mikä on vähän, kun ottaa huomioon että nykyhinnoilla tuolla rahalla ei saa edes yhtä tankillista öljyä.
Toki jos joutuisi ostamaan säiliöt, eikä olisi omasta takaa sekä putki- että sähkömiehen taitoja, niin koko urakkaan saattaa huveta euroja "parin tankillisen" verran lisää, mutta toisaalta varaaja latauspaketteineen voi hyvinkin toimia ilman sen kummempia huoltoja tai korjauksia parikin vuosikymmentä, säiliöt ja putkistot helposti pitempäänkin. Eli takaisinmaksuaika on todella lyhyt, ja samalla laitteisto on kuitenkin pitkäikäinen.
Ja mikä parasta, öljylaitteistolle ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Mikä on erityisen hienoa jos kattila sallii joustavan yhteiskäytön, siinä tapauksessa kun tuosta Laddomat-latausyksiköstä löytyy ohjaustoiminto myös lisälämmönlähteelle, joka voisi olla vaikka se öljylämmitin.
Kun puulämmitys remontoidaan toimivaksi, on sen käyttö mielekästä, ja remonttiin menevät rahat säästyvät aika vikkelään, eihän siihen tarvita kuin että jää öljyautolta pari käyntiä välistä, niin laitteisto on jo maksettu, sen jälkeen ne "välistä jääneet käynnit" realisoituvat suoraan omaan kukkaroon.
paisunta-astia eikä kiertovesipumppu tee painetta järjestelmään. paine tulee vesijohtoverkosta ja sen jälkeen vesipatsaan korkeudesta paisuntaastia tasaa tämän paineen veden lämmönvaihtelun myötä.
Kova urakka sulla edessä, jos meinaat ilman varaajaa pärjätä. Ajatus oki mahdollinen, jos kestää amulla vilpoisemmat olot. min 500l varaaja helpottaisi elämää kummasti. Tosin jos uutta varaajaa olet hankkimassa, niin silloin kannatta harkita isompaa. Palotehoa kannatta säätää ensisijaisesti klapin paksuudella, ei vetoluukuilla.
Pesällisen paloaikaa saa säädettyä puun paksuudella 20 minuutista 3 tuntiin. Ohutta puuta pesään, jos on päässyt kylmäksi ja tarvitaan nopeasti lämpöä. Paksua puuta saa kovilla pakkasilla (yli 15 astetta) polttaa käytännössä koko ajan ja kaikki lämpö menee taloon. Kitupolttoa eli vedolla säätämistä ei huonon hyötysuhteen ja savun takia kannata harrastaa. Ja poltossa kannttaa käyttää vain todella kuivaa puuta. Lisäksi kannttaa pannun lämmöntalteenottopinnat puhdistaa kerran viikossa.
Lämpötilavaihtelut syö tietysti hiukan pannua, mutta niitä on pakko sietää, jos ei ole isoa varaajaa. Tulet käytännössä huomaamaan, ettei tasaista lämpöä pysty pitämään yllä, jos ei asu pannuhuoneessa.
Itse olen lämmitellyt pari talvea kaksoispesäkattilalla 500l varaajalla.
Kovimmilla pakkasilla olen käyttänyt öljyä, jota on kulunut n 200l/v, lisäksi välillä on ollut sähkövastukset päällä. Sähköä on kulunut lämmitykseen n. 200€/v. Itse olen poltellut kovalla pakkasella varaajan kattilan 90 asteeseen, jonka jälkeen illalla paksua klapia pesä täyteen (palaa n. 3 tuntia). Tällä reseptillä lämmöt riittää juuri ja juuri aamuun siten, ettei napsahda sähkölle.
Lämmöt pannussa ja varaajassa vaihtelee pakkasella käytännössä 30 ja 95 asteen välillä. Eli 500l varaaja pannun 180l on ehdoton minimi, jos meinaa pitää lämmöt tasaisena ja nukkuakin yöllä. Talo 100 neliötä 100 neliön puolilämmin kellari. Talo on rakennttu 60 luvulla, mutta myöhemmin lisäeristetty. Tuleva talvi tarkoitus pärjätä ilman sähköä ja öljyä, saas nähdä kuinka käy.
Itsellä harkinnassa jossain vaiheessa öljystä luopuminen ja lämmityksen siirto puulle kokonaisuudessaan. Ajatuksena kunnon alapalokattila toinen isompi 2000 l varaaja rinnalle. Toisaalta kustannukset on sitä luokkaa, että hankitapäätös tehdään tämän talven jälkeen.
Elikä ihan asiaa ed. kirjoittaja laittoi tulemaan. Itsellän myös tuo kaksoispannu ja 500litran varaaja pumppukierrolla. Harkinnassa on hieman isompi varaaja, jolloin lämmitystyö puillä vähenisi. 1000 litraa lienee kuitenkin yläkantissa, sen kuumaksisaaminen kaksoispannulla vie liikaa aikaa.
Kunnon veto on todella asiaa ja kuiva koivuklapi!
Meikä onnistui menemään viime talven vain reilulla 100 litran öljynkulutuksella. Oli niin leuto talvi, ettei paljon poltin hurissut. Ja silloin kun oli ne ainoat pakkaset, olin kotosalla päivätkin, jolloin ehti laittaa puuta pannuun.
Öljystä on tarkoitus päästä myös eroon, mikä sitten on ratkaisu, niin aika näyttää
Riittävä ilmansaanti on toki puunpolton edellytys, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö puunpolttoa voisi vedolla säädellä.
Täytyy vain huolehtia siitä että ilma riittää kaasujen polttoon, toisinsanoen ensiöilmaa voi kuristaa, kunhan toisioilmaa on riittävästi.
Mainittakoot, että muuan brasililainen junan suunnittelija havaitsi aikoinaan, että optimi ensiö-/toisioilman suhde höyryveturin kattilalle oli noin 20/80%, eli selvästi suurin osa ilmasta pitäisi syöttää hiilien (tai puiden) päälle, ja mieluiten vielä sitä varten rakennetun jakoputkiston avulla tasaisesti palaviin kaasuihin sekoittaen.
Tällä keksinnöllä oli sellainen vaikutus, että melko kevyen remontin jälkeen Rio Turbion höyryveturit toimivat huomattavasti paremmilla hyötysuhteilla, ja kiitos kuristetun arinavedon, enää ei nokikaapista löytynyt nyrkinkokoisia hiilenmurikoita, eikä metsäpaloja radan varsilta. Sen ajan Brasiliassa ei liiemmin puhuttu eikä tiedetty pienhiukkasista tai häkäpäästöistä, mutta tuskin olisi liian rohkeaa olettaa että muutosten jälkeen hiukkasia ja häkääkin tuli junien piipuista huomattavasti vähemmän.
Toki junien tapauksessa kyse ei ole niinkään tehonsäädöstä, sillä juna kuitenkin tarvitsee tietyn tehon liikkuakseen. Mutta arinavedon kuristaminen antaa kuitenkin eväitä siihenkin, nimittäin arinaveto on käytännössä se tekijä joka yläpaloisessa kattilassa säätelee hiilloksen lämpötilaa, hiilloksen lämpötila puolestaan määrää sen miten nopeasti yläpuolella oleva puu kaasuuntuu. Jos arinavetoa kuristetaan, niin hiillos jäähtyy, puu kaasuuntuu hitaammin, eli teho laskee, ja mikäli toisioilmaa on riittävästi, niin häkä kuitenkin palaa, toisinaan pitkällä ja komealla liekilla panoksen yläpuolella, ja lopputulos on hidas ja rauhallinen poltto, vailla kitupolton päästöjä.
Minulla myös kokemusta muutaman vuoden ajalta kaksoiskattilalla lämmittämisestä, itsellä 550 litran varaaja ja juuri pärjäilen yön yli.
Parannettavaa olisi, kun asentaisin ouman 80 säätimen, nyt mekaanisella suntilla mahdoton järkevästi purkaa varaajan / kattilan latausta.
Näin varmasti muutama tunti pitempään lämpöä tulisi pattereille. Se isojen puiden lisäys illalla toki hyvä ja varsinkin jos olisi hyvää koivupuuta pesään laitettavaksi, hiillosta riittäisi pitkälle yömyöhään,.. Kivihiiltä kun pesään laittaisi illalla, se luulen erittäin kova sana juuri kaksoiskattilassa ja ymmärtääkseni melko kilpailukykyistä hinnaltaan, lähinnä ajattelin kovimpien pakkasten varalle. Kaksoiskattilassa kun lämpöhäviöt melko suuret, mutta kyllä minäkin säästänyt kattilan hinnan parissa vuodessa, kun edullisilla puilla olen lämmittänyt, öljyä meni sentään ennen yli 3000 litraa vuodessakin ja lämpöisen käyttöveden lämmitys myös puilla edullista, sitä kun lapsiperheessä menee.
Monien kokeilujen jälkeen itse säädän luukut juuri niin että ensiöilma on vain vähän (~1.5cm) auki ja toisioilmaräppänä onkin reilusti enemmän auki.
Teho ei varmasti ole paras mahdollinen, mutta puut palavat kohtuu kauan ja savukaasujen lämpö pysyy hallussa. Piipun päästä tulee pieni harmaa kiehkura jonka näkee hyvässä valossa.
eli kumpi luukku on siis ns. tuhkaluukun kannessa ensiöilma vai toisioilma??? ja missähän se toinen luukku on? Tai mistä voisin sitä etsiä, kattila on 70-luvun alkupuolilta. Mahtaako siinä olla lainkaan?
Yläpalokattilassa ensiöilman luukku on tuhkaluukussa. Eli se on alempi luukku.
Toisioilma-luukku on yleensä samassa luukussa josta lisätään puitakin. Eli ylempi räppänä.