*Alle 20-vuotiaana olin vielä hyväuskoinen. Ajattelin saavani kumppanin nuorena.
*Yli 20-vuotiaana oli erilaisia tutustumisia eri miehiin. Ei iskenyt kipinää. Pettymyksiä tuli. Vähitellen usko saada kumppani alkoi murentua.
*Lähestyessä 30-vuotissynttäreitä turpiin oli tullut jo usealta vl mieheltä. Itsetunto ei ollut päässyt eheytymään, niin paljon oli saanut negatiivista palautetta ja kaikkea ikävää näiltä miehiltä osakseen.
Seurustelulta olin varjeltunut.
*Nyt yli 30-vuotiaana olen epätoivoinen, mutta jossain sisimmässä elää vielä hullu toive, että josko sittenkin joskus.
Vaikea on tämä sinkun tie, mä sanon!
*Yli 20-vuotiaana oli erilaisia tutustumisia eri miehiin. Ei iskenyt kipinää. Pettymyksiä tuli. Vähitellen usko saada kumppani alkoi murentua.
*Lähestyessä 30-vuotissynttäreitä turpiin oli tullut jo usealta vl mieheltä. Itsetunto ei ollut päässyt eheytymään, niin paljon oli saanut negatiivista palautetta ja kaikkea ikävää näiltä miehiltä osakseen.
Seurustelulta olin varjeltunut.
*Nyt yli 30-vuotiaana olen epätoivoinen, mutta jossain sisimmässä elää vielä hullu toive, että josko sittenkin joskus.
Vaikea on tämä sinkun tie, mä sanon!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miten minä olen asian kokenut:
-alle 20 vuotiaana en edes uskaltanut puhua pojille. Katselin ihastuneena mielestäni komeita vl-poikia joille en uskaltanut edes puhua. Minua ei piirittänyt kukaan, minun olisi pitänyt juosta miesten perässä.
-yli 20-vuotiaana ihana ensirakkaus. Joka jätti, perinteistä siis.
-lähestyttäessä kolmeakymmentä olen kokenut ihania rakkauksia, mielettömiä intohimoisia suhteita, kaikkia olen rakastanut, miehet ovat juosseet perässäni sen sijaan että olisin itse juossut heidän perässään.
-kolmekymppisenä katson eteeni ja näen avioliiton luonnottomuuden. Avioliitto on tarkoitettu ilmeisesti pilaamaan sitä hyvää mitä naisen ja miehen välillä voi olla.
Johtopäätös: Koen olevani onnellinen jokaisesta tapaamastani miehestä, olen kokenut paljon intohimoa ja rakkautta ja säästynyt avioliiton vankilalta.
Ja nämä vl-myytit heitin tietysti nurkkaan jo parikymppisenä kun otin aivot sieltä narikasta ja aloin määrittelemään itse elämäni. Olenpahan ainakin välttynyt katkeruudelta.
elämäni on mennyt juuri noin.
*Nyt yli 30-vuotiaana olen epätoivoinen, mutta jossain sisimmässä elää vielä hullu toive, että josko sittenkin joskus.*
Älä jää odottaan, että ihme tapahtuisi ja vl-liikkeestä löytyisi mies.
Katsele ympärillesi avoimin mielin, jos löydät kiinnostavan miehen vl-liikkeen ulkopuolelta niin mene naimisiin.
Meitä on paljon vl-liikkeessä, meitä vanhoja yksinäisiä vl-naisia, jotka odotimme ihemttä, jota ei koskaan tapahtunut.
Olisi liian vaikeaa elää ei-vl-uskoisen kanssa...on niin monia asioita. Ristinä tämä yksinäisen osa täytyy ottaa, vaikka sydän itkee verta harva se päivä.
Jumala voi antaa sopivan puolison sinullekin.
Minulle on käynyt niin onnellisesti, että Jumala näytti minulle ei-vl-uskovan aivan ihanan ja sopivan miehen minulle.
Vaikka emme ole samalla uskomassa, niin rakastamme toisiamme ja elämämme on onnellista.
Näinkin voi käydä, Jumala voi antaa puolison vl-liikkeen ulkopuoleltakin.
ei se ole niin selvää, että löytää itselle sopivan puolison, ainakin minun oli vaikea löytää.
Etsin ja rukoilin, koska en halunnut yksinkään elää.
Sitten sattui Jumalan ihme, törmäsin aivan sattumalta, aivan hassussa tilanteessa mieheen, jonka kanssa tutustuimme ja tunsimme samankaltaisuutta toisiamme kohtaan, rakkaus heräsi välillämme.
Rakkaus on ihmeellinen asia ja Jumalan siunaus, niin olen kokenut. Minua on aivan valtavasti siunattu rakastamani miehen kautta, jopa uskon asioissakin.
Läpi elämäni olen saanut kuulla varoitusta ja nuhteita siitä jos katsoo ei-vl-uskoista puolisokseen. Tiedän tosin tapauksia että on kieltänyt uskon, hakenut maailmasta ja palannut sitten takaisin. Koen sen kuitenkin vakavilla asioilla leikkimisenä.
Enemmän pitäisi tukea yksin eläviä siionissa.
Ihmettelen, miten voit elää ei-vl-uskoisen kanssa. Onko teillä esim. televisio? Miten hän suhtautuu uskoosi? Herää epäilys, että oletko ihan "kympillä" tässä uskossa mukana...Minua ei ole ainakaan tähän asti kukaan "kannustanut" etsimään ei-vl-uskoista puolisoa.
palvoa SRK:ta ja ihmisiä Jumalan sijasta sekä uskoa SRK:n valheisiin, niin sinun kannattaa olla visusti vilkuilematta ei-vl-uskovaisiin miehiin.
Jos taas...
Minusta tuntuu että täällä palstalla saan sielunvihollisen kuiskeita osakseni enemmän kuin SRK:n seuroissa.
ensimmäisen vaihtoehdon. OK.