Yksi kaikkien, ja kaikki yhden puolesta!
Vanha ja jalo sanonta, joka kertoo veljeydestä, tasa-arvosta ja vapaudesta.
Joudun syömään masennuslääkkeitä, rauhoittavia ja kahta eri laatua nukkumislääkettä.
Jokainen päivä on täynnä ahdistusta.
Elämä on yhtä kituuttamista. Ihminen ei enää pärjää tekemällä esim. työnsä kunnolla ja hyvin, vaan se pitäisi tehdä vielä tehokkaammin!
Kustannustehokkuus, ulkoistaminen, hintojen nousu = ahneuden lisääntyminen, rahastaminen, vedättäminen, ylihinnoittelu, heikomman hyväksikäyttäminen, markkinavoimat (pahin kirosana), globaalisuus, suuryhtiöt, optiot, vallanhimo, rahanhimo, valehtelu, vallanpitäjien rikollisuus, näennäisdemokratia, kansan kusettaminen...jne...
Pääministerinkin suusta tuli oma mielipide: " Ei ole mitään väärää, että rikkaat rikastuvat".
...? Eikö se ole omiaan lisäämään epätasa-arvoa. Kenen kustannuksella rikkaat rikastuvat entistä enemmän? Ei kai vaan tavallisten työläisten? Työpaikkoja vähennetään, jotta rikkaat saisivat enemmän. Siis kun samat hommat tehdään pienemmällä porukalla.
Valehtelulla pehmitetään kansan arvostelu. Esim. jos sähkön hinta nousee, syynä on vähäiset sateet ja vesivarastojen pieneneminen. Mutta jos sataa maan helvetin paljon monta kuukautta, ei puhuta mitään hinnan alentamisesta. Päinvastoin, sähkön markkinahinta on taas noussut, joten sitä joudutaan taas nostamaan.
Kansaa hyvitellään laskemalla alkoholin hintaa. Sitten kun alkoholin aiheuttamat sairaudet tulevat valtiolle liian kalliiksi, aletaan taas nostaa alkoholin hintaa. Kansaa kyykytetään oikein reippaalla mitalla.
Kunnalliset palvelut, kuten terveyskeskukset, ajetaan alas. Tilalle yksityiset lääkäriasemat, jotka tulevat huomattavasti kalliimmiksi ihmisille.
Niissäkin hyvää hoitoa tarjotaan vain maksukykyisille asiakkaille. Köyhempien terveydestä viis veisataan, kunha maksaa ensin.
Amerikkalainen elämäntapa on kaikkein turmiollisin ihmiskunnanlle. Silti sen leviämistä ei pystytä estämään, koska amerikkalaiset lobbarit lahjovat isolla rahalla vanhan mantereen päättäjiä. Eikä sekään riitä, vaan on mentävä jopa entisiin Varsovan Liiton maihin julistamaan ja pakottamaan iloiseen kapitalismiin.
Kapitalismi on tullut tiensä päähän. Siitä varmimpia näyttöjä ovat valtion pakkolunastamat yksityiset rahoituslaitokset Yhdysvalloissa.
Mitä seuraavaksi? Keskisuurten yritysten alasajo, ja valtion apuun tulo? Kuka vei rahat? Jotkut liskot, päättäjien kamuja tai heitä itseään...
Px
Vanha ja jalo sanonta, joka kertoo veljeydestä, tasa-arvosta ja vapaudesta.
Joudun syömään masennuslääkkeitä, rauhoittavia ja kahta eri laatua nukkumislääkettä.
Jokainen päivä on täynnä ahdistusta.
Elämä on yhtä kituuttamista. Ihminen ei enää pärjää tekemällä esim. työnsä kunnolla ja hyvin, vaan se pitäisi tehdä vielä tehokkaammin!
Kustannustehokkuus, ulkoistaminen, hintojen nousu = ahneuden lisääntyminen, rahastaminen, vedättäminen, ylihinnoittelu, heikomman hyväksikäyttäminen, markkinavoimat (pahin kirosana), globaalisuus, suuryhtiöt, optiot, vallanhimo, rahanhimo, valehtelu, vallanpitäjien rikollisuus, näennäisdemokratia, kansan kusettaminen...jne...
Pääministerinkin suusta tuli oma mielipide: " Ei ole mitään väärää, että rikkaat rikastuvat".
...? Eikö se ole omiaan lisäämään epätasa-arvoa. Kenen kustannuksella rikkaat rikastuvat entistä enemmän? Ei kai vaan tavallisten työläisten? Työpaikkoja vähennetään, jotta rikkaat saisivat enemmän. Siis kun samat hommat tehdään pienemmällä porukalla.
Valehtelulla pehmitetään kansan arvostelu. Esim. jos sähkön hinta nousee, syynä on vähäiset sateet ja vesivarastojen pieneneminen. Mutta jos sataa maan helvetin paljon monta kuukautta, ei puhuta mitään hinnan alentamisesta. Päinvastoin, sähkön markkinahinta on taas noussut, joten sitä joudutaan taas nostamaan.
Kansaa hyvitellään laskemalla alkoholin hintaa. Sitten kun alkoholin aiheuttamat sairaudet tulevat valtiolle liian kalliiksi, aletaan taas nostaa alkoholin hintaa. Kansaa kyykytetään oikein reippaalla mitalla.
Kunnalliset palvelut, kuten terveyskeskukset, ajetaan alas. Tilalle yksityiset lääkäriasemat, jotka tulevat huomattavasti kalliimmiksi ihmisille.
Niissäkin hyvää hoitoa tarjotaan vain maksukykyisille asiakkaille. Köyhempien terveydestä viis veisataan, kunha maksaa ensin.
Amerikkalainen elämäntapa on kaikkein turmiollisin ihmiskunnanlle. Silti sen leviämistä ei pystytä estämään, koska amerikkalaiset lobbarit lahjovat isolla rahalla vanhan mantereen päättäjiä. Eikä sekään riitä, vaan on mentävä jopa entisiin Varsovan Liiton maihin julistamaan ja pakottamaan iloiseen kapitalismiin.
Kapitalismi on tullut tiensä päähän. Siitä varmimpia näyttöjä ovat valtion pakkolunastamat yksityiset rahoituslaitokset Yhdysvalloissa.
Mitä seuraavaksi? Keskisuurten yritysten alasajo, ja valtion apuun tulo? Kuka vei rahat? Jotkut liskot, päättäjien kamuja tai heitä itseään...
Px
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jätän miettimättä maailman ongelmia, todellisia asioita. Hetkeksi helpottaa, mutta huomaan taas ajautuvani miettimään tätä todellisuutta. Mutta hetkeksi helpottaa ainakin. Ja periaatteessa mukava, reilu ja oikeudenmukainen maailma olisi mahdollinen, ajattelen sitä. Kyllä työnteko voi olla kivaa ja innostavaa, niin fyysinen kuin ajattelutyökin. Hyvässä työympäristössä ja hyvissä olosuhteissa. Jos ennen oli niin paljon töitä, että ihminen ei ehtinyt miettimään, miltä tuntui, se on ollut liikaa. Mutta jos töiden tekemisestä on tullut hyvä mieli: sainpas tuonkin tehtyä, olenpa tyytyväinen meidän aikaansaannostamme, nyt saavat asiakkaamme hyvää laatua, se kai voisi olla mielekästä silloin.
Minusta on huolestuttavaa, että länsimaissa ollaan sitä mieltä, että köyhien maiden pahoinvointi ei ole meidän vastuullamme. Minusta historian kirjoissa kerrottiin, että länsimaat pitivät köyhiä maita vallassaan pitkään ja edelleenkin hyödytään niistä. Ehkä vika on kehitysmaiden hallituksissa, mutta reiluja sopimuksia voi tehdä, vaikka vastapuoli ei sitä vaatisi. Voi itse olla oikeudenmukainen ja reilu, eikä huijata ja hyötyä, jos toinen ei ole tarkkana.
Toisaalta länsimaissa (kuten muuallakin) on myös paljon hyvinvointia. Koetan miettiä kuin reipas saksalainen, joka lähtee vuoristometsään reippailemaan, tai balttialainen, joka elää vaatimattomasti, mutta innoissaan ostaa kiipeilyköysiä ja kenkiä ja etsii parempia kallioita seikkailla. Tai eurooppalainen, joka seuraa vähän aikaa jalkapallo-ottelua, sitten laittaakin kengät jalkaan ja menee palloa itse potkimaan tai heittelemään ulos.
Elämässä on kuitenkin myös paljon pieniä asioita, mistä nauttia.
http://www.youtube.com/watch?v=F7okh3fAog4
Moi,
kiitos asiallisesta kommentistasi.
Arvaan, että olet minua n. 10-15 vuotta nuorempi, eli siinä 30-kympin hujakoilla? Itse olin kolmekymppisenä vielä täyttä rautaa. Ei tietoakaan elämän tuskasta. Ei ollut lapsia, ei perhettä, ei liioin turhia vastuunkantamisia; kunhan hoiti omat asiansa ja piti viikonloput hauskaa. Silloin ei tarvinnut ajatella liikaa, kunhan oli hauskaa. Vanhemmiten ihminen kyynistyy, ja asenteet ja ajatukset voivat olla hyvinkin jyrkkiä. Myöskään ei enää riitä, että pitää huolta itsestään, vaan kaiken aikaa murehtii omien lastensa tulevaisuudesta.
Silloin ei ymmärtänyt pätkääkään mitä ihmisen elämä voi pahimmillaan olla. Psyykkinen sairaus on hirveä tauti. Vuosi ennen ensimmäisen lapseni syntymää, oli elämäni paras vuosi. Nautimme lasteni äidin kanssa elämästä ja koirien kanssa ulkoilusta, rakastelusta jne. Seuraavasta vuodesta on alkanut alamäki, joka on vähitellen rappeuttanut terveyteni.
Heti pian ensimmäisen lapseni syntymän jälkeen alkoi oireilu. Käsivarteeni ilmestyi selittämätön ihottuma. Mistään vastaavasta en ollut koskaan ennen kärsinyt. Vasta paljon myöhemmin tajusin sen olevan "stressi-ihottumaa". Pikku hiljaa alkoi parisuhteen mureneminen. Erimielisyydet kasvatusmetodeista, rakastelujen väheneminen ja lopulta kokonaan loppuminen. Vähän ennen oli tullut toinen lapsi. Ongelmat muuttuivat kaksi kertaa pahemmiksi.
Mukaan tuli myös vakavat työilmapiirin ongelmat. Stressi kasvoi kaiken aikaa. Fyysisesti se ilmeni ihottuman tai vastaavan esiintymisenä milloin missäkin; sukupuolielimessä, reisien lihaksissa, nenän päällä. Immunitettia ei tuntunut olevan laisinkaan. Sitten alkoivat vatsavaivat, jotka kestivät 5 vuotta. Nukkumisesta ei tullut moniin vuosiin mitään. Ei ollut rauhan paikkaa kotona, työpaikalla, eikä siis missään. Ainoa helpotus oli koiran kanssa metsään meno. Sitten tuli ero, ja sen aiheuttama tuska. Pää oli aivan sekaisin. Oli pakko alkaa käyttää masennuslääkkeitä ja rauhoittavia, sekä nukkumislääkettä. Alkoholin käyttö lisääntyi.
Ja jotten olisi päässyt liian helpolla, niin nyt tällä hetkellä jo 8 vuotta yhteen menoon jatkunut tinnitys on voimistunut ajoittain lähes sietämättömäksi; ihminen ei voi kestää sitä selvinpäin. Joskin on rauha kotona, mutta hiljaisuutta en tule enää koskaan kokemaan. (Lähes 100% varmuudella).
Toistaiseksi joudun elämään sekakäyttäjänä (lääkkeitä ja alkoholia). Otsassa on ollut jo pitkään pahanlaatuinen "stressi-ihottuma". Salvaa on, mutta se ei enää tehoa.
Onneksi pystyn vielä tekemään töitä. Sitten kun joudun siitä luopumaan, on elämä jo peruuttamattomasti ohi. Onneksi minulla on ystäviä. Jos niitä ei olisi, ei olisi mitään mieltä. Onneksi olen positiivinen luonne ja usko parempaan kantaa. Onneksi minulla on Jumala. Onneksi minulla on toivoa.