sillä Mäenpää tai kukaan muukaan yksityinen henkilö ei saa rikosrekisteri tietoja , vaikka esittäs minkä tahansa "lemmikkietsivä" kortin.
Lue:
2.1. Oikeus saada tietoja rikosrekisteristä
Tietoja rikosrekisteristä voidaan luovuttaa rikosrekisterilain nojalla rikosoikeudellisen seuraamuksen määräämistä ja täytäntöönpanoa varten (1 §:n 2 momentti ja 4 §:n 1 momentti). Lisäksi rikosrekisterin tietoja voidaan luovuttaa Suomen viranomaiselle henkilön luotettavuuden tai henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämiseksi tai arvioimiseksi (1 §:n 3 momentti ja 4 §:n 3 momentti). Viranomaisista ja tietojen käyttötarkoituksesta säädetään tarkemmin rikosrekisteriasetuksessa (12 ja 13 §). Tietoja voidaan antaa ensinnäkin asioissa, jotka koskevat passia, Suomen kansalaisuutta, ulkomaalaislaissa (378/1991) tarkoitettua viisumia, oleskelu- tai työlupaa taikka muuta toimenpidettä, turvallisuusvalvontaa koskevissa asioissa sekä useissa viranomaisen lupaa tai hyväksyntää edellyttävissä ja lapsen huostaanottoa koskevissa asioissa. Toiseksi rikosrekisterin otteen voivat saada useat viranomaiset niiden palvelukseen tai koulutukseen pyrkivistä henkilöistä. Oikeusministeriön kansliapäällikkö voi lisäksi painavista syistä luovuttaa viranomaiselle rikosrekisterin otteen muuhunkin kuin asetuksessa erikseen säädettyyn tarkoitukseen (14 §).
Yksityiselämän perusoikeudellinen suoja laajeni perusoikeusuudistuksella, joka toteutettiin vuonna 1995 voimaan tulleella hallitusmuodon muutoksella (969/1995). Hallitusmuodon 8 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Momentti sisältää erityisen tietosuojaa koskevan säännöksen, jonka mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.
Hallitusmuodon 8 §:n 1 momentin mukainen henkilötietojen suoja edellyttää sitä, että yksilön oikeusturva ja yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä turvataan lainsäädännöllisesti. Tämä tarve ei viittaa pelkästään tietosuojan yleislakiin, henkilötietolakiin (523/1999) ja sitä edeltäneeseen henkilörekisterilakiin vaan myös henkilötietojen käsittelyä koskevaan erityislainsäädäntöön. Tietyn tasovaatimuksen henkilötietojen suojalle on asettanut Euroopan neuvoston tietosuojasopimus.
Hallitusmuodon 8 §:n 1 momentti edellyttää, että henkilötietojen suojasta säädetään lailla. Hallitusmuodon 10 §:n 2 momentista puolestaan johtuu, että viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen ja muiden tallenteiden salassapidosta ja salassapidettävien tietojen luovuttamisesta on säädettävä lailla. Rikosrekisterilainsäädäntö annettiin ennen perusoikeusuudistuksen voimaantuloa. Rikosrekisteriin merkityt tiedot on lain 3 §:n mukaan pidettävä salassa. Salassapidettävien henkilötietojen luovuttamisesta rikosrekisteristä säädetään nykyään osittain rikosrekisteriasetuksessa. Hallitusmuodon 8 ja 10 §:n säännöksistä johtuen nämä säännökset ehdotetaan otettaviksi eräin tarkistuksin lakiin.
EU:n tietosuojadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta) 8 artiklan 5 kohdassa säädetään niistä edellytyksistä, joilla rikoksiin ja tuomioihin liittyviä henkilötietoja voidaan käsitellä. Tällaisten tietojen käsittely on mahdollista ainoastaan julkisen viranomaisen valvonnassa tai, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään erityisistä tarpeellisista suojatoimista, jäsenvaltioiden myöntämissä poikkeuksissa, joihin sovelletaan näitä suojatoimia.
Direktiivin tarkoittamina rikostietojen käsittelyyn liittyvinä suojatoimina voidaan muun ohella pitää sitä, että rikosrekisteriin merkityt tiedot ovat salassapidettäviä. Esityksessä ehdotetaan, että tietojen luovuttamisesta säädetään tyhjentävästi laissa. Tiedot ovat salassapidettäviä ja rikosrekisterilaissa (11 §) on myös rajattu se, kenelle ja mihin tarkoitukseen rikosrekisteritiedon saaja voi luovuttaa saamansa tiedon. Lisäksi henkilörekisterilain ja sen korvanneen, 1 päivänä syyskuuta 1999 voimaan tulevan henkilötietolain yleiset säännökset rekisterinpidosta ja henkilörekisterin suojaamisesta tulevat täydentävästi sovellettaviksi myös rikosrekisteriin. Näin ollen rikosrekisterilakiin sisältyvät ja siihen lisättäväksi ehdotetut tietojen luovuttamista koskevat säännökset vastaavat sekä Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksen että EU:n tietosuojadirektiivin henkilötietojen suojalle asettamia vaatimuksia.
Lue:
2.1. Oikeus saada tietoja rikosrekisteristä
Tietoja rikosrekisteristä voidaan luovuttaa rikosrekisterilain nojalla rikosoikeudellisen seuraamuksen määräämistä ja täytäntöönpanoa varten (1 §:n 2 momentti ja 4 §:n 1 momentti). Lisäksi rikosrekisterin tietoja voidaan luovuttaa Suomen viranomaiselle henkilön luotettavuuden tai henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämiseksi tai arvioimiseksi (1 §:n 3 momentti ja 4 §:n 3 momentti). Viranomaisista ja tietojen käyttötarkoituksesta säädetään tarkemmin rikosrekisteriasetuksessa (12 ja 13 §). Tietoja voidaan antaa ensinnäkin asioissa, jotka koskevat passia, Suomen kansalaisuutta, ulkomaalaislaissa (378/1991) tarkoitettua viisumia, oleskelu- tai työlupaa taikka muuta toimenpidettä, turvallisuusvalvontaa koskevissa asioissa sekä useissa viranomaisen lupaa tai hyväksyntää edellyttävissä ja lapsen huostaanottoa koskevissa asioissa. Toiseksi rikosrekisterin otteen voivat saada useat viranomaiset niiden palvelukseen tai koulutukseen pyrkivistä henkilöistä. Oikeusministeriön kansliapäällikkö voi lisäksi painavista syistä luovuttaa viranomaiselle rikosrekisterin otteen muuhunkin kuin asetuksessa erikseen säädettyyn tarkoitukseen (14 §).
Yksityiselämän perusoikeudellinen suoja laajeni perusoikeusuudistuksella, joka toteutettiin vuonna 1995 voimaan tulleella hallitusmuodon muutoksella (969/1995). Hallitusmuodon 8 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Momentti sisältää erityisen tietosuojaa koskevan säännöksen, jonka mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.
Hallitusmuodon 8 §:n 1 momentin mukainen henkilötietojen suoja edellyttää sitä, että yksilön oikeusturva ja yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä turvataan lainsäädännöllisesti. Tämä tarve ei viittaa pelkästään tietosuojan yleislakiin, henkilötietolakiin (523/1999) ja sitä edeltäneeseen henkilörekisterilakiin vaan myös henkilötietojen käsittelyä koskevaan erityislainsäädäntöön. Tietyn tasovaatimuksen henkilötietojen suojalle on asettanut Euroopan neuvoston tietosuojasopimus.
Hallitusmuodon 8 §:n 1 momentti edellyttää, että henkilötietojen suojasta säädetään lailla. Hallitusmuodon 10 §:n 2 momentista puolestaan johtuu, että viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen ja muiden tallenteiden salassapidosta ja salassapidettävien tietojen luovuttamisesta on säädettävä lailla. Rikosrekisterilainsäädäntö annettiin ennen perusoikeusuudistuksen voimaantuloa. Rikosrekisteriin merkityt tiedot on lain 3 §:n mukaan pidettävä salassa. Salassapidettävien henkilötietojen luovuttamisesta rikosrekisteristä säädetään nykyään osittain rikosrekisteriasetuksessa. Hallitusmuodon 8 ja 10 §:n säännöksistä johtuen nämä säännökset ehdotetaan otettaviksi eräin tarkistuksin lakiin.
EU:n tietosuojadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta) 8 artiklan 5 kohdassa säädetään niistä edellytyksistä, joilla rikoksiin ja tuomioihin liittyviä henkilötietoja voidaan käsitellä. Tällaisten tietojen käsittely on mahdollista ainoastaan julkisen viranomaisen valvonnassa tai, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään erityisistä tarpeellisista suojatoimista, jäsenvaltioiden myöntämissä poikkeuksissa, joihin sovelletaan näitä suojatoimia.
Direktiivin tarkoittamina rikostietojen käsittelyyn liittyvinä suojatoimina voidaan muun ohella pitää sitä, että rikosrekisteriin merkityt tiedot ovat salassapidettäviä. Esityksessä ehdotetaan, että tietojen luovuttamisesta säädetään tyhjentävästi laissa. Tiedot ovat salassapidettäviä ja rikosrekisterilaissa (11 §) on myös rajattu se, kenelle ja mihin tarkoitukseen rikosrekisteritiedon saaja voi luovuttaa saamansa tiedon. Lisäksi henkilörekisterilain ja sen korvanneen, 1 päivänä syyskuuta 1999 voimaan tulevan henkilötietolain yleiset säännökset rekisterinpidosta ja henkilörekisterin suojaamisesta tulevat täydentävästi sovellettaviksi myös rikosrekisteriin. Näin ollen rikosrekisterilakiin sisältyvät ja siihen lisättäväksi ehdotetut tietojen luovuttamista koskevat säännökset vastaavat sekä Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksen että EU:n tietosuojadirektiivin henkilötietojen suojalle asettamia vaatimuksia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
siitä, että Mäenpää on jälleen kerran jäänyt kiinni valehtelemisesta. Mäenpää tietää muumietsivänä, ettei olisi ikinä noita tietoja saanut ja siitä huolimatta reuhoo täällä palstalla tietoja saavansa. MÄENPÄÄ ON PELLE VALEHTELIJA!
ja edes keskustelet mäenpäästä. Selkeä trollihan tuo oli.
tällainen laki sisäistettäisiin tällä palstalla.
8 § (9.6.2000/531) Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Joka oikeudettomasti
1. joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2. muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville
esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.